Jehovap pannani amuaa!
„Uinillit tamarmik ilisimassavaat uanga, Jehova, panaga puuanit amusimagiga.“ — Hisi̇̃kiale 21:5, NV.
1. Judami Israelimilu kikkut Jehovap ’panaanit’ eqqorneqarpat?
JEHOVAP panaa akeraasa soorunami siooragisarpaat. Kisianni naalagaaffinni Judami Israelimilu ajortuliortut taassuma panaanit eqqorneqaramik suna pisimanersoq paasinerpaat? Aap, Jehovap assersuutikkut pannaminik puuanit amusisimaneranik ilisimatinneqarsimapput. — Esra 9:6-9; Nĩmia 1:8; 9:26-30.
2. Jehovap ’pannani’ qanoq oqaatigaa, taavalu suut apeqqutaalerpat?
2 Pruffiitini alapernaarsuisuutitanilu, Ezekiel, aqqutigalugu Guuti oqarpoq: „Uinillit tamarmik ilisimassavaat uanga, Jehova, pana- ga puuanit amusimagiga.“ (Hisĩkiale 21:5, NV; versi 10 kalaallisuumi.) Oqaatsit tamakku taamaallaat itsaq atortuuppat? Imaluunniit uatsinnuttaaq pingaaruteqarpat?
Jerusalemip eqqartuunneqarnissaanut siulittuutit
3. Ezekielip Babylonimi aallarussaasimasut qanoq oqaluttuuppai, ullutsinnilu suna tamatumunnga assersuutaava?
3 Qamutitut ittut Jehovap pii nooqqipput, aammalu Ezekiel allamut nuuppoq. Soorlulusooq Guutip peqatigiiffia qilammiittoq qamutitut ittoq Uuliap Qaqqaata qulaa-tungaanut nakkutilliiffissaminut nuussimasoq. Tassaniilluni Jesusip siulittuutigaa Jerusalemip piuneerunneqarnissaa ukiumi 70-imi u.n.a.k. pisimasoq, tassaasoq piuneerussaaneq kristumiuuneraqatigiit atugassaannut siulittuutaasoq. (Mákorse 13:1-20) Takorruuinikkut Ezekiel nammineq kuussuarmit Kebarimit aallarunneqarsimavoq, maannali Guutip anersaagut nunaginngisaminiilluni illuminut Babylonimiittumut angerlartinneqarpoq. Tassani aallarussaasimasut allat oqaluttuuppai ’Jehovap takorruuisilluni oqaaserisaanik tamanik’. Taamatut, Guutip ’alapernaarsuisuutitaata’ tanitaasup nalunaajaasullu ilagisaasa ullumikkut qamutinik qilammiittunik Ingerlatitsisup imminnut saqqummersitai tamaasa tusarliuttarpaat. — Hisĩkiale 11:22-25.
4. Juutit aallarussaasimasut Ezekielip assersuusiorluni iliuusii qanoq periaaseqarfigaat?
4 Assersuusiorluni iliuuseqarnermigut Ezekielip juutit aallarussaasimasut paasitippai ajunaarnersuup inuiaqatigiit tamarmik atugassaata qanillineranik. (Hisĩkiale 12:1-7 atuakkit.) Pruffiiti ’aallaartut pequtaannik upalungaarsaavoq’ tigusaasut tuimikkut nammassinnaasaat qanoq annikitsigisut takutinniarlugit. Ungasinngitsukkut Jerusalemimi ungusaasumi amiilaarneqangaalissaaq. Naak ilarpassuisa mianersoqqussutit taamaattut upperinngikkaluaraat, Ezekielip inuit ima oqarfigisimasussaavai: ’Taamaalissaaq mullussaassanani.’ Aammattaaq ullumikkut inuppassuit mianersoqqussutit siulittuutillu Guutimeersut asissuinnarpaat, uagulli ilungersornitsigut sallusuissummik ujarlersut ikiorluarsinnaavavut siulittuutit eqquukkumaarnissaannik tatiginnileqqullugit. — Hisĩkiale 12:8-28.
5. ’Jehovap ullua’ qaneqimmat avoqqaarinninnerit suut naleqquppat?
5 Jehovap alapernaarsuisuutitaanut tusarnaarumanngitsut Guutip ’panaanialerneranik’ misigiumaarnissaminnik ilimasaarneqartariaqarput. Taamaattumik isumannaassuseq eqqarsaatigalugu Jerusalemip Judallu sumi inissisimanerat pillugu kukkusumik isumaqarnermut pisuusut avoqqaarineqarput. Pruffiitioqqusersut teriannianut aserornartunut assersuunneqarput, ersersinneqarporlu sallutuut innuttaasut qarmaliaat uppeqqajaasut (tassa pilersaarusiaat iluaqutaanngitsut) qequmik qaqortumik tanittaraat. Aamma pruffiitioqqusersut arnat avoqqaarineqarput. ’Jehovap ullua’ qaneqaaq, imminillu ’avissaarsimasut’ kiffartorfiginnikkunnaarsimasullu taassuma tunussimavai. Uagut Jehovamut tunniulluinnarsimagutta, taassuminnga kiffartuussinerput iluartoq soraarukkumanngisaannassavarput. — Hisĩkiale 13:1–14:11.
6. Judakkut uteriitsut inummit kimilluunniit annaanneqarsinnaappat, tamannalu sumik ilinniarfigisinnaavarput?
6 Judamiut uteriitsut kia annaassinnaasimavai? Allaat angutinit naapertuilluartunit Noamit, Danielimit Jobimillu, aniguisinneqarsinnaassanngillat Guuti nunamut eqqartuussutiminik naammassinnippat. Uagut annaanneqassagutta Guutimut nammineerluta akisussaaffipput eqqortittariaqarparput piumasaanik naammassinninniarluta. — Hisĩkiale 14:12-23; Rûmamiut 14:12.
7. Juda sumut assersuunneqarpa, taamaakkaluartorli Guutip aalajaatsunut suna pilersissavaa?
7 Inuni aalajaatsuunngitsut peqqutigalugit Juda viinneqummut naatitaanngitsumut ajunngitsunik inerititaqanngitsumut, allamut atorneqarsinnaanani kisianni innermut qisussamut, assersuunneqarpoq. (Hisĩkiale 15:1-8) Assersuunneqarportaaq meeqqamut nassaamut Guutip Ægyptenimit annaassimasaanut arnatullu perorsagaasumut. Jehovap nuliartaarivaa, guutipilunnulli saappoq, anersaakkullu allasiornini pissutigalugu aserorneqassaaq. Kisianni Guutip aalajaatsut ’angerfigiumaarpai isuanut ittussamik’ — tassa angerusisaaq Israelimik anersaakkut ittumik angerfigeqatiginnissut. — Hisĩkiale 16:1-63; Jerimia 31:31-34; Galâsiamiut 6:16.
8. (a) Babylon Ægyptenilu sumut assersuunneqarpat? (b) Zedekiasip uppernarsaanerigaluaminik unioqqutitsisimanerata uagut qanoq isumaqalersissavaatigut?
8 Tulliullugu Babylonip Ægyptenillu naalakkersuisui nattoralissuarnut assersuunneqarput. Ilaata siiterip (orpik) kaarfa napivaa tigullugulu kunngi Jojakin kunngiujunnaarsillugu Zedekiasimillu taarserlugu. Naak Zedekias Nebukadnezar ilumoorfigiumallugu uppernarsaagaluarluni, uppernarsaanerigaluani unioqqutippaa, nattorallup aappaa, tassa Ægyptenip naalakkersuisua, sakkutooqarnikkut ikiortissarsiorfigalugu. Uppernarsaanermini Guutip aqqa tunaarisimagaluaruniuk, uppernarsaanerigaluaminik unioqqutitsinermigut Zedekiasip Jehova kanngunarsarsimassagaluarpaa. Guutimik kanngunarsaasoornissaq eqqaaginnarluguluunniit neriorsuutitsinnik unioqqutitsinissaraluarput pinngitsoorsinnaavarput. Jehovamut Nalunaajaasuulluta Guutip aqqanik taaneqaratta immikkut pisinnaatitaaffitta ila angissusia! — Hisĩkiale 17:1-21.
9, 10. (a) Siulittuut suna Hisĩkiale 17:22-24-mi allassimava, ullumikkulli eqquussimanera iluaqutigineqassappat suna piumasarineqarpa? (b) Uagut iliuutsitta kingunerinut kina akisussaava?
9 Tulliullugu Messias pillugu qiimmassaataasunik siulittuuteqarpoq. (Hisĩkiale 17:22-24 atuakkit.) ’Naarlaannguaq’ tassaavoq Messias kunngiusoq, Jesus Kristus. Jehovamit Zionip qaqqaanut ikkunneqarsimalluni ’orpinngussaaq siiteriusoq pitsaasoq’, nunamut naalakkersuilluni illersuisussaallunilu pilluaqqussutissiisoq. (sarĸúmersitat 14:1) Tamanna uatsinnut qiimmassaataalluarpoq.
10 Kisianni Messias pillugu siulittuutit eqquunnissaat iluaqutigissagutsigu Jehovamut iluarisaalluta attaveqarnerput ataavartittariaqarparput. Ezekielip aallarussaaqatai isumaqarunarput Guutimut iluarisaallutik attaveqarlutik, siuaasatillu naalliunnerminnut pisuusut. Pruffiitilli tikkuarpaa inuit tamarmik immikkut namminneq suliamik kinguneri akisussaaffigissagaat. (Hisĩkiale 18:1-29; naleqqiuguk Jerimia 31:28-30.) Tulliullugu kajumissaaruteqarpoq. (Hisĩkiale 18:30-32.) Aap, Jehovap peqqissimisut naakkinnittuliorfigisarpai; kialuunniit toqunera iluarinngilaa. Taamaattumik Guuti ima oqarpoq: ’Saallusilu inuugitsi.’ — Naleqqiuguk Pîtrusip agdlagaisa áipait 3:9.
11. Judap naalakkersuisui sumut assersuunneqarpat, Jehovallu ’panaanit’ eqqorneqaruni Juda qanoq pineqassava?
11 Judap uppissimanera pillugu upputini nunap taassuma naalakkersuisui liivitsianut assersuunneqarput. Kunngi Jehoahaz qimaatitaalluni Ægyptenimi toquvoq, Jojakim Nebukadnezarimit tigusarineqarpoq kiisalu Jojakin Babylonimut aallarunneqarpoq. Taavalu Nebukadnezarip Zedekias Judamut kunnginngortippaa, taannali pikitsitsivoq. Naggataatigut Zedekias, liivitut ungaluukkami parnaarunneqarsimasutut, tigusaalluni Babylonimut aallarunneqarpoq. Upputini siulittuutaasuni oqaaserineqartoq naapertorlugu, 607-imi u.n.a.s. Juda viinnequtitut toquninngortutut ilerpoq, ’silittumik avaleqqueruppoq naalagaasumut tigumiassamik’. Jehovap ’panaanit’ eqqorneqarsimavoq! — Hisĩkiale 19:1-14; Jerimia 39:1-7.
12. (a) Ezekielip nalaani inuusut siuaasamittut suut ajortuliaraat? (b) Inuit sooq aperippat Ezekiel assersuutaannarnik oqalunnginnersoq, tamannalu uagutsinnut qanoq mianersoqqussutaava?
12 ’Israelikkut utoqqaanertaasa ilaasa’ ornimmanni Guutip tusarliuteqqusaanik Ezekielip oqaluttuuppai. Uparuartuuppai Jehovap Israelikkut Ægyptenimiit aniguisissimagai inatsisiminillu tunillugit, taakkuali tamakku ajattorsimagaat guutipilussiortalerlutillu. Ezekielip nalaani inuusut aamma tamakkununnga assingusunik ajortuliortarmata, Guutip eqqartuukkumaarai. Oqarpulli: ’Una assersuutaannarnik oqaluttarpoq,’ — qularpasillutik taama oqarput, imaanngitsoq Ezekielip suna pineraa paasinngikkaat. Sivitsunngitsoq paasissavaat pruffiitip tusarliussaa assersuutaannaanngitsoq. Tamanna mianersoqqussutitut isigisariaqarparput Bibelimi mianersoqqussutit eqquukkumaarnissaat qulakujuttutut isumaqarfiginaveersaarlugit. — Hisĩkiale 20:1–21:5.
Jehova sorsuttoq
13. Guutip ’panaa’ sumut assersuutaava, panamillu eqqorneqarunik „uinillit tamarmik“ suna pinngitsoornatik ilisimassavaat?
13 Aallarussaaqqanerup ukiuisa arfineq-aappaanni (abip 10-anni, 611 u.n.a.s.) Judamut Jerusalemimullu ’Jehovap ulluani sorsunneq’ ukiut pingajussaata affaa qaangiutsinngitsorluunniit aallartittussanngorpoq. (Hisĩkiale 13:5; 20:1) Jehovap sorsuttup Ezekiel aqqutigalugu taamani qanoq oqaaseqarnera malugiuk. (Hisĩkiale 21:6-10 atuakkit.) Guutip ’panaa’ tassaavoq nunami sakkugisassaa, aammattaarli peqatigiiffia qilammiittoq qamutitut ittoq sakkugisassaata ilagisinnaavaa. Judamiut Israelimiullu ’iluartullu iluaatsullu’, inuiaqatigiit Guutip innuttaanik akaarinninngitsut ilanngullugit, Guutip ’panaanit’ eqqorneqartussaapput. Tassa, „uinillit tamarmik“ ilisimassavaat Jehovap sorsuffigigaatik.
14. (a) Ezekielip iliorsimaneratut, Jehovap nalunaajaasuisa tanitaasut inuit sumik ilisimatinniarpaat? (b) Suup takutitsiarpaa kristumiuuneraqatigiinni oqartussaasut Guutip ’panaanit’ eqqorneqanngitsoornavianngitsut?
14 Ezekielip iliorsimaneratut, ullumikkut Jehovap nalunaajaasuisa tanitaasut ilisimatitsissutigissavaat Jehovap ’pana’ kristumiuuneraqatigiinnut, ’Israelip nunaanut’ assersuunneqartunut, ilaasortaasunut atussagaa. Ungasinngitsukkut ’uinillit tamarmik, qavanngalu avungalu ittut’, eqqunngitsumik upperisarsiortut tamarmik, ’pana’ taanna misigissavaat. Ezekielip nalaani inuusut imminuinnaq tatigisut tipaatsuutissaqanngillat kukkullutik isumaqaramik Jehovap panaa imminnik ’toqoraassanngitsoq’. ’Panap’ taassuma naalagaaffimmi Judami kunngip tigumiaa atorunnaarsippaa, soorluttaaq ’qisuit’, imaluunniit kunngit tigumiaat, allat tamaasa atorunnaarsikkai. Tamatumannga ilimanarsivoq kristumiuuneraqatigiinni oqartussaasut Guutip eqqartuussutiminik naammassinnittuutitaanit qajassuunneqarnavianngitsut. — Hisĩkiale 21:11-22.
15. Nebukadnezarimut pisimasup suup takutippaa kinaluunniit Jehovap ’panaanik’ allamut saatsitsisinnaanngitsoq?
15 Ezekielip siulittuutaata nangilluni takutippaa kikkuugaluartulluunniit, inngilipiluilluunniit, Jehovap ’panaa’ allamut saatsissinnaanngikkaat. (Hisĩkiale 21:23-27 atuakkit.) Kunngi Nebukadnezarip naak eqquiniarneq inngilipilunnit aqunneqartoq atoraluarlugu iluaqutissarsiffiginngilaa. Babylonimiut naalakkersuisuata Jerusalemimut saassussiartornissaa Jehovap isumagaa, Ammonikkut illoqarfiisa pingaarnersaannut pallittaalisakinnerusumut, Rabbamut, pinnani. Nebukadnezarip qarsuusivimmit qarsoq Jerusalemimik allannilik amuaa. Guutiliaatini (terafimimik taaneqartartut inuusaliaaqqat) siunersiorpai nalunaaqutissarsiorlunilu uumasup toqutap tingua qimerloorlugu. Naak eqquiniutit atoraluarlugit Judap illoqarfiisa pingaarnersaannut aqqut toqqassavaa illoqarfillu ungullugu. Nebukadnezarip kunngi Zedekias angerfigisimagaluarpaa, Zedekiasilli juutillu allat uppernarsaanerigaluartik unioqqutissimagamikku ’persuussaallutik tiguneqassapput’ tigusatullu Babylonimut aallarunneqassallutik. — Hisĩkiale 21:28, 29.
16. (a) Hisĩkiale 21:30-32 eqquummat sumik pisoqarpa? (b) Guutimik nalusut ullui qanga aallartissimappat, sumillu pisoqarneragut naammassisimallutik?
16 Pikitsitsinermigut Ezekiel toqussutissaminik ikilerneqarpoq. (Hisĩkiale 21:30-32 atuakkit; versi 30-p naligaa versi 25 Ny Verden-nutsigaq naapertorlugu.) Judap kunngia kunngiujunnaarsinneqarmat, nasarusersuaq niaqorussuarlu kunngip pii peerneqarput. (2 kúngit 25:1-7) Naalagaaffik ’qutsissoq’ Juda ’atsissisinneqarpoq’ 607-imi u.n.a.s. piuneerunneqarami. Tassuuna naalagaaffiit ’atsissut’ Guutimik nalusut naalagaaffii ’qutsissisinneqarput’, nunarsuarmut aqutsisuuleramik Guutip naalagaaffianut sinniisumit akornuserneqaratik. (5 Môrsase 28:13, 15, 36, 43, 44) Taamaalisoqarnerani „inuiaqatigiit ullussaat aalajangersagaasut“ (NV) — Guutimik nalusut ullussaat — aallartipput 1914-imilu naammassillutik Guutip Jesus Kristus, ’piginnittussaq’, kunnginngortimmagu. (Lúkarse 21:20-24; Tussiaat 110:1, 2; Dâniale 4:15-28; 7:13, 14) Jesus qilammi issiavissaarsuarmiimmat, inuiaqatigiit Guutimik nalusuusut itsarsuaq Jerusalemimut assersuunneqartut, tassa Davidip kunngiussusianik kingornussisussaviusup naalagaaffia, tullaarisinnaajunnaarpaat. — Eprîarit 12:22.
17. Pruffiitit Ammonikkut ’sallu’ suna oqaatigaat?
17 Pruffiitit Ammonikkuusut oqarput Ammonip illoqarfiisa pingaarnersaat, Rabba, Nebukadnezarip panaanit eqqorneqarluni aserorneqassanngitsoq. Tamannali ’salluneruvoq’, Ammonikkummi nunaat tamaviat piuneerunneqassaaq. Guuti aalajangersimavoq uagut ullutsinni kristumiuuneraqatigiit aserorneqareerpata inuiaqatigiit aserorneqarnissaat tullinngussasoq, soorlu Jerusalemip aserorneqareermat Rabba aserorneqartoq. — Hisĩkiale 21:28-32; sarĸúmersitat 16:14-16.
Jerusalem unnerluutigineqartoq
18. Ajortuliat suut peqqutigalugit Ezekielip Jerusalem avoqqaaraa, tamannalu eqqarsaatigalugu uagut qanoq iliussalluta aalajangissaagut?
18 Jehovap oqaasia oqaasereqqillugu Ezekielip Jerusalem aammik kuisisimanera, guutipilussiornera, ileqqorlunnera, peqquserlunnera Guutimillu puiuisimanera pillugit avoqqaaraa. Illoqarfiup siulersortaasa aammik kuiseqataasut pissaanertik ima atornerlutsigaat allaat pinngitsuugaluartunik eqqunngitsumik pillaallutik toqutsisarlutik, mamarliisullu akeqqatik sallullutik unnerluutigisaramikkik nunguttarpaat. Taama ajortuliorsimanitik pissutigalugit Jerusalemimiut siammartinneqarumaarput. Tamakkuninnga ilisimannittuugatta suli aalajaannerusumik aalajangerumassaagut pissaanermik atornerluineq, ileqqorlunneq, mamarliineq ajortuliornerillu sualuttut allat pinngitsoorniassallugit. — Hisĩkiale 22:1-16.
19. Judamiut qanoq ilillutik aatsinneqassappat, sunalu peqqutigalugu suujunnaarsinneqartussanngorpat?
19 Jehovap Judamiut aamma aatsitsivimmi aatsikkumaarpai. Tassuuna siunertarinngilaa akuiarneqarnissaat kisianni kamannermigut katsungaatsukkut suujunnaarsinneqarnissaat. (Hisĩkiale 22:17-22) Pruffiitit perlulioqatigiinniartut, palasit inatsisaatsuliortut, naalagarsuit piumatuut inuinnaallu iluaatsut tamarmik eqqortumik eqqartuunneqarput. Tamarmik avoqqaarineqarput. Ilaat ataaserluunniit iluarnermik aalajangiussiumanngimmat Guutip kamannermi inneranik suujunnaarsikkumaarpai. — Hisĩkiale 22:23-31.
Eqqortumik pillarneqartut
20. Arnanut assersuutaasunut kikkunnut Guutip kamannera kuerarneqassava, kikkunnullu assersuutaappat?
20 Guutip kamannerata kuerarneqarnissaa arnat assersuutaasut marluk anersaakkut allasiorsimasut eqqartuunneqarnerisigut tulliullugu takutinneqarpoq. Aappaa tassaavoq Ohola, naalagaaffik Israel naggueqatigiit qulit piat illoqarfik Samaria pingaarnersaralugu. Taanna ’angajulliuvoq’ tassaagami naggueqatigiit Israelikkut amerlanersaat, Jakobip ernerisa angajullersaasa, Rubenip Simeonillu, kinguaavi ilanngullugit. Nukaraa Oholiba, tassaasoq naalagaaffik Juda naggueqatigiit marluk piat illoqarfik Jerusalem pingaarnersaralugu. Ohola isumaqarpoq „toqqa“. Oholiba isumaqarpoq „tupera taassumaniippoq“, tassa ateq naleqqulluartoq, Guutip toqqa imaluunniit naalaffiutaa Judamiimmat. — Hisĩkiale 23:1-4.
21. Ohola sutigut isumannaallisarpa, tamannalu uagutsinnut qanoq mianersoqqussutaava?
21 Ohola (Israel) suujunnaarsinneqarpoq 740-mi u.n.a.s. Assyriamiunit uppitinneqarami. Susimagami? (Hisĩkiale 23:5-7 atuakkit.) Ohola ilumuunngitsuliorluni naalakkersuinikkut iligisaqarnermigut isumannaallisarsimavoq, tamatumali kingunerisaanik iligisami eqqunngitsumik upperisarsiornerat upperisarsiuutigilerpaa ’guutiliarujuinillu tamanik mingutsittarluni’. Oholap anersaakkut allasiornera mianersoqqussutitut isigalugu, silamiunut attaveqarnerit uppernitsinnut aseruutaasinnaasut mianersuutigisariaqarpavut. — Jâko 4:4; 1 Juánase 2:15-17.
22. Oholatut Oholibatullu kristumiuuneraqatigiit qanoq iliuuseqarpat, qanorlu pineqarumaarlutik?
22 Oholiba (Juda) angajuminit suli sualunnerusumik ajortuliorami, 607-imi u.n.a.s. Babylonimiunit suujunnarsinneqarpoq. Qitornai panamit toqunneqarput imaluunniit tigusatut aallarunneqarlutik, taannalu inuiaqatigiit akornanni kanngunarsagaavoq. Oholatut Oholibatullu kristumiuuneraqatigiit anersaakkut allasiortarput Guuti pallorfigineragartik ilumuunngitsuliorfigalugu. Upperisarsioqatigiippassuit naaggaartuusut silarsuarmi niuernikkut naalakkersuinikkullu pissaanillit kanngunartuliorfigaat angajuminnit, katuuliussutsimit, annerungaartumik. Tamanna pissutigalugu kristumiuuneraqatigiit tamavimmik suujunnaarsinneqarnissaat Jehovap isumagiumaarpaa. Taava tamarmik ilisimassavaat taannaasoq kisimi oqartussaalluni Naalagaq Jehova. Silarsuarmiunut naleqqutinngitsumik attaveqarnaveersaassalluta aalajangersimanitsinni pissatsissaagut puiornaveersaarutsigu ungasinngitsukkut kristumiuuneraqatigiit iligisaminnit saassunneqarumaartut tassuunalu Guutip taakkununnga eqqartuussutaa naammassineqarumaartoq, kristumiuuneraqatigiit Babylonimut Angisuumut, eqqunngitsumik upperisarsiornerup silarsuarmi tamarmi naalagaaffissuanut, pingaarnerpaajullutik ilaagamik. — Hisĩkiale 23:8-49; sarĸúmersitat 17:1-6, 15-18.
Ilumoortuusaarniartut annilaarujussuartut
23. Decemberip naggataata tungaani 609-mi u.n.a.s. Guutip Ezekielimut tusarliussaani Jerusalem sumut assersuunneqarpa, qanorlu pineqassava?
23 Decemberip naggataata tungaani Nebukadnezarip Jerusalemimik ungusinini qaammatinik 18-inik sivisussusilik aallartimmagu (tebet 10-at, 609 u.n.a.s.), ullormi tassanerpiaq Guutip Ezekiel tusarliussamik assersuutaasumik nutaamik tunivaa. Jerusalem ungusaasoq igamut assersuunneqarpoq, tassaniittullu ’uuissaapput’. Ileqqussatigut kanngunartuliornerit pissutigalugit iga assersuutaasoq ’nipinnilissuanngorsimavoq’ (’manngertorneqalersimavoq’ NV). Ajortuliortut ataasiakkaarlugit Jerusalemimit anisinneqartussaasimapput, illoqarfillu aserorneqartinnagu taamaatissanani. Jerusalemip inuisa ajortuliorneri naapertorlugit Jehovap eqqartuuppaa, aserorneqartariaqarporlu, soorluttaaq kristumiuuneraqatigiit aserorneqartariaqartut. — Hisĩkiale 24:1-14.
24. (a) Nulii toqummat sooq Ezekielip aliasunnini ersersinngilaa? (b) Jehovap ’panaanit’ eqqorneqarunik kristumiuuneraqatigiit qanoq periaaseqassappat, sunalu pinngitsoornatik ilisimalissavaat?
24 Tulliullugu Ezekiel eqqumiitsumik iliuuseqartariaqarpoq. (Hisĩkiale 24:15-18 atuakkit.) Nulii toqummat sooq pruffiitip aliasunnini ersersittariaqanngilaa? Tassuunami ersersippaa Jerusalemip, taassuma inuisa naalaffiatalu piuneerunneqarneranni juutit qanoq amiilaartiginissaat. Ezekielip tamakku naammattumik oqaaseqaatigereersimavai, Jerusalemillu tigusaasimaneranik tusarnissami tungaanut Guutip tusarliuteqqusaa saqqummiuteqqissanagu. Taamatut kristumiuuneraqatigiit upperisarsiortortaallu ilumoortuusaarniartut suujunnaarsinneqarunik amiilaartorujussuanngussapput. ’Annikilliornartussaq angisooq’ aallartippat, alapernaarsuisuutitatut katersat tanitaasut taakku pillugit naammattumik oqaaseqareersimassapput. (Matîuse 24:21) Kristumiuuneraqatigiilli Guutip ’panaanit’ eqqorneqarpata upperisarsiortut amiilaartorujussuanngortut taakkua allallu pinngitsoornatik ’ilisimassavaat taannaasoq Jehova’. — Hisĩkiale 24:19-27. (wD 15/9 88)
Qanoq akissavit?
□ Juda Israelilu Jehovap ’panaanit’ eqqorneqarmata, sumik pisoqarpa?
□ Zedekiasip uppernarsaanerigaluaminik unioqqutitsinerata uagut qanoq isumaqalersissavaatigut?
□ Guutip ’panaa’ sumut assersuutaava?
□ Nebukadnezarimut pisimasup suup takutippaa kinaluunniit Jehovap ’panaanik’ allamut saatsitsisinnaanngitsoq?
□ Hisĩkiale 21:30-32-p eqquunneratut sumik pisoqarsimava?
□ Nulii toqummat Ezekielip aliasunnerminik ersersitsinnginneragut suna siumut takutinneqarpa?
[Qupp. 12-mi assiliartaq]
Kunngi Zedekiasip Nebukadnezarimut uppernarsaanerigaluani unioqqutimmagu Babylonimullu tigusatut aallarunneqarmat, siulittuut sorleq eqquuppa?