Nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut — sunut assersuutaappat?

ARFININNGORNERMI, junip 15-ianni, 1985-imi, ualip seqernata New Yorkimi Naalagaaffiit Peqatigiit illui saqqarsimavai. Ileqqumissut takornariat takkussuuttuarput illorsuit kakkaginartut takornariartorlugit, takusatillu kakkagigamikkik ilarpassuisa tupigusunnertik ersersinngitsoorsinnaanngilaat.

Mannali tikillugu Naalagaaffiit Peqatigiit naalagaaffinnik peqatigiilersitsisinnaasimanngivipput. Soorlu Peqatigiit qimerloortitsisuutitaasa ilaat ualermi tassani oqartoq: „Sorsunnersuup aappaata naaneraniilli 150-inik sorsunneqarsimavoq, inuit 20 millioninit amerlanerusut inuunerinik naleqartunik. Suli silarsuarmut tamarmut ataasiinnarmik naalakkersuineqanngikkallarpoq. Anguneqarsinnaanissaalu ilimananngilaq, Peqatigiit taakku silarsuarmut tamarmut naalakkersuisutut isiginngikkaanni.“ Taava silarsuarmut tamarmut ataasiinnarmik naalakkersuisoqarnissaq takorluuinerinnaava angusassaanngitsoq? Uppernanngitsuusaaraluarpalluunniit tamatumunnga akissutissaq nassaarineqarsinnaavoq nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut misissorlugit.

Bibelimik nassuiaasut ilaasa nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut siulittuutaasutut isumaqartinneq ajorpaat. Kisiannili apustili Johannes inuugallartillugu pisimasunut tunngatittarpaat. Nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut pillugit nassuiaanermini The Catholic Encyclopedia-mi ima allassimavoq: „Saqqummersitanik allattut . . . takorluukkersaarutitik siulittuutinngorlugit allaatigisarpaat siusinnerusukkullu allanneqarsimatinniartarlugit.“

Apustilili Johannes nalunaarpoq: „Anersaap sunniineratigut isumassarsisitaallunga Naalakkap ullussaani ippunga.“ (sarĸúmersitat 1:10, NW) Aap, Saqqummersitani oqaluttuarineqartut siornatigut pisimasuunngillat, kisianni ’ullussami’ nalliukkumaartussami Naalakkap Jesusip Kristusip qilammi naalagaalerfissaani piumaartussaapput. sarĸúmersitat, kapitali 6, naapertorlugu „Naalakkap ullussaa“ta silarsuaq tamakkerlugu sorsunnerit, nerisassaaleqinerit annertungaartut nappaalanersuillu malunnaatigai. Ukiut 2000-issaanni maanna atuuttuni pisimasut 1914-imiilli „Naalakkap ullussaani“ inuunitsinnut uppernarsaataalluarput. — sarĸúmersitat 6:1-8.a

Ukiumi pingaaqisunik pisimasoqarfimmi tassani, Jesus Kristus Naalagaaffimmi naalagaalerpoq. (sarĸúmersitat 11:15, 18) Taamaattumik nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut taamanerniilli malunnarsimassapput. Tassami, nersutit taakku assersuutaapput Guutip akeraanut Guutip naalagaaffianik aaqqissuussinituatut inuiaat eqqissinermik erininerannik naammassinnikkumaartussatut inunnik neriuffiginnitsaaliisunut. Akeqqat taakkua ilagaat kuukkooriaasarsuaq aammalu nersutit pingasut. Takkunnerisa tulleriiaarnerat naapertorlugu misissoriartigik.

Kuukkooriaasarsuaq

’Atalu,’ Johannes pilerpoq, ’kuukkooriaasarsuaq angisooq innertut aappalutsigisoq, arfineq-marlunnik niaqulik qulinillu nassulik.’ Kuukkooriaasarsuaq taanna sumut assersuutaava? Johannesip nammineq nassuiarpaa assersuutaasoq allaanngitsumut kisianni Satan Diaavulumut. Johannesip takorluukkersaarutaa naapertorlugu kuukkooriaasarsuup taassuma Guutip naalagaaffiata qilammiittup 1914-imi erniunera sakkortoqisumik assortorpaa. Suna kinguneralugu? ’Igitaavorlu kuukkooriaasarsuaq angisooq, pulateriaarsutoqaq Diaavulumik Satanimillu taaneqartoq, inuit najugaanni nunalinnik tamanik tammartitsiniartoq; nunamut igitaavoq, inngiliilu taassumunnga ilanngullugit igitaapput.’ — sarĸúmersitat 12:3, 7-9.

Johannesip takutippaa tamanna inuiannut kingunipiloqarumaartoq. ’Eqqanaq nuna imarlu, Diaavulu ilissinnut aqqarmat kamattorsuulluni, piffissakissutsi nalunnginnamiuk.’ (sarĸúmersitat 12:12) Naak nunap eqqaannaaniititaagaluarluni, Satanip suli tamaviaarluni Guutip naalagaaffia pilersitaasoq akornusersorniarsarivaa. Taamaaliorpoq inuiannik tammartitsiniarluni, nersutit pingasut sakkugalugit. Taakkua siulliat pillugu Johannesip allaatigisaa misissoriartigu.

Nersut immamit qaqisoq

’Takulerparalu nersut immamit qaqisoq, qulinik nassulik arfineq-marlunnillu niaqulik. . . . Nersutillu takusama tiigeriusaq assigaa, isigaalu soorlu nannup pii, qarnalu soorlu liivip qarna; kuukkooriaasarsuullu pissaanini issiavissaarsuanilu piginnaanersuarlu taassumunnga tunniuppai.’ — sarĸúmersitat 13:1, 2.

Uumasoq angisuupilorujussuaq taanna sumut assersuutaava? Guutip anersaavata sunniineratigut isumassarsisitaalluni Johannesip paasissutissaq pingaartoq oqaatigaa: ’Piginnaanermillu tunineqarpoq tamanut immikkut naggueqatigiissunut immikkullu inuiaasunut immikkullu oqaasilinnut inuiaqatigiinnullu.’ (sarĸúmersitat 13:7) Suna nunamiunut tamavinnut piginnaaneqarpa? Ataasiinnaq: Naalakkersuinikkut aqutsinermik silarsuarmi tamarmi aaqqissuussineq. Aaqqissuussineq tamanna ilumut ’kuukkooriaasarsuarmit’ Satanimit piginnaanermik tunineqarpa? Bibeli naapertorlugu taamaappoq. Assersuutigalugu apustili Johannes oqarsimavoq: ’Silarsuaq iluunngaat ajortup pissaaneqarfigaa.’ Taava tupinnanngilaq Satanip Jesus inuilaami usseramiuk neqeroorfigimmagu ’naalagaaffinnut inuit najugaanni ittunut tamanut’ piginnaassummik, oqarlunilu: ’Uannut pigititaammata.’ — 1 Juánase 5:19, NW; Lúkarse 4:5, 6.

Niaqqulli arfineq-marluk sunut assersuutaappat? Nersut angisuupilorujussuaq alla siulliup assinga Johannesimut takutinneqarpoq. Taannattaaq arfineq-marlunnik niaqoqarpoq. Nassuiarneqarpoq nersutip siulliup assingata niaqui arfineq-marluusut assersuutaasut ’kunnginut’, tassa naalagaaffissuarnut silarsuarmi pissaanilissuarnut arfineq-marluusunut, taakkualu ’ilaat tallimat orloreerput, ilaat ataaseq maannakkut piuvoq, ilaat suli tikiutinngilaq’. (sarĸúmersitat 17:9, 10) Johannesip nalaata siornatigut silamiut ingerlaasianni Bibelimi oqaluttuarineqartumi naalagaaffissuit silarsuarmi pissaanilissuit tallimaasimapput, tassa: Ægypten, Assyria, Babylon, Medo-Persia kiisalu Grækenland. Arfernat, tassa Roma, Johannesip nalaani suli piginnaaneqartoq.

Niaqqummi arfineq-aappaat? Takusaq „Naalakkap ullussaa“nut tunngatinneqarmat, taanna naalagaaffissuarmut pissaanilissuarmut Romap pissaaneqarfigisaraluanut 1914-imiilli ulluni kingullerni maannakkut atuuttuni inissisimasumut assersuutaassaaq. Silamiut ingerlaasianni pisimasut takutippaat tassaasoq naalagaaffissuaq marluiusunik ilaqartoq, tassa tuluit Amerikamiullu marluiullutik pigisaat. 1914-ip siornatigut Tuluit Nunaat nunasiaallu attavigisaallu naalagaaffissuanngorsimapput naalagaaffissuarnit siornatigut issimasunit tamanit annertunerusoq. Ukiut 1900-issaanni tuluit naalakkersuinikkut niuernikkullu USA atassuteqarfigillualersimavaat. Sorsunnersuarmi siullermi aappaanilu nunat marluk taakku iligiiullutik sorsupput, imminnullu pissusiat immikkut ittoq manna tikillugu taamaaginnarpoq. 1982-imi USA-p præsidentiata Reaganip tuluit inatsisartuinut oqalugiaatimini eqqartorpaa „nunatta marluusut ikinngutigiinnerat nalinginnaanngitsoq“. Kingusinnerusukkut, 1985-imi februarimi, tuluit ministeriunerata USA-p inatsisartuini inatsisartoqatigiit marluisut tamaasa oqalugiarfigai oqarluni: „Naalagaaffivut marluk eqqarleriiusut peqatigiillutik siumukarlit . . . aalajaatsumik siunertaqarlutik, uppeqatigiillutik, . . . kristumiut ukiuisa 3000-issaata aallartilernissaanut ingerlagatta.“

Silarsuarmut attuumassuteqartunut sakkortuumik sunniuteqarami, tuluit Amerikamiullu marluiullutik naalagaaffissuat silarsuarmi pissaaneqangaartoq Saqqummersitani immikkut assersuunneqarpoq. Sumut? Nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut aappaannut.

Nersut nunamit qaqisoq

’Nersullu alla takulerpara,’ Johannes allappoq, ’nunamit qaqisoq, savaaqqatullu marlunnik nassoqarpoq, kuukkooriaasarsuartullu oqaluppoq.’ Kristumiuunerarluni saassussiumanngitsuunerarlunilu, tuluit Amerikamiullu marluiusut naalagaaffissuat silarsuarmi pissaaneqangaartoq savaaraasuusaarpoq. Ilumullu kuukkooriaasarsuartut iliortarpoq. Qanoq ililluni? Naalagaaffippassuit nunasiaralugit nunallu pisuussutaat piumatuulluni iluanaarniarfigalugit. Aammalu, ’nunamut tassanilu ineqartunut pallorfigitippaa nersut siulleq, ikiminik toqussutissaagaluartumik mamittoortoq. . . . Nunamilu ineqartut oqarfigigamigit nersut . . . assilioqqullugu.’ (sarĸúmersitat 13:3, 11-15) Oqaatsit tamakku qanoq eqquuppat?

Satanip naalakkersuinermik aaqqissuussinera silarsuarmi tamarmi atuuttoq sorsunnersuarmi siullermi ’toqussutissaagaluartumik ikilerneqarpoq’. Tamanna peqqitsaaliniarlugu Tuluit Nunaata Amerikallu naalakkersuinermik aaqqissuussinerup ’pallorfigineqarnissaa’ annertusarniarpaat naalagaaffiit sunnerlugit ’nersut assilioqqullugu’. Tamanna piviusukkut qanoq naammassineqarpa?

Sorsunnersuup siulliup naalernerani USA-p præsidentia Woodrow Wilson isumaqatissarsiulerpoq Naalagaaffiit Peqatigiit siulliit (Folkeforbundi) siunnersuutigineqaqqammersoq tapersersoqqullugu. Tamanna siunertaralugu 1919-imi Parisimi eqqissinissaq pillugu ataatsimeersuartut oqarfigai: „USA-p oqaaseqartitaasa Naalagaaffiit Peqatigiit pilersinneqarniarnissaanut pilersaarutit pingaartut tamakku taperserpaat. Sorsunnermi tamatumani sorsoqataanitta siunertaanut tamanna tunngaviutipparput. . . . Pingaarnersiorlugu oqaatigalugu tamaaniippugut sorsunnermut tamatumunnga pissutaasimasut tamaviisa peerluinnarumallugit.“

Præsident Wilsonip oqalugiaanni naggasermagu, allaanngitsoq kisianni tuluit ministeriunerat Lloyd George nikuippoq oqarluni: „Nikuippunga isumaqatigiissut tamanna taperserumallugu. USA-p præsidentiata oqalugiaataa pitsaalluarmat, uanga isumaqanngilanga erseqqinnerusumik oqaatigineqartariaqartoq tamaani ataatsimeersuaqataasut isumaqatigiissummik ilassinissaat inassutiginiarlugu, uangalu . . . oqaatigerusuppara tuluit naalagaaffissuanni innuttaasut qanoq aalajangersimatigisumik siunnersuut tamanna taperseraat.“

Ukioq taanna kingusinnerusukkut, Folkeforbundip atortussanngorlugu naalakkersuisunit qullersaasunit akuersissutigineqarniarnissaa taperserlugu Londonimi ataatsimiinneqarmat, Tuluit Nunaata qeqertaasalu kunngiata allagai atuarneqarput, imatut oqaasertallit: „Sorsunnermi ajugaavugut. Tamanna sapiitsuliorneruvoq. Naammanngilarli. Eqqissineq ataavartoq anguniarlugu sorsuppugut, pingaarnerpaamillu pisussaaffigaarput sapinngisavut tamaviisa periaaseralugit eqqissineq angusimasarput atatinniassallugu. Tamanna siunertaralugu, pisariaqarnerusoqanngilaq kisianni Naalagaaffiit Peqatigiit pissaasoq ataavarsinnaasorlu. . . . Naalagaaffissuatsinnut innuttaasut tamaasa kajumissaarpakka sulissutigisassaq tamanna sulissutigeqqullugu, inuit ajunngitsumik piumassusillit allat tamaasa ikiortigalugit eqqissinermut illersuutissaq isumannaatsoq aalajangersagaalluartorlu pilersinneqaqqullugu, Guutip naalannaatissaanut.“

Januarip 16-ianni, 1920-mi, Folkeforbundi pilersinneqarpoq naalagaaffiit 42-t ilaasortaallutik. 1934-mi nunat ilaasortaasut 58-inngorsimapput. ’Nersut assilioqqullugu’ silarsuarmiut sunnerniarlugit nersut marlunnik nassulik nunamit qaqisoq iluatsitsisimavoq. Satanip naalakkersuinermik aaqqissuussinerata silarsuarmi tamarmi atuuttup assinga tamanna aamma nersutitut immikkoortutut, nersutit Saqqummersitani eqqartorneqartut kingulliattut, allaatigineqarpoq.

Nersut aappalujattoq

Nersutit kingulliat Johannesip ima oqaluttuaraa: ’Nersut aappalujattoq . . . tamatigut aternik mitalliutaasunik pilik arfineq-marlunnillu niaqulik qulinillu nassulik.’ Nersut taanna pillugu Johannes oqaluttuunneqarpoq: ’Nersut takusat siornagut ikkaluarpoq maannakkullu innani, itinersuarmillu qaqiumaarpoq tammarsimaffimmullu aallarumaarluni; . . . Nammineq kunngit arfineq-pingajoraat.’ (sarĸúmersitat 17:3, 8, 11) Allaatiginninneq tamanna naapertorluinnarlugu Folkeforbundi silarsuarmi naalagaaffissuartut pissuseqarniaraluarpoq. Kisiannili sorsunnersuup aappaa 1939-mi aallartittoq pitsaalinngitsoorpaa. Itinersuarmullusooq nersut tammarpoq.

Sorsunnersuup aappaata ingerlanerani tuluit Amerikamiullu marluiullutik naalagaaffissuata tamaviaarluni naalagaaffiit tamalaat peqatigiiffiat taanna uummarsarniarpaa. 1941-mi Tuluit Nunaata ministeriunera, Winston Churchill, USA-llu præsidentia, Franklin Roosevelt, umiarsuarmi Atlantikorsuarmi isertortukkut ataatsimiipput. Isumaqatigiillutik nalunaaruteqarput „silarsuup pitsaanerusumik siunissaanik neriunnertik“ aammalu „nalinginnarmik isumannaallisaanissamut annertunerusumik ataavartumillu aaqqissuussinissap pilersinneqarnissaa“ pillugit. Aappaani, Washingtonimi, D.C., naalagaaffiit 26-t tuluit Amerikamiullu siunnersuutaat tamanna atsiorpaat, taallugu „Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutaat“. Tamanna kinguneralugu Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) 1945-mi oktoberip 24-anni pilersinneqarpoq. Nersut aappalujattoq itinersuarmit qaqisimavoq atertaarsimalluni. Manna tikillugu naalagaaffiit 159-it peqatigiiffimmut tamatumunnga ilaasortanngorsimapput, neriullutillu peqatigiit taakkua inuit naalakkersuinikkut aqutsinerinik aaqqissuussineq atatittuarumaaraat.

Naatsorsuutiginngitsoorpaalli Guutip Messiasikkut naalagaaffia 1914-imi qilammi pilersinneqarsimasoq. Inuit nunamiittut tamavimmik immikkut Guutimit naalakkersorneqarnissartik imaluunniit inunnit naalakkersorneqarnissartik qinertariaqarpaat. Ungasinngitsukkut nersut aappalujattoq, inuit naalakkersuisuutitaat tamaasa ilanngullugit, Kunngimut Guutip ivertissimasaanut, Jesus Kristusimut, sorsunnissamut akuliutinneqarumaarput. Tamatuma suna kingunerissavaa? ’Savaaqqap, Jesus Kristusip, ajugaaffigiumaarpai, naalakkanut naalagaagami kunnginullu kunngiugami.’ Aap, nersut aappalujattoq, inuit naalakkersuinermik aaqqissuussinerat tamaat ilanngullugu, ’tammarsimaffimmut aallarumaarput’. — sarĸúmersitat 17:11, 14; aammalu takuuk Dâniale 2:44.

Taamanikkussaq pilluarnassusissaa kuukkooriaasarsuarmit nersutaanillu pingasuusunit salloqittagaasimanani! Guutip naalagaaffianut ilumoorlutik innuttaasutut inuusimasut amiakkuullutik inuujumaarput ’nunamut nutaassamut’ ilaajumaarlutik. Guutip ’qulliit tamaasa isaannit allarterumaarpai, toqulu peqarunnaassaaq, aliasuttoqarunnaarlunilu nilliasoqarunnaarlunilu anniartoqarunnaassaaq, siulliit peermata’. (2 Pîtruse 3:13; sarĸúmersitat 21:3, 4) Taamaattumik Guutip naalagaaffianut, silarsuarmut tamarmut aqutsilluarsinnaasutuamut, naalatsigitigit. Taava illittaaq pilluaqqussutissat soraajuitsut tamakku misigiumaarpatit. (wD 1/2 86)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]