Chenro Makonyo Joot
1. Ere kaka chik mar rito Sabato juma ka juma ne kelo ber ne joot ma Jo-Israel?
1 Chik mar rito Sabato ne nyiso hera mar Jehova ne joot kendo ne kelonegi ber. Jo-Israel ne yueyo kuom tijegi mapile mondo giyud thuolo mar paro matut kuom ber mar Jehova kod winjruok margi kode. Jonyuol ne nyalo tiyo gi thuolono e jiwo Chik Nyasaye e chuny nyithindgi. (Rapar 6:6, 7) Chik mar rito Sabato juma ka juma ne miyo jotich Jehova thuolo mar keto pachgi e winjruokgi gi Jehova.
2. Chik mar rito Sabato puonjowa ang’o e wi Jehova?
2 En adier ni Jehova ok oketo ne joot chik mar rito Sabato e kindegi. Kata kamano, chikno puonjowa gimoro e wi Nyasachwa. Kinde duto osebedo kodwaro ni jotichne obed gi winjruok machiegni kode. (Isa. 48:17, 18) E kindegi, achiel kuom yore ma Jehova nyisowago herane en kokalo kuom chenro mar Lamo mar Joot.
3. Ang’o momiyo itimo Lamo mar Joot?
3 Ang’o Momiyo Itimo Lamo mar Joot? E dwe mar Januar 2009, nochak tim Puonjruok mar Buk mar Kanyakla e odiechieng’ achiel gi Skul mar Tij Nyasaye kod Chokruok mar Tijwa. Achiel kuom gik ma nomiyo otim lokruokno ne en ni mondo joot oyud thuolo mar jiwo winjruokgi gi Jehova kuom yiero odhiambo achiel juma ka juma mar timo lamo mar joot. Nojiw joot duto ni ka ginyalo to gitim puonjruokgi mar joot e odiechieng’ ma ne itimoe puonjruok mar buk, kendo tiyo gi thuolono e wuoyo matut e wi Muma kod timo puonjruok kaluwore gi dwaro mag joot.
4. Be ochuno ni nyaka joot otim puonjruok mana kuom sa achiel kende? Ler ane.
4 E kinde ma ne watimo Puonjruok mar Buk mar Kanyakla, ne dwarore ni wati gi thuolo e rwakruok, e wuoth kachiel gi timo gik mamoko. Ne dwarore ni ng’enywa otim gik moko ma ne kawo thuolo malach kipimo gi chokruok ma ne itimo mana kuom sa achielni. Nikech notim lokruok e chenro mar chokruogewa, koro watiyo gi thuolono e lamo Jehova kaka joot. Omiyo ok ochuno ni koro watim Lamo mar Joot kuom sa achielno kende. Kar mano, onego waket dwaro kod rem mag joodwa e paro mondo omi wachiw thuolo mowinjore ne lamono.
5. Be joot onego oti gi thuolono duto e puonjruok kanyachiel? Ler ane.
5 Be Onego Wati gi Thuolono Duto e Puonjruok Kanyachiel? Seche ma ng’ato gi jaode kata joot ma nigi nyithindo wuoyo e wi weche mag Ndiko, gijiwre ng’ato ka ng’ato. (Rumi 1:12) Joot medo bedo gi winjruok machiegni. Omiyo, wuoyo kanyachiel e weche mag Muma ema onego obed gima duong’ e Lamo mar Joot. Kata kamano, ng’ato ka ng’ato e ot nyalo bedo gi sechene motimoe puonjruok mare owuon. Kuom ranyisi, bang’ puonjruok kanyachiel kaka joot, podi unyalo yiero bet kanyachiel seche ma ng’ato ka ng’ato dhi nyime katimo puonjruokne owuon, samoro kotimo ikruok ne chokruogewa kata somo gasedewa. Joot moko yiero mar simo televison e kindeno duto.
6. Ere kaka joot nyalo timo puonjruok?
6 Joot Nyalo Timo Puonjruok e Yo Mane? Ok onego otime kinde duto kaka itimo wuoyo mar penjo gi dwoko. Mondo Lamo mar Joot obed mamor, joot mang’eny nigi chenro machal gi mag chokruogewa mitimo e kor juma. Gipogo puonjruokno e migepe mang’eny mondo gitimgi e yore mopogore opogore. Kuom ranyisi, ginyalo somo Muma kanyachiel, timo ikruok ne chokruogewa kod ikruok ne tij lendo. Paro mamoko yudore e ite mar 6.
7. Jonyuol onego otim puonjruokni e yo mane?
7 Jonyuol Onego Otim Puonjruokni e Yo Mane? Joodi biro bedo mamor ka gitimo puonjruok kama okuwe. Kinde moko unyalo timo puonjruokno oko kapo ni yamo ber. Unyalo yueyo kuom dakika matin kapo ni joot ool. Joot moko madho gimoro matin bang’ puonjruokno. Kata obedo ni jonyuol ok bi tiyo gi thuolo mar Lamo mar Joot e chiwo siem kata rieyo nyithindo, jonyuol nyalo neno ni ber ka giwuoyo kuom gimoro maok owinjore ma timore e odgi. Kata kamano, nyalo bedo maber ahinya ka jonyuol owuoyo gi nyathigi moro ka gin kar kendgi kuom gimoro marach motimo mondo kik gikuod wiye e nyim jowetene. Ok onego otim Lamo mar Joot e yo maonge ilo kod mor, kar mano onego obed kinde mar mor mana kaka Nyasaye mwalamo.—1 Tim. 1:11.
8, 9. Wiye udi onego otimo ikruok mage ne puonjruok?
8 Ere Kaka Wi Ot Nyalo Timo Ikruok? Joot biro yudo ber ahinya ka wi ot otimo ikruok chon kuom wach ma gibiro nono kod yo ma gibiro timogo puonjruok. (Nge. 21:5) Biro bedo maber ka wi ot owuoyo gi jaode kuom gima ibiro puonjruok. (Nge. 15:22) Wiye udi, donge nyalo bedo maber ka kinde ka kinde ukwayo nyithindo mondo ochiw paro kuom kaka unyalo timo puonjruokni? Ka utimo kamano, biro bedonu mayot ng’eyo gima morogi kod machandogi.
9 Ok bi chuno ni wiye udi oti gi thuolo malach e iko gima gibiro puonjore juma ka juma. Joot nyalo yiero tiyo gi yore moko mag puonjruok, omiyo wi ot ok bi keto chenro moro manyien juma ka juma. Onyalo neno ni ber kotimo ikruok mar puonjruok maluwo bang’ tieko puonjruok modiechiengno kapok wiye owil gi dwaro mag joode. Wiye udi moko ndiko gima gibiro wuoyoe kae to gibawe kama joot duto nyalo nene. Mani miyo joot bedo gi siso kendo yudo thuolo mar timo ikruok ne puonjruokno.
10. Ere kaka joma odak kendgi nyalo tiyo gi thuolo mar Lamo mar Joot?
10 To Nade ka Adak Kenda Kata Joodwa Ok Gin Joneno? Jogo modak kendgi nyalo tiyo gi thuolo mar Lamo mar Joot e timo puonjruok margi giwegi. Puonjruok maber mar ng’ato owuon onego oriw somo Muma, timo ikruok ne chokruoge, kod somo gasede mag Ohinga mar Jarito kod Amkeni! E wi mago jolendo moko jotiyo gi yore mamoko e puonjruok margi giwegi. Ginyalo gwelo jalendo moro kata joot moro dichiel ka dichiel e sechego mondo gipuonjre kanyachiel kuom weche mag Ndiko.
11, 12. Moko kuom ber mayudore kuom bedo gi Lamo mar Joot maok wabare gin mage?
11 Ber Mage Mayudore Kuom Timo Lamo mar Joot Maok Wabare? Jogo mochiwore gi chunygi duto e lamo madier medo sudo machiegni gi Jehova. E wi mano, joot malamo kanyachiel medo tego winjruok margi. Joot moro nondiko kama kuom gweth ma giseyudo: “Kaka jopainia maonge nyithindo, kinde duto wabedo gi siso ka warito odhiambo ma watimoe Lamo mar Joot. Lamono miyo wabedo gi winjruok machiegni ahinya e kindwa wawegi kendo gi Wuonwa me polo. Ka wachiew e odiechieng’ monego watimie puonjruok, ng’ato ka ng’ato kuomwa nyisoga nyawadgi ni: ‘Ing’eyo ni kawuono wabiro timo ang’o godhiambo? Lamo mar Joot marwa!’”
12 Chenro mar bedo gi lamo mar joot bende konyo ahinya joot modich ahinya. Miyo moro ma en painia mapile kendo mapidho yawuote ariyo ka en janyuol achiel nondiko kama: “E kinde mokalo, puonjruok marwa mar joot ne ok dhi maber. Seche moko ne wabare ne puonjruokno nikech ne abedo mool ahinya. Ne ok ang’eyo kaka ne anyalo bedo gi chenro maber. Omiyo andikonu mondo agonu erokamano kuom chenro mar Lamo mar Joot. Koro wasebedo ka watimo puonjruokwa mar joot maok wabare kendo wayudo ber mar timo kamano.”
13. Ang’o mabiro miyo joodi oyud ber kuom chenroni?
13 Mana kaka chenro mar Sabato, Lamo mar Joot en mich ma Wuonwa me polo ochiwo mondo okony joot. (Jak. 1:17) Mondo omi joot ma Jo-Israel ne med bedo gi winjruok machiegni gi Nyasaye, mano ne luwore gi kaka ne gitiyo gi chenro mar Sabato. Kamano bende, mondo joodwa oyud ber kuom chenroni, mano biro luwore gi kaka watiyo gi chenro momiwani. (2 Kor. 9:6; Gal. 6:7, 8; Kol. 3:23, 24) Ka utiyo gi thuoloni e yo maber, joodi bende nyalo wacho weche ma jandik-zaburi nowachogi: ‘Sudo machiegni gi Nyasaye kelona ber, asetimo Ruoth Nyasaye kar bwokna.’—Zab. 73:28.
[Blab manie ite mar 5]
Ok onego otim Lamo mar Joot e yo maonge ilo kod mor, kar mano onego obed kinde mamor mana kaka Nyasaye mwalamo
[Sanduk manie ite mar 6]
RIT
Paro Moko ma Joot Nyalo Tiyogo e Lamo mar Joot
Muma:
• Somuru kanyachiel kama ibiro tim e somo mar Muma juma ka juma. Kapo ni kama usomono nigi ji mopogore opogore, ng’ato achiel kuomu nyalo tayo somono kae to jomoko somo weche ma ji mopogore opogorego wacho.
• Timuru drama kaluwore gi somo mar Muma.
• Pog ne ng’ato ka ng’ato kamoro e sula mibiro som e Muma mondo osom motelo koiko penjo achiel kata ariyo monyalo bedogo e somono. Kae to timuru nonro kanyachiel kuom penjo ka penjo ma ji duto oiko.
• Ikuru kad moro juma ka juma ma nigi sula mag Muma, mondo une ka unyalo nwoyo kendo lero weche mag ndikono. Losuru kadgo mang’eny kendo uti kodgi juma ka juma mondo okonyu ng’eyo ni unyalo mako ndiko maromo nade.
• Winjuru CD mar Muma kendo uluw somono e Mumbu uwegi.
Chokruoge:
• Timuru ikruok ne chokruoge kanyachiel.
• Timuru ikruok ne wende mag Pinyruoth mibiro tigo e chokruok mar juma maluwo.
• Kapo ni ng’ato kuomu nigi twak e Skul mar Tij Nyasaye kata timo ranyisi e Chokruok mar Tijwa, wuouru kuom kaka onyalo timo migawono kata otime e nyim joot.
Dwaro mag Joot:
• Tiuru gi buge kaka Vijana Huuliza kata Jifunze Kutoka kwa Mwalimu Mkuu.
• Timuru ikruok kuom kaka nyithindo nyalo timo kapo ni tem moro oyudogi e skul.
• Timuru ikruok ka jonyuol gi nyithindo wilore e migepegi. Nyithindo timo nonro kuom wach moro kae to giwuoyo kuom wachno gi jonyuolgi.
Lendo:
• Timuru ikruok kuom yore mubiro lendogo e giko jumano.
• Wuoru kuom gik munyalo timo kaka joot mondo uyud thuolo mar lendo e okang’ momedore e kinde mag Rapar kod rusa.
• Miuru ng’ato ka ng’ato kuomu dakika matin mondo otim nonro kuom kaka onyalo dwoko penjo moko e tij lendo, kae to onyis kaka obiro timo mano.
Paro Mamoko:
• Somuru kanyachiel sula moro e gasede manyien.
• Miuru ng’ato ka ng’ato kuomu sula mamore e gasede manyien-go mondo obi owuoye.
• Kinde ka kinde gweluru jalendo moro kata joot moro mondo obi e Lamo mar Joot maru, samoro bende unyalo penjogi penjo moko.
• Neuru kendo uwuo kuom vidio magwa.
• Wuouru kanyachiel kuom sula mag Amkeni! kaka “Vijana Huuliza” kata “Mazungumzo ya Familia.”
• Wuouru kanyachiel kuom sula mag Ohinga mar Jarito kaka “Puonj Nyithindi” kata “Ne Rowere.”
• Somuru kendo uwuo kuom wach moro mayudore e Kitabu cha Mwaka kata buk manyien ma ne wayudo e chokruog-distrikt mokalo.
• Wuouru kuom weche madongo ma ne uyudo e chokruog-distrikt kata chokruok moro mar alwora.
• Nonuru achiel kuom gik ma Jehova nochweyo kae to uwuo kuom gima gino puonjou e wi Jehova.
• Timuru gik moko kanyachiel kaka chweyo gimoro, kata goro map.