“Makedoniamut ikaarlutit ikioriar­tortigut”

1-3. (a) Paulusi angalaqataalu anersaamit illernartumit qanoq siulersortippat? (b) Pisimasut suut sammissavagut?

ARNAT arlallit Makedoniami illoqarfik Filippi qimallugu kuuk Gangites qanittumiittoq tikippaat. Tassani pisarnermissut Israalip Guutianut qinupput, tamannalu Jehovap maluginiarpaa. – Nal 2. 16:9; Tuss 65:3.

² Taamaalinerani Filippip kangiani 800 kilometerisut ungasitsigisumi angutit pingasut illoqarfik Lystra Galaatiap kujataatungaaniittoq qimappaat. Ullualuit qaangiummata aqqusineq Romamiunit ujaqqanik nunniugaasoq ingerlaf­figilerpaat. Taanna Romamiut nunasiaataata Aasiap kitaatungaanut inoqarnerpaaf­fiusumut aqqutaavoq. Angutit taakku – Paulusi, Siilarsi Timuutiusilu – Efesossimut illoqarfinnullu allanut angalarusuk­kaluarput, tassanimi inuit tuusintillit Kristusi pillugu suli tusagaqarsiman­ngillat. Sulili aallaratik anersaamit illernartumit unitsin­neqarput, Biibilimilu allassimanngilaq qanorpiaq taama paasitin­neqarnersut. Aasiami oqaluus­seqquneqan­ngillat. Sooq? Guutip anersaava illernartoq aqqutigalugu Jiisusip Paulusi angalaqataalu siulersormagit. Kissaatigaa Aasiaaraq aqqusaarlugu Ægæerit imartaat ikaarlugu kuummut Gangitesimukassasut.

³ Paulusip angalaqataasalu Makedoniamut angalaneranni Jiisusip siulersuinera ilinniarfigisin­naavarput. Taamaattumik Paulusip aappassaanik oqaluus­sisartutut angalanerani ukiup 49-p missaani aallartittumi pisimasut ilaat sammeriartigit.

‘Guutip oqaluus­seqquaatigut’ (ApS 16:6-15)

4, 5. (a) Paulusikkut Bityniamukar­niarneranni susoqarpa? (b) Qanoq aalajangerpat, qanorlu kinguneqartumik?

⁴ Aasiami oqaluus­seqquneqan­nginnamik Paulusi angalaqataalu avannamukarput illoqarfiit Bityniamiittut oqaluus­siffigiar­torlugit. Frygiap Galaatiallu akornganni inoqarpian­ngitsuni angalanerminni ujaraaqqanik aqqusin­niukkatigut ulluni arlalinni pisuttariaqarput. Bityniali qanilligaallu Jiisusip anersaaq illernartoq aqqutigalugu unitseqqippai. (ApS 16:6, 7) Tamanna paatsuungas­sutigisimassavaat. Nalunngilaat suna oqaluus­sissutigis­sanerlugu aamma qanoq oqaluus­sissanerlutik, naluaalli sumi taamaalius­sanerlutik. Soorlulusooq Aasiamut matumut kasuttorsimasut, ammaanneqaratilli. Taava Bityniamut matumut kasuttorpullusooq, aammali ammaanneqaratik. Kisianni Paulusip ammaanneqar­nissami tungaanut kasuttoq­qinnissani aalajangiusimavaa. Taava aalajangiinerlup­pasipput. Kimmut 550 kilometerit pisupput illoqarfiit arlallit avaqqullugit. Taava Troassimut umiarsualivit­talimmut, Makedoniamut umiarsuarfiusin­naasumut, tikipput. (ApS 16:8) Tassani pingajussaanik Paulusi matumut kasuttorporlusooq, kiisamilu ammaanneqarpoq!

⁵ Lukkarsip Troassimi Paulusip angalaqataanut ilannguttup pisimasut ima allaatigai: “[Unnuakkut] Paulusip takorluuisitaanermini angutip Makedoniamiup ima kimigiiserfigigaani takuaa: ‘Makedoniamut ikaarlutit ikioriar­tortigut.’ Takorluuisitaanerata kinguninngua isummeratta Guutip Makedoniamiunut nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­seqqugaatigut Makedoniamukar­nialerpugut.”a (ApS 16:9, 10) Kiisami Paulusip paasivaa sumi oqaluus­sissanerluni. Nuannaarutigingaarsimassavaa angalanini unitsiin­narsiman­nginnamiuk! Kinguninngua Paulusikkut umiarsuarlutik Makedoniamukarput.

6, 7. (a) Paulusip angalanerani pisut qanoq ilinniarfigaagut? (b) Sooq Paulusip misigisai uagutsinnut qiimmaal­lannarpat?

⁶ Oqaluttuaq qanoq ilinniarfigisin­naavarput? Una maluginiaruk: Aatsaat Paulusi Aasiamut angalaniar­nerminik piviusun­ngortitsigami Guutip anersaavanit unitsin­neqarpoq. Aatsaat Paulusi Bityniamut qanilligami Jiisusimit unitsin­neqarpoq. Aamma aatsaat Paulusi Troassimut tikikkami Jiisusimit Makedoniamukaq­quneqarpoq. Jiisusip, ilagiinnut niaquusup, immaqa aamma uagut taama siulersus­savaatigut. (Kol 1:18) Assersuutigalugu imaassinnaavoq pionerin­ngussanerluta oqaluus­sisartunil­luunniit pisariaqar­titsiffiunerusumut nuussanerluta eqqarsaatiginikuugipput. Immaqali aatsaat anguniagarput anguniarlugu iliuuseqareerutta Jiisusip anersaaq illernartoq aqqutigalugu siulersus­savaatigut. Sooq? Assersuuteqariarta: Biilit aatsaat ingerlanerminni sangutin­neqarsin­naasarput. Taamatuttaaq kiffartor­neruniar­nitsinni Jiisusip siulersus­savaatigut, aatsaalli ingerlagutta – tassa iliuuseqarutta – taamaaliussaaq.

⁷ Taavami iliuuseqar­neruniarnerput ingerlaannaq pilluaq­quneqan­ngippat? Uniinnassaagut eqqarsarluta Guutip anersaavata siulersun­ngikkaatigut? Naamik. Eqqaamajuk aamma Paulusip anguniakkani ingerlaannaq angunngikkai. Taamaattoq ammaanneqar­nissami tungaanut kasuttor­tuarpoq. Uaguttaaq qularis­sanngilarput ujarler­tuarutta “oqaluus­sinissamut matorujussuaq” uatsinnut ammarneqassasoq. – Kor 1. 16:9.

8. (a) Illoqarfik Filippi oqaluttuariuk. (b) Qinusarfimmi oqaluussineq nuannersumik sumik kinguneqarpa?

⁸ Makedoniamut tikereeramik Paulusikkut illoqarfimmut Filippimut apuupput, tassanilu innuttaasut Romamiuunertik tulluusimaarutigaat. Filippimi sorpassuit Romami pissutsitut ipput, tassanilu Romamiut sakkutoorpassui soraarnerit najugaqarput. Paulusikkut paasivaat illoqarfiup avataatungaani kuup eqqaani qinusarfeqartoq.b Ullormi qasuersaarfimmi taakunnarput arnallu arlallit guutisioriartortut oqaloqatigilerpaat. Arnaq Lydiamik atilik ‘tusarnaarpoq, uummataalu Jehovap ammarpaa’. Lydiap paasisani killitsis­sutigalugit inoqutinilu imermut morsutsin­neqarput. Taava Paulusikkut angerlarsimaf­fimmini inisimasorilerpai.c – ApS 16:13-15.

9. Nalitsinni Paulusimik qanoq ilaarsisoqartarpa, taakkulu Jehovamit qanoq pilluaq­quneqarpat?

⁹ Lydia imermut morsutsin­neqarmat Paulusip angalaqataasalu nuannaarnerat takorlooruk! Paulusip Makedoniamut ikaaqquneqar­nermisut iliornini aamma arnap Guutimik mianerinnittup taassuma qinnutaanut akissutaasutut Jehovamit atorneqarnini nuannaarutigingaarsimassavaa. Aamma nalitsinni uppeqaterpassuagut – inuusuttut, utoqqaat, aappaqan­ngitsut aappallillu – oqaluus­sisartunik pisariaqar­titsiffiunerusunut nuuttarput. Ajornar­torsior­nerminni nuannaarlutik pinertusaarsin­naasarput inuit Lydiatut ittut, tassa Biibilimi ilumoortunik tusarnaarumasut, naapittaramikkit. Illimmi, allannguuteqarlutit oqaluus­sisartunik pisariaqar­titsiffiunerusumut nuussinnaavit? Taamaalioruit pilluaq­quneqangaassaatit. Aaron inuusut­tuulluni Amerikamut Qiterlermut nuuppoq. Allamut nuussimasorpassuit assigalugit ima oqarpoq: “Nunamut allamut nuukkama anersaakkut siumukarlungalu Jehovamut qanillinerulerpunga. Oqaluus­sinerlu nuanneqaaq, maanna arfineq-pingasunik Biibilimik ilinniar­titaqarpunga!”

‘Inuppassuit kamallutik akerartulerpaat’ (ApS 16:16-24)

10. Paulusikkunnut tunngatillugu anersaapiluit qanoq akuulerpat?

¹⁰ Siornatigut Saatanip anersaapiluillu Filippimi illoqarfinnilu eqqaaniittuni killeqan­ngitsumik inunnut sunniuteqar­tarsimapput, maannali nutaarsiassat nuannersut oqaluus­sissutigineqalermata Saatanip kamaatigingaarsimassavaa. Taamaattumik tupinnan­ngitsumik inuit Paulusimik angalaqataanillu akerlilersuitin­niarlugit anersaapiluit tamaviaarsimassapput. Filippimi kiffap arnap inuusuttup siulittuisartumik anersaapilullip naalakkani aningaasarsior­tingaartarpai. Ullut ilaanni Paulusikkut qinusarfim­mukartut ima suaartarluni malilerpai: “Angutit ukua Guutip Qutsinnerpaap inussiaataasa aniguisitaanermut aqqummik oqaluus­siffigaasi.” Imaassinnaavoq anersaapiluup arnaq inuusuttoq taamatut suaartartikkaa isumaqar­titsiniaalluni Paulusip ilinniar­titsissutai arnallu siulittuutai ataatsimik aallaaveqartut. Taamaalilluni inuit Kristusip malinnittaanut ilumoortunut tusarnaarpian­ngitsoorsin­naapput. Paulusilli arnaq inuusuttoq nipangersippaa anersaapiluk anisikkamiuk. – ApS 16:16-18.

11. Anersaapiluk kiffamit arnamit anisinneqareermat qanoq pisoqarpa?

¹¹ Kiffap arnap naalagai kamangaalerput paasigamikku taanna aqqutigalugu aningaasarsiorsin­naajunnaarlutik. Paulusi Siilarsilu uniakalaagin­narlugit silami tuniniaasarfimmi atorfilittanut eqqartuus­sisartunut, tassa oqartus­saasunut Romamut sinniisunut, sassartippaat. Naalagaasut nalunngilaat eqqartuussisut taakkua juutit uumigigaat Romamiuunertillu tulluusimaarutigigaat. Taamaattumik oqarfigaat Paulusi Siilarsilu ileqqunik Romamiut akuerisin­naanngisaannik ilinniar­titsisar­nermikkut eqqissiviil­liortitsisut. Tusarnaartut ingerlaannaq qisuariarput. Inuppassuit tuniniaasarfim­miittut kamallutik Paulusi Siilarsilu akerartulerpaat, ‘anaaler­neqarnissaallu atorfilittat peqqussutigaat’. Taava parnaarus­saatinneqarput. Paarsisup angutit ajoquser­neqartut taakku “soqqusaaqaluni ineeqqamut ilorlerpaamut piseriarlugit isigaat qisummut kiggitsivimmut aalajangerpai”. (ApS 16:19-24) Matu matuneqarmat ima taartigisimassammat Paulusi Siilarsilu imminnut takusin­naasimas­sanngillat. Jehovalli takusinnaavai. – Tuss 139:12.

12. (a) Kristumiut malersor­neqarnertik qanoq isigaat, aamma sooq? (b) Saatani inuillu taassumannga sunnertittartut qanoq akerlilersuisarpat?

¹² Jiisusi malinnitsiminut ima oqarsimavoq: ‘Malersor­neqassaasi.’ (Joh 15:20) Taamaattumik Paulusikkut Makedoniamut aallaleramik akerlilersor­neqarnissartik ilimagaat. Malersor­neqaleramik Jehovamit iluarineqan­nginneq pinnagu Saatanip kamanneranut ersiutaasutut isigaat. Nalitsinni inuit Saatanimit sunnertittartut Filippimiutulli iliortarput. Atuarfimmi suliffimmilu akerlilersuisut salluliuutigisarpaatigut, tamatumalu kingunerisaanik akerlilersuisut amerlisarput. Nunat ilaanni upperisarsiortut akerlilersuisuusut eqqartuus­sivitsigut unnerluutigisarpaatigut ima oqarlutillusooq: ‘Nalunaajaasut taakku eqqissiviil­liortitsisarput ileqqunik uagut maanimiuusugut akuerisin­naanngisatsinnik ilinniar­titsinermikkut.’ Sumiiffiit ilaanni uppeqatigut unatarneqartarput parnaarus­saasarlutillu. Eqqaamas­savarpulli Jehovap tamakku tamaasa isigigai. – Pet 1. 3:12.

“Ingerlaannaq imermut morsutsin­neqarput” (ApS 16:25-34)

13. Sooq parnaarus­sivimmi paarsisoq ima aperiva: “Annaanneqarumallunga qanoq iliussaanga?”

¹³ Paulusi Siilarsilu malersor­neqarnertik pissutigalugu eqqissisimajun­naarsimassapput. Piffissalli ingerlanerani unnuap-qeqqata missaani eqqissial­lakkamik “qinupput erinarsorlutillu Guuti unnersiutigalugu”. Tassangaannaq nuna sajorujus­sualermat parnaarussiviup toqqavia sajulerpoq! Parnaarus­sivimmi paarsisoq iterpoq, takugamiullu matut ammasut parnaarussaasut peqanngis­soralugit sioorangaalerpoq. Nalunnginnamiuk parnaarussaasut qimaasimappata pillarneqas­salluni “imminut toqunniarluni panani amuaa”. Paulusili nipituumik ima suaarpoq: “Imminut ajortumeeqinak, tamattami maaniippugut!” Paarsisup annilaangalluni ima aperivaa: “Annaanneqarumallunga qanoq iliussaanga?” Paulusip Siilarsillu annaassin­naanngilaat, Jiisusimi kisimi taamaaliorsinnaavoq. Taamaattumik ima akipput: “Naalagaq Jiisusi upperigukku illit illunniittullu annaanneqassaasi.” – ApS 16:25-31.

14. (a) Paulusip Siilarsillu parnaarus­sivimmi paarsisoq qanoq ikiorpaat? (b) Paulusi Siilarsilu malersor­neqarnerminni nuannaarlutik pinertusaaramik qanoq pilluaq­quneqarpat?

¹⁴ Parnaarus­sivimmi paarsisup eqqortuliorusunnini pimooruppaa? Paulusip tamanna qularinngilaa. Paarsisoq juutiun­nginnami Allakkat Illernartut pillugit ilisimasaqanngilaq. Taamaattumik kristumiun­ngussaguni ilumoortut tunngaviusut ilinniarlugillu akuereq­qaartariaqarpai. Paulusip Siilarsillu “Jehovap oqaasianik oqaluus­siffigaat”. Ilinniar­titsinertik pimoorutingaaramikku unatarneqar­nerminnit anniarnertik immaqa malugisimajun­naarpaat. Tunumikkulli ikeqartut paarsisup maluginiarpaa ikiilu salillugit. “Taava taanna illuaniittullu tamarmik ingerlaannaq imermut morsutsin­neqarput.” Paulusi Siilarsilu malersor­neqarnermi nuannaarlutik pinertusaaramik pilluaq­quneqangaarput! – ApS 16:32-34.

15. (a) Uppeqaterpassuatta Paulusi Siilarsilu qanoq ilaarsimavaat? (b) Sooq inunnut soqutigin­ninngin­nerarsimasunut kasuttoq­qittarpugut?

¹⁵ Paulusi Siilarsilu ilaarlugit uppeqatitta ilarpassui uppernertik pissutigalugu parnaarus­saaqqatillutik ajunngitsumik kinguneqartumik oqaluus­sisarsimapput. Assersuutigalugu nunami suliatsinnik inerteq­qutaaffiusumi Nalunaajaasut tassani najugaqartut 40 procentii parnaarus­saaqqatillutik Jehova pillugu paasisaqaq­qaarsimapput! (Es 54:17) Aamma maluginiaruk aatsaat nuna sajummat parnaarus­sivimmi paarsisoq Paulusip oqaluus­siffigisaa ikioqqusoq. Taamatuttaaq inuit Kunngeqarfik pillugu tusarliussamik soqutigin­nissiman­ngitsut immaqa inuunerminni annilaar­nartumik pisoqarpat tusarnaarusulissapput. Inunnut oqaluus­siffigisar­takkatsinnut oqaluus­sisarnikkut kasuttoqqittarnikkullu qulakkeersin­naavarput tusarnaarusulis­sappata ikiuinissamut piareersimalluta.

“Maanna isertorlutik anisinnialerpaatigut?” (ApS 16:35-40)

16. Paulusip Siilarsillu iperartor­tinneqarnerisa aqaguani susoqarpa?

¹⁶ Paulusip Siilarsillu iperartor­tinneqarnerisa aqaguani ullaakkut atorfilittat oqarput iperagaassasut. Paulusili ima oqarpoq: “Romamiuugaluartugut eqqartuuteq­qaarnata kikkut tamaasa isigitillugit iperartor­teriarluta soqqusaaqalutik parnaarus­saatippaatigut. Maanna isertorlutik anisinnialerpaatigut? Qanoq-aamma! Namminneq aggerniarlik anisillutalu.” Atorfilittat paasigamikku Paulusi Siilarsilu Romamiuusut annilaarput pisinnaatitaaf­fiinimmi innarliisimapput.d Pissutsit allanngoriar­taarsimapput. Paulusi Siilarsilu kikkut tamaasa isigitillugit iperartor­tinneqarsimapput, maannalu atorfilittat kikkut tamaasa isigitillugit utoqqatserfigisariaqarpaat. Paulusi Siilarsilu kimigiiserfigaat Filippimiit aallaqqullugit. Taakkulu akuersipput, aallanngin­nerminnili kristumiun­ngorlaat amerliartortut qiimmas­saqqaarpaat.

17. Kristumiun­ngorlaat Paulusip Siilarsillu pinertusaarnerat takullugu pingaarutilimmik sumik paasisaqarpat?

¹⁷ Paulusip Siilarsillu Romamiuunertik siusinnerusukkut oqaatigisimagaluarunikku iperartor­tinngitsoorsimasin­naagaluarput. (ApS 22:25, 26) Kisianni taamaaliorsimasuuppata kristumiun­ngorlaat Filippimiittut isumaqalersimasin­naapput Kristusi pillugu naalliuk­kusunnginnamik pisinnaatitaaffitik atoraat. Tamannalu kristumiunut Romamiuun­ngitsunut ajortumik sunniuteqarsimasin­naagaluarpoq. Taakkumi ajortumik pineqar­nissamut inatsisinit illersor­neqanngillat. Tassa Paulusip Siilarsillu naalliutsitaanertik naammagalugu atoramikku ersersippaat kristumiut malersor­neqarnerminni aalajaallutik pinertusaarsinnaasut. Aamma Paulusip Siilarsillu iperartor­neqareerlutik Romamiuunertik oqaatigimmassuk atorfilittat kikkut tamaasa tusaatillugit nassuerutigisariaqarpaat inatsisinut akerliusumik iliorsimallutik. Atorfilittat siunissami inatsisinik maleruaanissartik eqqumaf­figinerus­samassuk kristumiut ajortumik pineqar­nissamut illersor­neqassapput.

18. (a) Nalitsinni utoqqaanertat Paulusi qanoq ilaartarpaat? (b) Nalitsinni ‘nutaarsiassat nuannersut inatsisitigut qanoq illersor­neqarlutillu aalajangersar­neqartarpat’?

¹⁸ Aamma nalitsinni utoqqaanertat maligas­siuinermikkut siulersuisarput. Uppeqatitik arlaannik iliuuseqaq­qugunikkit aamma namminneq taamaalior­nissaminnut piareersimasarput. Uagut Paulusitulli illersor­neqarumalluta qaqugukkut inatsisitigut pisinnaatitaaf­feqarnerput oqaatigis­sanerlugu naliliisarpugut. Guutisior­tuarnias­sagatta inatsisitigut illersor­neqarumalluta pisariaqassappat illoqarfitsinni nunatsinnilu eqqartuus­sivinnut allaallu nunani tamalaani eqqartuus­sivissuarnut suliassan­ngortitsisarpugut. Inatsisit allanngor­tinnissaat pinnagu ‘nutaarsiassanik nuannersunik inatsisitigut illersuineq aalajangersaanerlu’ anguniagaraarput, soorlu Paulusi Filippimi parnaarus­saanermi kingorna ukiut qulit missaat qaangiuttut Filippimiunut taama allattoq. (Flp 1:7) Eqqartuussisut qanorluunniit aalajangiis­sagaluarpata Paulusik­kutulli Guutip anersaavanit siulersor­neqarluta nutaarsiassanik nuannersunik oqaluus­siuarnissarput aalajangiusimavarput! – ApS 16:10.