-
¿Naguá kuu Reino Yandios?¡Kundee sii ini-ní nɨkani! Kutuʼva-ní ja steʼen Biblia
-
-
LECCIÓN 31
¿Naguá kuu Reino Yandios?
Tuʼun kánuu ja kachi nu̱u̱ Biblia yitaʼan jín Reino Yandios. Ja sɨkɨ Reino, Jeová saʼa-Ya ja kunda̱a̱ tiñu ja ni kúni-Ya ja koo nu̱u̱ Ñuʼun nde xinañuʼun. ¿Naguá kuu Reino? ¿Na̱sa jíni̱-yo ja̱ ja tatuni-ji? ¿Naguá ja ni saʼa-ji nde mita? ¿De naguá sáʼá-ji ichi nu̱u̱? Nda tuʼun ja jikatuʼun yaʼa xndikó tuʼun nu̱u̱ lección yaʼa ji nu̱u̱ ndúu̱ ka lección ichi nu̱u̱.
1. ¿Naguá kuu Reino Yandios, de nde ɨn kuu Rey-ji?
Reino Yandios kuu ɨn gobierno ja ni jani̱ maa Jeová. De Rey kuu Jesucristo de tatuni-de nde andɨvɨ́ (Mateo 4:17; Juan 18:36). Ta kaʼan sɨkɨ Jesús, Biblia kachi: “De níí cání tatúni̱ ji” (Lucas 1:32, 33). Sɨkɨ ja kuu-de Rey nu̱u̱ Reino Yandios, tatúni-de nu̱u̱ ndɨʼɨ ñayí nu̱u̱ Ñuʼun.
2. ¿Nde ɨn ka tatuni jín Jesús?
Jesús nduu tatuni matuʼun-de. “Nchivi̱ ma̱ʼñú nda̱cá raza, nda̱cá yuʼú, nda̱cá ñuu̱, nda̱cá nación [...] ndacu ji tiñu ini̱ ñayi̱ví” (Apocalipsis 5:9, 10). ¿Nasaa ñayí tatúni jín Cristo? Nde kɨvɨ ja ni iyo Jesús nu̱u̱ Ñuʼun, kuaʼa millón ñayí ni ka kandija-ji ja kundiki̱-ji nu̱u̱ Cristo, de ni ka ndu̱u̱-ji cristiano. De 144.000 ni̱ ñayí kiʼin andɨvɨ́ tágua tatúni-ji jín Jesús (kaʼvi-ní Apocalipsis 14:1-4). Nda̱ká ka cristiano ka kundee-ji nu̱u̱ Ñuʼun ta tatúni Reino yaʼa (Salmo 37:29, TNM).
3. ¿Nakú Reino Yandios kuu ja vaʼa ka ma sú ja tatuni nda ñayí?
Vese iyo nda teé tatuni ja ka kúni-ji ka saʼa-ji tiñu vaʼa, nduu ka nevaʼa-ji nda ja jiniñuʼun tágua ka saʼa-ji ndɨʼɨ ja ka kúni-ji. De ya̱ʼa tiempo de inka ñayí kuu ja tatuni de sanaa nduu ka ndɨʼvɨ ini-ji sɨkɨ ñuu. De Jesús, ja kuu-de Rey nu̱u̱ Reino Yandios, ni ɨn ma kindee kuiti̱ ja tatuni-de. Yandios ni jani̱-Ya “ɨn reino ja ma naa” (Daniel 2:44, TNM). Jesús tatúni-de nu̱u̱ ndɨʼɨ Ñuʼun de ma saʼa siin-de nu̱u̱ ni ɨn ñayí. Maa-de kutoo-de, vaʼa ini-de ji saʼa nda̱a̱-de tiñu, de steʼen-de nu̱u̱ nda ñayí ja suni sukua saʼa-ji: ja kutoo-ji, ja vaʼa ini-ji ji ja saʼa nda̱a̱-ji tiñu jín nda ñayí (kaʼvi-ní Isaías 11:9, TNM).
NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA
Ná kundeʼe-yo nakú Reino Yandios ja vaʼa ka kuu ma sú ja tatuni nda ñayí.
4. Ɨn Reino ja ndakui ja tatúni-ji nu̱u̱ ndɨʼɨ nu̱u̱ Ñuʼun
Jesucristo kuu ja nevaʼa ja ndakui ji ja jiniñuʼun tágua tatúni-de de ni ɨn ñayí nduu kuu saʼa-ji sukua. Ka kaʼvi-ní Mateo 28:18 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Nakú ja tatuni Jesús kuu ja súkún ka ma sú ja tatuni nda teé ndíso tiñu?
Nda teé ndíso tiñu nduu ka tatuni-ji nu̱u̱ ndɨʼɨ nu̱u̱ Ñuʼun de jaku ni̱ tiempo de kenda ja naa ja tatuni-ji. ¿A sukua ku̱ú jín Reino Yandios? Ka kaʼvi-ní Daniel 7:14, TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Na ja vaʼa koo ja Reino Yandios ma naa kuiti̱-ji?
¿Na ja vaʼa koo ja tatúni-ji nu̱u̱ ndɨʼɨ nu̱u̱ Ñuʼun?
5. Nda teé ka ndíso tiñu nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ jiniñuʼun ja nasa̱ma-ji
¿Nakú jiniñuʼun ja Reino Yandios nukuiñi-ji nu̱u̱ ja tatuni nda teé ndíso tiñu? Ka kundeʼe-ní VIDEO de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Na tundoʼo ka saʼa nda teé ndíso tiñu nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́?
Ka kaʼvi-ní Eclesiastés 8:9, TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿A káʼán-ní ja jiniñuʼun ja Reino Yandios nukuiñi-ji nu̱u̱ nda teé ndíso tiñu nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́? ¿Nakú?
6. Nda-ji ja ka tatuni-ji nu̱u̱ Reino Yandios ka jakuʼun ini-ji nu̱u̱-yo
Tanu Rey nda-yo, Jesús, ni kuu-de ɨn ñayí ja ni iyo-de nu̱u̱ Ñuʼun, kuu “cúndáʼví ini̱ yóʼó ja̱á nduú na̱ fuerza o̱” (Hebreos 4:15). Jeová ni ka̱ji-Ya 144.000 nda teé jín ñaʼan ja ka iñi tu̱u̱n nu̱u̱-Ya tágua tatúni-ji jín Jesús. Ndɨʼɨ ñayí yaʼa kuu nu̱u̱ “nda̱cá raza, nda̱cá yuʼú, nda̱cá ñuu̱, nda̱cá nación” (Apocalipsis 5:9).
¿A chíndeé nu̱u̱-ní ta jani ini-ní ja Jesús ji ndɨʼɨ ñayí ja tatúni jín-de ka jíni̱ vaʼa-ji na̱sa kuu ja teku nda-yo? ¿Nakú?
Jeová ni ka̱ji-Ya nda teé ji ñaʼan ja siin siin kuiya ji ñuu tágua ka tatúni-ji jín Jesús.
7. Nda ley Reino Yandios kuu ja vaʼa ka ma sú nda ley ñayí
Nda teé ka tatuni ka jani̱-ji ley chi ka kúni-ji chíndeé-ji ji chisa̱ʼvi-ji nu̱u̱ nda ñayí. Reino Yandios suni nevaʼa-ji nda ley, de nda ñayí ja yiʼi nu̱u̱ ndaʼá Reino jiniñuʼun ja kandija-ji ja kachi-ji. Ka kaʼvi-ní 1 Corintios 6:9-11 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Na̱sa káʼán-ní ja koo nu̱u̱ ñuʼun ta ndɨʼɨ ñayí kandija-ji tuʼun tetiñu Yandios?a
¿A jani ini-ní ja kuu ɨn ja vaʼa ja Jeová ndetu-Ya ja nda ñayí ja yiʼi-ji nu̱u̱ ndaʼá Reino-Ya kandija-ji tuʼun ja tatuni-Ya? ¿Nakú kachi-ní sukua?
¿Na̱sa jíni̱-yo ja nda ñayí ja nduu kandija-ji ley yaʼa ku̱ú sa̱ma-ji? (Ka kundeʼe-ní versículo 11).
Nda ja ka tatuni ka jani̱-ji ley tágua chisa̱ʼvi ji chíndeé-ji nu̱u̱ nda ñayí. Reino Yandios nevaʼa-ji nda ley ja kuu ja vaʼa ka ma sú ja ka nevaʼa nda ñayí, de suni chisa̱ʼvi ji chíndeé-ji nda ñayí.
JA KACHI SAVA NDA ÑAYÍ: “Reino Yandios kuu ɨn ja ñúʼun ini anu-yo”.
¿Na̱sa kachi-ní?
JA NI KUTUʼVA-YO
Reino Yandios kuu ɨn ja nda̱a̱ de iyo-ji nu̱u̱ andɨvɨ́ ji tatúni-ji nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́.
Tuʼun núku̱ʼun ini
¿Nde ɨn ka kuu ka ñayí tatuni nu̱u̱ Reino Yandios?
¿Nakú Reino Yandios ɨn ja vaʼa ka kuu ma sú ja tatuni nda ñayí?
¿Naguá ndetu Jeová ja saʼa nda ñayí ja yiʼi nu̱u̱ ndaʼá Reino maa-Ya?
NU̱U̱ NDANIʼI KA-NÍ TUʼUN
Kaʼvi-ní ja ni steʼen Jesús sɨkɨ ndenu koo Reino.
“¿A kuu Reino Yandios ɨn ja ñúʼun ini anu-yo?” (Artículo nu̱u̱ jw.org)
¿Nakú ka kúni nda testigo Jeová ja ka kuiñi tu̱u̱n-de nu̱u̱ Reino Yandios ma sú nu̱u̱ nda teé ja ndíso tiñu?
Kutuʼva-ní ja kachi Biblia sɨkɨ nda 144.000 ñayí ja ni ka̱ji Jeová tágua tatúni nda-ji jín Jesús.
“¿Nde ɨn ka kuu ja kiʼin nu̱u̱ andɨvɨ́?” (Artículo nu̱u̱ jw.org)
¿Naguá ni sínu ini nu̱u̱ ɨn ñaʼan ja ni yi̱nee-ña ini veka̱a ja matuʼun ni̱ Yandios kuu saʼa ja koo tiñu nda̱a̱ nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́?
“Ni kutuʼva-sa na̱sa nduvaʼa tiñu nduu iyo nda̱a̱” (¡Despertad!, yo̱o̱ noviembre kuiya 2011)
-
-
¡Reino Yandios ja tatuni!¡Kundee sii ini-ní nɨkani! Kutuʼva-ní ja steʼen Biblia
-
-
LECCIÓN 32
¡Reino Yandios ja tatuni!
Reino Yandios ni kejaʼa tatuni nu̱u̱ andɨvɨ́ kuiya 1914. Kuiya ñukua ni kejaʼa kɨvɨ sándiʼi ja tatuni nda ñayí. ¿Na̱sa jíni̱-yo? Mita kundeʼe-ní, ja ni kaʼan ka̱jí Biblia, ji suni na̱sa iyo nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ ji na̱sa ka saʼa ji ka ndee nda ñayí nde kuiya 1914.
1. ¿Naguá ni kachi Biblia?
Nu̱u̱ tutu Daniel ja ni kaʼan ka̱jí ja Reino Yandios kejaʼa tatuni ta ya̱ʼa ɨn tiempo ja nani “uja tiempo” (Daniel 4:16, 17, TNM). Ñukua de nu̱u̱ nda siglo ichi nu̱u̱ ka, Jesús ni kachi-de sɨkɨ nda kɨvɨ yaʼa tanu “tiempo ja̱ jéʼe Ya̱a̱ Dios tu̱ʼun ja̱ tátúni̱ ji”, ji ni steʼen-de ja tiempo yaʼa ni kumani ka ja jinú-ji (Lucas 21:24). Kutuʼva ka-yo, ja nda uja tiempo ni jinú nu̱u̱ kuiya 1914.
2. ¿Na̱sa iyo nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ ji na̱sa ka saʼa nda ñayí nde kuiya 1914?
Nda discípulo Jesús ni ka jikatuʼun nda-de: “¿De na̱ seña coo tá ja ncuñatin qui̱vi̱ nenda ní jíín ja̱ ji̱nu ñayi̱ví?” (Mateo 24:3). De ni kachi Jesús, ja koo kuaʼa tuni tundoʼo ta kejaʼa-de tatuni-de nu̱u̱ andɨvɨ́ tanu Rey nu̱u̱ Reino Yandios. Tanu kuu, ja koo ja kana̱á, ta̱ma̱ ji ñuta̱an (kaʼvi-ní Mateo 24:7). Biblia suni ni kaʼan ka̱jí ja na̱sa ka saʼa ñayí nu̱u̱ “ndá qui̱vi̱ cuándiʼi” de suni saʼa “ja̱ coo tu̱ndóʼó” (2 Timoteo 3:1-5). Nde kuiya 1914, nda tiñu yaʼa ji nda ja ka saʼa ñayí náʼán kají ka.
3. ¿Nakú ni kuu kuaʼa ka tundoʼo nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ ta ni kejaʼa tatuni Reino Yandios?
Ta iyo jaku ni̱ ja ni kejaʼa Jesús kuu-de Rey nu̱u̱ Reino Yandios, ni kana̱á nu̱u̱ andɨvɨ́, de Jesús ni kana̱á-de jín Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n. Tachi Juʼvi nduu ni kundeé-ji de, tanu kachi Biblia, “De ni̱ squéne ya̱ ti̱ jonde̱ ini̱ ñayi̱ví jíín nda̱cá mozo tí” (Apocalipsis 12:9, 10, 12). Tachi Juʼvi kɨtɨ xée̱n kɨtɨ̱ ini-ji chi jíni̱-ji ja jaku ka de naa-ji. Ja ñukua kuu ja saʼa-ji ja iyo ja kukuéká ini ji kuaʼa tundoʼo nu̱u̱ nɨkaʼnu nu̱u̱ Ñuʼun. ¡Ja ñukua kuu ja nda tiñu nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ nduu iyo vaʼa kuiti̱! De Reino Yandios xnaa ndɨʼɨ nda tundoʼo yaʼa.
NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA
Ná kundeʼe-yo nda tuʼun ja steʼen ja Reino Yandios ni kejaʼa tatuni nu̱u̱ kuiya 1914 ji ná kundeʼe-yo na̱sa kuu ini-yo ta jíni̱-yo tuʼun yaʼa.
4. Nda profecía Biblia steʼen nu̱u̱-yo na̱sa ni ka kunda̱a̱ nu̱u̱ kuiya 1914
Yandios ni saʼa-Ya ja Nabucodonosor, ɨn rey ñuu Babilonia janaʼán, jaani-de ɨn profecía. Jaani yaʼa ji tuʼun ja ni kachi Daniel steʼen ja profecía yaʼa ni kaʼan-ji sɨkɨ ja tatuni Nabucodonosor jín sɨkɨ Reino Yandios (ka kaʼvi-ní Daniel 4:17, TNM).a
Ka kaʼvi-ní Daniel 4:20-26, TNM. Ñukua de kuatiñu-ní diagrama tágua xndikó-ní nda tuʼun jikatuʼun:
A) ¿Naguá ni ndeʼe Nabucodonosor nu̱u̱ jaani-de? (Ka kundeʼe-ní nda versículo 20 ji 21).
B) ¿Naguá kuu jín yutnu ñukua? (Ka kundeʼe-ní versículo 23).
C) ¿Naguá ku̱ú ta jinú nda “uja tiempo”? (Ka kundeʼe-ní versículo 26).
Yutnu ni jaani ji Reino Yandios
PROFECÍA (Daniel 4:20-36, TNM)
Ja tatuni
A) Ɨn yutnu súkún tuni
Ja tatuni ni jakuiñi
B) “Kéʼnde̱ yutnu” de “na ya̱ʼa uja tiempo”
Ni nakejaʼa ja tatuni
C) “Ndaniʼi-ro ja tatuni-ro”
Xinañuʼun ja ni kunda̱a̱:
D) ¿Na ñayí ni kúni kaʼan ja kuu yutnu? (Ka kundeʼe-ní versículo 22).
E) ¿Na tiempo ni sndoo̱-de ja tatuni-de? (Ka kaʼvi-ní Daniel 4:29-33, TNM).
F) ¿Naguá ni ndoʼo-de ta ni ya̱ʼa “uja tiempo”? (Ka kaʼvi-ní Daniel 4:34-36, TNM).
XINAÑUʼUN JA NI KUNDA̱A̱
Ja tatuni
D) Nabucodonosor, rey ñuu Babilonia
Ja tatuni ni jakuiñi
E) Nabucodonosor ni skinaa-de janduni-de ta ni ya̱ʼa kuiya 606 a.e.c.b de nduu ni kuu tatuni-de nu̱u̱ uja kuiya
Ni nakejaʼa ja tatuni
F) Nabucodonosor ni núku̱ʼun ini-de de ni kejaʼa tuku-de tatuni-de
Tuʼun uu ja ni kunda̱a̱:
G) ¿Nu̱u̱ nde ñayí kúni kaʼan yutnu? (Ka kaʼvi-ní 1 Crónicas 29:23, TNM).
H) ¿Na tiempo ni ka sndoo̱-ji ja tatuni-ji? ¿Na̱sa jíni̱-yo ja nduu ni ka tatuni-ji ta ni iyo Jesús nu̱u̱ Ñuʼun? (Ka kaʼvi-ní Lucas 21:24).
I) ¿Ndenu ji na tiempo ni kejaʼa tuku ja tatuni gobierno yaʼa?
TUʼUN UU JA NI KUNDA̱A̱
Ja tatuni
G) Nda rey israelita ni ka kuu-de teé ja ni ka yosonu̱ú nu̱u̱ tatuni Yandios
Ja tatuni ni jakuiñi
H) Jerusalén ni naa-ji nu̱u̱ kuiya 607 a.e.c.; ni jakuiñi ja tatuni nda rey israelita nu̱u̱ 2.520 kuiya
Ni nakejaʼa ja tatuni
I) Jesús kejaʼa-de tatuni-de nu̱u̱ andɨvɨ́ tanu Rey nu̱u̱ Reino Yandios nu̱u̱ kuiya 1914
¿Nasaa kuiya ni kuu uja tiempo?
Iyo sava nda tuʼun nu̱u̱ Biblia ja chíndeé nu̱u̱-yo tágua jakuʼun ini-yo nda tuʼun yaʼa. Tanu kuu, nu̱u̱ tutu Apocalipsis kachi ja uni tiempo ji sava ka tiempo kuu 1.260 kɨvɨ (Apocalipsis 12:6, 14). Uja tiempo kuu, 2.520 kɨvɨ. Iyo ji̱chi, ja nu̱u̱ Biblia, ɨn kɨvɨ kúni kaʼan ɨn kuiya (Ezequiel 4:6, TNM). De yaʼa kuu jín nu̱u̱ profecía uja tiempo ja kaʼan nu̱u̱ tutu Daniel: kúni kaʼan ja yaʼa kuu 2.520 kuiya.
5. Nu̱u̱ kuiya 1914 ni sa̱ma tuni ka nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́
Jesús ni kaʼan ka̱jí-de na̱sa koo nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ ta kejaʼa-de tatuni-de. Ka kaʼvi-ní Lucas 21:9-11, de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
Nda tuʼun ja kaʼan nu̱u̱ profecía yaʼa, ¿a ni jíni̱-ní sava axi nde kuu ja̱ ja nini-ní ja kaʼan?
Apóstol Pablo ni te̱e̱-de na̱sa ka saʼa ñayí nu̱u̱ nda kɨvɨ sándiʼi ja tatuni nda ñayí. Ka kaʼvi-ní 2 Timoteo 3:1-5 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
Sɨkɨ nda tuʼun ja kaʼan nu̱u̱ texto, ¿naguá ja jíni̱ maa-ní?
6. Ta jíni̱-yo ja Reino Yandios ja tatuni-ji yaʼa skanda ini-yo ja saʼa-yo nda tiñu vaʼa
Ka kaʼvi-ní Mateo 24:3, 14 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Na tiñu kánuu steʼen ja Reino Yandios ja tatuni-ji?
¿Na̱sa kuu chíndeé maa-ní nu̱u̱ tiñu yaʼa?
Reino Yandios ja tatuni-ji, de jaku ka de tatúni-ji nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́. Ka kaʼvi-ní Hebreos 10:24, 25 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Naguá jiniñuʼun ja saʼa ndɨʼɨ nda-yo ta “jíni̱ o̱ ja̱ cuácuñatin qui̱vi̱”?
Nú kutuʼva-ní ɨn tuʼun ja ku̱ú chindeé ji skáku-ji ja teku nda ñayí, ¿naguá saʼa-ní?
JA KA JIKATUʼUN SAVA NDA ÑAYÍ: “¿Nakú ka kaʼan tuni nda testigo Jeová sɨkɨ kuiya 1914?”.
¿Naguá kachi-ní?
JA NI KUTUʼVA-YO
Nda profecía Biblia ji tiñu ja kuu nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ steʼen ja Reino Yandios ja tatuni-ji. De nda-yo steʼen-yo ja kandija-yo ta kaʼan-yo sɨkɨ Reino ji ta ndutútú-yo nu̱u̱ nda reunión congregación.
Tuʼun núku̱ʼun ini
¿Naguá ni kuu ta ni jinú uja tiempo ja kaʼan nu̱u̱ tutu Daniel?
¿Nakú iyo ka̱jí nu̱u̱-ní ja Reino Yandios ni kejaʼa tatuni nu̱u̱ kuiya 1914?
¿Na̱sa kuu steʼen-ní ja kandija-ní ja Reino Yandios ja tatuni-ji?
NU̱U̱ NDANIʼI KA-NÍ TUʼUN
Kaʼvi-ní ja kachi nda historiador ji nda teé ka jíni̱ ka sɨkɨ na̱sa ni sa̱ma ñuuyɨvɨ́ nde kuiya 1914.
“Nda kɨvɨ ja ni naa ndɨʼɨ tiñu vaʼa nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́” (¡Despertad!, yo̱o̱ abril kuiya 2007)
Kundeʼe-ní na̱sa ni chindeé nu̱u̱ ɨn teé profecía ja kachi Mateo 24:14.
“Béisbol ɨn ja ni taʼa̱n tuni ini-sa” (La Atalaya, núm. 3 2017)
¿Na̱sa jíni̱-yo ja profecía ja kaʼan nu̱u̱ capítulo 4 tutu Daniel yitaʼan jín Reino Yandios?
¿Naguá steʼen ja nda “uja tiempo” ja kaʼan nu̱u̱ capítulo 4 tutu Daniel ni jinú nu̱u̱ kuiya 1914?
“¿Na tiempo ni kejaʼa tatuni Reino Yandios? (Parte uu)” (La Atalaya, 1 yo̱o̱ noviembre kuiya 2014)
a Kaʼvi-ní ndúu̱ artículo sándiʼi ja vaji nu̱u̱ sección “Nu̱u̱ ndaniʼi ka-ní tuʼun” nu̱u̱ lección yaʼa.
b Ka jatiñu-sa a.e.c. ja kúni kaʼan ta nchaʼa kiji Cristo. De ka jatiñu-sa e.c. ja kúni kaʼan ta ja ni kiji Cristo.
-
-
Ja ku̱ú saʼa Reino Yandios¡Kundee sii ini-ní nɨkani! Kutuʼva-ní ja steʼen Biblia
-
-
LECCIÓN 33
Ja ku̱ú saʼa Reino Yandios
Reino Yandios ja tatuni-ji. Jaku ka de sa̱ma tuni-ji tiñu nu̱u̱ Ñuʼun. Ná kundeʼe-yo sava nda tiñu vaʼa ja saʼa gobierno yaʼa de maa-ní ku̱ú kundetu sii ini-ní.
1. ¿Naguá ku̱ú saʼa Reino Yandios tágua koo ja mani̱ ji tiñu nda̱a̱ nu̱u̱ Ñuʼun?
Nu̱u̱ ja kana̱á Armagedón, Jesús —tanu Rey nu̱u̱ Reino Yandios— xnaa-de nda ñayí ndevaʼa ini ji nda gobierno (Apocalipsis 16:14, 16). Nu̱u̱ tiempo ñukua, tuʼun ja kaʼan ka̱jí Biblia ja̱ kenda kunda̱a̱ ndɨʼɨ-ji: “De jaku ni ka tiempo, de ja ndevaʼa ini ma koo ka” (Salmo 37:10, TNM). Jesús kuatiñu-de gobierno yaʼa, tágua saʼa-de ja koo ja mani̱ ji tiñu nda̱a̱ nu̱u̱ ndɨʼɨ Ñuʼun (kaʼvi-ní Isaías 11:4, TNM).
2. ¿Na̱sa koo ja teku ta kenda ku̱ú ja kúni Yandios nu̱u̱ Ñuʼun yaʼa?
Ta tatúni Reino Yandios, “nda ñayí nda̱a̱ ini ni̱ʼi̱n-ji ñuʼun yaʼa ku̱ú-ji de kuteku nɨkani-ji nu̱u̱ ñuʼun” (Salmo 37:29, TNM). ¡Kani xini-ní na̱sa koo ja kundee-yo ta ndɨʼɨ ñayí ndu̱u̱ vaʼa ini-ji, kutoo-ji Jeová ji kutoo taʼan-ji! ¿A ma sú ɨn ja vii tuni kuu? Ni ɨn ñayí ma kukúʼu̱ ka de ndɨʼɨ ñayí kuteku nɨkani.
3. ¿Naguá kenda saʼa Reino Yandios ta xnaa-ji nda ñayí ndevaʼa ini?
Ta xnaa-de nda ñayí ndevaʼa ini, Jesús ku̱ú-de Rey nu̱u̱ 1.000 kuiya. Nu̱u̱ tiempo ñukua, Jesús ji nda 144.000 ja tatúni jín-de ja̱ chindeé-ji nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́ tágua stáá kuachi nda-yo de ndu̱u̱-yo ñayí ja nduu na kuachi ndíso. Ta ji̱nu tiempo ñukua, Ñuʼun ja̱ ndu̱u̱-ji ɨn ñuʼun vii tuni, de koo chitú ñayí sii tuni ini sɨkɨ ja kandija-ji nda ley maa Jeová. Ñukua de Jesús na kuáʼa-de ja tatuni nu̱u̱ ta̱tá-de, Jeová. De sɨvɨ Yandios ndu̱u̱ i̱i̱ tanu nduu kuiti̱ ni kuu sukua (Mateo 6:9, 10). Kindoo ka̱jí ja Jeová vaʼa tuni tatuni-Ya de jito-Ya ñuu-Ya. Ñukua de Jeová xnaa-Ya Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n, ji suni nda ñayí ja nduniʼin ini-ji nu̱u̱ tatuni-Ya (Apocalipsis 20:7-10). Ndɨʼɨ tiñu vaʼa ja kenda saʼa Reino Yandios koo nɨkani.
NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA
Ná kundeʼe-yo nakú kuu kuʼun ini-yo ja Yandios kuatiñu-Ya Reino-Ya tágua saʼa-Ya ndɨʼɨ tuʼun ja kachi-Ya nu̱u̱ Biblia ja ku̱ú ichi nu̱u̱.
4. Reino Yandios xnaa ja tatuni nda ñayí
“Ja ñayí tatuni-ji nu̱u̱ sava ka ñayí tágua saʼa ndevaʼa-ji” (Eclesiastés 8:9, TNM). Jeová kuatiñu-Ya Reino-Ya, tágua ndasaʼa vaʼa-Ya ndɨʼɨ tiñu ja nduu iyo nda̱a̱.
Ka kaʼvi-ní Daniel 2:44, TNM ji 2 Tesalonicenses 1:6-8, de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Naguá saʼa Jeová ji seʼe yɨɨ́-Ya, Jesús, nu̱u̱ nda ñayí tatuni jín nda ja chíndeé nu̱u̱-ji?
¿Na̱sa ñúʼun kají ini-ní sɨkɨ ja jíni̱-ní sɨkɨ Jeová ji Jesús ja sáʼá nda̱a̱-de tiñu ji ja ma ka sáʼá siin-de ñayí?
5. Jesús kuu ɨn Rey vaʼa tuni
Tanu Rey nu̱u̱ Reino, Jesús saʼa-de kuaʼa tuni tiñu tágua koo vaʼa nda ñayí nu̱u̱ ñuʼun. Ka kundeʼe-ní VIDEO tágua núku̱ʼun ini-ní na̱sa ni steʼen Jesús ja kuu ini-de chíndeé-de nda ñayí ji ja Yandios ni jeʼe-Ya poder tágua ku̱ú saʼa-de.
Nda tiñu ja ni saʼa Jesús ta ni iyo-de nu̱u̱ Ñuʼun steʼen ja kenda saʼa Reino ichi nu̱u̱. Nda tuʼun ja kachi Biblia ja vaji yaʼa, ¿nde ɨn kuu ini-ní kúni-ní ja kunda̱a̱? Ka kaʼvi-ní ndɨʼɨ nda texto nu̱u̱ vaji nda tuʼun ja kachi yaʼa.
NU̱U̱ ÑUʼUN, JESÚS...
NDE ANDƗVƗ́, JESÚS...
... ni saʼa-de ja jakuiñi nda savi tachi (Marcos 4:36-41)
... ndasaʼa vaʼa-de nda tundoʼo ja iyo nu̱u̱ ñuʼun (Isaías 35:1, 2, TNM)
... ni saʼa-de ɨn milagro de ni ka yaji kuaʼa tuni ñayí (Mateo 14:17-21)
... xnaa-de so̱ko nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́ (Salmo 72:16, TNM)
... ni ndasaʼa vaʼa-de ñayí kúʼu̱ (Lucas 18:35-43)
... ndasaʼa vaʼa-de ñayí kúʼu̱ nu̱u̱ níí ñuuyɨvɨ́ (Isaías 33:24, TNM)
... ni nasteku-de sava nda ñayí (Lucas 8:49-55)
... xnaa-de ndɨʼɨ ja saʼa ja ji̱ʼi̱ ñayí (Apocalipsis 21:3, 4)
6. Ja sɨkɨ Reino Yandios, kuu kunevaʼa-yo ja vii tuni ichi nu̱u̱
Reino saʼa ja kunda̱a̱ ndɨʼɨ ja ni kúni Jeová nde xinañuʼun ja kunevaʼa nda ñayí. Kuteku nda-ji nɨkani nu̱u̱ Ñuʼun ja ndu̱u̱ vii. Ka kundeʼe-ní VIDEO tágua ka kuni-ní na̱sa Jeová jatiñu-Ya seʼe yɨɨ́-Ya, Jesús, tágua saʼa-Ya ja kúni-Ya.
Ka kaʼvi-ní Salmo 145:16, TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:
¿Na̱sa kuu ini-ní ta jíni̱-ní ja Jeová kuáʼa-Ya “ndɨʼɨ ja jiniñuʼun nda ja teku”?
JA KACHI SAVA NDA ÑAYÍ: “Nú ndɨʼɨ-yo chuʼun ini-yo ja koo inuú ini-yo, kuu ndasaʼa vaʼa-yo tundoʼo ja iyo nu̱u̱ ñuuyɨvɨ́”.
¿Na tundoʼo ja nduu kuu ndasaʼa vaʼa nda gobierno ñayí ku̱ú ndasaʼa vaʼa Reino Yandios?
JA NI KUTUʼVA-YO
Reino Yandios kuu kenda-ji saʼa-ji ja kúni-ji. Saʼa-ji ja ñuʼun ndu̱u̱-ji ɨn ñuʼun vii de koo chitú-ji jín ñayí vaʼa ini ja ndachiñuʼun Jeová nɨkani.
Tuʼun núku̱ʼun ini
¿Naguá saʼa Reino Yandios tágua ndasaʼa i̱i̱-ji sɨvɨ Jeová?
¿Nakú iyo kají nu̱u̱-yo ja Reino Yandios saʼa ja kunda̱a̱ nda tuʼun ja kachi Biblia?
Nda tiñu ja sáʼá Reino, ¿nde kuu ja kúni-ní kuni-ní?
NU̱U̱ NDANIʼI KA-NÍ TUʼUN
Kutuʼva-ní naguá kuu Armagedón.
Skuaʼa-ní sɨkɨ na tundoʼo koo nu̱u̱ ja ni xnani Jesús “kɨvɨ tundoʼo xée̱n tuni” (Mateo 24:21).
“¿Naguá kuu kɨvɨ tundoʼo xée̱n tuni?” (Artículo nu̱u̱ jw.org)
¿Na̱sa kuu kani xini nda ñayí veʼe ja ni̱ʼi̱n-ji ja vaʼa ja tají Reino ichi nu̱u̱?
Kaʼvi-ní tuʼun sɨkɨ ñayí “Kuaʼa tuni tuʼun ni jikatuʼun-sa maa-sa” tágua kuni-ní na̱sa ɨn teé ja ni kuu-de político ni ndaniʼi-de nda tuʼun ja ni ndukú-de.
“Tuʼun nda̱a̱ Yandios ni sa̱ma ini-ji” (La Atalaya, 1 yo̱o̱ enero kuiya 2012)
-