Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • bt cap. 3 págs. 20-27
  • “Nochin kiselijkej ichikaualis Dios”

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • “Nochin kiselijkej ichikaualis Dios”
  • Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
  • Subtítulos
  • Tamachtilis tein iuan mouika
  • “Nochin senyetoyaj kalijtik” (Hechos 2:1-4)
  • “Sejse kikakia ke tajtojtoyaj itech inintajtol” (Hechos 2:5-13)
  • “Pedro moketsak” (Hechos 2:14-37)
  • “Nansejsemej ximoauikan” (Hechos 2:38-47)
  • Ixolal Dios tein yankuik
    Tanejmachtijkej. Kiteixmatiltijtok iTekiuajyo Jiova 2014
  • Kiseliaj yektikatsin espíritu
    Tamachtilismej tein nikajsi itech Biblia
Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
bt cap. 3 págs. 20-27

TAMACHTILIS 3

“Nochin kiselijkej ichikaualis Dios”

Tein panok keman kiselijkej ichikaualis Dios itech Pentecostés

Mokixtia itech Hechos 2:1-47

1. Xikonijto keniuj nochin momachiliaj itech iluit Pentecostés.

NOCHIN semi yolpaktokej ompa Jerusalén.a Itech altar tein yetok templo pankistok pokti uan levitas cantarouaj Hallel (Salmos 113 hasta 118). Xa sekin cantarouaj uan oksekin kinnankiliaj. Uan itech nochi Jerusalén moajsij miakej akin ualeujkej de okseki altepemej kemej Elam, Mesopotamia, Capadocia, Ponto, Egipto uan Roma.b ¿Keyej nochin ompa moajsij? Yajkej iluit tein itokay Pentecostés, oso “tonal keman motemaka yekinika takilot” (Núm. 28:26). Nejin iluit tein mochiua xijxiujtika yejua keman kitamiajokuij cebada uan peua kisentiliaj trigo. Nejon tonal nochin yolpaktokej.

Se mapa kampa ixnesi kani ualeuayaj akin kikakkej kuali tanauatilmej tein moteixmatiltij itech Pentecostés xiuit 33. 1. Talmej: Libia, Egipto, Etiopía, Bitinia, Ponto, Capadocia, Judea, Mesopotamia, Babilonia, Elam, Media uan Partia. 2. Altepemej: Roma, Alejandría, Menfis, Antioquía (de Siria), Jerusalén uan Babilonia. 3. Ueyiamej: ueyiat Mediterráneo, ueyiat Tiltik, ueyiat Chichiltik, ueyiat Caspio uan golfo Pérsico.

JERUSALÉN, KAMPA TAUEYICHIUAYAJ JUDÍOS

Miak taman tein ika tajtoua ipeujyan amatajkuilol Hechos mochiuak ompa Jerusalén. Nejin altepet yetok tatajko den tepemej tein pouij Judea, kemej 55 kilómetros den ueyiat Mediterráneo. Itech xiuit 1070 achto ke ualaskia Cristo, David moaxkatilij tal tein moajsia ikuapan tepet Sión kampa tatsaktoya ika tepamit. Ompa inajnakastan kipataujtiajkej Jerusalén uan satepan ompa kiixyekanayaj xolal Israel.

Amo uejka de tepet Sion yetok tepet Moria. Judíos kijtouanij ke ompa Abrahán kichijchiuak se altar kampa yaya kimaktiliti Jehová ikoneuj Isaac. Nejin panok kemej 1,900 xiujmej achto ke mochiuaskia tein moijtoua itech amatajkuilol Hechos. Tepet Moria mokauak taijtik den altepet keman Salomón ompa kichijchiuak yekinika templo. Ijkuak judíos ompa yayaj kiueyichiuatij Jehová uan kichiuatij okseki taman.

Judíos akin kimojkatokayaj Dios yayaj templo keman ixyetoya yaskej maski semi uejuejka nemiaj uan ompa kiueyichiuayaj Jehová, kimaktiliayaj tapialmej uan ompa iluitiaj kemej ixyetoya kichiuaskej. Ijkon kitakamatiaj nejin tanauatil: “Expa itech xiuit, nochi takamej moneki yaskej iixpan Jehová moDios kampa yejua kiixtalis” (Deut. 16:16). Ompa Jerusalén moajsiaj Uejueyi Tamelauanij uan Taixyekananij itech xolal.

2. Itech nejon iluit Pentecostés itech xiuit 33, ¿toni mochiuak tein semi kimojkaitakej?

2 Nejon tonal itech xiuit 33, kemej chiknaui hora kualkan, mochiuak se taman tein amo keman kielkauaskiaj. “Sepasan mokakik ke chikauak takakistik ne iluikak, kemej keman chikauak taijkoyoka, uan takomonik kalijtik” (Hech. 2:2). Kemaj, chikauak takomonik kalijtik kampa mosentilijtoyaj 120 imomachtijkauan Jesús. Uan mochiuak se taman tein semi kimojkaitakej. Neskej kemej yeskia seki titsitsin tein moxejxelojtiajkej, uan sejse tit motalij inintech sejse.c Ompa yejuan kiselijkej ichikaualis Dios uan peujkej tajtouaj itech tataman tajtolmej. Keman imomachtijkauan Jesús kalankiskej, takalpanouanij semi kimojkakakiaj maj uelinij kinnojnotsanij “itech inintajtol” (Hech. 2:1-6).

3. 1) ¿Keyej tein mochiuak itech Pentecostés xiuit 33 semi monekia para akin kiueyichiuaj Jehová? 2) ¿Keniuj kikuik Pedro yekinika llave itech Pentecostés?

3 Nejin taman tein mochiuak tein semi kinyolpaktij, semi monekia para akin kiueyichiuaj Jehová porin nejon tonal peuak kinixpejpenaj “akin pouij itech Israel tein iaxka Dios” oso tokniuan taixpejpenalmej (Gál. 6:16). Uan no mochiuak okse taman. Nejon tonal keman Pedro kinnojnotsak miakej akin ompa moajsiaj, kikuitoya yekinika llave “tein ika tatapoui itech iTaixyekanalis Dios”. Ijkon tataman grupos ueliskia kipiaskej tatiochiualismej tein Dios kinmakaskia (Mat. 16:18, 19). Ika nejon yekinika llave kemej yeskia kintatapouilijkej judíos uan akin kiselijkej inintamachtilis judíosd para maj uelinij kiueyichiuanij Jehová uan maj Dios kinixpejpenani ika ichikaualis. Ijkon pouiskiaj iuan Israel tein iaxka Dios, uan ueliskia kichiaskej yaskej iluikak kampa yeskij tekiuanij uan tiopixkamej itech iTaixyekanalis Dios (Apoc. 5:9, 10). Ompa nejon tatiochiualis no kiseliskiaj samaritanos uan satepan kiseliskiaj akin amo katkaj judíos. ¿Toni techmachtia tein mochiuak itech nejon iluit Pentecostés?

“Nochin senyetoyaj kalijtik” (Hechos 2:1-4)

4. ¿Keyej tikijtouaj ke itech xiuit 33 peuak moajsij tokniuan uan ijkon kisentoka hasta axkan?

4 Kemej tikitakej, peuak moajsij tokniuan keman kiselijkej ichikaualis Dios kemej 120 imomachtijkauan Jesús akin “senyetoyaj kalijtik” (Hech. 2:1). Sayoj ke nejon tonal keman tiotakik miles moauijkajya. Ijkon peuak momiakiliaj tokniuan tein kisentoka miakiaj hasta axkan. Itech nejin tonalmej, tokniuan takamej uan siuamej akin kitasojtaj Dios moajsij noyampa taltikpak. Yejuan kiteixmatiltiaj “itech nochi taltikpak [...] kuali tanauatilmej tein ika tajtoua iTaixyekanalis Dios” achto ke tatamis (Mat. 24:14).

5. ¿Keniuj kinpaleuiaya tokniuan itech yekinika siglo keman mosentiliayaj uan keniuj no ijkon techpaleua axkan?

5 Semi kinpaleuiskia uan kinyolchikauaskia tokniuan taixpejpenalmej uan satepan “okseki ichkamej” keman mosentiliskiaj (Juan 10:16). Pablo kinextij keniuj semi kitasojkamatia maj tokniuan mopaleuianij se iuan okse. Yejua ika kinijkuilouilij tokniuan akin nemiaj Roma: “Semi nikneki namechitas uan namechpaleuis okachi kuali ximouikakan iuan Dios para namechyolchikauas, oso para maj timosenyolchikauakan se iuan okse porin titakuaujtamatij” (Rom. 1:11, 12).

ROMA, KAMPA TAIXYEKANAYA UEYI TEKIUAJ

Keman mochiuak tein kijtoua amatajkuilol Hechos, Roma katka okachi ueyi altepet uan ompa okachi uejueyi taixyekananij moajsiaj. Itech nejon altepet ueyi tekiuaj kiixyekanaya nochi xolalmej, desde kampa axkan moixmati kemej Gran Bretaña hasta norte de África, uan océano Atlántico hasta golfo Pérsico.

Ompa Roma nemiaj akin seseko kayomej, akin tataman ixtamatiaj, akin tajtouayaj tataman tajtolmej uan tataman tein kineltokayaj. Kemej kuali chijchiujtoyaj ojmej, ajsiaj miakej takalpanouanij uan tanamakanij akin uejuejka kayomej. Ompaka yetoya ueyiatenoj Ostia, kampa barcos kiajxitiayaj takual uan miak taman tein patiyoj.

Itech yekinika siglo, ompa Roma nemiajya panoua se millón. Tajko de nejin akin ompa nemiaj katkaj takeualmej, kemej akin motauikaltijkaj, konemej akin kinnamakakaj oso inintatuan kinsenkaujkaj, uan no akin kinkitskiayaj keman yayaj kinteuitij. Ijkon kichiuak Pompeyo keman kiteuito Jerusalén itech xiuit 63. Kinajxitij ompa Roma miakej judíos kemej takeualmej.

Miakej katkaj pobres, uan mimiakej nemiaj itech kalmej tein kipiayaj seki pisos uan moixpanoltiayaj ika tomin tein ika kinpaleuiaya tekiuaj. Maski ijkon, tekiuanij tachijchiujkej kampa miakej ueliskiaj mosentiliskej para moixpetaniskej uan amo kintaxtaualtiayaj. Tachijchiujkej kampa tamouisouayaj, kampa takamej moteuiayaj iniuan tapialmej, kampa motataniaj ika carros tein kititilatsayaj caballos uan okseki tamanok.

6, 7. ¿Keniuj axkan tokniuan tanojnotskej itech nochi taltikpak?

6 Axkan tokniuan no kipiaj tekit kemej tein kipiayaj tokniuan itech yekinika siglo. Jesús kinnauatij imomachtijkauan maj kichiuanij nejin tekit tein ouij sayoj ke semi kinyolpaktiskia: “Xikinmachtikan akin nemij itech nochi taltikpak para maj nechtojtokakan. Xikinauikan itokaykopa toTajtsin, iKoneuj uan ichikaualis Dios. Xikinmachtikan maj kitakamatikan nochi tein namechnauatij” (Mat. 28:19, 20).

7 Tokniuan akin moteixmatiltiaj kemej itaixpantijkauan Jehová kichiujtokej nejin tekit kemej Dios kineki. Maski ouij kiteixmatiltiskej itajtol Dios itech miak tataman tajtolmej, kemaj uelinij kichiuanij. Kiteixmatiltiaj amaixmej itech panoua 1,000 tataman tajtolmej. ¿No tionmosentilia iniuan tokniuan uan tiontanojnotsa uan tiontamachtia? Semi kuali komo ijkon tikonchiujtok. Tejuatsin semej akin kipiaj tatiochiualis kiteixmatiltiskej itokay Jehová.

8. ¿Keniuj techpaleuia keman timosentiliaj iniuan tokniuan?

8 Jehová no techpaleuia inintechkopa tokniuan para maj tiksentokakan tiyolpakikan uan maj amo timosenkauakan itech nejin tonalmej tein semi ouijkej. Pablo kinijkuilouilij tokniuan hebreos: “Maj inintech titanemilikan oksekin uan ijkon okachi timotasojtaskej se iuan okse uan tikchiuaskej tein kuali, uan maj amo tiksenkauakan tonechikoluan, kemej sekin momattokej. Okachi kuali, maj timoyolchikauakan se iuan okse, okachiok porin tikitaj ke motokia nejon tonal” (Heb. 10:24, 25). Kemej tikitaj, se tatiochiualis maj moajsikan tokniuan akin uelis techyolchikauaskej uan tikinyolchikauaskej. Yejua ika, maj nochipa tiakan nechikolmej uan maj tietokan iniuan tokniuan.

“Sejse kikakia ke tajtojtoyaj itech inintajtol” (Hechos 2:5-13)

Imomachtijkauan Jesús kintapouijtokej itajtol Dios judíos uan akin kiselijkaj inintamachtilis judíos kampa semi miakej moajsij.

“Tikinkakij itech totajtol ke ika tajtouaj uejueyi taman tein Dios kichiua” (Hechos 2:11).

9, 10. ¿Toni kichiuanij sekin para kinixmatiltiskej itajtol Dios akin tajtouaj okseki tajtolmej?

9 Maj tiknemilikan keniuj judíos uan akin kiselijkaj inintamachtilis judíos semi yolpakiaj. Xa miakej monojnotsayaj itech se tajtol tein miakej kikuiaj, xa griego oso hebreo. Sayoj ke axkan “sejse kikakia ke [imomachtijkauan Jesús] tajtouayaj itech inintajtol” (Hech. 2:6). Tikyekmatij ke semi kinyolpaktij kikakiskej kuali tanauatilmej itech inintajtol. Maski axkan Dios amo kichiuaok maj itekitikauan sepasan tajtokan tataman tajtolmej, miakej tokniuan mochikauaj kinixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios akin kayomej itech okseki altepemej. ¿Keniuj kichiuaj? Sekin momachtiaj okse tajtol para tapaleuiskej itech se nechikol kampa tanojnotsaj itech okse tajtol oso youij tapaleuitij itech okse altepet. Uan kiitanij ke nejon tein kichiuaj tokniuan, kimojkaitaj miakej akin kinnojnotsaj.

10 Yejua nejon tein kipanok Christine, akin momachtij tajtol gujaratí iniuan okseki chikome tokniuan. Keman moajsik iuan se ichpoch akin iuan tekiti, kitajpaloj itech itajtol. Nejin ichpoch semi kimojkaitak uan kitajtanij keyej momachtijtoya nejon tajtol tein semi ouij se uelis. Christine uelik kimelauilij keyej tikchiuaj. Ompa ichpoch kiluij: “Xa semi moneki tein nantechiluisnekij”.

11. ¿Toni uelis tikchiuaskej para uelis tikinnojnotsaskej oksekin itech inintajtol?

11 Maski amo tinochin uelis timomachtiskej okse tajtol, kemaj uelis tikchiuaskej seki taman para tikinixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios akin tajtouaj okseki tajtolmej. ¿Kemej toni uelis tikchiuaskej? Uelis tikuiskej aplicación JW Language® para timomachtiskej keniuj titetajpaloskej itech okse tajtol tein mokui kampa tinemij. Oso uelis timomachtiskej tikijtoskej seki taman tein kichiuas maj kineki kimatis tein kijtoua Biblia akin tiknojnotsaj. No uelis tikiniluiskej maj kalakikan itech sitio jw.org, oso tejuan maj tikinnextilikan videos uan amaixmej itech inintajtol. Maj tikuikan nejin taman itech tanojnotsalis. Ijkon semi tiyolpakiskej kemej nejon tokniuan itech yekinika siglo.

JUDÍOS NO NEMIAJ MESOPOTAMIA UAN EGIPTO

Tajkuilojkej Emil Schürer kijtoua ke “ompa Mesopotamia, Media uan Babilonia nemiaj akin ininuejkaujtatuan katkaj majtakti uejueyi kalyetouanij [de Israel] uan no de Judá akin asirios uan babilonios kinuikakaj ompa”. Esdras 2:64 kinextia ke sayoj 42,360 israelitas kiskej Babilonia uan mokepkej Jerusalén. Nejin mochiuak itech 537 achto ke ualaskia Cristo. Itech yekinika siglo, Flavio Josefo kijtoj ke miles akin katkaj judíos “nemiaj itech nochi Babilonia”. Uan yejuan judíos akin ompa nenkej kemej itech expatika uan makuiltika siglo akin kiamatalijkej inintanauatiluan tein kiixmatij kemej Talmud de Babilonia.

Seki amatajkuilolmej kinextiaj ke kemej 2,600 xiujmej achtoya, ompa Egipto nemiajya judíos. Ijkuak, Jeremías kinmatiltij itajtol Dios judíos akin nemiaj itech tataman xolalmej ompa Egipto kemej xolal Nof, oso Menfis (Jer. 44:1). Uan kemej itech xiuit 323 hasta itech xiuit 30 achto ke ualaskia Cristo, miakej judíos xa no ajsitoj Egipto. Josefo no kijtoua ke akin yekinika mokaltalitoj Alejandría miakej katkaj judíos. Satepan itech altepet kintakauilijkej kampa judíos ueliskiaj nemiskej. Uan, itech yekinika siglo, tajkuilojkej judío Filón kijtoj ke se millón de israelitas nemiaj Egipto, “desde kampa motatokaytia Libia hasta kampa tamiti Etiopía”.

“Pedro moketsak” (Hechos 2:14-37)

12. 1) ¿Keniuj tein kitematiltijka tanauatijkej Joel mochiuak itech Pentecostés? 2) ¿Keyej imomachtijkauan Jesús kichiayaj maj mochiua itech yekinika siglo nejon tein kitematiltijka Joel?

12 Maj tiksentokakan tikitakan tein panok. “Pedro moketsak” uan kinnojnotsak miakej akin ompa yetoyaj akin seseko kayomej (Hech. 2:14). Kinmelauilij ke imomachtijkauan Jesús ueliaj tajtouayaj itech tataman tajtolmej porin Dios kichiujtoya ijkon kemej kitematiltijka tanauatijkej Joel: “Nikinmakas nochikaualis akin pouij itech tataman xolalmej” (Joel 2:28). Tein melauj, yejuan kichiayaj maj mochiuani nejon porin Jesús kiniluijteujka imomachtijkauan: “Nejua niktataujtis noTajtsin uan yejua namechmakas okse tapaleuijkej” uan nejin yejua “ichikaualis Dios” (Juan 14:16, 17).

13, 14. ¿Keniuj kinnojnotsak Pedro akin kikaktoyaj para kinpaleuis maj moyolpatakan, uan keniuj no ijkon uelis tikchiuaskej?

13 Pedro matamik ika nejin tajtolmej tein kintanemililtij: “Maj nochin itech xolal Israel kiyekmatikan ke Dios kiixtalij kemej toTekotsin uan Cristo nejin Jesús akin namejuan nankikoujpampilojkej” (Hech. 2:36). Maski miakej amo ompa moajsiaj keman kimiktijkej Jesús, kemej yeskia no tapaleuijkej porin pouiaj itech xolal akin kimiktijkej Jesús. Sayoj ke kemej Pedro kinnojnotsak iikniuan judíos, kinextij ke kintakachiuaya uan kinekia kinyololinis maj kichiuanij tein monekia. Amo kinekia kintajtakoltis, kinekia kinpaleuis maj moyolpatakan. Uan yejuan amo kualankej, ta “semi moyolkokojkej” uan yejua ika tajtankej: “¿Toni moneki tikchiuaskej?”. Uelis tikijtoskej ke kemej Pedro kinnojnotsak akin ompa moajsiaj, tapaleuij maj miakej moyolpatanij (Hech. 2:37).

14 No ijkon moneki titanojnotsaskej kemej Pedro para uelis tikinpaleuiskej maj moyolpatakan. Keman techiluiaj seki taman tein kineltokaj tein amo tamachtia Biblia, amo nochi tikiniluiaj ke amo kuali yetok. Okachi kuali tiktemouaj ika titajtoskej tein kineltokaj tein tikmatij ke kuali yetok, ijkon uelis tikinpaleuiskej maj kiajsikamatikan tein kijtoua Biblia. Moitani ke keman tiknextiaj ke tikintakachiuaj akin tikinnojnotsaj ijkon kemej Pedro, akin kipiaj kuali ininyolo kinekij momachtiskej tein kijtoua Biblia.

OMPA PONTO NEMIAJ TOKNIUAN

Sekin judíos akin kayomej Ponto tein pouia Asia Menor yetoyaj itech Pentecostés keman Pedro tamachtij (Hech. 2:9). Moyekita ke sekin keman mokepkej Ponto, kiteixmatiltijkej itajtol Dios kampa kayomej katkaj porin keman Pedro kijkuiloj yekinika iamatajkuilol, kinnojnotstoya taneltokanij ‘akin moyaujtoyaj ompa Ponto’ uan okseki xolalmej (1 Ped. 1:1).g No kinijkuilouilij ke nejin tokniuan kipanokaj “tataman ouijkayomej” porin kitekitiliayaj Dios (1 Ped. 1:6). Xa kinixnamikiaj uan kintajyouiltiayaj uan kipanouayaj okseki kuejmolmej.

Amamej tein motitaniliayaj ueyi tekiuaj romano Trajano iuan Plinio akin taixyekanaya Bitinia uan Ponto, kinextia ke tokniuan no kintajyouiltijkej satepan. Kemej itech xiuit 112, ompa Ponto, Plinio ualtajkuiloj ke tokniuan katkaj kemej se kokolis tein ueliskia kinmauas akin yeski. No kimelauak ke akin kiajsiaj ke katka imomachtijkauj Jesús, kikitskiayaj uan Plinio kitajtaniaya ox yeskiaok imomachtijkauj Jesús uan komo kemaj, kimiktiskiaj. Komo semej kiuijuikaltiaya Cristo, kinueyichiuaya dioses oso estatua de Trajano, kimajkauaya porin kimatia ke yekmelauj imomachtijkauan Jesús amo kichiuayaj nejon taman.

g Tajtol griego tein motajtolkepa kemej “namoyaujtokej”, kijtosnekia judíos akin xintoyaj. Nejin kinextia ke miakej akin yekinika mochiujkej itatojtokakauan Cristo katkaj judíos.

“Nansejsemej ximoauikan” (Hechos 2:38-47)

15. 1) ¿Toni kiniluij Pedro judíos uan akin kiselijkaj inintamachtilis judíos, uan toni kichiujkej? 2) ¿Keniuj tikmatij ke nejon miles akin moauijkej ipa kichiujtoyajya tein monekia para ueliskia moauiskej?

15 Nejon tonal, Pedro kiniluij judíos uan akin kiselijkaj inintamachtilis judíos: “Ximoyolpatakan, uan nansejsemej ximoauikan” (Hech. 2:38). Yejua ika moauijkej kemej tres mil itech seki uejueyi tanques tein moajsiaj ompa Jerusalén oso ompaka.e ¿Kinemilijtiuetskej moauiskej? ¿Kijtosneki nejin tajkuilol ke moneki nimanya moauiskej akin tikinmachtijtokej ika Biblia uan ininkoneuan tokniuan maski kinpolouaok kichiuaskej seki taman? Amo. Maj tikelnamikikan ke judíos uan akin kiselijkaj inintamachtilis judíos akin moauijkej nejon tonal, ipa achto momachtiayaj itajtol Dios uan pouiaj itech xolal kampa nochin motemaktijkaj iuan Jehová. No kinextiayaj ke kitakamatiaj Dios porin yajkej itech nejon iluit Pentecostés maski semi uejka katka. Sayoj kinpolouaya kineltokaskej ke melauak tein kijtoua Biblia, ke sayoj itechkopa Jesucristo ueli mochiua tein Dios kiixtalij. Keman kineltokakej nejon, ueliskia kisentokaskej kitekitiliskej Dios, sayoj ke axkan kemej imomachtijkauan Cristo akin moauijkejya.

¿AKONIMEJ KATKAJ AKIN KISELIJKAJ ININTAMACHTILIS JUDÍOS?

Keman Pedro tamachtij itech Pentecostés yetoyaj “judíos uan akin kiselijkej inintamachtilis judíos” (Hech. 2:10).

Semej takamej akin tatitanilmej kiixpejpenkej maj tapaleui maj moxejxelo takual mojmostaj, katka “Nicolás kayot Antioquía akin kiselijka inintamachtilis judíos” (Hech. 6:3-5). Yejuan maski amo katkaj judíos, kiselijkaj inintamachtilis oso inintaneltokalis judíos. Katkaj kemej yeskia judíos porin kineltokayaj ininDios israelitas, kitakamatiaj iTanauatil Moisés, amo kinueyichiuayajok tiotsitsin, pouiaj iniuan israelitas, uan takamej kintekiaj.

Keman judíos kiskej de Babilonia itech xiuit 537 achto ke ualaskia Cristo, miakej amo mokaltalitoj Israel, ta itech okseki altepemej. Maski ijkon, amo kikaujkej inintaneltokalis. Nejin kichiuak maj noyampa moixmatini tein kineltokayaj judíos. Seki tajkuilouanij romanos kemej Horacio uan Séneca, no kijtojkej ke akin nemiaj itech tataman altepemej kiuelitayaj inintaneltokalis judíos, yejua ika kiseliayaj inintamachtilis uan peuayaj iniuan taueyichiuayaj.

16. ¿Keniuj kinextijkej tokniuan itech yekinika siglo ke kiuelitayaj kitemakaskej tein kipiayaj?

16 Moyekita ke Jehová kintatiochiuijtoya nejon tokniuan. Ijkon kinextia Biblia: “Nochin akin peuayaj taneltokayaj senyetoyaj uan momamakayaj nochi tein kipiayaj, uan kinamakayaj inintal uan tein kipiayaj, uan tomin tein kisentiliayaj kinmakayaj sejse ijkon kemej kinpolouaya” (Hech. 2:44, 45).f Tejuan no ijkon moneki tiknextiskej ke tikintasojtaj tokniuan uan tikinpaleuiskej ika tein tikpiaj.

17. ¿Toni seki taman moneki kichiuas akin kineki moauis?

17 Biblia kinextia ke moajsi seki taman tein aksa moneki kichiuas achto ke uelis motemaktis iuan Jehová uan moauis. Yekinika, moneki momachtis tein kijtoua itajtol Dios (Juan 17:3). No moneki kinextis ke takuaujtamati uan moyolpatas, uan kinextis ke yekmelauj kiyolkokoua tein achto kichiuaya (Hech. 3:19). Uan ompa, moneki mokepas, uan peuas kichiuas tein Jehová kichia maj kichiuakan itekitikauan (Rom. 12:2; Efes. 4:23, 24). Keman kichiujtosya nejin, monekis kichiuas se netataujtil, motemaktis iuan Jehová uan moauis (Mat. 16:24; 1 Ped. 3:21).

18. ¿Toni tatiochiualis kipiaj akin moauiaj?

18 Uan tejuatsin, ¿tionmotemaktijya iuan Jehová uan tionmoauijya? Komo kemaj, toDios mitsonpaleuis ijkon kemej kinpaleuij imomachtijkauan Jesús itech yekinika siglo. Mitsonmakas ichikaualis para uelis ajsitok tikonteixmatiltis iTaixyekanalis uan tikonchiuas itanejnekilis. ¡Nejon se ueyi tatiochiualis!

a Xikonita recuadro “Jerusalén, kampa taueyichiuayaj judíos”.

b Xikonita recuadros “Roma, kampa taixyekanaya ueyi tekiuaj”; “Judíos no nemiaj Mesopotamia uan Egipto” uan “Ompa Ponto nemiaj tokniuan”.

c Biblia kijtoua ke kiitakej “kemej yeskia titsitsin”. Nejin kinextia ke keman kiselijkej ichikaualis Dios sejsemej imomachtijkauan Jesús, moitaya kemej yeskia titsitsin, amo katka yekmelauj tit.

d Xikonita recuadro “¿Akonimej katkaj akin kiselijkaj inintamachtilis judíos?”.

e No ijkon panok itech 7 de agosto de 1993, itech se ueyi nechikol tein kipiakej itaixpantijkauan Jehová ompa Kiev (Ucrania) kampa moauijkej 7,402. Uejkaujkej ome hora uan quince minutos kintamiauiskej itech chikuasen piscinas.

f Nejin tein kiixtalijkej kichiuaskej katka para kinpaleuiskej akin mokaujkejok ompa Jerusalén para kisentokaskej momachtiskej tein Dios kineki. Mopaleuiayaj ika tein kipiayaj porin ijkon kinekiaj kichiuaskej, amo porin kinchiualtiayaj maj kitemakanij (Hech. 5:1-4).

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse