Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
¿Akoni “siuat” tein ika tajtoua Isaías 60:1, uan toni kijtosneki maj moketsa uan maj tatanexti?
Isaías 60:1 kijtoua: “Siuat ximoketsa, xitatanexti, porin motanex peuak tauia. Iueyiyo Jehová motech milini”. Tein ika tajtoua kinextia ke “siuat” yejua Sion oso Jerusalén, se xolal tein pouia Judá (Is. 60:14; 62:1, 2).a Jerusalén kiixnextia nochi xolal de Israel. Sayoj ke, ¿kemanian uan keniuj moketsak Jerusalén uan peuak tatanextia? ¿No mochiujtok axkan tein kijtoj Isaías? Maj tiknankilikan nejin netajtanilmej.
¿Kemanian uan keniuj moketsak Jerusalén uan peuak tatanextia? Jerusalén uan templo uejueliujtoya porin judíos moajsiaj temako ompa Babilonia 70 xiujmej. Sayoj ke, keman medos uan persas moaxkatilijkej Babilonia, kinkaujkej nochin israelitas maj mokepakan Jerusalén para oksepa kiueyichiuaskej Jehová kemej yejua kineki (Esd. 1:1-4). Itech xiuit 537 achto ke ualaskia Cristo, seki judíos akin pouiaj itech 12 uejueyi kalyetonij mokepkej Jerusalén (Is. 60:4). Peujkej kimaktiliaj Jehová tapialmej tachichinolmej, peujkej kiiluichiuiliaj uan no kiyekchijchiujkej templo (Esd. 3:1-4, 7-11; 6:16-22). Ijkon, iueyiyo Jehová oksepa peuak milini itech Jerusalén, ixolal Dios. Yejuan kemej yeskia mochiujkej tanex para oksekin xolalmej kampa amo kiixmatiaj Jehová.
Sayoj ke, tein kijtoj Isaías ke mochiuaskia amo nochi mochiuak ne uejkauj ompa Jerusalén. Porin miakej israelitas amo kitakamatkejok Jehová (Neh. 13:27; Mal. 1:6-8; 2:13, 14; Mat. 15:7-9). Uan satepan hasta kiixtopeujkej akin katka Mesías, Jesucristo (Mat. 27:1, 2). Itech xiuit 70, Jerusalén uan templo oksepa kinixpolojkej.
Jehová kijtojka ke panoskia nejon (Dan. 9:24-27). Moita ke Jehová amo kinekia maj mochiua ompa Jerusalén nochi tein kijtojka ke panoskia, tein ika tajtoua Isaías capítulo 60.
¿No mochiujtok axkan tein kijtoj Isaías? Kemaj, sayoj ke “siuat” kiixnextia okse taman: “Jerusalén tein yetok ne ajko”. ¿Uan toni kijtosneki nejon? Yejua inechikol Dios tein moajsi iluikak kampa pouij ángeles akin amo kikauaj. Keman tatitanil Pablo ika tajtoj nejin, kijtoj: “Yejua tomomaj” (Gál. 4:26). Ikoneuan yejuan Jesús uan 144 mil taijitalmej akin kichiaj nemiskej iluikak, kampa no poui tatitanil Pablo. Taijitalmej pouij itech “se xolal tein Dios kixeloj”, “Israel tein iaxka Dios” (1 Ped. 2:9; Gál. 6:16).
¿Keniuj moketsak Jerusalén tein yetok ne ajko uan tatanextij? Kichiuak inintechkopa ikoneuan taijitalmej nikan taltikpak. Maj tikitakan keniuj tein kinpanok yejua tein moijtojka itech Isaías capítulo 60.
Taijitalmej monekia kemej yeskia moketsaskej porin satepan ke momikilijkej tatitanilmej kemej yeskia moajsiaj kampa tayouayan, porin itech nejon tonalmej miakej tamachtiayaj tein amo melauak (Mat. 13:37-43). Ijkuak peuak kinixyekana Ueyi Babilonia oso nochi taneltokalismej tein amo melaujkej. Uan kisentoka kinixyekana hasta axkan keman “tamitiya tein mochiujtok itech taltikpak”, nejon peuak desde xiuit 1914 (Mat. 13:39, 40). Tepitsin satepan, itech xiuit 1919 kinmakixtijkej uan niman peuak kemej yeskia tatanextiaj. ¿Keniuj? Keman peuak tanojnotsaj.b Desde ijkuak, miakej peuak kemej yeskia motokiaj itech nejon tanex, uan ompa no youij akin pouij itech Israel tein iaxka Dios, yejuan “tekiuanij” akin ininka tajtoua Isaías 60:3 (Apoc. 5:9, 10).
Amo uejkaua tokniuan taixpejpenalmej no taman kemej tatanextiskej. Keman momikiliskej peuas pouiskej itech “Yankuik Jerusalén”, kijtosneki ke mochiuaskej inovia Cristo, uan yejuan yeskij 144 mil tekiuanij uan tiopixkamej (Apoc. 14:1; 21:1, 2, 24; 22:3-5).
Yankuik Jerusalén kichiuas se taman tein motelneki para maj mochiua tein kijtojka Isaías 60:1 (xikonita Isaías 60:1, 3, 5, 11, 19, 20 uan Apocalipsis 21:2, 9-11, 22-26). Ijkon kemej tekiuanij israelitas taixyekanayaj desde Jerusalén, no ijkon Yankuik Jerusalén uan Cristo sentaixyekanaskej itech iTaixyekanalis Dios. ¿Uan toni kijtosneki Apocalipsis keman kijtoua ke Yankuik Jerusalén “ualpantemouaya de ne iluikak kampa yetok Dios”? Nejin kijtosneki ke kinixyekanas nochin akin nemij nikan taltikpak. Biblia kijtoua ke nochin akin amo kikauaskej Jehová “nejnemiskej ika nejon tauil” uan amo tajtakolejkejok yeskij nion momikiliskejok (Apoc. 21:3, 4, 24). Ijkon mochiuas tein Isaías uan okseki tanauatianij kijtojkej, keman “nochi motayektalis” (Hech. 3:21). Peuak motayektalia keman Cristo peuak tekiuajti uan tamis keman panoskejya mil xiujmej.
a Itech Isaías 60:1, Traducción del Nuevo Mundo kijtoua “siuat” uan amo “Sion” oso “Jerusalén”, kemej kitajtolkepanij itech okseki biblias. ¿Keyej? Porin itech tajtol hebreo tajtolmej “ximoketsa”, “xitatanexti” uan “motanex” moajsikamati ke ika tajtojtok se siuat.
b Itech Ezequiel 37:1-14 uan Apocalipsis 11:7-12 moijtojka keniuj oksepa peuaskia kiueyichiuaskiaj Jehová kemej yejuatsin kineki, nejin peuak itech xiuit 1919. Ezequiel kijtoj ke tokniuan taijitalmej kemej yeskia oksepa nemiskiaj satepan ke uejkauak moajsikaj temako. Keman Apocalipsis ika tajtoua tein mochiuaskia, kijtojka ke seki tokniuan taijitalmej kemej yeskia oksepa nemiskiaj satepan ke se tiempo kintsakuaskiaj maski amo teyi kichiujkaj, uan amo ueliskia kuali kitekitiliskej Jehová. Satepan, itech xiuit 1919 nejin tokniuan peuak monotsaj “takeual takuaujtamach uan tamatkej” (Mat. 24:45; xikonita w16.03 29-31).