Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • bt cap. 4 págs. 28-35
  • “Amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj”

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • “Amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj”
  • Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
  • Subtítulos
  • Tamachtilis tein iuan mouika
  • Amo “tejuan tikchiujkej” (Hechos 3:11-26)
  • “Tiksentokaskej ika titajtoskej” (Hechos 4:1-22)
  • “Kisentataujtijkej Dios” (Hechos 4:23-31)
  • “Amo tejuan titechkajkayauak, ta [...] Dios” (Hechos 4:32–5:11)
  • Kiajsikamatik tein kijtosneki netapojpoluilis
    Kikaujkej neskayot ika takuaujtamatilis
  • Amo omeyolouayaok nion mouiaok
    Kikaujkej neskayot ika takuaujtamatilis
  • Se takat akin amo keman tekauak
    Kikaujkej neskayot ika takuaujtamatilis
  • Xikonsentoka xikontekitili Jehová kemej kichiuak Pedro
    Tanejmachtijkej. Kiteixmatiltijtok iTaixyekanalis Jehová (tein ika timomachtiaj)—2023
Maj ‘kuali tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios’
bt cap. 4 págs. 28-35

TAMACHTILIS 4

“Amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj”

Tatitanilmej kinextiaj ke yolchikaujkej uan Jehová kintiochiua

Mokixtia itech Hechos 3:1–5:11

1, 2. ¿Toni taman milagro kichiujkej Pedro uan Juan ikalakyan templo?

NEJIN hora semi tonatok uan miakej yetokej templo. Taneltokanij judíos uan imomachtijkauan Cristo ajsitiouij templo. Ajsitiya “hora keman mochiua netataujtil” (Hech. 2:46; 3:1).a Kemej miakej yetokej, Pedro uan Juan tatsalan panotiouij para ajsiskej puertajtenoj tein monotsa Kualtsin. Maski semi mokaki keniuj tajtaksaj uan monojnotsaj akin nejnentiouij, ipa mokaki ke tajtantok tomin se takat akin kipia panoua 40 xiujmej akin metskoxoj desde ke yolik (Hech. 3:2; 4:22).

2 Keman Pedro uan Juan motokijkej kampa yetoya metskoxoj, yejua peuak kintajtania tomin. Keman moketskej, kinemilij ke kimakatij tomin. Sayoj ke, Pedro kiluia: “Amo nikpia plata nion oro, sayoj ke nimitsmakati tein nikpia. ¡Itokaykopa Jesucristo akin kayot Nazaret, nimitsiluia xinejnemi!”. Ompa kimatilanak uan kichiuak maj ueli moketsa. Akin ompa yetoyaj semi kimojkaitakej nejon (Hech. 3:6, 7). ¿Ueli tionmonemilia keniuj momachilij nejin takat keman kiita ke ueli kiolinia imetsuan uan kemaj ueli peua nejnemi? ¡Semi yolpakia uan ika tajtol chikauak kiueyichiujtiaya Dios!

3. Akin moajsiaj ompa, ¿toni taman kiniluij Pedro ke ueliskia kiseliskej tein okachi kipia ipatiuj?

3 Kemej akin ompa yetoyaj semi kimojkaitakej tein panok, tsikuinteujkej kinitatoj Pedro uan Juan akin ajsikajya kampa yetokej ikalikxiuan Salomón. Ompa, kampa se tonal Jesús no tamachtij, Pedro kinmelauilij ika akoni ichikaualis kipajtij nejon takat (Juan 10:23). Kiniluij nochin akin ompa yetoyaj uan takat akin pajtik ke onkak okse taman tein okachi kipia ipatiuj ke oro, plata oso tapajtilis tein ueliskia kiseliskej. ¿Toni nejon? Maj moyolpatanij para maj Dios kintapojpoluiani uan maj mochiuanij itatojtokakauan Jesucristo, “Taixyekankej akin kiixtalijkej maj kichiua maj se nemi” (Hech. 3:15).

4. 1) Keman Pedro uan Juan kipajtijkej takat, ¿toni kitemojkej kichiuaskej tekiuanij? 2) ¿Toni tikitaskej itech nejin tamachtilis?

4 ¡Semi kuali tein panok nejon tonal! Se takat metskoxoj pajtik uan uelik nejnemik uan Pedro kinmelauilij akin ompa yetoyaj keniuj ueliskia kitekitiliskej Dios kemej kineki (Col. 1:9, 10). Sayoj ke tein panok nejon tonal kichiuak maj tekiuanij kitemouanij kitsakuiliskej tekit tein Jesús kinnauatij imomachtijkauan maj kichiuanij (Hech. 1:8). Itech nejin tamachtilis tikitaskej keniuj Pedro uan Juan kiteixmatiltijkej iTaixyekanalis Dios maski tekiuanij kinitayaj ke “amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj”, uan timomachtiskej keniuj uelis titanojnotskej kemej yejuan kichiujkej (Hech. 4:13).b Uan no tikitaskej keniuj uelis tiknextiskej yolchikaualis kemej Pedro uan Juan uan okseki imomachtijkauan Jesús kinextijkej keman kinixnamikkej.

Amo “tejuan tikchiujkej” (Hechos 3:11-26)

5. ¿Toni techmachtia kemej Pedro kinnojnotsak akin ompa moajsiaj?

5 Pedro uan Juan kinnojnotskej akin ompa moajsiaj maski kimatiaj ke ompa xa no yetoyaj sekin akin tajtankej maj kikoujpanpilouanij Jesús (Mar. 15:8-15; Hech. 3:13-15). Pedro kinextij ke katka yolchikauak keman kinmelauilij ke nejon takat metskoxoj pajtik ika itokay Jesús uan kinyekiluij ke no katka inintajtakol maj kimiktianij Cristo. Sayoj ke amo kualantoya iniuan keman kinnojnotsak porin yejuan ‘amo kimatiaj tein kichiujtoyaj’ (Hech. 3:17). Hasta kinnotsak “nokniuan” uan kitemoj kinixmatiltis kuali tanauatilmej ika iTaixyekanalis Dios. Komo moyolpatayaj uan takuaujtamatiaj iuan Cristo, Jehová ‘kinyolseuiskia’ (Hech. 3:19). Tejuan no tiknextiaj ke tiyolchikaujkej uan tikinyekiluiaj oksekin tein Dios kiixtalij kinualkuilis akin amo yolkualmej. Sayoj ke amo tikinnojnotsaj kemej mokakis ke yejua nejon tikinnejnekiliaj. Ta maj tiknemilikan ke akin tikinnojnotsaj uelis mochiuaskej tokniuan uan, kemej Pedro, tiktemouaj tikinixmatiltiskej kuali tanauatilmej ika iTaixyekanalis Dios.

6. ¿Keniuj kinextijkej Pedro uan Juan ke katkaj yolyemankej?

6 Tatitanilmej katkaj yolyemankej uan amo kinekiaj maj kinueyitalianij porin kichiujkej se milagro. Yejua ika Pedro kintajtanij: “¿Keyej semi nankimojkaitaj nejin? ¿Keyej nantechitaj kemej yeskia tejuan tikchiujkej maj nejnemi nejin takat oso ke tikchiujkej maj nejnemi porin tikueyichiuaj Dios ika nochi toyolo?” (Hech. 3:12). Pedro uan okseki tatitanilmej kimatiaj ke amo teyi ueliaj kichiuayaj ika yejuan ininchikaualis ta sayoj ika ichikaualis Dios. Yejua ika moyolyemanijkej uan kiueyitalijkej Jehová uan Jesús.

7, 8. 1) Maski amo ueli titapajtiaj, ¿toni kemaj ueli ika tikinpaleuiaj oksekin? 2) ¿Keniuj ‘nochi motayektalijtok’ ijkon kemej moijtojka ke panoskia?

7 No ijkon tejuan axkan moneki tiyeskij tiyolyemankej keman titanojnotsaj. Maski axkan Dios amo kichiuaok maj tiuelikan titapajtikan, kemaj ueli tikinpaleuiaj oksekin maj takuaujtamatikan iuan Dios uan iuan Cristo. Uan ijkon kemej Pedro, ueli tikinpaleuiaj maj kiselikan se taman tein okachi kuali ke tomin: maj Dios kintapojpolui uan maj kinyolseui. Xijxiujtika, miakej kiseliaj nejin tayoleualis uan moauiaj kemej imomachtijkauan Cristo.

8 Tinemij itech tonalmej tein Pedro kitokaytij “tonalmej keman nochi motayektalis”. Nejin peuak itech xiuit 1914, keman Dios kiixtalij iTaixyekanalis ne iluikak, uan ijkon mochiuak tein “Dios tanauatij inintenkopa itanauatijkauan” (Hech. 3:21; Sal. 110:1-3; Dan. 4:16, 17). Tepitsin satepan, Jesús peuak kiita maj kikaujtiakan tamachtilis tein amo melauak akin kiueyichiuaj Jehová nikan taltikpak. Desde ijkuak, miakej mochiuanij itekitikauan Dios akin kiixtalij nejon Taixyekanalis uan ueli kisenueyichiuaj Jehová. Kikauanij tein achto kichiuayaj uan peuaj nemij “ijkon kemej Dios kineki” (Efe. 4:22-24). Ijkon kemej takat metskoxoj pajtik ika ichikaualis Dios, no ijkon sayoj ika ichikaualis Dios ueli mopataj akin kinekij kitekitiliskej Dios. Tejuan sayoj moneki maj ika yolchikaualis kuali tiktekitiltikan Biblia ijkon kemej kichiuak Pedro. Uan akin yeski akin tikpaleuiskej maj mochiua imomachtijkauj Cristo, nochipa yeski ika ichikaualis Dios, amo ika tochikaualis.

“Tiksentokaskej ika titajtoskej” (Hechos 4:1-22)

9-11. 1) ¿Keniuj tanankilijkej taixyekananij judíos keman kimatkej toni kiteixmatiltijtoyaj Pedro uan Juan? 2) ¿Toni kiixtalijkej kichiuaskej tatitanilmej?

9 Kemej semi kakistiaj akin Pedro kinnojnotsak uan takat akin pajtik semi yolpakkatsajtsia, tayekankatajpixkej itech templo uan uejueyi tiopixkamej kiitatoj toni panotoya. Yejuan nesi katkaj saduceos akin tominpiayaj uan katkaj ueyichiuanimej akin kuali mouikayaj iniuan romanos. Amo kitojtokayaj tanauatil tein kitakamatiaj fariseos, uan amo kineltokayaj ke mikemej oksepa uelis nemiskej.c Tikyekmatij ke semi kualankej keman kiajsitoj Pedro uan Juan tamachtijtokej ke Jesús oksepa yoltoya.

10 Kemej tel kualantoyaj, kintsakkej Pedro uan Juan uan mostika kinuikakej ininixpan uejueyi tamelauanij judíos. Nejin taixyekananij akin moueyichiuayaj kinitayaj Pedro uan Juan ke “amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj”. Kemej amo moueyimachtijkej, kinemiliayaj ke amo kinnamikia tamachtiskej itech templo. Sayoj ke tamelauanij semi kimojkaitakej maj Pedro uan Juan tajtouanij ika yolchikaualis uan kinextianij ke kineltokayaj tein kijtouayaj. ¿Keyej uelik ijkon tajtojkej? Se taman porin yetinemiaj “iuan Jesús” (Hech. 4:13). Yejua tamachtij kemej se akin kipia tanauatil, amo kemej tajkuilouanij (Mat. 7:28, 29).

11 Tamelauanij kinnauatijkej tatitanilmej maj amo tanojnotsanijok. Uan kemej katkaj uejueyi tamelauanij, tein kijtouayaj katka se tanauatil. Seki semanas achto keman Jesús yetoya ininixpan nejon tamelauanij, kijtojkej: “¡Kinamiki maj miki!” (Mat. 26:59-66). Maski ijkon, Pedro uan Juan amo momoujtijkej. Ininixpan nejon takamej tominpianij, ueyichiuanimej akin moueyimachtijkej, ika yolchikaualis tanankilijkej kemej kinextiskia ke kintakachiuayaj: “Komo kuali yetok iixpan Dios tamechtakamatiskej namejuan uan amo Dios, namejuan xikitakan. Sayoj ke tejuan tiksentokaskej ika titajtoskej tein tikitanij uan tikakinij” (Hech. 4:19, 20).

TAYEKANKATIOPIXKAT UAN UEJUEYI TIOPIXKAMEJ

Tayekankatiopixkat kinpaleuiaya israelitas maj motokikan iuan Dios. Itech yekinika siglo, yejua kiixyekanaya tamelauanij. Tayekankatiopixkat uan uejueyi tiopixkamej kinixyekanayaj judíos. Seki uejueyi tiopixkamej achto katkaj tayekankatiopixkamej, kemej Anás uan seki takamej akin ininchankauan kinixtaliayaj kemej tayekankatiopixkamej. Nejon katkaj kemej naui oso makuil kalyetonij. Emil Schürer kijtoj ke akin pouiaj itech semej nejon kalyetonij, semi kitakachiuayaj (Historia del pueblo judío en tiempos de Jesús 175 a.C.-135 d.C.).

Biblia kinextia ke itekiuj tayekankatiopixkat tamia keman momikiliaya (Núm. 35:25). Sayoj ke itech yekinika siglo, yejuan tekiuanij romanos kiixtaliayaj akoni yeskia tayekankatiopixkat oso no kiixpatayaj keman yejuan kinekiaj. Maski ijkon, nesi ke kisentokayaj kinixpejpenayaj kemej tayekankatiopixkamej akin ualeuayaj itech ichankauan Aarón.

12. ¿Toni techpaleuis maj titanojnotsakan ika yolchikaualis uan tiknextiskej ke tikneltokaj tein tikteixmatiltiaj?

12 Uan tejuan, ¿tiknextiaj ke tiyolchikaujkej kemej yejuan? Keman timoajsij iuan se akin tominpia, akin motelmachtij oso ueyichiujkej akin uelis tikixmatiltiskej itajtol Dios, ¿keniuj timomachiliaj? ¿Timomoujtiaj komo se tochankauj oso se akin iuan timomachtiaj oso titekitij techpinaujtia porin tiitaixpantijkauan Jehová? Komo tiyolmouij, uelis timoyolchikauaskej. Keman Jesús yetoya nikan taltikpak, kinmachtij itatitaniluan keniuj ika yolchikaualis uan kemej kinextis ke tetakachiuayaj, ueliskia kimelauaskej tein kineltokaj (Mat. 10:11-18). Uan keman oksepa yoltoyaya, kiniluij imomachtijkauan ke yetoskia iniuan “hasta keman tantiasya tein mochiujtok itech taltikpak” (Mat. 28:20). Axkan, “takeual takuaujtamach uan tamatkej” akin Cristo kiixyekana, techmachtia keniuj tikmelauaskej tein tikneltokaj (Mat. 24:45-47; 1 Ped. 3:15). Techmachtia keman tikpiaj nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis uan ika tataman tamachtilis tein tikseliaj kemej “Tein timotajtaniaj de Biblia” tein moajsi itech jw.org. Komo tikchiuaj kemej techmachtiaj itech nechikolmej uan itech tataman tamachtilis, uelis tikteixmatiltiskej itajtol Dios ika yolchikaualis uan tiknextiskej ke tikneltokaj tein tikijtouaj. Uan ijkon kemej tatitanilmej, amo tikauaskej maj nion teyi techtsakuili tikteixmatiltiskej tein kualtsin tein timomachtianij itech Biblia.

Se tokniuj siuat kinojnotsa se siuatsin akin iuan tekiti.

Maj amo teyi techtsakuili maj tikteixmatiltikan tein kualtsin tein timomachtianij itech Biblia.

“Kisentataujtijkej Dios” (Hechos 4:23-31)

13, 14. Komo techixnamikij, ¿toni moneki tikchiuaskej uan keyej?

13 Niman keman Pedro uan Juan kinkajkaujkej, mosentilijkej iniuan okseki tokniuan. Ijkon “kisentataujtijkej Dios” maj kinpaleuiani maj kisentokanij tanojnotsanij ika yolchikaualis (Hech. 4:24). Pedro kimatia ke amo ueli se kichiua tein Jehová kineki ika sayoj tejuan tochikaualis. Seki semanas achto sayoj itech takuaujtamatik uan kiluij Jesús: “Maski nochin mitskauaskej keman kiitaskej tein mitspanos, ¡nejua amo keman nimitskauas!”. Sayoj ke panok tein Cristo kiluijka: mouik uan kijtoj ke amo kiixmatia itasojikniuj uan itamachtijkauj. Nejon kimachtij maj amo sayoj itech takuaujtamatini (Mat. 26:33, 34, 69-75).

14 Nejin technextilia ke amo sayoj moneki maj tikixtalikan tikteixmatiltiskej Jesús. Komo akin techixnamikij kitemouaj maj amo tiktekitilikanok Jehová oso maj amo titanojnotsakanok, moneki tikchiuaskej kemej Pedro uan Juan. Maj tiktataujtikan Jehová maj techmaka chikaualis, maj tiktemokan maj tokniuan techpaleuikan uan maj tikiniluikan tayekananij uan okseki tokniuan ouijkayomej tein tikpanotokej. Keman tikmatij ke tokniuan toka motataujtiaj, Jehová kinkaki uan techmaka chikaualis (Efes. 6:18; Sant. 5:16).

15. ¿Toni techpaleuis maj amo timosenkauakan komo se tiempo amo titanojnotskejok?

15 Komo techmojmoujtijkej taixnamikinij uan se tiempo amo titanojnotskejok, maj amo timotajtakoltikanok tein panok. Maj tikelnamikikan ke hasta tatitanilmej no ijkon kinpanok keman momikilij Jesús, sayoj ke niman oksepa peujkej tanojnotsaj (Mat. 26:56; 28:10, 16-20). Maj amo tiksentokakan timotajtakoltikan tein techpanok, ta maj tikitakan keyej ijkon techpanok uan maj ika tikinpaleuikan oksekin keniuj amo kinpanos tein tejuan techpanok.

16, 17. ¿Toni techmachtia tein imomachtijkauan Cristo kitataujtijkej Dios ompa Jerusalén?

16 ¿Toni moneki tiktajtaniskej Dios komo tekiuanij techixnamikij? Tatitanilmej amo kitajtanijkej maj kinajchiuiliani ouijkayomej. Yejuan kuali kimatiaj tein Jesús kiniluijka: “Komo yejuan nechtajyouiltianij, no namechtajyouiltiskej namejuan” (Juan 15:20). Yejua ika kitataujtijkej Jehová maj ‘kikakini keniuj kinmojmoujtiayaj’ (Hech. 4:29). Yejuan kuali kimatiaj ke ipa kinixnamikiskiaj porin ijkon moijtojka itech Biblia. No kimatiaj ke, ijkon kemej Jesús kinmachtij maj tajtanikan, mochiuaskia tein Dios kineki nikan taltikpak maski tekiuanij taixnamikiskiaj (Mat. 6:9, 10).

17 Kemej imomachtijkauan Jesús kinekiaj kichiuaskej tein Jehová kineki, motataujtijkej: “Xikinpaleui motakeualuan maj amo mouikan uan maj kisentokakan kiteixmatiltikan motajtol”. Uan Jehová niman kinnankilij. Biblia kijtoua: “Talolinik kampa mosentilijtoyaj, uan nochin kiselijkej ichikaualis Dios uan amo mouiaj kiteixmatiltiskej itajtol Dios” (Hech. 4:29-31). Kemej tikitaj, nion teyi kitsakuilia maj mochiua tein Jehová kineki (Is. 55:11). Maski ouijkayot yeski semi ueyi oso akin techixnamikij yeskij tel chikaujkej, komo tiktataujtiaj toDios, techmakas chikaualis para tiksentokaskej titanojnotsaskej ika yolchikaualis.

“Amo tejuan titechkajkayauak, ta [...] Dios” (Hechos 4:32–5:11)

18. ¿Keniuj mosenpaleuiayaj tokniuan ompa Jerusalén?

18 Amo uejkauak, moajsiajya panoua 5 mil tokniuan ompa Jerusalén.d Maski seseko kayomej katkaj, “sayoj se taman kiyolnemiliayaj”, tein kijtosneki ke amo xexeliujtoyaj (Hech. 4:32; 1 Cor. 1:10). Amo sayoj kitajtaniayaj Jehová maj kinpaleuiani, ta no mopaleuiayaj maj takuaujtamatinij uan keman monekia, mopaleuiayaj ika tein kipiayaj (1 Juan 3:16-18). Ijkon kichiuak José, akin tatitanilmej no kiluiayaj Bernabé. Kinamakak se ital uan kitemakak nochi tomin. Ika nejon kinpaleuiskiaj yankuikej tokniuan akin uejka kayomej para maj mokauanijok Jerusalén seki tonalmej uan ijkon kisentokaskej momachtiskej uan uelis okachi takuaujtamatiskej.

19. ¿Keyej Jehová kinixpoloj Ananías uan Safira?

19 Ananías uan inamik, Safira, no kinamakakej se inintal uan kitemakakej tomin. Kinekiaj maj moitani ke kitemakatoyaj nochi tomin, maski amo katka melauj (Hech. 5:2). Yejua ika Jehová kinixpoloj, amo porin semi tepitsin kitemakakej, ta porin kiyolnejnekiaj tein amo kuali keman kitemakakej tomin uan takajkayaujkej. Amo kinkajkayaujkej tatitanilmej ‘ta kikajkayaujkej Dios’ (Hech. 5:4). Ananías uan Safira katkaj kemej taixkajkayauanij akin nemiaj itech itonaluan Jesús: kitemouayaj maj kinueyitalianij uan amo kitemouayaj kiyolpaktiskej Jehová (Mat. 6:1-3).

20. ¿Toni techmachtia tein kinpanok Ananías uan Safira?

20 Ijkon kemej imomachtijkauan Jesús akin moajsiaj Jerusalén, tiitaixpantijkauan Jehová no tikuelitaj tiktemakaskej tein tikpiaj uan titapaleuiaj ika tomin para kisentokas motanojnotsas noyampa taltikpak. Titemakaj totiempo oso totomin ika nochi toyolo, porin Jehová amo kineki maj tiktekitilikan porin techchikaujkauiaj (2 Cor. 9:7). Uan amo kiita kanachi titemakaj, ta keyej tikchiuaj (Mar. 12:41-44). Yejua ika, maj amo tiktekitilikan Jehová porin tiktemouaj tikseliskej tein tiknekij oso tiktemouaj maj techueyitalikan kemej kichiujkej Ananías uan Safira. Ta ijkon kemej Pedro, Juan uan Bernabé, maj tiktekitilikan Jehová porin tiktasojtaj yejuatsin uan oksekin (Mat. 22:37-40).

PEDRO, AKIN KINKITSKIAYA PESCADOS, MOCHIUA SE KUALI TATITANIL

Itech Biblia ixnesi makuil tokaymej tein kipia tatitanil Pedro: Symeón (itech tajtol hebreo), Simón (itech tajtol griego), Cefas (itech tajtol arameo), Pedro (itech tajtol griego) uan Simón Pedro (Mat. 10:2; 16:16; Juan 1:42; Hech. 15:14).

Tatitanil Pedro ika se chikiuit tein kipia miak pescados.

Pedro kipiaya inamik, uan ichan no nemiaj iikniuj uan imonan (Mar. 1:29-31). Kayot katka Betsaida, se xolal tein yetoya norte den ueyiat Galilea, uan satepan mokaltalito itech xolal Capernaúm (Luc. 4:31, 38; Juan 1:44). Yejua kinkitskiaya pescados. Uan itech ibarco Pedro, Jesús kinmachtij akin mosentilijkaj ueyiatenoj Galilea. Tepitsin satepan, Jesús kiluij Pedro maj kitamota iatarraya itech ueyiat, uan Pedro kinkitskij tel miak pescados. Kemej kiitak ke momoujtij, Jesús kiluij: “Amo ximouiok. Axkan peuas tikintemos akin nechtojtokaskej ijkon kemej tikintemoua pescados” (Luc. 5:1-11). Yejua tekitia iuan iikniuj Andrés uan no Santiago uan Juan, sayoj ke keman Jesús kinyoleuak maj kitojtokanij, nochin kikaujkej inintekiuj uan peuak iuan tekitikej Jesús (Mat. 4:18-22; Mar. 1:16-18). Se xiuit satepan, Jesús kiixpejpenak Pedro kemej semej itatitaniluan (Mar. 3:13-16).

Jesús kinuikak Pedro, Santiago uan Juan keman mochiuak seki taman tein semi monekia. Ompa yetoyaj keman Jesús mopatak kemej moitaya, keman kichiuak maj isiuapiltsin Jairo oksepa nemini, uan keman semi yoltajyouijtoya kampa motanotsa Getsemaní (Mat. 17:1, 2; 26:36-46; Mar. 5:22-24, 35-42; Luc. 22:39-46). Yejuan eyin iuan Andrés, akin kitajtanijkej Jesús toni kinextiskia ke tekiuajtitokya (Mar. 13:1-4).

Pedro kijtouaya tein kinemiliaya, niman kichiuaya teisa uan kemansa nion kinemiliaya ox kinamikia ijkon kichiuas. Nesi ke yejua achto tajtouaya ke oksekin. Itech Evangelios okachi nesi tein yejua kijtoj ke okseki 11 senolochmej. Pedro kichiujtoya netajtanilmej keman nesi ke oksekin amo tajtojtoyaj (Mat. 15:15; 18:21; 19:27-29; Luc. 12:41; Juan 13:36-38). Uan sayoj Pedro amo mokauaya maj Jesús kimetspajpaka, uan keman Jesús kimelauak, kiluij maj no kimapajpaka uan maj kikuapajpaka (Juan 13:5-10).

Kemej kitasojtaya Jesús, se tonal kiluij ke amo monekia maj motemaka tajyouis uan mikis, sayoj ke Jesús kiyekixiluij ke amo kuali yetoya tein kinemiliaya (Mat. 16:21-23). Uan no, youak achto ke momikiliskia Jesús, Pedro kijtoj ke amo keman kikauaskia maski oksekin kichiuaskiaj. Tein melauj, kinextij ke katka yolchikauak keman kikitskijkej Jesús. Kikuiteuak se machete para kipaleuis Jesús uan no kiuejkatojtokak hasta ikalixpan tayekankatiopixkat. Sayoj ke satepan expa kijtoj ke amo kiixmatia uan semi tayokolchokak keman kimatik ke amo kuali tein kichiujka (Mat. 26:31-35, 51, 52, 69-75).

Satepan ke Jesús oksepa yoltoyaya, tatitanilmej yajkej Galilea. Ompa Pedro kiniluij okseki tatitanilmej ke yaya kinkitskiti pescados uan iuan yajkej. Keman Pedro kiixajsik Jesús akin yetoya atenoj, moatamotak uan kiajsito. Jesús kiteuatstoya pescado uan kiniluij maj almasalokan. Keman takuajtoyaj, Jesús kitajtanij Pedro ox okachi kitasojtaya yejua ke pescados. Ijkon kipaleuij maj nochipa kitayekanaltiani kitojtokas Jesús uan amo tekit tein kipiaya oso okseki taman (Juan 21:1-22).

Jesús “kimakak tanauatil Pedro para maj kichiua tekit kemej tatitanil iniuan akin judíos” (Gál. 2:8, 9). Yejua ika kinixmatiltij kuali tanauatilmej miakej akin nemiaj Babilonia (axkan Irak) kemej itech xiuit 62 hasta 64 (1 Ped. 5:13). Ompa Babilonia kijkuiloj yekinika iamatajkuilol uan xa no ojpatika. Nesi ke Pedro ika yolchikaualis kichiuak tekit tein Jesús kimakak uan kinextij ke teikneliaya.

JUAN, IMOMACHTIJKAUJ JESÚS AKIN KITASOJTAYA

Tatitanil Juan katka ikoneuj Zebedeo uan iikniuj tatitanil Santiago. Nesi ke imomaj katka Salomé akin xa katka iikniuj María, imomaj Jesús (Mat. 10:2; 27:55, 56; Mar. 15:40; Luc. 5:9, 10). Yejua ika, Jesús uan Juan xa katkaj primos. Nesi ke Juan uan ichankauan tominpiayaj, porin ipopaj Zebedeo monekia maj kintemo takeualmej para kipaleuiskej itech tekit tein kipiayaj (Mar. 1:20). Juan xa kipiaya se ichan (Juan 19:26, 27). Salomé iuan yajtinemia Jesús keman tanojnotstinemia, uan keman yetoya Galilea, kipaleuiaya ika seki taman. Keman Jesús momikilij, Salomé kikouak seki xiujtsitsin uan aceite tein ajuiyak tein kitaliliskiaj inakayo Jesús (Mar. 16:1; Juan 19:40).

Tatitanil Juan maktok se amatatetekuinol.

Xa yejua Juan iuan yetoya Andrés, keman moijtoua ke ome imomachtijkauan Juan taauijkej kikakkej tein kijtoj keman kiitak Jesús: “¡Xikitakan, iIchkatsin Dios!” (Juan 1:35, 36, 40). Satepan, nesi ke Juan iuan yajki Jesús ompa Caná uan kiitak keman kichiuak yekinika milagro (Juan 2:1-11). Xa no iuan yetoya keman moajsia Jerusalén, Samaria uan Galilea, porin itech iEvangelio kuali kimelaua tein ompa panok. Uan moita ke semi takuaujtamatia porin keman Jesús kiyoleuak maj kitojtoka, nimantsin kikaujteuak iatarraya, ibarco uan tein kipiaya uan kitojtokak, ijkon kemej kichiujkej Santiago, Pedro uan Andrés (Mat. 4:18-22).

Maski itech Evangelios amo semi ika motajtoua Juan kemej Pedro, kitemouaya maj mochiua tein kinemiliaya. Yejua ika Jesús kitokaytij yejua uan iikniuj Santiago kemej “Boanerges, tein kijtosneki ‘ikoneuan tatikuinilot’” (Mar. 3:17). Yekinika, nejin ome iknimej kinekiaj maj kinitakan kemej ueyichiuanimej. Yejua ika, kiluijkej ininmomaj maj kitajtani Jesús maj kinmakani uejueyi tanauatil keman tekiuajtitoskia. Maski tein tajtankej amo kuali yetoya, kinextijkej ke kemaj kineltokayaj ke moajsiskia iTaixyekanalis Dios. No Jesús monekik kinmachtis nochin tatitanilmej ke monekia yeskij yolyemankej (Mat. 20:20-28).

Juan no kinextij ke kitemouaya maj mochiua teisa. Se tonal, kinekia kitsakuilis se takat maj amo kinkalankixtiani amokuali ejekamej itokaykopa Jesús porin amo katka semej imomachtijkauan. Uan keman akin nemiaj itech se xolal tein pouia Samaria amo kuali kinselijkej Jesús uan imomachtijkauan, Juan kijtoj ke tajtaniskia maj ualtemo tit den iluikak uan maj kinixpolo. Keman kichiuak nejin ome taman, Jesús kimelauak. Sayoj ke nesi ke satepan okachi kinextiaya ke teajsikamatia uan teikneliaya (Luc. 9:49-56). Maski motapololtiaya, yejua katka “imomachtijkauj Jesús akin kitasojtaya”. Keman Jesús momikiliskiaya, kiluij Juan maj kiyekpia imomaj, María (Juan 19:26, 27; 21:7, 20, 24).

Ijkon kemej Jesús kijtojka, Juan nemik okachi xiujmej ke okseki tatitanilmej (Juan 21:20-22). Kitekitilij Jehová 70 xiujmej. Keman xiuejya katka, keman taixyekantoya tekiuaj romano Domiciano, kiuikakej “itech tal tein youaliujtok ika ueyiat tein monotsa Patmos” porin ika tajtouaya Dios uan kiteixmatiltiaya Jesús. Ompa yetoya keman kemej itech xiuit 96, Jehová kiitaltij seki taman tein ijkuiliujtok itech amatajkuilol Apocalipsis (Apoc. 1:1, 2, 9). Moijtoua ke keman kimajkaujkej, yajki Éfeso uan ompa kijkuiloj iEvangelio uan eyi amatajkuilolmej. Momati ke ompa Éfeso momikilij kemej itech xiuit 100.

a Hora keman kichiuayaj netataujtil itech templo no katka hora keman kitemaktiayaj tapialmej kualkan uan tiotak. Tein tiotak katka “kemej eyi hora tiotak”.

b Xikonita recuadros “Pedro, akin kinkitskiaya pescados, mochiua se kuali tatitanil”, uan “Juan, imomachtijkauj Jesús akin kitasojtaya”.

c Xikonita recuadro “Tayekankatiopixkat uan uejueyi tiopixkamej”.

d Itech xiuit 33 ompa Jerusalén, xa moajsiaj kemej 6 mil fariseos uan saduceos okachi amo miakej katkaj. Yejua ika kimachiliayaj ke tapoloskiaj komo tatitanilmej kisentokayaj kiteixmatiltiayaj Jesús.

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse