Inerteqquteqarfimmi Jehovap isumassorsimavaatigut — Immikkoortoq 1

Ukiut qulikkaat ingerlaneranni Jehovap nalunaajaasuisa eqqarsaatigisarsimavaat qatanngutitik nunani kristumiutut suliat inerteqqutaaffigisaanniittut qanoq ingerlasimanersut. Nuannaarutigaarput ilanngutassiat pingasut tamatuminnga paasissutissiisut siullersaat maanna ilanngussinnaagatsigu. Kristumiut aalajaatsut Tyskland-kangilliusimasumiittut misigisalikkersaassapput.

1944-mi sorsunnerup nalaani tyskinut tigusanut ilaallunga Cumnocklejrimi Ayrip eqqaani Skotlandimiittumi napparsimasunik paarsisutut sulivunga. Tamanna qimassinnaagaluarpara, inunnilli tamaani nunaqavissunik ilaqarnissara killilersugaavoq. Sapaatit ilaanni pisuttuartillunga angut eqqarsaatinik Biibilimeersunik nassuiaaniartorujussuaq naapippara. Tamatuma kingorna akulikitsunik pisuttuaqatigiittalerpugut.

Ilaanni angerlarsimaffiit arlaanni ataatsimiinnissamut qaaqquaanga. Tamanna taassumunnga navianarsinnaavoq nunamimmi akeqqersimasumeersuugama. Taamani naluara Jehavap nalunaajaasuisa ilagigaat — ataatsimiinnerlu ikittunnguaakkuutaarlutik Biibilimik atuaqqissaaqatigiittarfigisimassavaat. Naak paasisaqarpallaanngikkaluarlunga eqqaamalluarpara assiliaq meeqqap qaqortumik takisuumik atisallip liivip savaaqqallu sanianiittup assinga. Silarsuassap nutaap Biibilimi Jesajap allagaani eqqartorneqartup assinga tamanna assorsuaq maluginiarpara.

1947-mi tigusat inaannit iperagaavunga. Tysklandimut uterama Margit, sorsunnerup siornali ilisarisimasara, katippara. Zittauimi, Polenimut Tjekkoslovakiamullu killeqarfiup eqqaaniittumi, najugassippugut. Ullualunnguit qaangiuttullu Jehovap nalunaajaasuisa ilaat matutsigut kasuttorpoq. „Skotlandimi naapissimasattut ittuuppata,“ nuliara oqarfigaara, „ilannguffigisariaqaraluarpavut.“ Sapaatip-akunnerani tassani Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimiinnerannut ilaaqqaarpugut.

Biibili ikiortigalugu erniinnaq paasivarput kristumiut ataatsimiinnerinut ilaasarnissaq oqaluussisarnissarlu pisariaqartut. Iluamik oqaatigalugu Jehovap nalunaajaasuisa Biibili ikiortigalugu ilinniartitsissutaat inuunitsinni pingaarnerpaanut ilaatilerpavut. Kingorna Biibilimik atuaqqissaaqatigiit siulersortalerpakka. 1950-imi februarimi kristumiut nakkutilliillutik angalasartut marluk ima aperipput: „Kuisikkusunngilasi?“ Ualeq tamannarpiaq Margitilu imermut kuisilluta Guutimut tunniulluinnarsimanerput takutipparput.

Ajornartorsiutit takkussuutilerput

Zittau Tysklandip russinut immikkoortortaaniippoq, 1949-milu Jehovap nalunaajaasui akerlilersorneqartalerput. Akimmiffissarpassuit aqqutigereerlutigik Bautzenimi ataatsimeersuaararnissamut kiisami atortussatsinnik pissarsivugut. Qimuttuitsut immikkut attartukkat aasakkut Berlinimi ataatsimeersuarnissamut ingerlasussat taamaatiinnarneqariataarput. Taamaakkaluartorli arlalinnik tuusintillit ataatsimeersuarnermut najuupput.

Ilagiit ataatsimiinneri aamma akornusersorneqartarput. Inuit nilliallutillu siggartartut isaasarput. Ataatsimik nakkutilliisup angalasartup oqalugiarnera allatut ajornartumik kipitiinnangajapparput. Tusagassiuutitigut eqqartuutiffissap pruffiinik taagorneqarpugut. Allaat ilanngutassiat ilaanni allaaserineqarpoq qaqqajunnamunngooq pilluta qilammukaanneqarnissarput utaqqigipput! Aammalu aviisit ilaanni niviarsiararpaaluit issuarneqarput oqarsimanerarlugit Jehovap nalunaajaassuisa ilaasa atoqatiginiarsarisimagaluaraatik. ’Jehovamut tunniulluinnartut inuunermik naassaanngitsumik angusiumaarnissaanik’ tusarliussarput eqqunngitsumik isumaqalersinniarneqartarpoq Jehovap nalunaajaasuinik atoqateqartut tamarmik inuunermik naassaanngitsumik angusiumaartut.

Kingorna sorsunnissamut kajumissaarisutut pasillerneqartarpugut. Guutip Harmagedonimi sorsunnissaanik tusarliussarput nassuiarneqarniartarpoq sakkussaqarnikkunngooq ingiarniunnissamut sorsunnissamullu kajumissaarisugut. Ingasak! 1950-imi augustimi aviisimi naqiterisutut suliffinnut unnuarsioriartorlunga isertariaata silataani unitsinneqarpunga. „Soraarsitaavutit,“ pigaartup oqarfigaanga politiinik ilaqarluni. „Ilissimi Jehovap nalunaajaasui sorsunnermut tapersersuivusi.“

Angerlarama Margit toqqissiallaqaaq. „Unnuakkut sulinissaq sussa,“ oqarpoq. Ernumalinngilagut. Erniinnaq allamik suliffissarsivunga. Jehovammi uagutsinnik isumassuinissaa tunaartaraarput, taamaaliorporlumi.

Sulinerput inerteqqutaalerpoq

Augustip 31-ani 1950-imi Jehovap Nalunaajaasuisa sulinerat DDR-imi inerteqqutigineqalerpoq. Tigusaaqattaarnerit tamatuma kingunerai. Jehovap nalunaajaasui eqqartuussisunut sassartinneqartalerput, ilaallu inuunertik naallugu parnaarussassanngortinneqarput. Zittauimeersut marluk nazistit naalliutsitsiviini naalliutsitaasimasut tamatumuuna kommunistinit parnaarunneqarput.

Ilagiinni attavigisatsinni nakkutilliisoq nulianilu, meerai mikisut marluk angerlarsimaffiannut qimaannarlugit, tigusarineqarput. Aataakkuisali meeqqat tiguaat, ullumikkullu niviarsiaqqat taakku marluk tamarmik Guutip naalagaaffia pillugu inunnik oqaluttuussinermik ulapputeqarput.

Ilagiinnit Tyskland kangillermiittunit Berlinimut allaartitsisoqartarpoq kangiani kiffaanngissuseqarfiusumi atuagassianik aallersitsilluni. Aallersitat sapiitsut tamakku ilarpassui tigusaasarput, eqqartuussisunut sassartinneqartarlutik parnaarussaanermillu pineqaatissinneqartarlutik.

Ullut ilaanni ullaaralaannguaq oqartussaasunit aallartitarpaaluit angerlarsimaffitsinnut aggerput illorput misissuiffigiartorlugu. Aggernissaat naatsorsuutigisimavarput, taamaattumik ilagiit nalunaarsuutaat — uanga isumagisartakkakka — quimut karriisivimmut ilisimavakka, milugissap inaata sanianut. Uanga milugissat ajornartorsiutiginngisaannarsimavakka, angutilli taqqamani alapernaasileramik milugissanik unguneqarput. Allatut ilioriusissaqanngillat taamaallaat qui nigorlugu!

1949-mi ataatsimeersuarnerni inerteqquteqalernissamut Jehovap piareersartippaatigut. Ataatsimeersuarnermi kajumissaarneqarpugut nammineq atuaqqissaartarnitta, ataatsimiinnernut najuuttarnitta oqaluussisarnittalu iliuuseqarfiginerunissaannut, kiisalu immitsinnut ikioqatigiillutalu kajumissaaqatigiinnissatsinnut. Tamatuma aalajaattuarnissatsinnut ikiorpaatigut. Naak inuit isornartorsiukulagaluaqigaatigut perloqqukulasaraluaqigaatigullu soqutigineq ajorpavut.

Inerteqquteqarnerup nalaani ataatsimiittarnerit

Sulinerput inerteqqutigineqalermat Jehovap nalunaajaasui allat marluk naapeqatigaakka siunissami ilagiit ataatsimiittarnissaasa qanoq aaqqissuunneqarnissaat pillugu oqaloqatiginiarlugit. Ataatsimiittarnissaq navianassaaq, parnaarussaanermimmi kinguneqarsinnaassaaq. Najugaqarfitsinni oqaluussisartut attaveqarfigaavut. Ilaat ernumasorujussuupput, kisianni qiimmaallannarpoq ataatsimiinnernut najuunnissamik pisariaqartitsinertik tamarmik ersersimmassuk.

Angutip soqutiginnittup quimini karriisivimmi ataatsimiittarsinnaasugut neqeroorutigaa. Qui taanna narsaammi ammaannartumiippoq kikkunnit tamanit takuneqarsinnaasumi, tunumigulli matoqarpoq aqqusineeqqamut orpikkanit unguneqarsimasumut sammisumik. Taamaattumik malugineqarnata ornittarsinnaavarput qimattarsinnaassallugulu. Ukioq naallugu tassani ataatsimiittarpugut, naneruutaannarnik qaammaqquteqarluta. 20-t missaanniikkajuttarpugut. Sapaatit-akunneri tamaasa naapittarpugut Napasuliaq Alapernaarsuiffik atuaqqissaaqatigiissutiginiarlugu oqaluussinermullu tunngasumik ataatsimiinniarluta. Sammineqartartut pissutsinut atukkatsinnut naleqqussagaapput, erseqqissarneqartarporlu anersaakkut suliniuteqartuartariaqarnerput. Angut soqutiginnittoq taanna sallusuissummi qatanngutitut nutaatut kingorna tikilluaqqusinnaaleratsigu nuannaarutigaarput.

1950-ikkut qiteqqunneranni eqqartuussutit sukangannginnerulerput qatanngutittalu ilaat iperagaapput. Amerlasuut Tysklandimut killermut anisitaapput. Uannulli pissutsit ilimaginngisannik allanngorput, qatangutip Tyskland killermeersup pulaareeraangalu.

Suliara annerusoq siulleq

Qatanngut imminut Hansimik taavoq. Oqaloqatigiinnitta kingorna adressemik Berlinimiittumik saaffiginniffissannik tunineqarpunga. Matuata silataani ateq taakkua kisimik paasisinnaasaat taavara, mappiunneqarpungalu. Inuit marluk takkupput, nuannersumillu, nalinginnaalluinnartulli pillugit, oqaloqatigiippugut. Taavali oqaatiginiagavitsik oqaatigaat: „Immikkut ittumik suliassinneqartuuguit akuerissagaluarpiuk?“

„Soorunami,“ akivunga.

„Ajunngilaq,“ oqarput, „tamannaannaruna paaserusukkipput. Angerlamut apuulluarniarna.“

Sapaatit-akunneri pingasut qaangiummata Berlinimukaqqeqquneqarpunga. Siullermik tamaaniikkama pulaarfinnukaqqippunga. Zittauip eqqaata nunap assinganik qatanngutit tunivaannga aperalungalu: „Oqaluussisartunut tamaaniittunut atassuteqanngilagut. Atassuteqarfigeqqilernissaannik ikiorsinnaavisigut?“

„Soorunami,“ akipallappunga. Nunap ilaa tamanna annertoorujussuuvoq, Riesamiit Zittauimut 100 kilometerisut isorartugaluni, 50 kilometerisullu atitutigaluni. Taamaallaat sikkileqarpunga. Oqaluussisartut ataasiakkaat atassuteqarfigineqaqqilermata ikittunnguakkuutaarlugit ilagiinnut katersorneqarput. Ilagiillu tamakku tamarmik immikkut Berlinimut aallartitsisarput atuagassianik aallersitsillutik ilitsersorneqarumallutillu. Taamaalilluta ilagiit aalajangersimasut ataatsit oqartussaasunit malersorneqaleraangata ilagiit allat attorneqarnissaat pinngitsoortittarparput.

Jehovamik tunaartarinninneq

Naak malersugaagaluarluta Biibilimi peqqussut maleruartuarparput illumiit illumut Guutip naalagaaffianik tusarliussassaq oqaluussissutigiuarlugu. (Matîuse 24:14; 28:19, 20; apustilit suliait 20:20) Inuit, inuit ilisarisimariikkatta siunnersuutigisaat, ornillugit oqaluussiffigisarpavut, nuannersorpassuarnillu misigisaqartarluta. Ilaannikkullu kukkulluta kasuttorfigisuukkavut allaat pilluaqqusaanermik kinguneqarsinnaasarput, soorlu kinguliani ersertoq:

Ilaanni nuliaralu adressimik pulaarfigisassatta najugaanik tunineqarpugut, kukkullutali illumut allamut kasuttortoorpugut. Matu mapperneqarmat alla takunngilarput politiip uniformia nivinngaavimmi nivingasoq. Margit qarsortorujussuuvoq uangalu uummatiga kassuttorujussuanngorpoq. Tamanna parnaarussaanermik kinguneqarsinnaavoq. Taamaallaat naatsunnguamik qinunissatsinnut piffissaqarpugut.

„Kikkuuisi?“ angut naatsumik aperivoq. Eqqissisimaniarsariinnarpugut. „Qularinngilara kinaasutit nalunagu,“ Margit oqarpoq, „eqqaamanngilarali suminngaanniit nalunatit. Uffami, politiiuvutit. Sulitillutit takusimassavakkit.“

Oqaasii taakku anorersuartumillusooq qatsortitsipput, angullu sallaannerulerluni aperaaq: „Jehovaavisi?“

„Aap,“ oqarpunga, „naatsorsuutigisinnaassavallu ilinnut kasuttornissatsinnut sapiillisaqqaarsimassasugut. Inuttut soqutigigatsigit kasuttorfigaatsigit.“

Iseqquaatigut. Kingorna arlaleriaqaluta pulaartarparput Biibilimillu atuaqqissaaqatigilerlugu. Kingornalu kristumiutut qatanngutigilerparput. Misigisap tamatuma Jehovamik tunaartarinninnerput nakussatseqaa!

Qatanngutit arnat aamma atuagassianik aallertitaasarput, tamatumanilu Jehovamik tunaartarinnilluinnarnissaat pisariaqartarpoq. Ilaanni Margit Berlinimukarpoq atuagassianik aallerluni. atuagassiat naatsorsuutigisamit amerlanerujussuupput. Kufferti ulikkaarluinnartoq allunaasamik manisivissiamik qilersorneqarpoq. Suut tamarmik ajunngitsumik ingerlapput, Margit qimuttuitsumi issiatillugu killeqarfimmik nakkutilliisup sanioqqunnissaata tungaanut.

„Kiaana, sunillu imaqarpa?“ kufferti tikkuaatigalugu aperaaq.

„Errortassakka,“ Margit akivoq.

Uppererpasinnagu ammaqquaa. Margitip arriitsuararsuarmik allunaasat kuffertip qilerutigisaasa qilerneri ataasiakkaarlugit qilerussaajarusaalerpai. Killeqarfimmik nakkutilliisoq qimuttuitsunut sivikitsuinnarmik ilaasussaagami qimuttuitsunullu allanut nuuttussaagami erinitsakkaluttuinnalerpoq. Qilernerit pingasut sinneruttullu sussaaginnarpoq. „Peerniarit! Errortassarsuatit sussa!“ suaartarpoq.

Jehovap isumassuinera

Akuttunngitsumik unnuakkut nalunaaquttap-akunnerini sisamaannarni sinittariaqartarpunga suliassakka ilagiinnut tunngasut unnuakkut suliarisariaqartarakkit. Ilaanni taamatut unnuakkut sulereerlunga ullaakkut politiit marluk matutsigut kasuttorput. Sunaaffa illorput misissuiffigiartoraat. Toqqortuinissannut kingusinaareerpunga.

Ullaap tungaa naavillugu politiit suna tamaat tukaallatsillugu ujaasipput, allaallu anartarfik ujaasiffigaat toqqorsiffigisimasoralugu. Arlaannaataluunniit kavaajara nivinngaavimmi nivingasoq misissunngilaa. Isilermatami tuaviinnaq kaasarfippassuinut allattukkat manngussuutipallassimavakka. Politiit ujagaannik kaasarfii ulikkaaveqqapput, sunnguamilli nassataqaratik anipput.

Ilaanni, augustimi 1961-imi, Berlinimiippunga. Sunaaffa Berlinip qarmarsuata sananeqannginnerani naggataamik atuagassianik aallerlunga. Zittauimut utissallunga Berlinip qimuttuitsoqarfianut pigama inunnik ulikkaavippoq. Qimuttuitsoq takkummat inuit ikiniuttorsuupput. Tattoqisaattut akornanni maleruutiinnarlunga ingerlaniarlunga qimuttuitsup ilaanut inoqanngitsumut periataarpunga. Ikisimatsiaannartunga nakkutilliisup matu silataanit parnaarpaa. Uffa ilaasut allat qimuttuitsup ilaani allaniittut tattoqisaattorsuit uanga kiserratamma qimuttuitsup qamutitaani ataatsimi ippunga.

Zittauimut ingerlavugut. Sivisungaatsiartumik kisimiippunga. Taava qimuttuitsut unipput, qimuttuitsullu qamutitaanut kisima ilaaffigisannut matut mappertiterneqarput russillu sakkutuui isaasorsuanngorput. Aatsaallu paasilerpara qimuttuitsut ilaanut russit sakkutuuinut immikkoortinneqarsimasumut ikisimallunga. Kissaatigiinnaraluarpara nuna ammarluni iissagaanga. Sakkutuulli sumik sianigisaqanngillat.

Zittauimut apuukatta matut ammarneqarput sakkutuullu aniallutik ilaasut tamaasa misissuiffigilerpaat. Uanga kisima misissuiffiginngilaannga. Allaat sakkutuut ilarpassuisa sakkutuutut ilassisarpaannga, isumaqaramik atorfillit nuimasut ilagigaannga.

Kingorna aatsaat paasivarput atuagassianik tamakkuninnga aallertarsimanerput qanoq ajunngitsigisoq, Berlinimmi qarmassuata sananeqarnerata atuagassianik pilersorneqarnerput unitsikkallarpaa. Aap, atuagassianik qaammaterpassuarnut naammattunik pilersorsimavugut. Tamatuma nalaani atassuteqarfigileqqinniarluta suliniartoqarpoq. 1961-imi Berlinip qarmarsuata napparneqarnera uagutsinnut allannguutinik kinguneqarpoq. Jehovali pisut sioqqullugit upalungaarsimareertarpoq. Inerteqqutaaffiup nalaani isumassortuaannarpaatigut. — Oqaluttuartoq: Herman Laube. (wD 15/4 92)

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Bautzenimi ataatsimeersuarneq nuannaarutigaarput