Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • fy tamachtilis 7 págs. 88-104
  • ¿Aksa taixnamiki kalijtik?

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • ¿Aksa taixnamiki kalijtik?
  • Keniuj uelis yolpakiskej kalyetouanij
  • Subtítulos
  • Tamachtilis tein iuan mouika
  • ¿KEMANIAN UELIS SE KIJTOS KE TAIXNAMIKI?
  • KEYEJ TAIXNAMIKIJ
  • KENIUJ MONEKI TIKINMELAUASKEJ
  • TEIN UELIS TAPALEUIS MAJ AMO TAIXNAMIKIKAN
  • KEMAN KONEMEJ MOKUEJMOLKALAKIAJ
  • KOMO TELPOCH KISENTOKA TAIXNAMIKI
  • Keniuj se kipaleuis telpoch keman moskaltijtok
    Keniuj uelis yolpakiskej kalyetouanij
  • Maj tikinmachtikan tokoneuan keman nojnelmejok
    Keniuj uelis yolpakiskej kalyetouanij
Keniuj uelis yolpakiskej kalyetouanij
fy tamachtilis 7 págs. 88-104

TAMACHTILIS 7

¿Aksa taixnamiki kalijtik?

Picture on page 76

1, 2. 1) ¿Ika toni neskayot Jesús kinextij ke tayekananij judíos amo kichiujtoyaj tein monekia? 2) ¿Keniuj uelis techpaleuis neskayot tein Jesús kijtoj maj tikajsikamatikan tein panoua iniuan telpochmej?

SEKI tonalmej achto ke momikiliskia, Jesús kintanemililtij seki judíos akin taixyekanayaj itech taneltokalis ika nejin netajtanil: “¿Toni nankonixejekoaj de nijin nexkuitil? Se tagat yajki kitato in itayekankatelpoch uan kilito ijkuin: ‘Nokoneu, axkan nikneki xiyo xinechtekitiliti itech ne nomilaj uvas kuouta’. Uan tanankilij ne ikoneu ijkuin: ‘Amo nikneki niyas nimitstekitilitiu’. Pero kachi satepan moyolnemilij uan yajki kitekitilito nitat. Uan in tetat yajki kitato ika ome itelpoch uan kilij ijkon keme ne okse kilijka ya. Uan ne ika ome itelpoch tanankilij ijkuin: ‘Kema, notajtsin, niyas nimitstekitilitiu’. Pero satepan amo yajki. Uan in Jesús kintajtoltij in tayekanani ijkuin: ‘¿Katiyejua de ne ome telpochme kichiuke keme kinekia in tetat?’. ljkuakon in tagayot tanankilijke ijkuin: ‘Yej in tayekanke’” (Mateo 21:28-31).

2 Ika nejin tajtolmej, Jesús kinextij ke tayekananij judíos amo kichiujtoyaj tein monekia. Katkaj kemej ojpatika telpoch, akin motenkauak kichiuas tein kinauatijkej uan satepan amo kichiuak. Sayoj ke no, miakej tetatmej kijtoskej ke nejin neskayot kinextia ke Jesús kuali kiajsikamatia tein panoua iniuan kalyetouanij. Ijkon kemej tel kuali kinextij, semi ouij se kimatis toni kinemiliaj telpochmej oso toni kichiuaskej. Xa aksa akin taixnamiki keman telpochok, keman ueyias kinextis tamatilis uan nochin kipoujkaitaskej. Nejin moneki moelnamikis keman se kiitas keniuj se kipaleuis se telpoch akin taixnamiki.

¿KEMANIAN UELIS SE KIJTOS KE TAIXNAMIKI?

3. ¿Keyej tetatmej amo niman moneki kijtoskej ke ininkoneuan taixnamikij?

3 Kemansa tikakij ke seki telpochmej senkis kinixnamikij inintatuan. Xa hasta tikinixmatij seki kalyetouanij akin kipiaj se inintelpoch akin moita ke tel amo kineki tatakamatis. Maski ijkon, amo nochipa niman ueli se kijtoua ox se telpoch yekmelauj taixnamiki. Uan no, ouij se kiajsikamati keyej sekin taixnamikij uan oksekin amo, maski xa iknimej. Komo tetatmej kiitaj ke semej ininkoneuan peua taixnamiki uan kinemiliaj ke amo mopatas, ¿toni moneki kichiuaskej? Achto ke tiknankiliskej nejin netajtanil, yekinika moneki tikmatiskej kemanian uelis se kijtos ke se telpoch taixnamiki.

4-6. 1) ¿Kemanian uelis se kijtos ke se telpoch taixnamiki? 2) ¿Toni moneki kielnamikiskej tetatmej keman inintelpoch kemansa amo tatakamati?

4 Uelis tikijtoskej ke se akin taixnamiki amo kineki tatakamatis, amo kineki tekakis uan kiixnamiki akin kiixyekana, uan nochipa ijkon kichiua. Proverbios 22:15 kijtoua ke konemej amo kinextiaj tamatilis, yejua ika kemansa kinixnamikij inintatuan uan oksekin akin kinixyekanaj, okachi keman telpochmejya. Nochi tein mopata itech se inemilis kichiua maj amo kuali se momachili, uan keman se telpoch moskaltijtok mopata tel miak taman. Itanemilil mopatatok uan ajsiti itech xiujmej keman iselti monekis taixpejpenas. Yejua ika seki tetatmej uan konemej kinouijmaka moajsikamatiskej itech nejon xiujmej. Miakpa, tetatmej kinekij maj ininkoneuan amo ijsiujka moskaltikan, sayoj ke konemej kinekij ijsiujka moskaltiskej.

5 Telpoch akin taixnamiki kiixtopeua tein kimachtiaj itatuan; sayoj ke moneki amo se kijtos ke taixnamiki komo kemansa amo tatakamati. Uan okse taman, xa seki konemej amo semi kinekiskej momachtiskej Biblia oso senkis amo kinekiskej, maski nejon amo nochipa kijtosneki ke taixnamikij. Tetatmej moneki maj amo niman kinemilikan ke ininkoneuan taixnamikij.

6 ¿Nochin telpochmej kinixnamikij inintatuan? Amo. Tein melauj, amo miakej telpochmej yekmelauj taixnamikij. Komo ijkon, ¿toni uelis se kijtos ika telpoch akin nochipa taixnamiki uan amo mopata? ¿Toni uelis kiuikas maj taixnamiki?

KEYEJ TAIXNAMIKIJ

7. ¿Keniuj tanemilil tein Satanás kimoyaua uelis kichiuas maj telpochmej taixnamikikan?

7 Se taman tein okachi kichiua maj onka taixnamikilis yejua tanemilil tein onkak nikan taltikpak. “Nochi in taltikpakuani kinyekana ok yejua in amokuali Satanás.” (1 Juan 5:19.) Satanás kichiuani maj miakej kipiakan se nemilis tein teijtakoua, uan akin kichiuaj kemej Cristo moneki kiixtopeuaskej nejon (Juan 17:15). Miak taman tein kichiuaj okachi pitsotik, okachi tamouilil uan okachi teijtakoua ke achto (2 Timoteo 3:1-5, 13). Komo tetatmej amo kinmachtiaj ininkoneuan, amo kinnejmachtiaj uan amo kinmatampauiaj, niman uelis tanemiliskej kemej “nochi nekes ten axkan kixnamiktinemij Totajtsin” (Efesios 2:2). Uan ompa pouij akin tachikaujkauiaj maj se kichiua tein amo kuali. Biblia kijtoua: “Akin mouika iniuan akin amo tamatij kipias ouijkayot” (Proverbios 13:20). No ijkon, akin kitemoua mouikas iniuan akin senkis kitojtokaj tanemilil tein onkak nikan taltikpak uelis no kimauaskej. Moneki maj nochipa se kinpaleui telpochmej maj kiajsikamatikan ke okachi kuali se nemi keman se kitakamati tanauatilmej tein moajsij itech Biblia (Isaías 48:17, 18).

8. ¿Toni uelis kichiuas maj konemej taixnamikikan?

8 Okse taman tein uelis kichiuas maj telpochmej taixnamikikan yejua kemej nemij kalijtik. Komo semej tetatmej tauana oso kikui drogas oso kiteuia inamik, telpoch xa kinemilis ke ipa ijkon se nemi. Hasta itech kalyetouanij kampa moita ke kuali nemij, se telpoch uelis taixnamikis komo kimachilia ke itatuan amo semi ika motekipachouaj. Sayoj ke, telpoch taixnamiki amo nochipa porin kiita tein oksekin kichiuaj. Sekin taixnamikij maski inintatuan kitakamatij tein kijtoua Biblia uan kinmatampauiaj hasta kampa uelij maj amo kinijtako tein onkak nikan taltikpak. ¿Keyej? Xa porin moajsi okse taman tein kichiua maj tikpiakan kuejmolmej: tajtakol tein ika tiyolkej. Pablo kijtoj: “Itechkakopaka ne achtopa tagat Adán ten motajtakolmakak in tajtakol momauak ya tech nochi senmanauak. Uan no tikmatij ke ongak mikilis nochi senmanauak ika por ne tajtakol de Adán. Uan no ne mikilis mosouako uan takitskijtinemiko inpan nochi in taltikpakuani porin nochi in taltikpakuani motajtakolmakakke” (Romanos 5:12). Adán sayoj itech tanemilij keman taixnamikik, uan techkauilijteuak tinochin se nemilis tein tel amo kualtsin. Seki telpochmej senkis kiixtaliaj taixnamikiskej, ijkon kemej kichiuak Adán.

KENIUJ MONEKI TIKINMELAUASKEJ

9. ¿Toni ome taman uelis kichiuas maj konemej taixnamikikan?

9 Okse taman tein kichiua maj se telpoch taixnamiki yejua ke tetatmej amo sayoj se tanemilil kipiaj ika keniuj moneki kiniskaltiskej ininkoneuan (Colosenses 3:21). Sekin kinemiliaj ke moneki amo semi teyi kinkauaskej maj kichiuakan uan kinchikaujkamelauaskej. Oksekin kinkauaj maj nochi kichiuakan uan amo kiixtaliaj tanauatilmej tein kinpaleuis akin ayamo yekyolmajsitokej. Kemansa teouijmaka amo se kichiuas nejin ome taman. Uan no, nochin konemej tatamamej. Xa sekin moneki okachi kinitaskej ke oksekin. Biblia ika tajtoua Elí akin amo kinmelauak ikoneuan, uan Rehoboam, akin tel tetajyouiltij. Nejin neskayomej techpaleuiskej maj tikitakan ke nochi ome taman amo tapaleuiaj.

10. ¿Keyej Elí amo katka se kuali tepopaj, maski xa kichiuaya itekiuj kemej tiopixkat kemej monekia?

10 Elí kinixyekanaya tiopixkamej ne uejkauj itech xolal Israel uan kipiaya ome konemej, Hofní uan Finehás. Tekitik kemej tiopixkat cuarenta xiujmej, uan amo tiomeyolouaj ke kuali kiixmatia iTanauatil Dios. Moajsikamati ke mojmostaj kichiuaya itekiuj kemej monekia, uan xa no mochikauak kinmachtis ikoneuan maj kiixmatikan iTanauatil Dios. Maski ijkon, kinkauak maj kichiuanij nochi tein kinekiaj. Hofní uan Finehás tekitiaj kemej tiopixkamej, sayoj ke “katkaj takamej akin tel amo yolkualmej”, akin sayoj kitemouayaj kichiuaskej inintanejnekilis uan auilnemiskej. Keman kichiujkej miak taman tein tepinaujtij kampa israelitas taueyichiuayaj, Elí amo kinkuilij inintekiuj. Sayoj kinyemankaajuak. Ijkon okachi kinpoujkaitak ikoneuan uan amo Dios. Yejua ika, yejuan kiixnamikkej itaueyichiualis Jiova tein chipauak, uan Elí uan nochin ichankauan tel amo kuali tein kinpanok satepan (1 Samuel 2:12-17, 22-25, 29; 3:13, 14; 4:11-22).

11. ¿Toni uelis kinmachtis tetatmej tein amo kuali tein kichiuak Elí?

11 Ikoneuan Elí uejueykejya katkaj keman mochiuak nejin. Maski ijkon, nejon kinextia ke semi tamouilil maj amo se kinmelaua se ikoneuan (no xikonita Proverbios 29:21). Nesi ke seki tetatmej kinemiliaj ke komo kintasojtaj ininkoneuan moneki amo teyi kiniluiskej, yejua ika amo kintaliliaj tanauatilmej tein kinextia toni senkis moneki kichiuaskej, tein uelis kitakamatiskej konemej uan tein taixejekol. Amo kinmelauaj kemej moneki, maski kitapanauiliaj itanauatiluan Dios. Nejin uelis kichiuas maj kiixnamikikan inintanauatil tetatmej uan oksekin (no xikonita Eclesiastés 8:11).

12. ¿Toni tein amo kuali kichiuak Rehoboam keman tekiuajtik?

12 Rehoboam kinextia okse taman tein amo kuali maj se kichiua keman se taixyekana. Yejua tekiuajtik keman nochi ueyi altepet Israel ayamo moxelouaya, sayoj ke amo kuali taixyekanak. Keman Rehoboam peuak tekiuajti, israelitas amo yolpakiaj porin kintajyouiltijtoya tanauatilmej tein kiixtalijka Salomón, akin katka ipopaj. ¿Kinajsikamatik Rehoboam? Amo. Keman seki taltikpakneminij kitajtanijkej maj kijkuaniani seki taman tein kintajyouiltiaya, amo kichiuak tein kiyolmajxitijkej akin xiuejkejya katkaj uan tanauatij maj kinmakanij okachi tekit. Iueyinekilis kichiuak maj majtakti uejueyi kalyetouanij tein moajsiaj norte taixnamikinij, uan tekiuajyot ojkan moxeloj (1 Reyes 12:1-21; 2 Crónicas 10:19).

13. ¿Keniuj uelis tetatmej amo kichiuaskej tein kichiuak Rehoboam?

13 Tein kichiuak Rehoboam uelis kinmachtis tetatmej seki taman tein kintelpaleuis. Moneki ‘kitemoskej Jiova’ itech netataujtil uan kiitaskej ika Biblia keniuj kinmachtijtokej ininkoneuan (Salmo 105:4). Eclesiastés 7:7 kijtoua: “Tajyouilis uelis kichiuas maj se tamatkej kuatapolo”. Tanauatilmej tein motemakaj keman achto kuali moixejekouaj kipaleuia telpoch maj kuali moskalti uan no kipaleuia maj amo teyi kijtako. Sayoj ke komo telpochmej amo teyi kinkauaj maj kichiuakan, amo kinpaleuis maj ueli ininselti taixpejpenakan satepan uan kinemiliskej ke amo teyi ueli kichiuaj. Keman tetatmej mochikauaj ika taixejekolis kinkauaskej ininkoneuan maj kichiuakan seki taman uan kiixtaliaj senkis toni amo uelis kichiuaskej, okachi miakej amo semi kinemiliaj taixnamikiskej.

TEIN UELIS TAPALEUIS MAJ AMO TAIXNAMIKIKAN

Taixkopin itech página 97

Xa keman konemej uejueyiaskej kimatiskej toni kichiuaskej komo inintatuan kinpaleuiaj keman kipiaj kuejmolmej

14, 15. ¿Keniuj moneki tanemiliskej tetatmej keman moskaltijtokej ininkoneuan?

14 Maski tetatmej kinyolpaktia kiitaskej keniuj moskaltiaj ininkoneuan uan uejueyiaj, xa kintekipachoua maj telpoch peua kineki iselti taixpejpenas. Itech nejon xiujmej, moneki maj amo kimoujkaitakan komo kemansa kinextia ke amo kineki tatakamatis oso tapaleuis. Maj tikelnamikikan ke tetatmej akin kiueyichiuaj Dios kinekij maj ininkoneuan mochiuakan itatojtokakauan Cristo akin yekyolmajsitokej, maj kimatikan toni kichiuaskej uan maj kichiuakan nochi tekimej tein moneki kichiuaskej (no xikonita 1 Corintios 13:11 uan Efesios 4:13, 14).

15 Ijkuak konemej kinekiskej ininselti taixpejpenaskej, kemej itech neixpetanilis, keniuj motakentiskej uan akoni iuan mouikaskej, tetatmej moneki amo nochipa kiniluiskej ke amo, maski uelis yeski ouij. Konemej kinekij maj oksekin kinixmatikan ika tein yejuan ueli kichiuaj. Tein melauj, miakej telpochmej kinextiaj ke yekyolmajsitokej. Kemej neskayot, Biblia kijtoua ke keman tekiuaj Josías “katka telpochok [keman kipiaya kemej 15 xiujmej], peuak kitemoua iDios David”. Nejin telpoch akin kikauak se kuali neskayot kinextij ke yekyolmajsitoya (2 Crónicas 34:1-3).

16. ¿Toni moneki kiajsikamatiskej konemej keman okachi kinkauaj maj kichiuakan miak taman?

16 Maski ijkon, keman tekauaj maj se kichiua miak taman no moneki se tanankilis ika tein panos. Yejua ika, tetatmej moneki kikauaskej maj telpoch kijyoui seki taman tein kiixpejpenas oso kichiuas. Moajsi se tayolmajxitilis itech Biblia tein kinpaleuia telpochmej uan akin uejueykejya, uan kijtoua: “Nochi tatokme ten in tagat motokilis, yejua nojon takilot kiselis” (Gálatas 6:7). Amo ueli se kinmatampauia konemej nochi ininnemilis. ¿Uan komo telpoch kineki kichiuas se taman tein senkis amo kuali yetok? Tetat akin kinextia tamatilis kiluis “amo”. Uan maski uelis kimelauilis keyej, nion teyi moneki kichiuas maj tajtol “amo” kipata ika se “kemaj” (no xikonita Mateo 5:37). Sayoj ke moneki mochikauas kijtos “amo” ika yolseuilis uan kuali taixejekolis, porin “tanankilil tein motemaka ika yolseuilis kijkuania kualanyot” (Proverbios 15:1).

17. ¿Toni tein kipoloua telpoch moneki kimakaskej tetatmej?

17 Telpochmej moneki kiyekmatiskej ke inintatuan kinmelauaskej kemej moixtalij, maski amo nochipa kinyolpaktis tein amo kinkauaskej maj kichiuakan uan tanauatilmej tein kinmakaskej. Semi kinkuejmoloua maj nejin tanauatilmej miakpa mopatakan, sayoj porin tetatmej taman momachiliaj itech nejon hora. Uan no, komo telpochmej kinyolchikauaj uan kinpaleuiaj maj amo pinauakan oso maj amo kinemilikan ke amo teyi ueli kichiuaj, keman uejueyiaskej xa okachi kimatiskej toni kichiuaskej. No kitasojkamatij maj iniuan se takuaujtamati keman kichiuaj tein kuali (no xikonita Isaías 35:3, 4 uan Lucas 16:10; 19:17).

18. ¿Toni seki taman uelis techyolseuis keman tikiniskaltiaj tokoneuan?

18 Tetatmej uelis kinyolseuis kimatiskej ke konemej okachi kuali moskaltiaj keman kalijtik onkak yolseuilis, netasojtalis uan nochi mochiua ika taixejekolis (Efesios 4:31, 32; Santiago 3:17, 18). Tein melauj, miakej telpochmej akin keman moskaltijtoyaj tel tauanayaj inintatuan, tel tateuiayaj oso kipanokej okseki taman tein teijtakoua, amo kichiuaj kemej kiniskaltijkej uan keman ueyiaj kinextiaj tamatilis. Yejua ika, komo timochikauaj maj telpoch kuali momachili kalijtik, uan maj kimati ke tiktasojtaskej uan ika timotekipachoskej, maski no tikiluiskej toni amo uelis kichiuas uan tikmelauaskej ijkon kemej kijtoua Biblia, uelis tikyekmatiskej ke keman ueyias tel kuali taixpejpenas uan nejon kichiuas maj kuali timomachilikan (no xikonita Proverbios 27:11).

KEMAN KONEMEJ MOKUEJMOLKALAKIAJ

19. Maski tetatmej moneki kimachtiskej ininkonetsin itech kuali ojti, ¿toni moneki kichiuas konetsin?

19 Kuali nemachtil kintelpaleuia konemej. Proverbios 22:6 kijtoua: “Xikmachti okichpil itech ojti kampa moneki yas, uan keman ueuentsintias amo kikauas”. Sayoj ke ¿toni uelis tikijtoskej ika konemej akin mokuejmolkalakiaj maski inintatuan kuali kiniskaltijkej? ¿Uelis panos nejon? Kemaj. Tajtolmej tein moajsij itech nejin tajkuilol moneki moajsikamatis ika okseki tajkuilolmej itech Biblia tein kinextiaj ke yejua konet akin moneki kinkakis uan kintakamatis itatuan (Proverbios 1:8). Tetatmej uan konemej moneki kichiuaskej tein kijtoua Biblia uan ijkon nochin kuali mouikaskej kemej kalyetouanij. Komo tetatmej uan konemej amo kichiuaj tein kinpaleuis maj kuali yetokan, onkas ouijkayomej.

20. ¿Toni moneki kichiuaskej tetatmej keman konemej mokuejmolkalakiaj?

20 ¿Toni moneki kichiuaskej tetatmej keman telpoch mokuejmolkalakia? Moneki kipaleuiskej. Komo tetatmej kielnamikij ke telpoch kipoloua kiajsikamatis miak tamanok, kinpaleuis maj amo tel kualanikan. Pablo kinyolmajxitij tokniuan akin yekyolmajsitoyaj itech nechikol: “Takan aksa se tokniu taneltokakke uetstiuetsik tech in tajtakol, ijkuakon namejuan ten namechyekantinemi in [y]ektikatsin [e]spíritu, moneki xikpaleuikan ne tokniu ma kikaua ne tajtakol. Pero xikyolmajxitikan ne tokniu ika ne yolyemanalis” (Gálatas 6:1). Tetatmej uelis no kichiuaskej nejin iuan telpoch akin mokuejmolkalakia. Moneki kuali kimelauiliskej keyej amo kuali tein kichiuak uan toni uelis kichiuas tein kipaleuis maj amo oksepa mokuejmolkalaki. Uan no, moneki kimelauiliskej ke Dios kitauelita tein amo kuali tein kichiuak, amo yejua kitauelita (no xikonita Judas 22, 23).

21. Ijkon kemej mochiua itech nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo, ¿toni moneki kichiuaskej tetatmej komo se ininkonetsin ueyi tajtakoua?

21 ¿Toni moneki mochiuas komo telpoch tel ueyi tajtakoj? Komo ijkon panoua, moneki okachi nepaleuil uan kuali taixyekanalis. Keman se akin poui itech nechikol ueyi tajtakoua, kiyolchikauaj maj moyolnonotsa uan maj kitemo ininnepaleuil tayekananij (Santiago 5:14-16). Keman moyolnonotsa, tayekananij kipaleuiaj maj oksepa kuali mouika iuan Dios. Ompa kalijtik, tetatmej moneki kipaleuiskej telpoch akin mokuejmolkalakia, maski xa monekis maj kiitakan kuejmol iniuan tayekananij. Tetatmej moneki amo kintatiliskej tayekananij nion se ueyi tajtakol tein kichiuak se inintelpoch.

22. ¿Keniuj tetatmej moneki kichiuaskej kemej Jiova keman se inintelpoch ueyi tajtakoua?

22 Tetatmej semi ouij kinkisa ika tajtoskej se kuejmol kampa mokalakijkej ininkoneuan. Kemej tel amo kuali momachiliaj, nejon xa kichiuas maj tel kualanikan uan maj kintenmojmoujtikan, sayoj ke nejon sayoj kichiuas maj motauelnekikan. Maj tikelnamikikan ke inemilis telpoch satepan yeski ijkon kemej tikpaleuiskej ijkuak kipanotos se ouijkayot. Maj no tikelnamikikan ke Jiova kintapojpoluiskia akin pouiaj itech ixolal keman amo kichiujkej tein kuali, sayoj komo moyolnonotsayaj. Yejua nejin kiniluij ika netasojtalis: “‘Xiualakan uan maj tikyektalikan kuejmolmej’, kijtoua Jiova. ‘Maski nanmotajtakoluan yeskij kemej tapal chichiltik tein milini, mochiuaskej istakej kemej sekti; maski yeskij chichiltikej kemej tasal tein tel chichiltik, mochiuaskej kemej ichkatojmit’” (Isaías 1:18). Nejin se ueyi neskayot tein moneki kitojtokaskej tetatmej.

23. ¿Toni moneki kichiuaskej tetatmej uan toni amo ijkuak se ininkonetsin ueyi tajtakoua?

23 Yejua ika moneki tikyolchikauaskej telpoch maj kipata amo kuali tachiualismej. Uelis tikintajtaniskej tetatmej akin kiniskaltijkejya ininkoneuan uan tayekananij itech nechikol maj techyolmajxitikan (Proverbios 11:14). Maj achto kuali tiknemilikan tein tikijtoskej oso tein tikchiuaskej porin nejon tapaleuis maj tokonetsin mopata. No moneki maj tikmatikan tiktsakuiliskej tokualanyo (Colosenses 3:8). Maj amo niman timosenkauakan (1 Corintios 13:4, 7). Maski moneki tiktauelitaskej tein amo kuali, maj amo tikinteltatsakuiltikan tokoneuan nion maj nochipa tikualantokan iniuan. Uan okachi moneki maj timochikauakan tikinkauiliskej se kuali neskayot uan tikpiaskej chikauak totakuaujtamatilis iuan Dios.

KOMO TELPOCH KISENTOKA TAIXNAMIKI

24. ¿Toni tein tetayokoltij kemansa panoua iniuan kalyetouanij akin kichiuaj kemej Cristo, sayoj ke toni moneki kichiuaskej tetatmej?

24 Kemansa telpoch senkis kiixtalis kisentokas taixnamikis uan amo nemis kemej kijtoua Biblia. Keman panos nejon, tetatmej moneki kitemoskej keniuj kinpaleuiskej okseki ininkoneuan uan kichiuaskej maj kuali momachilikan. Moneki amo kinkauaskej okseki ininkoneuan sayoj porin okachi kiitaj konet akin taixnamiki. Moneki amo kitemoskej kintatiliskej kuejmol okseki ininkoneuan, ta okachi kuali uelis iniuan kiitaskej ijkon kemej monekis uan kemej kinyolseuis (no xikonita Proverbios 20:18).

25. 1) Ijkon kemej mochiua itech nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo, ¿toni xa monekis kichiuaskej tetatmej komo inintelpoch taixnamiki uan amo kineki mopatas? 2) ¿Toni moneki kielnamikiskej tetatmej komo semej ininkoneuan taixnamiki?

25 Juan, se itatojtokakauj Cristo, kijtoj toni moneki se kichiuas iniuan akin taixnamikij itech nechikol uan amo kinekij mopataskej: “Amo xikinselikan tech namokalijtik [...], uan nion no xikintajpalokan” (2 Juan 10). Tetatmej xa kiitaskej ke no ijkon moneki kichiuaskej komo telpoch kipanauia 18 xiujmej uan senkis taixnamiki. Nejin xa uelis yeski tel ouij, uan hasta tel tetayokoltij, sayoj ke kemansa moneki porin ijkon se kinyekpias okseki kalyetouanij. Yejuan moneki tikinmatampauiskej uan ininka timotekipachoskej. Yejua ika, moneki maj amo tikpatakan tanauatilmej tein tiktalijkej ika taixejekolis. Moneki iniuan titajtoskej okseki tokoneuan uan tikitaskej tein kinpanoua kaltamachtiloyan uan itech nechikol. No moneki tikinmelauiliskej ke maski amo techyolpaktia keniuj monejnemiltia telpoch akin taixnamiki, amo tiktauelitaj yejua. Moneki amo tiktauelitaskej totelpoch, ta tein amo kuali tein kichiua. Keman ome ikoneuan Jacob kinkuejmolkalakijkej ichankauan ika se tachiualis tein tel amo kuali, Jacob kijtoj ke kitauelitaya ininkualanyo, amo ke kintauelitaya ikoneuan (Génesis 34:1-31; 49:5-7).

26. ¿Toni uelis kinyolseuis tetatmej komo semej ininkoneuan taixnamiki?

26 Xa tiknemiliskej ke tejuan totajtakol tein panok iuan totelpoch. Sayoj ke komo tiktataujtijkejya Jiova, tikchiujkejya nochi tein tomako yetoya uan tikchiujkej tein techyolmajxitia hasta kampa tiuelkej, moneki maj amo timotajtakoltijtokan. Moneki techyolseuis tikmatiskej ke maski amo akin tel kuali tepopaj, tejuan timochikaujkej tikchiuaskej tein moneki (no xikonita Hechos 20:26). Kalyetouanij semi tayokoyaj keman semej taixnamiki uan amo kineki mopatas; sayoj ke komo techpanoua nejon, maj tikyekmatikan ke Dios kiajsikamati tein tikpanotokej uan ke amo keman kinkauas itekitikauan yolmelaujkej (Salmo 27:10). Yejua ika maj tikixtalikan tikchiuaskej maj okseki tokoneuan amo kinijtako tein panok uan maj tikinpaleuikan maj nochipa kuali mouikakan iuan Dios.

27. Ijkon kemej kinextia tanojnots tein kitetapouij Jesús, ¿toni uelis kichiaskej tetatmej akin ininkonetsin taixnamiki?

27 Uan no, maj amo keman tiknemilikan ke amo teyi uelis mochiuasok. Xa tein tikmachtijkej totelpoch akin taixnamiki, satepan kielnamikis nejon uan kipaleuis maj mopata (Eclesiastés 11:6). Miakej kalyetouanij akin kichiuaj kemej Cristo kinpanouani nejon, uan sekin kinitanij keniuj mopataj ininkoneuan akin taixnamikiaj, ijkon kemej tepopaj akin ikonetsin kiauiloj tein iaxka akin ininka motajtoua itech tanojnots tein kitetapouij Jesús (Lucas 15:11-32). Nejon no uelis techpanos tejuan.

¿KENIUJ NEJIN TEIN TAYOLMAJXITIA BIBLIA UELIS KINPALEUIS TETATMEJ MAJ AMO TAIXNAMIKIKAN ININKONEUAN?

Komo amo kinpaleuiaj konemej, tanemilil tein onkak nikan taltikpak uelis kipatas inintanemilil (Proverbios 13:20; Efesios 2:2).

Tetatmej moneki amo kinemiliskej ke moneki amo teyi kinkauaskej maj kichiuakan ininkoneuan nion maj kinkauakan maj nochi kichiuakan (Eclesiastés 7:7; 8:11).

Moneki se kitemos se kipaleuis telpoch akin taixnamiki, sayoj ke ika yolseuilis (Gálatas 6:1).

Akin ueyi tajtakoua uelis “nenkentis”, oso pajtis, komo moyolnonotsa uan kichiua kemej kiyolmajxitiaj (Santiago 5:14-16).

INIUAN XITAJTO MOTATUAN

Telpochmej omeyolouaskej uan motekipachoskej keman ininselti taixpejpenaskej. Xa kinemiliskej ke satepan amo ueliskej ininselti moixpanoltiskej. Nejin tamati kemej keman aksa kineki nejnemis kampa taalaui. Telpoch, xikinmatilti motatuan tein tikmouilia uan tein mitstekipachoua (Proverbios 23:22). Uan komo tiknemilia ke motatuan tel amo teyi mitskauaj xikchiua, xikinilui ke tikneki moselti titaixpejpenas itech seki taman. Xikixtali iniuan titajtos keman tiyolseujtos uan keman amo kipiaskej miak tekit (Proverbios 15:23). Xikakikan nochi tein nanomen nanmoiluiskej.

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse