Watchtower BIBLIOTECA ITECH TEPOS
Watchtower
BIBLIOTECA ITECH TEPOS
náhuatl del norte de Puebla
  • BIBLIA
  • AMAIXMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • ijwbq tamachtilis 161
  • ¿Toni techmachtiaj siuamej akin ininka tajtoua Biblia?

Amo moajsi nion se video ika tein tikonixpejpenak

Xitechontapojpolui, se taman kitsakuilij maj amo moita video.

  • ¿Toni techmachtiaj siuamej akin ininka tajtoua Biblia?
  • Tein timotajtaniaj de Biblia
  • Subtítulos
  • Tamachtilis tein iuan mouika
  • Tein Biblia kijtoua
  • Maj tiktojtokakan neskayot tein kikaujkej itasojikniuan Jiova
    Tanejmachtijkej. Kiteixmatiltijtok iTekiuajyo Jiova (tein ika timomachtiaj)—2016
  • Takat kiixyekana siuat
    Tanejmachtijkej. Kiteixmatiltijtok iTekiuajyo Jiova (tein ika timomachtiaj)—2021
  • ‘Nejua niitekitikauj Dios’
    Kikaujkej neskayot ika takuaujtamatilis
  • “Nejua niyektakuautamati”
    Kikaujkej neskayot ika takuaujtamatilis
Tein timotajtaniaj de Biblia
ijwbq tamachtilis 161
Seki siuamej akin ininka tajtoua Biblia

¿Toni techmachtiaj siuamej akin ininka tajtoua Biblia?

Tein Biblia kijtoua

Biblia ininka tajtoua miakej siuamej akin uelis techmachtiskej seki taman tein semi moneki (Romanos 15:4; 2 Timoteo 3:16, 17). Itech nejin tamachtilis tepitsin tikitaskej tein kichiujkej sekin. Tein kinpanok uelis techmachtis tein kuali yetok uan tein amo (1 Corintios 10:11; Hebreos 6:12).

  • Abigaíl

  • Ana

  • Dalila

  • Débora

  • Ester

  • Eva

  • Isiuatsin Lot

  • Jael

  • Jezabel

  • Lea

  • María (iikniuj Marta uan Lázaro)

  • Kemanian nenkej siuamej akin ininka tajtoua Biblia

  • María (inan Jesús)

  • María Magdalena

  • Marta

  • Míriam

  • Rahab

  • Raquel

  • Rebeca

  • Rut

  • Sara

  • Sulamita

Abigaíl

Abigaíl

¿Akoni katka? Abigaíl katka isiuatsin se takat akin monotsaya Nabal, yejua semi tominpiaya uan semi yoltakuauak katka. Abigaíl katka semi tamatkej uan yolyemanik, no katka kuakualtsin uan kuali mouikaya iuan Jehová (1 Samuel 25:3).

¿Toni kichiuak? Abigaíl kinextij ke katka tamatkej uan kuali kinemilij toni kichiuas, ijkon amo panok tein amo kuali. Yejua uan Nabal nemiaj kampa ika David, akin satepan mochiuaskia tekiuaj, motatijtoya de akin kitauelitayaj. Keman David uan takamej akin iuan yayaj ompa yetoyaj, kiyekpiayaj iichkauan Nabal para amo kinichtekiliskiaj. Se tonal, David kintitanik seki takamej maj kitajtanilitij takual Nabal, sayoj ke amo kinekik kinmakas uan amo kuali kinankilij. David semi kualanik, yejua ika yaya kinmiktiti Nabal uan nochin akin kitekitiliayaj (1 Samuel 25:10-12, 22).

Abigaíl kimatik tein kichiujka itakauj uan niman kichiuak tein monekia. Tanauatij maj itakeualuan kiuikilianij takual David uan takamej akin iuan yetoyaj. Yejua yajki iuan itakeualuan uan kitataujtij David maj kinikneliani (1 Samuel 25:14-19, 24-31). David amo sayoj kiitak tein kiuikilij, ta no ke katka yolyemanik. Kikakik tein kiyolmajxitij uan kiitak ke itechkopa, Jehová kitsakuilijtoya maj amo kichiua tein amo kuali (1 Samuel 25:32, 33). Seki tonalmej satepan, Nabal momikilij uan Abigaíl monamiktij iuan David (1 Samuel 25:37-41).

¿Toni techmachtia? Maski Abigaíl katka kuakualtsin uan tominpiaya, amo kinemiliaya ke katka ueyichiujkej. Para yolseujkanemiskiaj tajtanik maj kitapojpoluikan ika teisa tein amo kichiujka. Maski ouij katka tein panotoya Abigaíl amo yolijsiuik, kuali tajtoj, kinextij ke katka yolchikauak uan tamatkej.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Abigaíl, xikonita tamachtilis “Se siuat akin kipiaya kuali taixejekolis”.

Ana

Ana

¿Akoni katka? Ana katka isiuatsin Elqaná uan inan Samuel, akin satepan mochiuak se tanauatijkej tein semi kiixmatiaj ompa Israel (1 Samuel 1:1, 2, 4-7).

¿Toni kichiuak? Ana kitemoj maj Dios kiyolseui porin amo kipiaya konemej maski uejkaujya monamiktijka. Itakauj Ana kipiaya okse isiuatsin akin monotsaya Peniná. Iuan kemaj kinpiaya konemej. Peniná nochipa kiluiaya Ana miak taman para kiyolkokos, yejua ika kitataujtij Dios para maj kiyolseui. Uan no kiluij ke komo kipiaya se okichpiltsin, yejua kimaktiliskia para maj kitekitili itech ikaltsin. Ikaltsin Jehová chijchiujtoya ika tasal uan uelia kiuejuelouayaj. Israelitas ompa kiueyichiuayaj Jehová (1 Samuel 1:11).

Dios kinankilij Ana uan kimakak se okichpiltsin, akin kitokaytij Samuel. Kemej motenkaujka, Ana kiuikak Samuel itech ikaltsin Jehová para maj ompa kitekitiliani (1 Samuel 1:27, 28). Nochi xiujmej, Ana kichijchiuiliaya Samuel se tasal tein ueyak uan makojkotoltik uan kiuikiliaya. Satepan Jehová kichiuak maj Ana kinpiani makuilok ikoneuan, eyi okichpipil uan ome siuapipil (1 Samuel 2:18-21).

¿Toni techmachtia? Ana uelik taxikoj porin kitataujtiaya Dios. Itech 1 Samuel 2:1-10 ueli tikitaj netataujtil tein kichiuilij Jehová para kitasojkamatilis. Ompa moita ke semi takuaujtamatia.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Ana, xikonita tamachtilis “Itech netataujtil kiluij Jiova nochi tein kitekipachouaya”.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis keyej ne uejkauj Dios kikauak maj kinpianij miakej inintakauan oso ininsiuauan, xikonita tamachtilis “¿Aprueba Dios la poligamia?”.

Dalila

Dalila

¿Akoni katka? Dalila katka siuatsin akin Sansón, se juez de Israel, kiueuelitak (Jueces 16:4, 5).

¿Toni kichiuak? Dalila kiselij tomin tein kimakakej akin kinixyekanayaj filisteos para kitemaktiskia Sansón. Itechkopa nejin juez, Dios kinpaleuiaya israelitas para maj filisteos amo kintajyouiltianijok. Akin kintauelitayaj israelitas amo ueliaj kitaniaj Sansón porin Jehová kimakaka chikaualis (Jueces 13:5). Yejua ika, akin kinixyekanayaj filisteos kiluijkej Dalila maj kinpaleui.

Filisteos kitaxtauijkej Dalila para maj kitemouani kimatis keyej Sansón katka semi chikauak. Yejua kiselij tomin uan satepan ke miakpa kitajtanij uelik kimatik keyej katka semi chikauak (Jueces 16:15-17). Dalila kiniluij filisteos tein kimatik, ijkon uelik kikitskijkej uan kitsakkej (Jueces 16:18-21).

¿Toni techmachtia? Dalila kitelnejnekik tomin. Katka se siuat cvbnm,. akin amo ininka tanemiliaya oksekin, takajkayauaya uan kitemaktij se itekitikauj Jehová. Amo akin moneki kichiuas kemej yejua.

Débora

Débora

¿Akoni katka? Débora katka se itanauatijkauj Jehová, ininDios israelitas. Jehová kiniluij israelitas itechkopa Débora tein monekia kichiuaskej uan keniuj kiyektaliskej kuejmolmej tein kipiayaj (Jueces 4:4, 5).

¿Toni kichiuak? Tanauatijkej Débora kinpaleuij ika yolchikaualis akin kiueyichiuayaj Dios. Jehová kiluij maj kinotsani Barac para kiluis maj kinuikani tateuianij israelitas maj kinteuitij cananeos (Jueces 4:6, 7). Satepan Barac kiluij Débora maj iuan yani. Yejua amo mouik uan iuan yajki (Jueces 4:8, 9).

Dios kinpaleuij israelitas maj tataninij. Débora kichijchiuak tepitsin de tatsotson tein yejua uan Barac cantarojkej para kitematiltiskej tein panoka. Itech nejon tatsotson Débora kijtoj ke Jael, okse siuatsin akin yolchikauak, tapaleuij maj kintanikan cananeos (Jueces, capítulo 5).

¿Toni techmachtia? Débora motemakaya kinpaleuis oksekin uan katka yolchikauak. Kinyolchikauaya oksekin maj kichiuakan tein kuali iixpan Dios. Uan keman kichiuayaj, kiniluiaya ke kuali tein kichiujtoyaj.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Débora, xikonita tamachtilis “Me levanté como madre en Israel”.

Ester

Ester

¿Akoni katka? Ester katka se ichpoch judía akin Asuero, tekiuaj de Persia, kiixpejpenak para maj iuan monamikti uan maj mochiua tekiuaj.

¿Toni kichiuak? Tekiuaj Ester kikuik tanauatil tein kipiaya para maj amo kinmiktianij judíos. Kimatik ke kiixtalijkaj se tanauatil kampa kijtouaya tonal keman kinmiktiskiaj judíos akin nemiaj itech xolalmej kampa taixyekanayaj persas. Nochi nejin kinemilij kichiuas Hamán, taixyekankej akin okachi ueyichiujkej (Ester 3:13-15; 4:1,5). Iprimo Mardoqueo kipaleuij, uan maski ueliskia kimiktiskej, Ester kimatiltij tekiuaj Asuero tein amo kuali tein kinekiaj kichiuaskej (Ester 4:10-16; 7:1-10). Yejua ika Asuero kikauak maj Ester uan Mardoqueo kiixtalianij okse tanauatil tein kijtouaya ke judíos ueliskia mopaleuiskej. Satepan judíos uelik kintankej nochin akin kintauelitayaj (Ester 8:5-11; 9:16, 17).

¿Toni techmachtia? Tekiuaj Ester techmachtia ke moneki tieskij tiyolchikaujkej, tiyolyemankej uan maj amo timoueyimatikan (Salmo 31:24; Filipenses 2:3). Maski kuakualtsin katka uan kipiaya tanauatil, kitemoj maj kipaleuikan uan maj kiyolmajxitikan oksekin. Keman iuan tajtoj itakauj kikuik kuali tajtolmej, kinextij ke kipoujkaitaya uan ke yolchikauak katka. Uan amo mouik kijtos ke katka judía maski tamouilil katka.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Ester, xikonita tamachtilismej “Kipaleuij ixolal Dios” uan “Tamatkej, yolchikauak uan amo kichiak taxtauil”.

Eva

Eva

¿Akoni katka? Eva katka yekinika siuatsin akin nemik uan no yekinika akin ika motajtoua itech Biblia.

¿Toni kichiuak? Eva amo kitakamatik se tanauatil tein Jehová kinmakaka. Ijkon kemej Adán, yejua amo katka tajtakolej. Jehová kinchijchiujka kemej ueliskia ininselti kiixpejpenaskej tein kichiuaskej uan ueliskia kinextiskej seki taman tein Jehová kinextia, kemej netasojtalis uan tamatilis (Génesis 1:27). Eva kimatia ke Dios kiluijka Adán ke momikiliskiaj komo kikuayaj itakilo se kouit tein kiniluijka. Maski ijkon, Satanás kikajkayauak uan kitaneltoktij ke amo momikiliskia. Uan kichiuak maj kinemili ke okachi kuali yeskia komo amo kitakamatia Dios. Yejua ika kikuaj nejon takilot uan satepan kichiuak maj Adán no kikuani (Génesis 3:1-6; 1 Timoteo 2:14).

¿Toni techmachtia? Tein kipanok Eva techmachtia keyej moneki amo tiksentokaskej titanemiliskej itech teisa tein amo kuali. Kemej Eva semi kinejnekik kipias teisa tein amo kinamikia kiselis, kichiuak maj amo kitakamatini se tanauatil tein Jehová kinmakak (Génesis 3:6; 1 Juan 2:16).

Isiuatsin Lot

Isiuatsin Lot

¿Akoni katka? Biblia amo kijtoua itokay isiuatsin Lot. Sayoj ke techiluia ke kinpiak ome isiuapipiluan uan ke nemik itech ueyi xolal Sodoma iniuan ichankauan (Génesis 19:1, 15).

¿Toni kichiuak? Isiuatsin Lot amo kitakamatik se itanauatil Dios. Jehová kiixtalijka kiixpolos Sodoma uan okseki xolalmej porin semi auilnemiaj. Kemej Dios kitasojtaya Lot akin yolmelauak katka uan ichankauan, kintitanik ome ángeles para maj kinkixtianij de ompa uan maj kinuikanij kampa kuali yetoskiaj (Génesis 18:20; 19:1, 12, 13).

Ángeles kiniluijkej Lot uan ichankauan maj cholouanij uan maj amo ikantachianij. Komo amo tatakamatiaj momikiliskiaj (Génesis 19:17). Isiuatsin Lot peuak ikantachia yejua ika “takuauayak uan mokepak istat” (Génesis 19:26).

¿Toni techmachtia? Tein kipanok isiuatsin Lot techelnamiktia ke semi tamouilil maj tiknemilikan ke okachi moneki tikpiaskej miak taman ke tiktakamatiskej Dios. Yejua ika Jesús tanejmachtij: “Xikelnamikikan tein kipanok isiuatsin Lot” (Lucas 17:32).

Jael

Jael

¿Akoni katka? Jael katka isiuatsin Héber, akin amo katka israelita. Katka se siuatsin semi yolchikauak akin kipaleuij ixolal Dios.

¿Toni kichiuak? Jael kichiuak teisa tein ika kinextij ke yolchikauak katka keman Sísara, akin kinixyekanaya tateuianij cananeos, kalakik kampa yejua nemia. Sísara tapolojka keman kinteuij israelitas uan kitemojtoya kani motatis. Jael kiyoleuak maj kalaki ikalijtik uan maj moseuiani. Keman kochtoya, kimiktij (Jueces 4:17-21).

Ika tein kichiuak Jael, panok ijkon kemej kijtojka Débora: “Imako se siuatsin Jehová kitemaktis Sísara” (Jueces 4:9). Kemej katka yolchikauak keman Biblia ika tajtoua Jael, kijtoua ke yejua ‘okachi tatiochiual ke okseki siuamej’ (Jueces 5:24).

¿Toni techmachtia? Jael kinextij ke katka yolchikauak uan ke kinekia tapaleuis. Tein kipanok kinextia ke Dios uelis kichiuas tein moneki para maj mochiua tein achto moijtojka.

Jezabel

Jezabel

¿Akoni katka? Jezabel katka isiuatsin Acab, akin tekiuajtia Israel. Yejua amo katka israelita uan amo kiueyichiuaya Jehová, ta Baal, se dios tein kiueyichiuayaj cananeos.

¿Toni kichiuak? Tekiuaj Jezabel katka se siuat akin nochipa kinekia maj mochiua tein kijtouaya, amo teikneliaya uan fiero tateuiaya. Kinyolchikauaya oksekin maj kiueyichiuakan Baal uan maj auilnemikan porin ijkon taueyichiuayaj. Uan no kinekia kinixpolos akin kiueyichiuayaj Jehová, Dios akin melauak (1Reyes 18:4, 13; 19:1-3).

Jezabel uelia takajkayauaya uan temiktiaya para kichiuas tein kinejnekia (1 Reyes 21:8-16). Ijkon kemej Dios kijtojka, fiero kemej mikik uan amo kipachojkej (1 Reyes 21:23; 2 Reyes 9:10, 32-37).

¿Toni techmachtia? Jezabel takajkayauaya uan amo kinemiliaya ox teisa kuali katka oso amo. Itokay kiixnextia se siuat akin amo pinaua, auilnemi uan amo motsakuilia. Amo akin monekiskia kichiuas kemej yejua.

Lea

Lea

¿Akoni katka? Lea katka yekinika isiuatsin Jacob. Iikniuj akin xokoyot, Raquel, katka okse isiuatsin (Génesis 29:20-29).

¿Toni kichiuak? Lea katka ininmomaj chikuasen ikoneuan takamej de Jacob (Rut 4:11). Jacob kinekia monamiktis iuan Raquel, amo iuan Lea. Sayoj ke inintat, Labán, kitemakak Lea uan amo Raquel. Keman Jacob kiitak ke kikajkayaujkaj para maj monamiktiani iuan Lea, yajki tajtoto iuan Labán. Yejua kiluij Jacob ke amo momattoyaj achto kitemakaskej maj monamikti siuapil akin xokoyot ta akin tayekanaya. Se semana satepan Jacob monamiktij iuan Raquel (Génesis 29:26-28).

Jacob okachi kitasojtak Raquel uan amo Lea (Génesis 29:30). Lea kinexikoluiaya iikniuj, yejua ika peuak motatani iuan porin no kinekia maj kitasojtakan. Dios kimatia tein kimachiliaya Lea uan kitatiochiuij ika chikuasen okichpipil uan se siuapil (Génesis 29:31).

¿Toni techmachtia? Lea kitataujtij Jehová uan kiluij tein kitekipachouaya uan amo kikauak maj tajyouilis tein kipanotoya iniuan ichankauan kichiuani maj amo kiitani ke Dios kipaleuijtoya (Génesis 29:32-35; 30:20). Tein kipanok Lea technextilia kuejmolmej tein kipanouaj akin kipiaj miakej inintakauan oso ininsiuauan, se taman tein Dios kikauak maj pano nejon sayoj se tiempo. Dios tanauatia ke uelis monamiktiskej sayoj se takat uan sayoj se siuat (Mateo 19:4-6).

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Lea, xikonita tamachtilis “Dos hermanas rivales ‘edificaron la casa de Israel’”.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis keyej ne uejkauj Dios kikauak maj kinpianij miakej inintakauan oso ininsiuauan, xikonita tamachtilis “¿Aprueba Dios la poligamia?”.

María (iikniuj Marta uan Lázaro)

María (iikniuj Marta uan Lázaro)

¿Akoni katka? María, iikniuj Lázaro uan iikniuj Marta, katkaj itasojikniuan Jesús.

¿Toni kichiuak? María miakpa kinextij ke kitakachiuaya Jesús, iKoneuj Dios. Kineltokaya ke Jesús ueliskia kichiuas maj iikniuj Lázaro, amo momikiliani uan kiitak keman Jesús kichiuak maj oksepa nemi. Iikniuj Marta, kijijtoj keman yejua kikaktoya Jesús uan amo kipaleuij itech seki tekimej ompa kalijtik. Sayoj ke Jesús kijtoj ke María kuali kichiujtoya porin kitayekanaltij okachi kiixmatis Dios (Lucas 10:38-42).

Se tonal, María kinextij ke kuali kiseliaya Jesús keman kikuatekilij uan kimetstekilij “se aceite tein kualtsin ajuiyak uan semi patiyoj” (Mateo 26:6, 7). Miakej kijtojkej ke kiauilojtoya teisa tein patiyoj. Sayoj ke Jesús kitajtouij uan kijtoj: “Kampa moteixmatiltis nejin kuali tanauatilmej, no motetapouis tein kichiuak nejin siuatsin, uan ijkon kielnamikiskej” (Mateo 24:14; 26:8-13).

¿Toni techmachtia? María semi takuaujtamatik. Okachi kitayekanaltij kiueyichiuas Dios uan amo okse taman. Katka yolyemanik uan kinextij ke kitakachiuaya Jesús, maski tein kimakaskia patiyoj yeskia.

María (inan Jesús)

María (inan Jesús)

¿Akoni katka? María katka se ichpoch judía. Ayamo motekaya iuan se takat keman yolik Jesús, porin mokokoxkatalij ika ichikaualis Dios.

¿Toni kichiuak? María katka yolyemanik uan kitakamatik Dios. Motenkaujka monamiktis iuan José keman se ángel kiluij ke mokokoxkataliskia uan ke kipiaskia Mesías tein achto moijtojka ke ualaskia (Lucas 1:26-33). Yejua kinekik kichiuas tein Dios kiluijka. Satepan ke Jesús yolik, María motekak iuan José uan kinpiakej naui okichpipil uan ome siuapipil. Yejua ika, María amo katkaok virgen (Mateo 13:55, 56). Maski kipiak se ueyi tatiochiualis, amo keman kiselij nion kinekik maj kiueyitalianij. Uan ijkon kichiuak keman Jesús tanojnotstinemik uan itech xiujmej keman peuak nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo.

¿Toni techmachtia? María kitakamatik Dios uan kiselij se ueyi tekit. Uan no kuali kiixmatia iTajtol Dios. Moixejekoua ke kemej 20 viajes ika tajtoj Tajkuilolamatsin keman kijtoj tajtolmej tein tikajsij itech Lucas 1:46-55.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de María, xikonita tamachtilis “Lecciones que aprendemos de María”.

María Magdalena

María Magdalena

¿Akoni katka? María Magdalena katka se imomachtijkauj Jesús akin amo keman kikauak.

¿Toni kichiuak? María Magdalena katka semej siuamej akin yajtinemik iuan Jesús uan imomachtijkauan. Katka se siuatsin akin kiyolpaktiaya kitemakas tein kipiaya para kinpaleuis (Lucas 8:1-3). Iuan yajtinemik Jesús hasta keman tamik itekiuj nikan taltikpak uan ompa yetoya keman kimiktijkej. Yejua semej akin yekinika kiitak keman Jesús oksepa nemik, nejon se ueyi tatiochiualis (Juan 20:11-18).

¿Toni techmachtia? María Magdalena semi tapaleuij keman Jesús tanojnotsak uan katka se imomachtijkauj akin semi tekitik.

Marta

Marta

¿Akoni katka? Marta katka iikniuj Lázaro uan María.Yejuan nemiaj Betania, amo uejka de Jerusalén.

¿Toni kichiuak? Marta katka itasojikniuj Jesús. Yejua ika Biblia kijtoua ke “Jesús kintasojtaya Marta, María uan Lázaro” (Juan 11:5). Marta kuali teseliaya. Se tonal keman Jesús kinkalpanoto, María kikaktoya keman Marta kichiujtoya ichiualis kalijtik. Marta kualanik porin María amo kipaleuijtoya, sayoj ke Jesús ika netasojtalis kiluij maj amo ijkon tanemiliani (Lucas 10:38-42).

Keman Lázaro mokokouaya, Marta uan iikniuj María tatitankej maj kinotsatij Jesús, porin kimatiaj ke ueliskia kipajtis (Juan 11:3, 21). Sayoj ke Lázaro momikilij. Keman Marta tajtoj iuan Jesús kinextij ke kineltokaya ke mikemej ueliskia oksepa nemiskej uan takuaujtamatia ke Jesús ueliskia kichiuas maj iikniuj oksepa nemi (Juan 11:20-27).

¿Toni techmachtia? Marta mochikauak kuali teselis. Kuali kikakik tein kiyolmajxitijkej. Kijtoj tein kimachiliaya uan kinextij ke takuaujtamatia.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Marta, xikonita tamachtilis “Nejua niyektakuautamati”.

Míriam

Míriam

¿Akoni katka? Míriam katka iikniuj Moisés uan Aarón. Yejua yekinika siuatsin akin Biblia kitokaytia tanauatijkej.

¿Toni kichiuak? Kemej katka tanauatijkej kitematiltiaya tein Dios kijtouaya. Katka se siuatsin ueyichiujkej ompa Israel. Keman Dios kinixpoloj tateuianij egipcios itech mar Rojo, yejua kicantarouilij Jehová iniuan takamej (Éxodo 15:1, 20, 21).

Satepan Míriam uan Aarón peuak kijijtouaj Moisés. Ijkon kichiujkej porin moueyinekiaj uan kinexikoluiayaj. “Jehová kinkaktoya” uan kintakaualtij (Números 12:1-9). Dios kitatsakuiltij Míriam ika lepra porin yejua peuak taijijtoua. Moisés kitataujtij Jehová maj kipajti uan yejua kikakik. Sayoj ke achto Míriam monekik yetos okseko chikome tonal para ueliskia oksepa mokepas iniuan israelitas (Números 12:10-15).

Biblia kijtoua ke Míriam kikakik Dios keman kitakaualtij. Miak xiujmej satepan, Dios kinextij ke kipiaya se ueyi tekit ompa Israel keman kijtoj: “Nikintitanik moixpan Moisés, Aarón uan Míriam” (Miqueas 6:4).

¿Toni techmachtia? Tein kipanok Míriam kinextia ke Dios kikaki tein tikiniluiaj tokniuan uan tein tikijtouaj de yejuan. No techmachtia ke para tikyolpaktiskej Dios, moneki amo timoueyinekiskej nion titenexikoluiskej, porin ueliskia tikchiuaskej maj amo kuali kinitakan oksekin.

Rahab

Rahab

¿Akoni katka? Rahab katka se siuaauilnenkej akin nemia itech ueyi xolal Jericó tein pouia Canaán uan satepan peuak kiueyichiua Jehová.

¿Toni kichiuak? Rahab kintatij ome israelitas akin tapijpiatoj itech xolal. Ijkon kichiuak porin kikakik ke Jehová, ininDios israelitas, yekinika kinkixtij de ininmako egipcios uan satepan de amorreos.

Rahab kinpaleuij tapijpianij uan kintataujtij maj kinmakixtianij yejua uan ichankauan keman israelitas kiixpoloskiaj Jericó. Yejuan kijtojkej ke kemaj, sayoj ke monekia kichiuas seki taman: yekinika, amo akin ueliskia kiluis tein yajkaj kichiuatoj; ojpatika, yejua uan ichankauan monekia mokauaskej ininkalijtik keman yaskiaj tateuitiuij; uan expatika, monekia kiilpis itech ventana se lazo chichiltik, ijkon kimatiskiaj katiyejua katka ichan. Rahab kichiuak nochi tein kiluijkej, ijkon yejua uan ichankauan momakixtijkej keman israelitas kiixpolojkej Jericó.

Satepan Rahab monamiktij iuan se israelita uan mochiuak semej iuejkaujtatuan David uan Jesucristo (Josué 2:1-24; 6:25; Mateo 1:5, 6, 16).

¿Toni techmachtia? Biblia kijtoua ke Rahab semi takuaujtamatik (Hebreos 11:30, 31; Santiago 2:25). Tein kipanok technextilia ke Dios teiknelia, amo techikoita uan amo kiita tein achto kichiujkej akin iuan takuaujtamatij, ta kintatiochiuia.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Rahab, xikonita tamachtilis “Fue declarada justa por obras”.

Raquel

Raquel

¿Akoni katka? Raquel katka semej isiuapipiluan Labán uan isiuatsin Jacob akin okachi kitasojtaya.

¿Toni kichiuak? Raquel monamiktij iuan Jacob uan kinpiakej ome ininkoneuan, akin kiixyekankej ome de 12 uejueyi kalyetonij de Israel. Biblia kijtoua ke Raquel kiixmatik itakauj keman kinyekpiaya iichkauan itat (Génesis 29:9, 10). “Raquel kualtsin moitaya uan ixkuakualtsin katka”, amo kemej Lea, iikniuj akin tayekanaya (Génesis 29:17).

Jacob kitasojtaya Raquel uan kinekik tekitis chikome xiuit para iuan monamiktis (Génesis 29:18). Sayoj ke Labán kikajkayauak para maj yekinika monamiktiani iuan Lea, uan satepan kikauak maj no iuan monamiktiani Raquel (Génesis 29:25-27).

Jacob okachi kitasojtaya Raquel uan ome ikoneuan ke Lea uan ikoneuan (Génesis 37:3; 44:20, 27-29). Yejua ika amo moyekuikayaj nejin ome siuamej (Génesis 29:30; 30:1, 15).

¿Toni techmachtia? Raquel taxikoj keman kipiak ouijkayomej iniuan ichankauan uan amo mosenkauak porin kimatia ke Jehová ueliskia kikakis inetataujtiluan (Génesis 30:22-24). Tein kipanok kinextia ke akin kinpiaj miakej inintakauan oso ininsiuauan kipiaj miak kuejmolmej iniuan ininchankauan. Tein kipanok Raquel kinextia ke tein Jehová kiixtalij yejua tein okachi kuali: se takat sayoj moneki kipias se isiuatsin (Mateo 19:4-6).

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Raquel, xikonita tamachtilis “Dos hermanas rivales ‘edificaron la casa de Israel’”.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis keyej ne uejkauj Dios kikauak maj kinpianij miakej inintakauan oso ininsiuauan, xikonita tamachtilis “¿Aprueba Dios la poligamia?”.

Rebeca

Rebeca

¿Akoni katka? Rebeca katka isiuatsin Isaac, iuan kinpiak ome ikoneuan, Jacob uan Esaú.

¿Toni kichiuak? Rebeca kichiuak tein Dios kinekia maski ouij katka. Se tonal, Rebeca yajka kikixtito at itech se ameyal uan se takat kitajtanij maj kimakani tepitsin. Yejua niman kimakak at uan kiluij ke no kikixtiskia at para icamellos (Génesis 24:15-20). Nejon takat katka se itakeual Abrahán uan uejka ojtokaka para kitemolis se isiuatsin Isaac, akin katka iokichpil iteko (Génesis 24:2-4). Itakeual Abrahán kitataujtijka Dios maj kipaleui. Keman kiitak ke Rebeca katka se siuatsin akin semi tekitia uan kualtakat, kiitak ke Dios kinankilijtoya inetataujtil uan kinextilijtoya ke yejua yeskia isiuatsin Isaac (Génesis 24:10-14, 21, 27).

Keman Rebeca kimatik keyej nejon takat ompa moajsia, kinekik iuan yas uan monamiktis iuan Isaac (Génesis 24:57-59). Satepan Rebeca kinpiak ome ikoneuan uan Dios kimatiltij ke akin tayekanaya, Esaú, kitekitiliskia akin xokoyot, Jacob (Génesis 25:23). Keman Isaac kiixtalij kitiochiuas itayekankakoneuj, akin katka Esaú, Rebeca kichiuak tein monekia para maj Jacob kiseliani nejon tatiochiualis. Ijkon kichiuak porin kimatia ke yejua tein Dios kinekia (Génesis 27:1-17).

¿Toni techmachtia? Rebeca katka se siuatsin yolyemanik, semi tekitia uan kuali teseliaya. Kemej kinextij nejin, mochiuak se kuali tesiuatsin uan temomaj, uan no se kuali itekitikauj Dios.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Rebeca, xikonita tamachtilis “Nikneki niyas”.

Rut

Rut

¿Akoni katka? Rut kayot katka Moab uan kikauak ixolal uan idioses para kitekitilis Jehová ompa Israel.

¿Toni kichiuak? Rut semi kitasojtaya Noemí, akin katka imonan. Noemí, itakauj uan ome ikoneuan yajkaj nemitoj Moab porin ompa Israel amo onkaya toni kikuaskej. Satepan, ikoneuan monamiktijkej iniuan ome moabitas, Rut uan Orpá. Sayoj ke satepan, itakauj uan ikoneuan Noemí momikilijkej. Yejua ika nochin eyi siuamej amo kipiayajok inintakauj.

Noemí kiixtalij mokepas Israel porin kipiayajya toni kikuaskej. Rut uan Orpá kinekiaj iuan yaskej, sayoj ke Noemí kiniluij maj mokepakan kampa nemiaj ininchankauan. Uan Orpá ijkon kichiuak (Rut 1:1-6, 15). Sayoj ke Rut mokauak iuan imonan porin kitasojtaya uan kinekia kiueyichiuas iDios Noemí, Jehová (Rut 1:16, 17; 2:11).

Rut katka se kuali tesiuamon uan se siuatsin akin semi tekitia, yejua ika kuali ika tajtouayaj itech ixolal Noemí, Belén. Se takat akin monotsaya Boaz, akin katka tominpixkej uan kipiaya miak talmej, kimojkaitak Rut uan kimakak miak takual para yejua uan Noemí (Rut 2:5-7, 20). Satepan Rut monamiktij iuan Boaz uan ijkon mochiuak semej iuejkaujtatuan David uan Jesucristo (Mateo 1:5, 6, 16).

¿Toni techmachtia? Rut kiixtalij kinkauas ichankauan uan ixolal porin semi kitasojtaya Noemí uan no Jehová. Kinextij ke katka se siuatsin akin semi tekitia, kitekitiliaya Dios uan amo tekauaya, hasta keman ouij katka.

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Rut, xikonita tamachtilismej “Kampa tejua tiyas nejua niyas” uan “Se tel kuali siuat”.

Sara

Sara

¿Akoni katka? Sara katka isiuatsin Abrahán uan inan Isaac.

¿Toni kichiuak? Maski Sara kuali nemia itech ueyi xolal Ur, kiixtalij kikauas tein kipiaya porin takuaujtamatia ke tein Dios motenkaujka iuan itakauj, Abrahán, mochiuaskia. Dios kiluijka Abrahán maj kisani de ueyi xolal Ur uan maj yani Canaán. Iuan motenkaujka ke semi kitatiochiuiskia uan ke ikoneuan motelmiakiliskiaj (Génesis 12:1-5). Sara xa kipiaya kemej 60 xiujmej. Desde ijkuak nenkej itech takenkalmej uan miakkan yajtinemiaj.

Maski kemej nemiaj tamouilil katka, Sara kipaleuij Abrahán para kitakamatis Dios (Génesis 12:10, 15). Miak xiujmej Sara amo kinpiak konemej, yejua ika semi motayokoltiaya. Sayoj ke Dios motenkaujka ke kintatiochiuiskia ikoneuan Abrahán (Génesis 12:7; 13:15; 15:18; 16:1, 2, 15). Satepan, Dios kimatiltij Sara ke kipiaskia se ikonetsin Abrahán. Uan maski xiuejya katka para kipias se konetsin, porin yejua kipiaya 90 xiujmej uan itakauj 100 xiujmej, kipiakej se okichpiltsin (Génesis 17:17; 21:2-5). Okichpiltsin motokaytij Isaac.

¿Toni techmachtia? Tein kipanok Sara techmachtia ke Dios nochipa kichiua tein motenkaua, maski moitas ke amo uelis mochiuas (Hebreos 11:11). No techmachtia tein moneki kichiuaskej siuamej akin kipiaj inintakauj, porin kinextia ke akin monamiktijkejya moneki motakachiuaskej (1 Pedro 3:5, 6).

  • ▸ Komo tikonneki tikonmatis okachi de Sara, xikonita tamachtilismej “Se siuat kuakualtsin” uan “Dios kitokaytij ‘iichpoch tekiuaj’”.

Sulamita

Sulamita

¿Akoni katka? Sulamita katka se ichpoch kuakualtsin akin tekitia kampa tatokayaj uan okachi ika motajtoua itech amatajkuilol El Cantar de los Cantares. Biblia amo kijtoua itokay.

¿Toni kichiuak? Ichpoch sulamita kinextij ke sayoj kitasojtaskia ichkatajpixkej (El Cantar de los Cantares 2:16). Sayoj ke kemej katka kuakualtsin, tekiuaj Salomón kiueuelitak uan kitemoj maj yejua kitasojtani (El Cantar de los Cantares 7:6). Maski oksekin kiluiayaj maj kitasojta Salomón, sulamita kiixtopeuak. Yejua kitasojtaya ichkatajpixkej (El Cantar de los Cantares 3:5; 7:10; 8:6).

¿Toni techmachtia? Ichpoch sulamita katka yolyemanik maski katka kuakualtsin uan kinextiliayaj ke kiueuelitayaj, porin amo moueyinekik. Amo kikauak maj tomin, tein oksekin kiluiayaj oso maj miakej kiixmatinij kichiuani maj amo kitasojtaniok ichkatajpixkej. Kimatik kitsakuilis tein kimachiliaya uan amo auilnemik.

Kemanian nenkej siuamej akin ininka tajtoua Biblia

  1. Eva

    Eva

  2. Tetsaujkakiouit (2370 a. C.)

  3. Sara

    Sara

  4. Isiuatsin Lot

    Isiuatsin Lot

  5. Rebeca

    Rebeca

  6. Lea

    Lea

  7. Raquel

    Raquel

  8. Israelitas kisaj de Egipto (1513 a. C.)

  9. Míriam

    Míriam

  10. Rahab

    Rahab

  11. Rut

    Rut

  12. Débora

    Débora

  13. Jael

    Jael

  14. Dalila

    Dalila

  15. Ana

    Ana

  16. Yekinika tekiuaj de Israel (1117 a. C.)

  17. Abigaíl

    Abigaíl

  18. Sulamita

    Sulamita

  19. Jezabel

    Jezabel

  20. Ester

    Ester

  21. María (inan Jesús)

    María (inan Jesús)

  22. Jesús moauia (29 s. C.)

  23. Marta

    Marta

  24. María (iikniuj Marta uan Lázaro)

    María (iikniuj Marta uan Lázaro)

  25. María Magdalena

    María Magdalena

  26. Jesús momikilia (33 s. C.)

    Amaixmej itech Náhuatl (norte de Puebla) (2003-2025)
    Kampa se kisa
    Kampa se kalaki
    • náhuatl del norte de Puebla
    • Maj se kipanoltili okse
    • Kampa se kipata kemej se kineki
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Kemej kinamiki motekitiltis
    • Keniuj tikyekpiaj tein tikseliaj
    • Kampa mopata seki taman
    • JW.ORG
    • Kampa se kalaki
    Maj se kipanoltili okse