Jehová techyolchikaua ipan nochi tlaouijkayotl
“ToTeko Dios [...] yaya katli techtlasojtla uan tlatoktsitsij techyoltlalia. Yaya techyoltlalia ipan nochi nopa tlaouijkayotl katli techpanotiuala” (2 COR. 1:3, 4, Icamanal Toteco, [NHWBI]).
1, 2. ¿Kenijkatsa techyolchikajtok Jehová kema tijpixtokej kuesoli, uan tlake techiljuia iTlajtol?
EDUARDO, se toikni telpokatl, monojnotski iuaya Stephen, seyok ueuejtlakatl katli ya ueyi, uan kiiljuik kitekipachouayaya se tlamantli. Eduardo moiljuijtoya ipan tlen kiijtoua 1 Corintios 7:28: “Tlen monamiktiaj kipiasej más kuesoli”. Yeka kitlajtlanik Stephen: “¿Tlake kiijtosneki kema kiijtoua “más kuesoli” uan kenijkatsa uelis nikixnamikis tlaj nimosenkauas?”. Achtoui, Stephen kiiljuik nojkia ma moiljui apóstol Pablo kiijkuilojtoya Jehová “techyoltlalia [o techyolchikaua] ipan nochi nopa tlaouijkayotl” (2 Cor. 1:3, 4, [NHWBI]).
2 Jehová eli toTata katli tlauel techiknelia, uan techyolchikaua kema tijpiaj kuesoli. Uelis ta tikilnamiki kenijkatsa miakpa mitsyakantok uan mitspaleuijtok, uan uelis kiampa kichijtok ika iTlajtol. Uelis timotemachisej ya nochipa kineki kuali ma tiitstokaj, kej kinejki ma itstokaj itekipanojkauaj katli uejkajkia itstoyaj (xijpoua Jeremías 29:11, 12).
3. ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej?
3 Tlaj tijmatij kenke techpano se kuesoli o se tlaouijkayotl iuaya tosiua o toueue o ika tochampoyouaj, uajka uelis tijmatisej kenijkatsa tikixnamikisej. ¿Tlake nopa “kuesoli” tlen Pablo kiijtok? ¿Kenijkatsa uelis techyolchikauas tlen kichijkej toTeotsij itekipanojkauaj katli uejkajkia itstoyaj uan katli itstokej ipan ni tonali? Tlauel techpaleuis ma tikijiyouijtokaj nochi tlaouijkayotl tlaj tijmatisej kenijkatsa monankilia ni tlajtlanili.
“TLEN MONAMIKTIAJ KIPIASEJ MÁS KUESOLI”
4, 5. Xikijto se keski “kuesoli” tlen kipiaj katli mosenkajtokej.
4 Kema toTeotsij kinsenkajki nopa achtoui maseualmej, kiijtok: “Se tlakatl kikauas itata uan inana para mosejkotilis iuaya isiua uan nopa omej mochiuasej san se inintlakayo” (Gén. 2:24). Maske kiampa kiijtok, pampa titlajtlakolejkej, uelis tijpiasej kuesoli kema timosenkauasej (Rom. 3:23). Maske achtouia se siuatl kiyakanayayaj itatauaj, nama iueue moneki kiyakanas pampa toTeotsij kiijtojtok se “tlakatl kipia tekiuejkayotl ika isiua pampa itstok keja itsonteko” (1 Cor. 11:3). Uelis sekij tlakamej kimatij ouij kichiuasej ininteki. Uan sekij siuamej kimatij ouij kikauasej ininueue ma kinyakana uan ayokmo inintatauaj. Uan uelis nojkia kipiasej se keski kuesoli ika ininuikaljuaj, yeka katli mosenkajtokej kipiasej kuesoli.
5 Uan nojua tlauel motekipachouaj kema se siuatl kiiljuia iueue: “Tijpiasej se pilkonetsi”. Maske uelis tlauel yolpakij, nojkia motekipachouaj pampa moiljuiaj uelis mokokos kema kipixtos ikone ipan iijtiko o teipa. Nojkia monekis kitekiuijtiasej tomij. Uan mopatlas se keski tlamantli kema tlakatis nopa pilkonetsi. Se tenaj monekis itstos miak tonali iuaya ikone uan san ya nochipa kimokuitlauijtos. Sekij tlakamej moiljuiaj ininsiua ayokmo kiniknelia pampa nama tlauel motekiuijtok ika nopa pilkonetsi. Nojkia, se tetaj nojua tlauel tekitis pampa moneki kinmakas ichampoyouaj tlen ika mopanoltisej. Yeka se tlakatl iuaya isiua ayokmo itstosej miak tonali sansejko kej achtouia.
6-8. ¿Kenijkatsa kiyolmatij katli amo uelij konepiaj?
6 Kemantika katli mosenkajtokej kipiaj seyok kuesoli: maske kinekiskiaj kipiasej se ininpilkone, amo uelij. Tlaj tikinpiasej tokoneuaj o amo, nochipa techtekipachojtos se keski tlamantli. Se akajya uelis tlauel motekipachoua pampa kineki kipias se ipilkone uan amo ueli. Uelis tikijtosej ni eli se tlen nopa kuesoli tlen kipiaj katli mosenkajtokej. Miakej siuamej nelia tlauel motekipachouaj uan mokuesouaj pampa amo uelij konepiaj (Prov. 13:12). Uejkajkia, maseualmej kiitayayaj kej se pinaualistli tlaj se akajya amo ueliyaya konepia. Raquel, katli eliyaya Jacob isiua, nelia tlauel motekipachok pampa ya amo ueliyaya konepia uan iikni kena (Gén. 30:1, 2). Miakej katli tlatekipanouaj kej misioneros ipan altepemej kampa maseualmej kinpiaj miakej ininkoneuaj kintlajtlaniaj kenke inijuantij amo kinpiaj ininkoneuaj. Maske inijuantij kinixtomiliaj kenke, kemantika nopa maseualmej kiijtouaj: “¡Tlauel amo kuali! Tikiljuisej toTeotsij ma inmechpaleui”.
7 Ma tikitakaj tlen kipanok se toikni katli eua Inglaterra. Maske ya tlauel kinekiyaya kinpias ikoneuaj, amo ueliyaya. Kema kiaxitik nopa xiuitl kema ayokmo ueliskia konepias, tlauel moyolkokok pampa kimatiyaya amo kema kinpiaskia ikoneuaj. Yeka, ya uan iueue moiljuijkej kiiskaltisej se pilkonetsi maske amo eliyaya ininkone. Maske kiampa kichijkej, toikni kiijtoua: “Nelia tlauel nimotekipachok. Nijmatiyaya amo eliyaya sanse nijtlakaltiltis se pilkonetsi uan nikiskaltis se katli amo na nijtlakatiltijtoya”.
8 Biblia kiijtoua “toTeko kinmakixtis siuamej” tlaj kinpiasej ininkoneuaj (1 Tim. 2:15). Ni amo kiijtosneki siuamej itstosej ipan Xochimili san pampa kinpiasej ininkoneuaj. ¿Uajka tlake kiijtosneki kema kiijtoua “kinmakixtis”? Siuamej katli kinpiaj ininkoneuaj kejuak momakixtiaj pampa san mosentlaliaj kichiuasej tlen moneki ipan ininchaj uan amo teijilnamiktinemij, amo mokualanijtinemij ininuaya sekinok yon mokalakijtinemij kampa amo kinamiki (1 Tim. 5:13). Uan maske kinpiasej ininkoneuaj, nojua kipiasej kuesoli.
¿Tlake techyolchikauas kema mikis se akajya katli tlauel tikikneliaj? (Xikita párrafos 9, 12).
9. ¿Tlake tlaouijkayotl tlen tlauel ouij kiixnamikij sekij katli mosenkajtokej?
9 Kema timoiljuiaj ipan se keski kuesoli tlen kipiaj katli mosenkajtokej, amo kema tikijtouaj se tlaouijkayotl tlen tlauel ouij: kema miki ininsiua o ininueue. Maske amo aka kineki ma kipano ni tlaouijkayotl, Cristo itokilijkauaj tlauel motemachiaj Jesús kinyolkuis katli miktokej, yeka se katli miktok isiua o iueue tlauel moyolchikaua (Juan 5:28, 29). Ika ni tlamantli toTata Jehová nojkia kinyolchikaua uan kinpaleuia ika iTlajtol nochi katli kinpano se ueyi tlaouijkayotl. Ma tikitakaj kenijkatsa toTeotsij tlauel kinyolchikajtok itekipanojkauaj uan kenijkatsa kinpaleuijtok nopa tlamantli.
TECHYOLCHIKAUAJ KEMA TIJPIAJ TLAOUIJKAYOTL
10. ¿Tlake kiyolchikajki Ana? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).
10 Ana, isiua Elcana, kipixki se ueyi tlaouijkayotl: amo ueliyaya konepia, uan Penina nopa seyok isiua Elcana, kena ueliyaya (xijpoua 1 Samuel 1:4-7). Sejse xiuitl, Ana nelia tlauel motekipachouayaya pampa Penina kitlaijiljuiyaya. ¿Tlake kiyolchikajki? Biblia kiijtoua Ana “uejkajki momaijtok iixpa toTeko” uan kiiljuiyaya tlen kitekipachouayaya. Ana motemachiyaya Jehová kinankiliskia, uan yeka “ayok mokuesok” (1 Sam. 1:12, 17, 18). Motemachiyaya Jehová kimakaskia se ipilkone o kiyolchikauaskia ika seyok tlamantli.
11. ¿Kenijkatsa timoyolchikauaj kema timomaijtouaj?
11 Tojuantij nojua tikixnamiktosej tlaouijkayotl pampa titlajtlakolejkej uan tiitstokej kampa Satanás tlanauatia (1 Juan 5:19). Maske techpano nopa, tlauel tiyolpakij pampa tijmatij Jehová, “katli techtlasojtla uan tlatoktsitsij techyoltlalia”, amo kema techtlauelkauas. Ya uelis techpaleuis tlaj timomaijtosej ika nochi toyolo. Kej Ana kichijki, amo kinamiki san tikiljuisej tokuesoljuaj, moneki kuali tikiljuisej kenijkatsa tijyolmatij uan tijtlajtlanisej ika nochi toyolo ma techpaleui (Filip. 4:6, 7).
12. ¿Kenke Ana yolpaktoya maske kipixtoya tlaouijkayotl?
12 Maske tlauel amo kuali tijyolmatij pampa amo tikinpiaj tokoneuaj o pampa mijki se akajya katli tlauel tikikneliaj, uelis timoyolchikauasej uan amo tlauel timokuesosej. Kema Jesús itstoya, se siuatlajtolpanextijketl katli motokaxtiyaya Ana mijki iueue kema panotoya chikome xiuitl ika mosenkajtoyaj. Biblia amo kiijtoua tlaj kinpixki ikoneuaj. ¿Tlake kichiuayaya Ana kema kipixtoya 84 xiuitl? Lucas 2:37 kiijtoua: “Senitstoya ueyi teopankalijtik. Kitekipanouayaya toTeko tonaya uan tlayoua, mosauayaya uan momaijtoyaya”. Ana nochipa kitekipanouayaya Jehová, uan nopa kipaleuik ma moyolchikaua uan ma yolpaki.
13. Xikijto tlen kipanok se toikni tlen kinextia touampoyouaj uelis techyolchikauasej maske amo tochampoyouaj.
13 Touampoyouaj katli tikinpiaj ipan tlanechikoli nojkia uelis techyolchikauasej (Prov. 18:24). Ma tikitakaj tlen kipanok se toikni. Paula tlauel mokuesok kema inana ayokmo kinejki elis se tlen Jehová itlajtoltemakauaj. Nelia tlauel ouij kimatki pampa san kipixtoya makuili xiuitl. Ann, se precursora katli itstoya ipan itlanechikol tlauel kiyolchikajki uan kipaleuik kuali ma kitekipano toTeotsij. Paula kiijtoua: “Maske Ann amo eliyaya se nouikal, tlauel nechpaleuik pampa kinextik kitekipachouayaya tlen nechpanoyaya uan nechikneliyaya. Nopa tlauel nechpaleuik ma nimosentlali nijtekipanos Jehová”. Teipa, inana sampa pejki kitekipanoua Jehová uan nama tlauel yolpaki. Ann nojkia tlauel yolpaki pampa kipaleuik Paula nojua ma kitekipanojto Jehová.
14. ¿Kenijkatsa techpaleuia kema titeyolchikauaj?
14 Kema tijnextiaj tijnekij tikinpaleuisej sekinok uan tikinikneliaj, techpaleuia kuali ma tijyolmatikaj. Miakej tosiuaikniuaj katli monamiktijtokej uan katli amo, kimatij tlauel yolpakisej tlaj mosentlalisej kimoyauasej nopa kuali tlamachtili tlen toTeotsij iTlanauatijkayo. Mosentlalijtokej kiuejkapantlalisej toTeotsij uan yeka kichiuaj tlen ya kipaktia. Sekinok tlauel kinpaleuia kuali ma kiyolmatikaj kema tlajtolmoyauaj. Kema titlajtolmoyauaj tijnextiaj techtekipachoua tlen kinpano maseualmej. Uan tlaj techtekipachos tlen kinpano toikniuaj, techpaleuis sansejko ma tiitstokaj ipan tlanechikoli (Filip. 2:4). Pablo kiampa kichijki. Kinmokuitlauik toikniuaj tlen itstoyaj Tesalónica “keja se tenaj” uan kinyolchikajki kej kichiuaskia se tetaj (xijpoua 1 Tesalonicenses 2:7, 11, 12).
MA TIKINYOLCHIKAUAKAJ TOCHAMPOYOUAJ
15. ¿Ajkia inijuantij kinamiki kinmachtisej konemej?
15 Nojkia tlauel moneki ma timoiljuikaj kenijkatsa uelis tikinpaleuisej uan tikinyolchikauasej ininchampoyouaj toikniuaj. Kemantika, toikniuaj katli namanok pejtokej kitekipanouaj Jehová, kiiljuiaj se toikni katli ya uejkajtok kitekipanoua Jehová ma kinmachti ikoneuaj o ma momachti ika Biblia ininuaya. ToTeotsij iTlajtol kiijtouaj tetajmej kinamiki kinmachtisej ininkoneuaj (Prov. 23:22; Efes. 6:1-4). Maske kemantika moneki ma kinpaleuikaj, nopa tekitl inijuantij kinmakatokej. Yeka tlauel moneki ma kamanaltikaj ininuaya ininkoneuaj uan kuali ma kinixmatikaj.
16. ¿Tlake moneki tikilnamiktosej tlaj techiljuisej ma tijmachtikaj se konetl?
16 Tlaj se tetaj techiljuia ma tijmachtikaj ikone ika Biblia, amo kinamiki timoiljuisej uelis tijchiuasej iteki. O tlaj techiljuisej ma tijmachtikaj ikone se maseuali katli amo kitekipanoua toTeotsij, moneki tikilnamiktosej tojuantij san tijmachtiaj tlen melauak, amo tielij tiitata o tiinana. Tlaj tijmachtisej ikone se maseuali, kinamiki tijmachtisej ichaj ininuaya itatauaj o se toikni katli kuali tlalnamiktok, o kampa sekinok uelis techitstosej. Kiampa amo aka moiljuis se tlamantli tlen amo kinamiki. Uelis teipa, tetajmej kichiuasej tlen Jehová tlanauatia uan kinmachtisej ininkoneuaj tlen Biblia tlamachtia.
17. ¿Kenijkatsa konemej uelis kinyolchikauasej inintatauaj?
17 Telpokamej katli kiikneliaj uan kineltokaj Jehová kinyolchikauaj inintatauaj kema kinneltokaj, kinpaleuiaj ika se achi tomij o ika sekinok tlamantli, uan nojkia kema kinpaleuiaj ininchampoyouaj kuali ma tlaneltokakaj. Lamec, se iteixmatka Set katli itstoya kema ayamo uetsiyaya miak atl, kiueyichiuayaya Jehová. Ya kiijtok tlake kichiuaskia ikone Noé: “ToTeko kitelchijki ni tlali, uan moneki titekitisej tlauel chikauak para titlaeliltisej, pero ni konetl techyoltlalis” (Gén. 5:29; 8:21). Ipan ni tonali, konemej katli mosentlaliaj kitekipanojtosej Jehová uelis kinyolchikauasej inintatauaj. Uelis kinpaleuisej ininchampoyouaj ma kiixnamikikaj tlen ueli tlaouijkayotl uan ma momanauikaj kema toTeotsij kitsontlamiltis tlen amo kuali, pampa nopa tonali amo elis sanse kej kema tlauel chikauak uetski atl.
18. ¿Tlake techpaleuis ma tikijiyouikaj tlen ueli tlaouijkayotl?
18 Ipan ni tonali, tlauel miakej maseualmej moyolchikauaj kema momaijtouaj, kema moyoliljuiaj ipan tlen Biblia kiijtoua kinpanok sekinok uan kema mouampojchiuaj ininuaya sekinok toTeotsij itekipanojkauaj (xijpoua Salmo 145:18, 19). Tijmatij san Jehová uelis kuali techyolchikauas uan techpaleuis ma tikijiyouikaj tlen ueli tlaouijkayotl tlen tijpiasej nama o teipa.