TAMACHTILIS 8
Maj tikinmatampauikan tokoneuan ika tein uelis kinijtakos
1-3. 1) ¿Kani ualeua miak taman tein uelis kinijtakos kalyetouanij? 2) ¿Toni moneki kichiuaskej tetatmej ika taixejekolis?
KONET youiya kaltamachtiloyan, sayoj ke tel kioujtok. ¿Toni tikchiuaj? ¿Tikauaj maj ijkon youi oso tiktelpijpikij hasta amo semi ueli moolinia? Tein melauj, nion tikauaj maj ijkon youi nion tiktelpijpikij. Tiktaliliaj tein moneki tein kipaleuis maj amo moapacho oso moapalo.
2 No ijkon, tetatmej moneki maj ika taixejekolis kinmatampauikan ininkoneuan ika seki taman tein taijtakoua tein miakkan moajsi: neixpetanilis, tein noyampa moteixmatiltia, akin iniuan mouikaj uan kemansa hasta ika tein kipanouaj kaltamachtiloyan. Seki tetatmej amo semi oso senkis amo kinmatampauiaj ininkoneuan. Oksekin, kemej kiitaj ke tel miak taman tein onkak uelis kinijtakos, amo teyi kinkauaj maj kichiuakan uan nejon kichiua maj konemej kimachilikan ke nion ueli mooliniaj. ¿Uelis se kinmatampauis ika taixejekolis?
3 Kemaj. Amo tapaleuia komo amo se kinmatampauia oso komo se kintelmatampauia, porin uelis panos tein amo tiknekiaj (Eclesiastés 7:16, 17). Komo ijkon, ¿keniuj tetatmej akin kichiuaj kemej Cristo uelis kinmatampauiskej ininkoneuan ika taixejekolis? Maj tikitakan eyi taman kampa moneki maj kinmatampauikan: tamachtilis tein kiseliaj, iuan akoni mouikaj uan neixpetanilis.
¿AKONI KINMACHTIS TOKONEUAN?
4. ¿Keniuj tetatmej akin kichiuaj kemej Cristo moneki kiitaskej tamachtilis tein kiseliaj konemej?
4 Tetatmej akin kichiuaj kemej Cristo kiitaj ke motelneki maj konemej momachtikan. Kimatij ke itech kaltamachtiloyan kinmachtiaj maj uelikan taixtajtoltikan, tajkuilokan, tajtokan iniuan oksekin uan maj kiyektalikan kuejmolmej. No kinpaleuiaj maj kimatikan keniuj momachtiskej. Nejon tamachtilis tein kiseliaj uelis kinpaleuis maj kiixnamikikan ouijkayomej tein onkak axkan. Uan no, se kuali nemachtil kinpaleuia maj okachi kuali kichiuakan tekimej (Proverbios 22:29).
5, 6. ¿Keniuj itech kaltamachtiloyan uelis taman kinmachtiskej konemej keniuj moneki mouikas se takat iuan se siuat?
5 Sayoj ke, itech kaltamachtiloyan tokoneuan no moajsij iniuan okseki telpochmej, uan miakej amo kiitaj ke moneki kuali se monejnemiltis. Kemej neskayot, ¿keniuj kiitaj maj se takat uan se siuat mosentekakan maski amo namikuanij uan ke moneki se chipaujkanemis? Itech se kaltamachtiloyan secundaria tein moajsi Nigeria, se ichpoch akin kinpapataya takamej kinyolmajxitiaya okseki ichpochmej keniuj motekaskiaj iniuan takamej. Nejin ichpochmej kinejmachkakiaj maski tel tenpanouaya, porin kikixtiaya itech amaixmej kampa nesi auilnemilis. Sekin kichiujkej tein kiniluij. Satepan, se ichpoch mokokoxkatalij uan momikilij keman kitemoj amo kipias ikonetsin.
6 Tetayokoltij tikijtoskej, sayoj ke akin amo no yektamachtiaj keniuj moneki mouikas se takat uan se siuat yejuan tamachtianij, amo okseki telpochmej. Miakej tetatmej kintekipachoua maj amo no kinmachtikan ke moneki chipaujkanemiskej uan kuali taixejekoskej. Imomaj se siuapil akin kipia 12 xiujmej kijtoj: “Tinemij kampa nochin tel taneltokaj uan kisentokaj monejnemiltiaj kemej achto. Sayoj ke, itech kaltamachtiloyan secundaria tein moajsi nikan kinxejxelouilijtokej condones akin ompa momachtiaj”. Nejin temomaj uan inamik motekipachojkej keman kimatkej ke seki iuampoyuan ininichpoch kiluiayaj maj iniuan motekani. ¿Keniuj tetatmej uelis kinmatampauiskej ininkoneuan ika nejin taman tein taijtakoua?
7. ¿Toni okachi tapaleuis maj konemej kimatikan keniuj moneki mouikas se takat iuan se siuat?
7 ¿Okachi kuali yeskia maj amo teyi se kinmelauili konemej? Amo, ta okachi kuali maj tejuan tikinmachtikan (Proverbios 5:1). Itech miak uejueyi altepemej, miakej tetatmej amo kinekij ika tajtoskej keniuj chijchiujtok se inakayo. Se tepopaj kayot Sierra Leona kijtoua: “Amo ijkon timomattokej tikchiuaskej nikan África”. Seki tetatmej hasta kinemiliaj ke se kinmachtis konemej keniuj chijchiujtok se inakayo uan ika se tajtos keman se takat uan se siuat mosentekaj kintanemililtia maj kinekikan auilnemiskej. Sayoj ke ¿toni kinemilia Dios?
KENIUJ KIITA DIOS MAJ IKA MOTAJTO KENIUJ CHIJCHIUJTOK TONAKAYO
8, 9. ¿Keniuj kinextia Biblia ke uelis ika se tajtos iniuan konemej keniuj chijchiujtok se inakayo uan tein kiualkui auilnemilis?
8 Biblia kiyeknextia ke amo tajtakol maj ika taixejekolis se tajto keniuj chijchiujtok ininnakayo takamej uan siuamej. Itech xolal Israel, nochin monekia mosentiliskej, hasta “konemej”, uan ijkon kikakiskiaj keman chikauak moixtajtoltiaya Tanauatil tein kiselij Moisés (Deuteronomio 31:10-12; Josué 8:35). Nejin tanauatil senkis ika tajtouaya seki taman kemej auilnemilis, keman mejmetstika esmeyaj siuamej, keman itech takat kisa semen, keman aksa moteka iuan akin amo inamik, keman mosentekaj ome takamej oso ome siuamej, keman aksa moteka iuan se ichankauj uan keman aksa auilnemi iuan se tapial (Levítico 15:16, 19; 18:6, 22, 23; Deuteronomio 22:22). Tein melauj, tetatmej miak taman monekia kinmelauiliskej ininkoneuan akin xa kinekiaj kimatiskej toni kijtosnekia nejon satepan ke moixtajtoltiaya nejon tanauatilmej.
9 Seki tajkuilolmej itech Proverbios capítulos 5, 6 uan 7 kijtouaj tein se tepopaj ika netasojtalis kiyolmajxitia ikonetsin ika tein uelis kijyouis akin auilnemi. Nejin tajkuilolmej kinextiaj ke kemansa auilnemilis monextia kemej se taman tein tetanejnektia (Proverbios 5:3; 6:24, 25; 7:14-21). Sayoj ke kinextiaj ke amo kuali yetok uan ke kiualkui miak tajyouilis, uan no kinyolmajxitia telpochmej tein kinpaleuis maj amo auilnemikan (Proverbios 5:1-14, 21-23; 6:27-35; 7:22-27). Uan no, kinextia ke auilnemilis amo teualkuilia yolpakilis tein kimachiliaj namikuanij keman mosentekaj (Proverbios 5:15-20). Nejin tajkuilolmej kinnextiliaj tetatmej keniuj uelis kinmachtiskej ininkoneuan.
10. ¿Keyej amo kinuika konemej maj auilnemikan keman ika taixejekolis se kinnojnotsa keniuj chijchiujtok se inakayo?
10 Keman ika se tajtoua iniuan telpochmej keniuj chijchiujtok se inakayo, ¿kinuika maj auilnemikan? Amo, ta Biblia kijtoua: “Ika taixmatilis makisaj akin yolmelaujkej” (Proverbios 11:9). ¿Melauj ke tiknekij maj tokoneuan amo kinijtako tanemililmej tein taijtakouaj? Se tepopaj kijtoj: “Timochikaujkej tikinyekiluiskej tokoneuan keman moskaltijtoyaj keniuj chijchiujtok ininnakayo takamej uan siuamej uan keniuj moneki mouikas se takat uan se siuat. Ijkon, ijkuak kinkakij okseki okichpipil ke ika tajtouaj nejon, amo kinyolnotsa kimatiskej tein kijtojtokej. Kimattokejya”.
11. ¿Keniuj uelis se kinmachtijtiyas konemej keniuj chijchiujtok ininnakayo takamej uan siuamej?
11 Kemej moijtouani itech tamachtilismej tein achto tikitakejya, moneki se kinmachtis konemej keman nojnelmejok keniuj chijchiujtok ininnakayo takamej uan siuamej. Ijkon kemej panotiyaskej xiujmej, motelneki se kinmelauilis ke itech seki taman moneki maj amo akin kinitsto. Okachi kuali maj tepopaj uan temomaj kiniluikan ke seki taman tein tikpiaj itech tonakayo ika se taskaltia uan ke amo akin moneki kinmatokilis nion kinitilis, uan ke moneki amo ika se auiltajtos. Keman konemej ueyiaj, moneki se kiniluis keniuj se takat uan se siuat mosentiliaj uan kipiaj se konetsin. Uan ijkon kemej moskaltijtiuj konet moneki kuali kimattosya keniuj mopatatiyas inakayo. Kemej tikitakej itech tamachtilis 5, keman se kinmachtia nejin uelis kinmatampauis maj amo ininka mauiltikan (Proverbios 2:10-14).
TEKIT TEIN KIPIAJ TETATMEJ
12. ¿Toni tanemililmej tein amo melaujkej kemansa motamachtia itech kaltamachtiloyamej?
12 Tetatmej moneki kimatiskej keniuj kinpaleuiskej ininkoneuan maj amo kineltokakan okseki taman tein amo melaujkej tein xa kinmachtiskej kaltamachtiloyan, kemej ijkuak kijtouaj ke nemilis iselti peuak, ke moneki se kitasojtas uan se kipaleuis altepet kampa se kayot oso nochi tein amo mouika ika tein tamachtia Biblia (1 Corintios 3:19; no xikonita Génesis 1:27; Levítico 26:1 uan Juan 4:24; 17:17). Miakej tamachtianij akin kitemouaj tepaleuiskej kijtouaj ke motelneki maj se momachti itech uejueyi kaltamachtiloyamej. Maski se iselti moneki se kiixpejpenas ox se momachtis okachi, seki tamachtianij kijtouaj ke sayoj ijkon uelis kuali se nemis satepan (Salmo 146:3-6).a
13. ¿Keniuj uelis se kinpaleuis konemej maj amo kineltokakan tamachtilismej tein amo melaujkej?
13 Tetatmej moneki kuali kimatiskej toni kinmachtijtokej ininkoneuan itech kaltamachtiloyan, ijkon uelis kinpaleuiskej maj amo kineltokakan tamachtilismej tein amo melaujkej. Nejin kijtosneki ke tetatmej no moneki kinpaleuiskej ininkoneuan kalijtik. Moneki kinextiskej ke yekmelauj kinekij kimatiskej toni kinmachtiaj. Moneki iniuan tajtoskej keman mokepaskej kalijtik. Uelis kintajtaniskej toni kinmachtijtokej, toni okachi kiuelitaj uan toni kiitaj ke okachi ouij. Moneki kiitaskej toni tekit kinkauiliaj maj kichiuakan kalijtik, toni kijkuilouaj uan kanachi kikixtiaj keman kichiuaj examen. Moneki kinixmatiskej tamachtianij uan maj kiniluikan ke kitasojkamatij tekit tein kichiuaj uan ke kinpaleuiskej itech nochi tein ueliskej.
AKIN INIUAN MOUIKAJ TOKONEUAN
14. ¿Keyej motelneki maj konemej kuali kiixpejpenakan akoni iuan mouikaskej?
14 “¿Kani mitsmachtijkej nejon?” Tel miakej tetatmej kichiuanij nejin netajtanil keman kikakkej oso kiitakej teisa tein kijtojkej oso kichiujkej ininkoneuan tein amo ijkon kichiujtoyaj. Tanankilil kinextia ke peuak iuan mouikaj aksa akin iuan momachtiaj oso iuan akin nemi ompakauin. Tein melauj, maski titelpochmej oso tiuejueykejya, tinochin peua titanemiliaj kemej akin iniuan timouikaj. Pablo, se itatojtokakauj Cristo, kijtoj: “Amo ximotekauilikan ke ma namechkajkayauakan [...], takan timouikatinemij iuan nekes ten amo yolchipauke, ijkuakon nojonkes techmajmauaske ika tajtakolme” (1 Corintios 15:33; Proverbios 13:20). Telpochmej okachi ijsiujka mokauaj maj oksekin kinchiualtikan teisa. Omeyolouaj ika tein ueli kichiuaj, uan miakpa motemakaj kichiuaskej tein kinekij akin iniuan mouikaj porin kinekij kinyolpaktiskej oso kinekij maj kinmoujkaitakan. Yejua ika motelneki maj kuali kiixpejpenakan akoni iuan mouikaskej.
15. ¿Keniuj tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj kiixpejpenakan akin iuan mouikaskej?
15 Kemej tetatmej kuali kimatij, konemej amo nochipa kuali taixpejpenaj; moneki maj kinyekanakan. Amo kijtosneki maj tejuan tikixpejpenakan akoni iuan mouikaskej, ta maj tikinmachtikan, ijkon kemej moskaltijtiyouij, maj kiitakan toni tein kuali moneki kitemoskej maj kinexti akin iuan mouikaskej. Okachi moneki kinextis ke kitasojta Jiova uan kineki kichiuas tein melauak iixpan yejuatsin (Marcos 12:28-30). Moneki maj se kinmachti maj kintasojtakan uan maj kinpoujkaitakan akin melaujkej, kualtakamej, akin kiuelitaj temakaskej teisa uan akin kiyekchiuaj inintekiuj. Keman timomachtiskej iniuan tochankauan uelis tikinpaleuiskej maj kiitakan keniuj kinextijkej nejon sekin akin ininka tajtoua Biblia uan satepan tikitaskej keniuj no kinextiaj tokniuan itech nechikol. Tetatmej no ijkon moneki kichiuaskej keman kinixpejpenaj akin iniuan mouikaj.
16. ¿Keniuj tetatmej uelis kiitaskej iuan akoni mouikaj ininkoneuan?
16 ¿Tikmatij akonimej iniuan mouikaj tokoneuan? ¿Uelis tikiniluiskej maj kinyoleuakan kalijtik uan ijkon tikinixmatiskej? No uelis tikintajtaniskej tokoneuan keniuj okseki telpochmej kinitaj nejin akin iniuan mouikaj. ¿Kinixmatij porin kuali monejnemiltiaj, oso porin kipiaj ome taman nemilis? Komo kipiaj ome taman nemilis, moneki tikinpaleuiskej tokoneuan maj kiajsikamatikan keyej uelis kinijtakos komo iniuan mouikaj (Salmo 26:4, 5, 9-12). Komo tikitaj ke tokoneuan peua kichiuaj seki taman tein amo tikinuelitiliaj, taman motakentiaj, tanemiliaj oso taman kemej tajtouaj, xa monekis iniuan titajtoskej uan ijkon tikmatiskej akonimej iniuan mouikaj. Uelis xa mouikatoskej iuan aksa akin kijtakoua kemej monejnemiltiaj (no xikonita Génesis 34:1, 2).
17, 18. ¿Keniuj tetatmej no uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj amo mouikakan iniuan akin amo kuali monejnemiltiaj?
17 Amo sayoj moneki maj se kinmachti konemej maj amo mouikakan iniuan akin amo kuali monejnemiltiaj. Moneki se kinpaleuis maj kiajsikan akin uelis iniuan mouikaskej. Se tepopaj kijtoua: “Nochipa tiktemouayaj se ixpatka. Keman itech kaltamachtiloyan kinekiaj maj tokonetsin poui iniuan akin mauiltiayaj futbol, nonamik uan nejua iuan timotalijkej uan tikmelauilijkej ke onkaya teisa tein tamouilil: akin iniuan monekiskia yetos. Sayoj ke no tikiluijkej ke tikuikaskiaj iniuan okseki telpochmej akin pouij itech nechikol kampa mauiltiskiaj futbol. Uan nejon tapaleuij”.
18 Tetatmej akin kinextiaj tamatilis kinpaleuiaj ininkoneuan maj kiajsikan akin iniuan kuali mouikaskej uan maj kuali moixpetanikan iniuan. Sayoj ke, miakej tetatmej kinouijmaka kiixpejpenaskej keniuj moixpetaniskej.
¿TONI IKA MOIXPETANISKEJ?
19. ¿Toni neskayomej tein moajsij itech Biblia kinextiaj ke kuali yetok maj kalyetouanij moixpetanikan?
19 ¿Kijtoua Biblia ke amo kuali yetok maj se moixpetani? Amo, ta kijtoua ke onkak “tonal keman se uetskas [...] uan tonal keman se mijtotis” (Eclesiastés 3:4).b Itech ne uejkauj xolal Israel, akin ompa pouiaj yolpakiaj keman tatsotsonayaj uan mijtotiayaj, uan no keman mauiltiayaj ika auilmej uan tajtolmej. Jesucristo yajki itech se nenamiktilis uan no keman “Leví kiluichiuilij Jesús ompa ichan” (Lucas 5:29; Juan 2:1, 2). Kuali moita ke Jesús kiuelitaya moyolpaktis iniuan oksekin. Maj kalijtik amo keman moita ke se tajtakol maj se uetska uan maj se moixpetani.
Kuali neixpetanilis, kemej nejin kalyetouanij akin taixtajtoltijtokej, uelis kinpaleuis konemej maj kiselikan tamachtilis uan maj kuali mouikakan iuan Dios
20. ¿Toni moneki kielnamikiskej tetatmej keman moixpetaniskej iniuan ininkoneuan?
20 Jiova yejuatsin “Dios akin yolpaki” (1 Timoteo 1:11, TNM). Yejua ika, tikueyichiuaskej Dios moneki techyolpaktis, amo techtayokoltis (no xikonita Deuteronomio 16:15). Konemej kipiaj miak yolpakilis uan chikaualis, tein uelis kikuiskej keman mauiltiaj uan moixpetaniaj. Keman kuali se kiixpejpena neixpetanilis, konetsin amo sayoj moyolpaktia, ta kipaleuia maj momachti teisa uan maj kipia se kuali tanemilil. Tepopaj moneki kitemos keniuj ichankauan kipiaskej nochi tein kinpoloua, hasta keniuj moixpetaniskej. Sayoj ke, moneki mochiuas ika taixejekolis.
21. ¿Toni taman tein onkak itech neixpetanilis uelis taijtakos?
21 Itech nejin tonalmej tein semi ouijkej tel miakej “sayo kitemojtinemij kenin moyolpaktijtinemiske pero amo kitemojtinemij kenin para kiyolpaktijtinemiske Dios”, ijkon kemej kijtoua Biblia ke panoskia (2 Timoteo 3:1-5). Tel miakej nejin taltikpakneminij okachi kitayekanaltiaj moixpetaniskej. Tel onkak miak taman tein ika se moixpetanis, uan ijsiujka uelis se kitayekanaltis yejua. Uan no, tel miak taman tein ika se moixpetania axkan kinextia auilnemilis, tateuilis, maj se kikui drogas uan maj se kichiua okseki taman tein semi taijtakoua (Proverbios 3:31). ¿Keniuj uelis se kinmatampauis telpochmej ika neixpetanilis tein teijtakoua?
22. ¿Keniuj tetatmej uelis kinpaleuiskej ininkoneuan maj kuali kiixpejpenakan toni ika moixpetaniskej?
22 Tetatmej moneki kiixtaliskej toni uelis ika moixpetaniskej ininkoneuan. Sayoj ke, okachi moneki kinnextiliskej maj kimatikan katiyejua neixpetanilis taijtakoua, uan no, maj kimatikan kanachi tiempo moixpetaniskej. Nejon amo ijsiujka mochiua uan moneki se ueyi chikaujkayot. Kemej neskayot: se tepopaj akin kipiaya ome ikoneuan kiitak ke akin tayekana kitelkakia se yankuik taman tein panouaya itech radio. Yejua ika se tonal, keman yaya kampa tekitia itech itepos, kikakik nejon tein panouaya itech radio. Miakpa kiketsak itepos uan kijkuiloj tein moijtouaya itech seki nekuikatilmej. Satepan, motalij iniuan ininkoneuan uan iniuan tajtoj ika tein kikakka. Kinchiuilij netajtanilmej tein kipaleuij maj kimati toni kinemiliayaj. Itech sejse netajtanil, kijtouaya: “¿Keniuj nankiitaj?”, uan ika nejmachkayot kikakia tein kinankiliayaj. Satepan ke kiitakej toni kijtoua Biblia, telpochmej kijtojkej ke amo kikakiskiaj nejon taman itech radio.
23. ¿Keniuj tetatmej uelis kinmatampauiskej ininkoneuan ika neixpetanilis tein taijtakoua?
23 Tetatmej akin kichiuaj kemej Cristo uan kinextiaj tamatilis kiitaj tein kinyolnotsa ininkoneuan, kemej tatsotson, tein panoua itech televisión, seki taman tein panoua itech radio uan películas. Kiitaj toni taixkopimej kipia uan kikakij tein ompa moijtoua. Komo tatsotsonanij mokuikatiaj itech okse tajtol, tetatmej uelis kintajtaniskej ininkoneuan toni moijtoua itech nekuikatil. Miakej amo ueli kineltokaj maj onka nejon tein yejuan kiluiaj neixpetanilis. Akin kinekij kinmatampauiskej ininkoneuan, motaliaj iniuan uan kiniluiaj toni uelis kinpanos, uan kikuij Biblia uan okseki amatajkuilolmej, kemej Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas, volumen 1 uan 2, uan seki tamachtilismej itech amaixmej Tanejmachtijkej uan ¡Despertad!c Keman tetatmej kiixtaliaj tanauatilmej tein amo kipapataj, kinextiaj tamatilis uan taixejekolis, miakpa mochiua tein kuali (Mateo 5:37; Filipenses 4:5).
24, 25. ¿Katiyejua seki taman uelis ika mosenixpetaniskej kalyetouanij?
24 Moneki tikmatiskej ke amo sayoj moneki amo se kinkauas konemej maj moixpetanikan ika tein uelis kinijtakos, ta tein amo kuali moneki se kipatas ika tein kuali; komo amo, konemej uelis amo kuali monejnemiltiskej. Miakej kalyetouanij akin kichiuaj kemej Cristo kielnamikij keniuj motelyolpaktijkej keman mosenixpetanijkej, kemej keman mauiltijkej uan keman kinkalpanotoj ininchankauan oso oksekin akin iniuan kuali mouikaj. Sekin kinyolpaktia uan kinyolchikaua keman mosentiliaj uan taixtajtoltiaj. Oksekin motapouiaj tein kinpanok tein teuetskitij oso tein teyolnotsa. Uan oksekin kisenchiuaj teisa tein kiuelitaj, kemej koujximalis oso okseki matachijchiualis, uan no tatsotsonaj, tatapaluiaj itech amat oso kiitaj itachijchiualis Dios uan kitemouaj toni kinmachtia. Keman se kinmachtia konemej maj yolpakikan ika nejin, kinmatampauia ika miak taman neixpetanilis tein amo kuali, uan kiajsikamatij ke neixpetanilis amo sayoj kijtosneki maj se mosentali uan maj se kikaki oso se kiita teisa. Okachi teyolpaktia keman se kichiua teisa ke keman se motalia uan sayoj se takaktok uan se tachixtok.
25 Kalyetouanij no uelis moixpetaniskej ika se tatakualis. Komo kuali moixyekana uan amo tel miakej kinyoleuaj nion teuikilia miak tiempo, uelis kinpaleuis konemej maj amo sayoj yolpakikan, ta maj mochikaua netasojtalis tein mopialiaj tokniuan itech nechikol (no xikonita Lucas 14:13, 14 uan Judas 12).
TOCHANKAUAN UELIS KIIXNAMIKISKEJ TEIN ONKAK TALTIKPAK
26. ¿Toni semi tapaleuia maj tikinmatampauikan tokoneuan?
26 Moyekita ke moneki ueyi chikaujkayot se kinmatampauis se ikoneuan ika miak taman tein taijtakoua. Sayoj ke moajsi se taman tein tel tapaleuia: netasojtalis. Keman kalyetouanij motasojtaj, kichiua maj nochin kuali momachilikan uan maj nochin monojnotsakan, porin nejin semi tapaleuia maj se kinmatampaui konemej. Sayoj ke okachi moneki okse taman netasojtalis: netasojtalis tein tikpialiaj Jiova. Keman kalyetouanij kitasojtaj Jiova, tapaleuis maj konemej senkis kiixtalikan amo kikauaskej maj kinijtako tein onkak nikan taltikpak uan ijkon amo kichiuaskej tein amo kiyolpaktia yejuatsin. Sayoj ke no, tetatmej akin kitasojtaj Jiova ika nochi ininyolo mochikauaskej kinextiskej netasojtalis, kuali taixejekolis uan okseki taman kemej yejuatsin kinextia (Efesios 5:1; Santiago 3:17). Ijkon, konemej amo kiitaskej ke keman se kiueyichiua Jiova tetsakuiltiliaj miak taman oso amo kiitaskej kemej se taman tein amo teyolpaktia tein kikauaskej keman kiitaskej ke uelis. Okachi kuali, kiitaskej ke se kiueyichiuas Dios yejua tein okachi teyolpaktia.
27. ¿Keniuj tochankauan uelis kiixnamikiskej tein onkak nikan taltikpak?
27 Jiova semi yolpaki keman kalyetouanij kisentekitiliaj ika yolpakilis uan ika taixejekolis, uan mochikauaj ika nochi ininyolo ‘amo momaujtoskej ika tajtakol’ (2 Pedro 3:14; Proverbios 27:11). Nejin kalyetouanij kichiuaj kemej Jesucristo, akin kiixnamikik nochi tein onkak nikan taltikpak kampa taixyekana Satanás. Tepitsin achto ke tamiskia inemilis nikan taltikpak, Jesús uelik kijtoj: “Nejuatsin nochi niktamixijxikoj ya in chikaualis den amokuali Satanás ten takitskijtinemi nikan taltikpak” (Juan 16:33). ¡Maj tochankauan no kiixnamikikan tein onkak nikan taltikpak uan maj yolpakikan nochipaya!
a Komo tikonneki tikonmatis okachi, xikonita páginas 4 hasta 7 itech amaix Los testigos de Jehová y la educación, tein kichijchiuaj itaixpantijkauan Jiova.
b Tajtol hebreo tein mokui “se uetskas” no uelis mokepas kemej “se mauiltis”, “se iluitis” oso hasta “se moixpetanis”.
c Kichijchiuaj itaixpantijkauan Jiova.