CAPÍTULO 7
Maj tikpatiuitakan nemilis kemej Dios kipatiuita
“Motech ualeujtok nemilis.” (SALMO 36:9)
1, 2. ¿Toni netetayokolil tein techmakatok Dios kitelpia ipatiuj axkan, uan keyej?
JIOVA techtayokolijtok tonemilis uan totanemilil tein techpaleuia maj tikpiakan kualneskayomej kemej yejuatsin (Génesis 1:27). Uan ika nejin netetayokolil, ueli titanemiliaj itech principios tein kipia Biblia uan ueli tikchiuaj kemej kijtoua. Komo timomachtiaj tikchiuaskej kemej techiluia, uelis moskaltis toyekuikalis iuan Dios, tiktasojtaskej uan uelis ‘tikixejekojtiyaskej toni kuali tamachilis, uan toni amo kuali tamachilis’ (Hebreos 5:14).
2 Axkan motelneki maj tikchiuakan kemej kijtoua principios itech Biblia. Itech tonalmej kampa tinemij mochiujtok miak taman, uan amo onkak se tanauatil tein uelis techyekanas itech nochi. Semej yejua tapajtilis. Uan okachiok itech pajti tein kipia esti oso kitekitiltiaj esti keman tapajtiaj. Nejin se taman tein techteltekipachoua tinochin tein tiknekij tiktakamatiskej Jiova. Keman timoajsiskej itech nejon, ¿toni techpaleuis maj tikixpejpenakan tein amo kikuejmolos totanemilil, uan tein techpaleuis maj tiksentokakan itech inetasojtalis Dios? Moneki kuali tikajsikamatiskej principios tein kipia Biblia tein uelis tikuiskej itech nejon (Proverbios 2:6-11). Maj tikitakan seki.
NEMILIS UAN ESTI IAXKA DIOS UAN KIPATIUITA
3, 4. ¿Kemanian yekinika moijtoua itech Biblia ke esti kitelpia ipatiuj, uan toni principios kipia?
3 Jiova kiita ke esti uan nemilis moteluikaj uan yejuatsin kipatiuita. ¿Kemanian yekinika kinextij nejon? Tepitsin satepan ke Caín kimiktij Abel, Dios kiiluij: “¡Xikaki! Iesyo mokniuj nechualtsajtsilijtok ne talpan” (Génesis 4:10). Iixpan Jiova, iesyo Abel kiixnextiaya inemilis tein Caín kikuilij keman kiteuij uan kimiktij. Iesyo kemej eskia kitsajtsiliaya Dios maj momakepani (Hebreos 12:24).
4 Satepan ke panok Tetsaujkakiouit, Dios kinkauilij taltikpakneminij maj kimajseuanij inakayo tapialmej, sayoj ke amo ueliskiaj kikuaskiaj iesyo, kiniluij: “Sayoj nakat ika inemilis, iesyo, moneki amo xikuakan. Uan no, iesyo taltikpaknenkej oso tapial, niktajtanis” (Génesis 9:4, 5). Hasta axkan, kemej tiikoneuan Noé, moneki tiktakamatiskej nejin tanauatil tein kichikaua tein Dios kiteajsikamatiltij keman kinojnotsak Caín. ¿Toni kiteajsikamatiltij? Ome principios tein kipia. Yekinika, ke inemilis nochi taman tein yoltok, kiixnextia iesyo. Uan ojpatika, kinextia ke Jiova, akin itech ualeujtok nemilis, kintatsakuiltis akin amo kipatiuitaj nemilis uan esti (Salmo 36:9).
5, 6. ¿Keniuj kinextij Tanauatil tein kiselij Moisés ke esti iaxka Dios uan ke kitelpia ipatiuj? (No xikonita recuadro “Maj tikpatiuitakan imin nemilis tapialmej”.)
5 Nejin ome principios no monextij itech Tanauatil tein kiselij Moisés. Itech Levítico 17:10, 11, Jiova kijtoua: “Komo akin yeski taltikpaknenkej [...] [tein kikuas] tein yeski taman esti, yekmelauj nechkualantis nejon taltikpaknenkej tein kikuajtos esti, uan nikixpolos kampa namejuan nannemij. Porin nemilis yetok itech esti, uan nejua niktalij esti itech altar maj kiixtsakua nanmotajtakoluan, porin esti yejua tein kiixtsakua tajtakol, ta nemilis yetok ompa” (xikonita recuadro, “Esti kiixtsakua tajtakolmej”).a
6 Esti tein amo motekitiltiskia itech altar, monekia kimimiloskej talpan. Ijkon, kemej eskia kikepiliayaj Jiova akin iaxka nemilis (Deuteronomio 12:16; Ezequiel 18:4). Sayoj ke ijkuak israelitas kimiktiskiaj se tapial, amo onkaya keyej kichiuaskiaj maj amo mokauani nion sen tachalan esti. Ta komo kikechtekiaj uan kuali kieskixtiayaj, ueliskiaj kikuaskiaj ika se tanemilil chipauak, porin kemej kieskixtiayaj, kinextiayaj ke kipoujkaitayaj Jiova akin kitemaka nemilis.
7. ¿Keniuj kinextij David ke kipatiuitaya esti?
7 David, se takat akin ‘kiyolpaktiaya’ Dios, kuali kiajsikamatik principios tein kipia itanauatil Dios (Hechos 13:22). Se tonal David kijtoj ke tel amikia. Keman eyi takamej tein kipaleuiayaj kikakkej nejon, chikaujkakalakkej itech imin kaltaken taixnamikinij filisteos, kikixtijkej at itech ameyal uan kiuikilijkej David. ¿Keniuj tanankilij David? Yejua kijtoj: “¿Nitayiskia ininesyo takamej akin ueliskiaj kipoloskiaj ininnemilis?”. David kiitaya ke nejon at kiixnextiaya imin esyo oso imin nemilis nejon takamej tateuianij. Yejika, maski tel amiktoya, “kimimiloj iixpan Jiova” (2 Samuel 23:15-17).
8, 9. ¿Mopatak kemej Jiova kiita nemilis uan esti keman peuak nechikol itech yekinika siglo? Xikonmelaua.
8 Kemej 2,400 xiujmej satepan ke Noé kiselij tanauatil ika esti, uan kemej 1,500 xiujmej satepan ke mochiuak netenkaualis ika Tanauatil, mosentilijkej Oloch Taojtokaltianij tein kinixyekanayaj oloch tokniuan tein monechikouayaj. Uan ijkuak nejon, Jiova kichiuak maj kijkuilouanij nejin: “Yektikatsin Espíritu, uan tejuan [...] amo tiknekij tamechtaliliskej ika tensa tanauatil kemej yeskia se ueyi etikayot. [...] Ta, sayoj moneki ke xiktakamatiyakan nijin tanauatilmej [...]: Amo xikuakan ne takualis tenika kinmouistilijkej ya in tatadiosmej; uan amo xikuakan esti; uan amo no xikuakan nakat de ne tapialmej ten kuaestemitokej [...]; uan amo no aken tagayot oso siuat maj sen kochtinemikan komo amo iuan namikej” (Hechos 15:28, 29).
9 Moyekita ke Oloch Taojtokaltianij tein nemiaj itech yekinika siglo, kiajsikamatiaj ke esti iaxka Dios, uan akin kitapanauilia nejon tanauatil, kichiua se ueyi tajtakol ijkuitik kemej kiniueyichiuas tiotsitsin oso auilnemis. Axkan tejuan no ijkon tikajsikamatij. Keman tikixnamikij se tachiualis tein kipia ke kiitas ika esti, tikitaj principios tein kipia Biblia, uan ijkon ueli tikixpejpenaj tein kiyolpaktis Dios.
ESTI TEIN MOKUI KEMEJ PAJTI
¿Keniuj nikmelauiliskia se tapajtijkej keyej nikselia oso keyej amo nikselia pajti tein ualeua itech esti?
10, 11. 1) ¿Tikseliaj tiitaixpantijkauan Jiova maj techpanoltilikan senkis esti itech tonakayo oso semej yekinika naui componentes? 2) ¿Katiyejua taman tapajtilis uelis tikixejekoskej ox tikseliskej oso amo?
10 Tiitaixpantijkauan Jiova tikpoujkaitaj tanauatil tein kijtoua: “Amo xikuakan esti”. Uan yejika amo titetayokoliaj esti, amo tikseliaj maj techpanoltilikan itech tonakayo, niono tikauaj maj kisentilikan toesyo uan satepan maj oksepa techtalilikan. Uan no, amo tikseliaj niosemej yekinika naui componentes oso naui taman tein kisa keman kixejxelouaj esti: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma.
11 Uan no, itech nejon naui componentes kichiuaj fracciones oso kitakijkixtiliaj, uan kitekitiltiaj itech miak taman. Uan nejin noyan mochiua. ¿Moneki tikitaskej ke “estiok”? ¿Uelis tikseliskej? Nejin tosejselti tikijtoskej ox tikseliskej oso amo. Uan no ijkon moneki tosejselti tikixejekoskej ox tikseliaj oso amo, seki taman tapajtilis kampa motekitiltia se iesyo tein amo achtook kisentiliaj, kemej hemodiálisis, hemodilución uan recuperación de sangre (xikonita tamachtilis Fracciones tein ualeua itech esti uan tapajtilis kampa mokui se iesyo).
12. Itech se tachiualis tein totanemilil techiluia ox tikchiuaskej oso amo, ¿keniuj moneki tikitaskej totaixpejpenalis, uan toni moneki tikchiuaskej tein techpaleuis maj kuali titaixpejpenakan?
12 ¿Kiita Jiova ke motelneki tein tikixpejpenaskej tikchiuaskej ika esti? Kemaj, ta yejuatsin kitelita tein tiknemiliaj uan keyej tikixpejpenkej nejon (xikonixtajtolti Proverbios 17:3; 24:12). Yejika, ¿toni monekia tikchiuaskej achto ke tikijtoskej ox tikseliskej oso amo se pajti tein ualeua itech esti, oso se taman tapajtilis kampa mokuis toesyo? Yekinika, tikchiuaskej netataujtil iuan Dios uan titajtaniskej ox pajti ualeua itech esti oso keniuj eski nejon tapajtilis, uan satepan tikchiuaskej kemej techiluis totanemilil tein tamachtil (Romanos 14:2, 22, 23). Maj amo timokauakan maj oksekin techixejekouilikan tein tikchiuaskej, niono titajtantinemiskej: “¿Uan tejuatsin katiyejua tikonixpejpenaskia?”. Itech nejin, “cada tisenmej de tejuan [...] monekis maj tikmaktiliskej Dios tocuentas” (Romanos 14:12; xikonita recuadro, “¿Nikita ke iaxka Dios esti?”).b
ITANAUATILUAN JIOVA KINEXTIA KE TECHTASOJTA
13. ¿Toni technextilia tanauatilmej uan principios tein kipia Biblia kemej tamati Jiova? Xikontali se neskayot.
13 Tanauatilmej uan principios tein kipia Biblia, kinextia ke Jiova yejua Tetanauatilmakakej tein tamattok, uan yejua toTajtsin tetasojtakej tein kinita maj kuali yetokan ikoneuan (Salmo 19:7-11). Maski tanauatil tein kiniluia itatojtokakauan Cristo maj “amo [...] kikuakan esti” amo iuanti itech tapajtilis, techpaleuia maj amo timokalakikan itech ouijkayot tein kiualkui keman tepanoltiliaj esti itech se inakayo (Hechos 15:20). Tein melauj, miakej uejueyi tapajtianij kiitaj ke tapajtilis kampa amo mokui esti, yejua okachi kuali tapajtilis tein axkan uelis kiselis aksa. Uan nejin techyeknextilia ke Jiova yejua toTajtsin tetasojtakej uan tel tamatkej (xikonixtajtolti Isaías 55:9; Juan 14:21, 23).
14, 15. 1) ¿Katiyejuan itanauatiluan Dios kinextia ke kintasojtaya itekitikauan tein nenkej ne uejkauj? 2) ¿Keniuj uelis tikuiskej principios tein kipia nejon tanauatilmej tein tapaleuia maj amo se mokoko?
14 Dios nochipa kiita maj kuali yetokan itekitikauan. Ijkon kinextia miak tanauatilmej tein kinimakak israelitas. Se neskayot, Dios kininauatij maj kichijchiuanij itentatsakuil kalkuako. Kemej ompa kichiuayaj miak taman, nejin tanauatil tapaleuiaya maj amo panuetsinij (Deuteronomio 22:8; 1 Samuel 9:25, 26; Nehemías 8:16; Hechos 10:9). No kininauatij maj kiniyekpianij kuakuejmej tamouililmej (Éxodo 21:28, 29). Akin amo kitakamatia nejon tanauatilmej, kinextiaya ke amo kitekipachouaya maj kuali moajsikan oksekin, uan nejon ueliskia kiuikaskia maj itajtakol mimilaui esti.
15 ¿Keniuj uelis tikuiskej principios tein kipia nejin tanauatilmej? Moneki tikitaskej maj yekyeto totepostamamajkej, maj amo tiknejnemiltikan ika eliuisyot, maj tayekyeto tochan, kampa titekitij maj amo onka teisa tein ika uelis timokokoskej, moneki tikinitaskej totapialuan maj amo texokolikan, uan amo tikixpejpenaskej neixpetanilis tein tamouilil. Itech seki altepemej, telpochmej uan ichpochmej okachi mikij ika nekokolmej porin kichiuaj teisa tein tel tamouilil. Yejika, telpoch oso ichpoch tein kineki kisentokas itech inetasojtalis Dios uan kipatiuita nemilis, amo teuanti itech se neixpetanilis tein tel tamouilil. Amo kinemilia ke yejua amo teyi kipanos. Uan kemej amo kichiua teisa tein niono moneki uan tein kijtakos, okachi yolpaki itech inemilis (Eclesiastés 11:9, 10).
16. ¿Katiyejua principio itech Biblia techpaleuia maj tikitakan keniuj kiita Dios tamayouilis ika pili? (No xikonita nota.)
16 Dios no kipatiuita inemilis se konetsin tein yetok iijtik imomaj. Tanauatil tein kiselij Moisés kijtouaya ke komo se taltikpaknenkej kikokouaya se siuat tein kokoxkayetoya ika pili, uan mikia temomaj oso konetsin, tateuijkej mochiuaya temiktijkej uan monekia taxtauas “nemilis ika nemilis” (xikonixtajtolti Éxodo 21:22, 23).c Ika nejin tajtolmej, tikajsikamatij keniuj momachilia Jiova, keman kiita ke nochi xiujmej kinimayouij tel miakej pilimej, sekin porin amo kinekij kipiaskej konetsin oso amo kinekij maj moita ke auilnenkej.
17. ¿Keniuj uelis tikinyolseuiskej akin kimayoujkej se pili achto ke momachtiskiaj tein kijtoua itanauatiluan Dios?
17 ¿Uan komo aksa kimayouik se pili achto ke kiixmatiskia tein kijtoua Biblia? ¿Moneki maj kinemili ke Dios amo kitapojpoluis? ¡Amo! Nochin akin moyolnonotsaj, uelis senkis kineltokaskej ke Jiova kintapojpoluis ika iesyo Jesús tein kimimiloj (Salmo 103:8-14; Efesios 1:7). Yejua Cristo kijtoj ke ‘amo ualaj kintemoko naken mopouaj yolchipaujkej. Ta, kintemoko tajtakolejkej’ maj moyolnonotsakan (Lucas 5:32).
MAJ TIMOKIXTILIKAN AMO KUALI TANEMILILMEJ
18. Kemej kinextia Biblia, ¿toni kiniuika taltikpakneminij maj kimimilokan tel miak esti?
18 Jiova amo sayoj kineki maj amo tikinchiuilikan oksekin tein amo kuali. Ta no kineki maj tikixtikan itech toyolo netauelitalis tein taltikpakneminij kiniuika maj kimimilokan tel miak esti. Itechkopa tatitanil Juan technejmachtia: “Nochi nekes ten kitauelitaj ninikniuj, yejuan nojonkes temiktianij ya” (1 Juan 3:15). Nejin amo kijtosneki ke taltikpaknenkej sayoj amo kiyekita aksa, ta kineki maj miki. Nejon netauelitalis uelis kiuikas aksa maj kitakajkayauili oso maj kipanti uejueyi tajtakolmej tein kinamikis maj kiseli itatsakuiltilis Dios (Levítico 19:16; Deuteronomio 19:18-21; Mateo 5:22). Yejua ika motelneki maj tikixtikan itech toyolo amo kuali tanemilil tein tikpiaskej (Santiago 1:14, 15; 4:1-3).
19. Akin moojtokaltia itech inemilis ika principios tein kipia Biblia, ¿toni kimachtia tein kijtoua Salmo 11:5 uan Filipenses 4:8, 9?
19 Komo tikpatiuitaj nemilis kemej Dios kipatiuita, uan tiknekij tiksentokaskej itech inetasojtalis Dios, tikixtopeuaskej nochi taman tateuilis. Salmo 11:5 kijtoua ke Jiova “kitauelita akin kitasojta tateuilis”. Nejin tajtolmej amo sayoj technextilia tein Jiova kimachilia, ta no tikajsij se principio tein uelis techyekanas itech tonemilis. Techmachtia ke komo tiktasojtaj Dios, tikixtopeuaskej nochi taman neixpetanilis tein teuika maj se kiuelita tateuilis. No ijkon, keman tikitaj ke Filipenses 4:8, 9 (xikonixtajtolti) kijtoua ke Jiova yejua ‘Dios tein kipia yolseuilis’, technextilia ke moneki tikpexontiskej itech totsontekon uan toyolo tanemililmej tein chipauak, tein kinamiki maj tiktasojtakan, tein kinamiki maj tikpialikan mouisyot uan tein techpaleuia maj tikpiakan yolseuilis.
OLOCH TALTIKPAKNEMINIJ TEIN IMIN TAJTAKOL MAJ MIMILAUI ESTI
20-22. ¿Keyej tein yekmelauj kichiuaj kemej Cristo, ‘amo poujtinemijok iuan in taltikpakuanij’?
20 Dios kiita ke nochi tein iaxka Satanás, kipia tajtakol maj mimilaui imin esyo akin amo teyi kichiujtokej tein amo kuali. Tekiuanij tein moajsij imaixko Amokuali, tein Biblia kiixnextia kemej tapialmej tamouililmej, kinimiktijkejya tel miakej taltikpakneminij, tein iuantia miakej itekitikauan Jiova (Daniel 8:3, 4, 20-22; Apocalipsis 13:1, 2, 7, 8). Miakej uejueyi tanamakanij uan oloch tamatinimej, kinpaleuiaj uejueyi tekiuanij maj kichijchiuakan uejueyi uan tamouililmej teposmej tein ika tateuiskej, uan kikixtiaj tel panouaya miak tomin. Moyekita ke “nochi in taltikpakuanij kinyekana ok yejua in amokuali Satanás” (1 Juan 5:19).
21 Sayoj ke itatojtokakauan Jesús —imin sejselti uan sen olochmej— amo imin tajtakolok maj mimilaui esti. ¿Keyej? Porin ‘amo poujtinemijok iuan in taltikpakuanij’, uan yejika, senkis amo teuantij itech política niono itech neteuilis (Juan 15:19; 17:16).d Uan no, keman kintajyouiltiaj, kichiuaj kemej Cristo uan amo momakepaj, ta kintasojtaj akin kintauelitaj, uan no iminka motatataujtiliaj (Mateo 5:44; Romanos 12:17-21).
22 Uan tein okachi motelneki, tein yekmelauj kichiuaj kemej Cristo, nion tepitsin monelouaj iuan ‘Ueyi Babilonia’ —nochi taneltokalismej tein amo melaujkej tein moajsij itech nochi taltikpak—, se nechikol tein okachi kipia tajtakol maj mimilaui esti. Biblia kijtoua ke kinimiktijtok “tanauatianij uan nochi taneltokanij yolchipaujkej kampa yeski itech nochi in taltikpak”. Uan yejika Dios technejmachtia ijkon: “Namejuan nannopueblojkauan [...], namechilia xikisakan” (Apocalipsis 17:6; 18:2, 4, 24).
23. ¿Toni no iuantia se kisas itech Ueyi Babilonia?
23 Akin kitakamati tanauatil tein kijtoua maj tikisakan itech Ueyi Babilonia, amo sayoj tajtani maj kiixpolokan itokay kampa ixnesia ke ompa teuantitoya. Ta kitauelita amo kuali tachiualismej tein taneltokalis tein amo melauak kiselia oso kipaleuia. ¿Kemej toni? Kemej auilnemilis, maj mokalakikan itech política uan maj ika ixkikisyot kisentilikan miak tomin (xikonixtajtolti Salmo 97:10; Apocalipsis 18:7, 9, 11-17). ¡Nejon tachiualismej tein kiselia uan kipaleuia Ueyi Babilonia kichiua maj mimilaui tel miak esti!
24, 25. 1) ¿Toni motemakak uan yejika Jiova ueli kintapojpoluia akin moyolnonotsaj? 2) ¿Toni tein mochiuaya ne uejkauj techelnamiktia axkan?
24 Achto ke tikseliskiaj taneltokalis tein melauak, tinochin tikpaleuiayaj seki taman tein iaxka Satanás. Yejika no tepitsin titeuantitoyaj itech imin tajtakol. Sayoj ke tiyajkej itech okse ojti, tikneltokakej inemilis Cristo tein kitemakak, uan timotemaktijkej iuan Dios. Uan kemej tikchiujkej nejon, Jiova ika iueyi teiknelilis techtapojpoluia, uan techyekpia ika nochi tein uelis kijtakos toyekuikalis iuan (Hechos 3:19). Kemej axkan tikitatij, ne uejkauj moajsiaj altepemej kampa mopaleuiayaj taltikpakneminij, uan nejon techelnamiktia tapaleuilis tein onkaskia ika toyekuikalis iuan Dios (Números 35:11-15; Deuteronomio 21:1-9).
25 ¿Keniuj mokuiaj nejon altepemej? Ompa mocholtiaya se israelita tein temiktiaya maski amo kinekia. Keman ajsia itech semej altepemej, taixyekananij monekia kiitaskej ikuejmol, uan monekia nemis ompa hasta keman momikiliskia tayekankej tiopixkat, uan satepan, ueliskia mokalajchiuaskia kampa yejua kinekiskia. Nejin tein Jiova kitalijka, kiyeknextiaya ke yejuatsin tel teiknelijkej uan kitelpatiuita nemilis. ¿Toni axkan ijkuitik kemej nejon altepemej kampa mopaleuiayaj taltikpakneminij? Yejua tein Jiova kitalijtok maj techpaleui maj amo tikselikan mikilis. ¿Toni nejon? Ika inemilis Cristo tein kitemakak, Jiova techpaleuia maj amo tikselikan mikilis tein technamikia, porin maski amo tiknekiaj, tiktapanauilijkej itanauatiluan Dios tein kijtoua ke nemilis uan esti iaxka yejuatsin. ¿Uan keniuj tiknextiaj ke timotasojkamatij maj Dios kitaliani nepaleuil? Se taman, komo tikinyoleuaj oksekin maj kiselikan inepaleuil Dios”. Nejin moneki tikchiuaskej okachi ijsiujka, porin okachi achkatsin yetok “kachi ueyi tajyouilis” (Mateo 24:21; 2 Corintios 6:1, 2).
KEMAN TITETAPOUIAJ ITEKIUAJYO DIOS TIKNEXTIAJ KE TIKPATIUITAJ NEMILIS
26-28. ¿Keniuj tel ijkuitik timoajsij tiitekitikauan Dios kemej ne uejkauj tanauatijkej Ezequiel, uan keniuj uelis tiksentokaskej itech inetasojtalis Jiova?
26 Axkan itekitikauan Dios moajsij kemej ne uejkauj tanauatijkej Ezequiel, tein Jiova kitalijka kemej se tajpixkej tein kinimakaskia itanejmachtilis Dios nochin israelitas. Yejuatsin kinauatij nejin: “Keman tikakis tein nikijtos, moneki tikinmakas notanejmachtilis”. Komo Ezequiel kiauilmatiskia itekiuj, itajtakol eskia maj mimilauini oso toyauini esti keman Dios kintajtaniskia israelitas imin tachiualis (Ezequiel 33:7-9). Sayoj ke kemej tikmatij, Ezequiel tatakamatik uan amo itajtakolok katka maj mimilauini esti.
27 Amo uejkaua, nochi tein iaxka Satanás ixpoliuiti. Yejika, tiitaixpantijkauan Jiova tikseliaj kemej se tekit uan se tatiochiualis titeiluiskej “tonal keman momakepas” Dios, uan tikteixmatiltiskej iTekiuajyo (Isaías 61:2; Mateo 24:14). ¿Senkis titeuantij itech nejin tekit tein kiualkui nemakixtilis? Pablo ijkon kichiuak uan yejika uelik kijtoj: “Amo nejua notajtakol ok komo senmej de namejuan nanixpoliuij. Porin nejua namechyekajsikamatiltij ya [...] nochi ne tamachtilis ten Dios kimonekilti[a] xikpixtiyakan” (Hechos 20:26, 27). Se kuali neskayot tein moneki tiktojtokaskej.
28 Tein melauj, komo tiknekij tiksentokaskej itech inetasojtalis Jiova, amo sayoj moneki tikpatiuitaskej nemilis uan esti kemej Jiova kipatiuita. Ta no moneki tiksentokaskej timochiujtoskej tiyektikej oso tichipaujkej iixpan yejuatsin, kemej tikitaskej itech okse capítulo.
a Keman amaix Investigación y Ciencia ika tajtoj itanauatil Dios tein kijtoua “nemilis yetok itech esti”, kijtoj: “Uelis tikijtoskej ke esti amo sayoj kiixnextia nemilis, ta melauak nochi taman células tein kipia esti tel tapaleuia maj onka nemilis”.
b Xikonita amaix ¡Despertad! de agosto de 2006, itech páginas 3, 4, 5-9 uan 10, tein kichijchiujkej itaixpantijkauan Jiova.
c Uejueyi momachtianij tein kimelauaj tein kijtoua Biblia, kinextiaj ke kemej ijkuiliujtok nejin tajtolmej, “amo taixejekol maj sayoj moijtojto nekokol tein kiselia siuat”. No moneki tiknextiskej, ke itatsakuiltilis Jiova amo motamachiua ika tonalmej tein kipias konetsin tein yetok iijtik imomaj.
d Xikonita cap. 5 tein itokay “Toni kijtosneki maj amo se poujto imiuan taltikpakneminij”.
e Komo tikonneki tikonmatis okachi, Itech tamajsikayot “Fracciones tein ualeua itech esti uan tapajtilis kampa mokui se iesyo”.