Tuberkulosep akiorneqarneranut sakkussaq nutaaq

TUBERKULOSE (tb) nappaatit tunillaassuuttut toqussutaasut pisoqaanersaraat, sulilu aarlerinartorsiortitsinera annertungaarmat Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffissuaq-mit (WHO-mit) qaartartumut piffissaq nalliuppat qaartussamut assersuunneqarsimalluni. „Piffissarutilerpugut,“ WHO tb pillugu nalunaarusiamini mianersoqqusivoq. Qaartartup qaarnaveersinnissaa iluatsinngippat, ullut ilaanni ajornartorsiutigilissavarput nappaat nakorsaatit sunniuteqarfigisinnaanngisaat, „silaannaq aqqutigalugu tunillaattartoq aids-itulli nakorsarneqarsinnaanngitsigisoq“. WHO malillugu itertariaqalerpugut paasillugulu tb aarlerinartunik kinguneqartumik sunniussinnaassuseqartoq. „Anersaartortut tamarmik, Wall Street-imit Kinami Qarmagarsuarmut . . ., aarlerinartoq tamanna aarleqqutigisariaqarpaat.“

Tamannalu ingasattajaarnerunngilaq. Takorlooriaruk qanoq eqeertigissasugut nalunngikkutsigu nappaat siaruatsaaliorneqarsinnaajunnaartoq, assersuutigalugulu ukiut qulit ingerlaneranni Canadap inui nungutissinnaallugit. Pisimasuviunngitsutut nipeqarpoq aarlerinartorli piviusunngorsinnaavoq. Silarsuaq tamakkerlugu tuberkulosemik toqusut aidsimik, malariamik kiattunilu nappaatinik ataatsimut tamakkerlugit toqussuteqartunit amerlanerupput, ullormut 8000-it missaaniikkamik. Ullumikkut 20 millionit missaaniittut tb-mik nappaateqarput, ukiullu qulit ingerlaneranni 30 millionit missaaniittut nappaat toqussutigisinnaavaat — Canadap inuinit tamanit amerlanerusut. — Takuuk ungalusaq „Tuberkulosep nunarsuarmik tiguaasimanera“, qupperneq 22.

Aamma ajunngitsunik nutaarsiassaqarpoq

Neriuutissaqarporli. Ilisimatuulli ukiut qulit misilittaareerlutik nassaarisimavaat nakorsaariaaseq tb-mik sumi tamaani toqussutaasumik tunillaasinnaasumiit, pinerluttutut parnaarussaaqqasutut ittumut annikillisitsisinnaasumik. Dr. Hiroshi Nakajima, WHO-mut pisortaanerusimasup, nakorsaariaaseq tamanna taasimavaa „ukiut qulikkaat makkua inuiaqatigiit peqqinnissaannut tunngatillugu pisimasut pingaarnerpaat ilaattut“. Dr. Arata Kochi, WHO-p nunarsuaq tamakkerlugu tb-mut tunngasunut aqutsisuutitaa, oqarpoq nakorsaariaaseq tamanna atorlugu „aatsaat tb-p tunillaassuuttuunera unitsinneqarsinnaasoq“. Taama nuannaartiginermut suna pissutava? Nakorsaariaaseq DOTS-imik taaneqartoq.

DOTS directly observed treatment short-course-imik naalisaaneruvoq (sivikitsumik kemoteraperinermik nakorsaaneq toqqaannartumik malinnaavigineqartoq) Taamaaliornerup tb-mik nappaateqartut amerlanerit qaammatit arfinilinniit arfineq-pingasut tungaannut napparsimmavimmi uninnganertaqanngitsumik ajorunnaarsissinnaavai. DOTS iluatsissappat piumasaqaatit tallimat naammassineqartariaqarput. WHO-p malugeqquaa tb-mik nappaateqartunik ajorunnaarsitsisinnaassusia „sapangissagipput“ arlaat ataasiinnarluunniit amigaataappat. Piumasaqaaatit suut pineqarpat?

● 1. Toqqaannartumik: Ulorianarnerpaat tassaapput paasineqanngitsoortut. WHO-p erseqqissaarpaa peqqinnissami suleqataasut pingaarnerpaatillugu toqqaannartumik paasiniassagaat sumiiffimminni kikkut tb-mik tunillaassuuttumik nappaateqarnersut.

● 2. Paasineqartut: DOTS-imi piumasaqaatip aappaata peqqinnissaqarfik — napparsimasoq pinnagu — ajorunnaarnissamut akisussaaffiqartippaa. Peqqinnissaqarfimmi suleqataasut imaluunniit piumassutsiminnik suleqataasut ilinniarsimasut, assersuutigalugu pisiniarfinnik piginnittut, ilinniartitsisut imaluunniit siornatigut tb-mik nappaateqarsimasut, takussavaat napparsimasup ullut tamarluinnaasa tb-mut nakorsaatissani tamarluinnaasa pisimagai. „Napparsimasunik malittarinninneq“ iluatsitsinissamut piumasaqaataavoq. Ullutsinni tuberkulosep atugaaneranut pisuunerpaasunut ilaavoq napparsimasut nakorsaatitik asooruttarsimammatigik. (Takuuk ungalusaq „Sooq tb atuutileqqissimava?“, qupperneq 22.) Sapaatip akunnialuinnanngui nakorsaatit atoreerlugit ajunnginnerulertarput iisartakkallu atorunnaarlugit. TB-lli uumasuarai tamarmik nungutinneqaasappata, nakorsaatit qaammatit arfinillit arfineq-pingasulluunniit atorneqassapput.

● 3. Nakorsarneqarneq: Piffissap matuma ingerlanerani nakorsaanermik suliaqartut nakorsaanerup kinguneri misilittassavaat iluarsiartorneralu allattorlugulu malinnaavigalugu. Qulakkiissavaat napparsimasup allanik tunillaasinnaajunnaarluni ajorunnaavinnissaa.

● 4. Sivikitsumik kemoterapimik atuineq: DOTS atorlugu nakorsarneqarnerup immikkoortuisa sisamaraat sivikitsumik kemoterapimik atuineq, tassa tb-mut nakorsaatinik eqqortumik annertussusilimmik sivisussusilimmillu atuineq. Taamatut atuinerup tb-p uumasuarai ’susinnaajunnaarsittarpai’ tamaasalu toquttarlugit.a Nakorsaatinik taakkuninnga sillimmateqartuarnissaq qulakkeerneqartariaqarpoq nakorsaanerup qaqugukkulluunniit unikkallarnissaa pinngitsoorniarlugu.

● 5.!: Immikkoortut kingullersaat WHO-p malugeqqullugu DOTS!-mik naalisaanerup naaneranut torluut inississimavaa. Torluut isumaqartinneqarpoq aningaasatigut tunngavissaqarneq isumalluartumillu peqqinnissamik ingerlatsineq. WHO-p nunani assigiinngitsuni peqqinnissaqarfiit kajumisaarpai naalakkersuisuminnit suliniaqatigiinnillu allanit aningaasatigut tapiiffigineqarnissamik qulakkeeriniaqqullugit tb-millu katsorsaanerup nunamut tamarmut atuuttumik katsorsaanermut ilanngunneqarnissaa anguniaqqullugu.

DOTS atorlugu katsorsaaneq naalakkersuinermi aningaasanut tunngasunik suliaqartunit isumalluarfigineqarpoq. Silarsuarmi Aningaaseriviup DOTS atorlugu katsorsaaneq „Nappaatinik nungusaanermi imminut akilersinnaanerpaat ilaattut“ nalilerpaa. WHO-p ilimagaa nunani piitsuni napparsimasumut ataatsimut 650 koruunit missaanni akeqassasoq. „Nunani ineriartorfiusuni inummut ataatsimut 10 cent-imit [65 øre] qaqutigut anginerusarpoq, allaat aningaasanik ajornartoorluinnarfiusuni akilissaalluni.“ Naak aningaasartuutit annikikkaluartut nakorsaariaaseq assut iluanaarutaasarpoq.

Nakorsaariaaseq qanoq kinguneqarluartigiva?

Marsi 1997 WHO-p sinniisuisa nalunaarutigaat DOTS atorlugu nakorsaanerup killilimmik atorneqarnerani „silarsuaq tamakkerlugu tb-p tunillaassuuttumik nappaatigineqarnera ukiut qulikkaat arlallit ingerlaneranni siullermeertumik siaruariartorunnaarsissimagaa“. „DOTS atorlugu nakorsaaffiusuni ajorunnaartartut marloriaammik amerlassuseqarput.“ DOTS atorlugu nakorsaanermik siullermeerluni misiliiffiusuni ujameriattunik tb-mik nappaateqarfiusuni nakorsaariaatsip sunniuteqarluarnera takuneqarsinnaavoq. WHO-p nalunaarusiaasa ilaat ajunngitsut tulliuttumi atuarneqarsinnaapput.

Indiami „DOTS atorlugu nakorsaariaatsip sunniuteqarluassusia paasitinniarlugu sumiiffinni 12 millionit sinnerlugit inulinni atorneqarsimavoq. . . . Nakorsarneqartut tallimaagaangata sisamat nappaatiminnit ajorunnaarsinneqarsimapput.“ Siullermeerluni misissuinermi, tassunga ilaallutik Bangladeship inui millionit ataatsit, „[tb qartut] 87 procentii ajorunnaarsinneqarsimapput“. Indonesiami qeqertat ilaanni DOTS atorlugu nakorsaanermik misiliiviusumi „tunillaasinnaasumik nappaatilinni qulini qulingiluat ajorunnaarsinneqarput“. Kinami misiliinerit siulliit „sualuttumik iluatitsiviusimapput“ ajorunnaarsinneqartut 94 procentiugamik. Afrika Kujallermi illoqarfiit ilanni „tb-mik nappaateqartut nakorsarneqartut 80 procentii sinnerlugit ajorunnaartarput“. Qanittukkut DOTS atorlugu nakorsaariaaseq New York Citymi atorneqalerpoq, inerneralu tupinnaannarpoq.

Dr. Kochip nalilerpaa nunani arlalinni misiliinerit inernerisa takutikkaat nakorsaariaaseq „sumiluunniit atorneqarsinnaasoq ajorunnaarsitsisinnaaneralu 85 procentiusoq annerulluniluunniit“.

Siuariarneqaraluarpoq

DOTS atorlugu nakorsaariaatsip atorneqarneratigut nappaatit toqussutaanerpaasut ilaat ajornanngitsumik akikitsumillu akiorneqarsinnaammat ilimagineqarsinnaagaluarpoq atorneqartorujussuanngussasoq. „Taamaakkaluartorli tupinnaannartumik n unanit ikittuinnarnit WHO-p tunngaveqarluartumik imminullu akilersinnaasumik tuberkulosemik unititsiniarnermini periaasia atorneqartarpoq,“ WHO-p sinniisuutitaa oqarpoq. 1996-ip aallartinnerani naalagaaffiit 34-iinnaat nakorsaariaaseq nuna tamakkerlugu atorneqartussatut akuersissutigisimavaat.

Taamaakkaluartorli siuariarneqarpoq. 1993 sioqqullugu, tb pillugu WHO nunarsuaq tamakkerlugu mianersoqqusimmat, tb-mik nappaateqartut 50-iugaangata ataasiinnaq DOTS atorlugu nakorsarneqartarpoq. Ullumikkut quliugaangata ataaseq. 1998-imi oqaatigineqarpoq nunani 96-ini DOTS atorlugu nakorsaariaaseq atorneqartalersimasoq. Nunat amerlanerusut peqataaleraluarpata, ukiumut tb-qalertartut ’ukiut qulit ingerlanerinnaanni affaannanngortinneqassagaluarput’. Dr. Kochi oqarpoq: „Sunniuteqarluartumik nakorsaariaaseq pigaarput, annertunerusumilli atorneqaannartussaavoq.“

Inuiaat ilisimasassat „sakkussallu“ iluatsittumik tb-p akiornissaanut pisariaqartut pigilereermatigik, amigaatiginnalerpavut ’nakorsaatit tamakkua nunarsuaq tamakkerlugu atorneqarnissaannik isumaginnittussat’ Paasinarpoq WHO-p silarsuaq tamakkerlugu nakorsaqatiginnut peqqinnissaqarfinnilu sulisunut allanut naqitikkami aperimmat: „Suna utaqqivarput?“ (gE 22/5 99)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 23-mi issuagaq]

Silarsuaq tamakkerlugu sekundit tamaasa ataaseq tuberkulosemik tunillanneqartarpoq

[Qupp. 23-mi issuagaq]

’Millionit toqusartut nakorsaatit inuunermik annaassisinnaasut ilisivinniiginnarput.’ — Dr. Arata Kochi

[Qupp. 25-mi issuagaq]

„DOTS atorlugu nakorsaanerup sinniisuuffigissavaa ukiut qulikkaat makkua atuunneranni inuiaqatigiit peqqissuunissaannut pisimasut pingaarnerit ilaat.“ — WHO-mit- tusagassiorfitsigut nalunaarut

[Qupp. 24-mi ungalusaq]

Sooq tb atuutileqqissimava?

Ukiut qulikkaat sisamat sinnerlugit qaangiupput nakorsaariaaseq tuberkulosemik ajorunnaarsitsisinnasoq nassaarineqarmalli. Tamatumali kingorna 120 millionit sinnerlugit tb-mik toqussuteqarsimaput, ukioq mannalu millionit pingasungajaat toqussapput. Nappaammik ajorunnaarsitsisinnaasumik peqartoq sooq suli taama amerlatigisut tb-mik toqussuteqartarpat? Peqqutaasut pingasuupput: Sumiginnaaneq hiv/aids aamma nakorsaatinut tamanut akiuussinnaassuseq.

Sumiginnaaneq. Silarsuarmi innuttaasut soqutiginninnerat nappaatinut tunillaassuuttunut aidsimut ebolamullu sammivoq. 1995-imili ebolamik ataaseq toqussuteqaraangat, 12.000-it tuberkulose-mik toqussuteqartarput. Nunani ineriartorfiusuni tb nalinginnaangaarmat nappaat akueriinnagassatut inuit isigilersimavaat. Tamanna ilutigalugu nunani atugarissaarfiunerusuni tb-p tunillaassuunnera pitsaalineqarsimanngilaq, naak nakorsaatit nappaammik ajorunnaarsitsisinnaalluartut iluaqutaanngitsumik ilisivinniittuutigalugit pigineqaraluartut. Nunarsuaq tamakkerlugu sumiginnaaneq tamanna kukkunerusimavoq ernumatsannartoq. Silarsuarmi tb aarlerigineerukkiartortillugu tb-p uumasuarai qajannaalligaluttuinnarsimapput. Ullumikkut inuit amerlanerusut nunani amerlanerusuni napparsimalertarput.

Hiv⁄aids. Hivimut aidsmullu tuberkulose amerlanertigut ingiaqataagajuppoq. Hiv-mik tunillatsinnermi nappaatinut illersorsinnaassuserput annikillisarpoq, tb-millu tunillatsissinnaaneq 30-riaammik annertusisarpoq. Taamaattumik tupinnanngilaq maannakkut hiv-p tunillaassuunnerata tb-mik napparsimasut aamma amerlisissimammagit. 1997-imi 266.000-it hiv-mik napparsimasut tb-mik toqussuteqartut missiliuunneqarsimavoq. „Taakkuupput angutit arnallu tb-mut nakorsammik akikitsumik pisariaqartitaminnik tuberkoluseqarnerminnut ajorunnaarutissaminnik iluaqutiginninngitsoorsimasut,“ Peter Piot, Joint United Nations Programme on HIV/AIDS-imi pisortaasoq oqarpoq.

TB nakorsaatinut tamanut akiuussinnaasoq. „Tappiorannartut nungutikkuminaatsut“ antibiotikanut tamanut akiuussinnaassuseqartut, siunissami pisussatut eqqartorneqarajupput, tb-mulli tunngatillugu piviusunngungajalerpoq. Immaqa 50 millioninit amerlanerusut tb-p uumasuaraanik nakorsaatinut tamanut akiuussinnaasumik tunillatsereerput. Tb-mik napparsimasut nakorsaatitik sapaatip akunnialuinnanngui atoriarlugit ajunnginneruleramik atuiunnaarsimasut, nakorsaatiminnik nunguutsisooramik, imaluunniit nappaatertik allanit kanngunartutut isigineqarmat, timiminni tb-p uumasuarai nungutinngitsuussavaat. Asiap nunaata ilaani assersuutigalugu tb-mik napparsimasut pingasuugaangata marluk nakorsarneqarnerminnik unititsiinnartarput. Nappaat takkuteqqikkaangami immaqa nakorsarniarnera ajornarnerulertarpoq, pissutigalugu uumasuaqqat nungunneqanngitsoorsimasut tuberkulosimut nakorsaatit atorneqarsinnaasut tamaasa akiorsinnaasarmatigik. Tamatumalu kingunerisarpaa tb-mik napparsimasut tunillakkumaagaallu tamarmik ajorunnaarsinneqarsinnaanngitsut. Uumasuararlu taanna toqussutaasinnaasoq nakorsaatinut tamanut akiuussinnaasoq pinngitsoortinneqarsinnaajunnaarpat apeqqut amiilaarnartoq akisassarput kiserngorutissaaq: Tunillaassuunnissaa pinngitsoortissinnaavarput?

[Qupp. 24-mi ungalusaq]

Tuberkulosep nuarsuarmik tiguaasimanera

Ukiut tamaasa tuberkulosep tunillaassuuttumik atugaanera annertusiartuinnarpoq, toqussutaanerulerluni aammalu akissaajaataanerulerluni. Nalunaarusiat WHO-p katersorsimasaasa takutippaat nipaatsumik toqutsisup taassuma qanoq siaruaassimatiginera. Aajuku assersuutit ilaat: „Pakistan tuberkulosemut sorsunnermini ajorsarpoq.“ „Thailandimi tuberkulose amiilaarnaqaluni takkuteqqippoq.“ „Ullumikkut Brasiliami tuberkulose nappaataavoq toqussutaanerpaanut ilasoq.“ „Mexicop inuinit atugaangaarnini tuberkulosep atatiinnarpaa.“ Ruslandimi „tb-p atugaanera annertusiartoruloorpoq“. Etiopiami „tuberkulose nuna tamakkerlugu atugarliortitsivoq“. „Afrika Kujalleq uppernarsaatissalimmik silarsuarmi tb-rtoqarfiunerpaat tb-rtoqarfiunerpaanutilagaat.“

Naak tb-mik nappaateqartut 100-gaangata 95-it silarsuarmi nunani piitsuunerpaani najugaqaraluartut, tb-p nunani pisuujunerusuni atugaanera annertusiartorpoq. 90-ikkut aallartinneranni USA-mi tb-qartutut nalunaarutigineqartut amerleriarujussuarsimapput. Amerikamiup aviisiliortup Valery Gartseffip oqaatigaa tb „Amerikamiut atugarliortinniarlugit kingumut utersimasoq“. Dr. Jaap Broekmans, Royal Netherlands TB Associationimik aqutsisuusoq, qanittukkut oqarpoq tb-mik nappaalaneq „Europap Kangiani Europallu Kitaata ilaani ingasatsikkiartortoq“. Tupinnanngitsumik atuagassiaq Science aggustip 22-ani 1997-imi saqqummersumi allappoq „tuberkulose peqqinnissamik suli aarlerinartorsiortitsisuungaartoq“.

[Qupp. 26-mi ungalusaq]

Tb-p timikkut kingornuttaagaanerata sananeqarnera paasineqarpoq

Qanittukkut ilisimatusartut iluatitsillutik paasisimavaat tuberkulosip uumasuaraasa timikkut kingornuttagaanerata sananeqarnera tamaat. Suliap tamatuma aallartippaa „iluatitsilluartumik periaaseqarluni inuiannut pinerluttut akiorneqarnerannut immikkoortoq nutaaq,“ dr. Douglas Young London-imi Imperial College School of Medicinemeersoq oqarpoq. WHO nalunaaruteqarpoq paasisaq tamanna „tassaasinnaasoq tb-p akiorneqarneranut nakorsaatinut akiuussutissanullu ilisimatusarnermi paasissaq nalissaqanngitsoq“. — The TB Treatment Observer septembarip 15-at 1998.

[Qupp. 25-mi assiliartat]

Nakorsaatit tamakkua atornerisigut tb-p uumasuarai toqunneqartarput

[Suminngaanneernerat]

Photo supplied by WHO, Geneva

Photo: WHO/Thierry Falise

[Qupp. 26-mi assiliartat]

Napparsimasup ajorunnaarsinnissaa 650 koruuniinnarnik akeqarpoq

[Suminngaanneernerat]

Photo: WHO/Thierry Falise

Photo supplied by WHO, Geneva

[Qupp. 23-mi suminngaanneernerat]

Photo: WHO/Thierry Falise

Photo supplied by WHO, Geneva

Photo: WHO/Thierry Falise