Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
3-9 METSTI DICIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | HECHOS 9-11
“Kintajyouiltij itatojtokakauan Cristo, satepan no mochiuak itatojtokakauj”
bt pág. 60 § 1, 2
“Nochi in taneltokani [...] yolseukanemiaj”
Takamej ajsitiuijya Damasco porin kinkixtitij itatojtokakauan Cristo ininchan, kinpinaujtitij, kinilpitij uan kinuikatij hasta Jerusalén kampa akin pouij itech Sanedrín kintatsakuiltiskej.
2 Kinixyekana Saulo, akin tapaleuij maj kimiktianij se itatojtokakauj Jesús. Yankuixtok kiitak keniuj akin pouij itech itaneltokalis kitetenkej Esteban, se itatojtokakauj Jesús akin tatakamatik (Hech. 7:57–8:1). Satepan, kinteltajyouiltij itatojtokakauan Jesús akin nemiaj Jerusalén. Uan axkan kitemoua kinixpolos nochin akin pouij itech “ojtsin de Dios”, porin semi kintauelita (Hech. 9:1, 2).
Jiova mochiua Sokikonchiujkej akin techpaleuia
4 Jiova amo kinita taltikpakneminij kemej tejuan tikinitaj. Yejuatsin kiita iyolo sejse taltikpaknenkej uan kiita keniuj yekmelauj tamati (xikonixtajtolti 1 Samuel 16:7b). Se taman tein kinextia nejin yejua keman kipeualtij nechikol kampa kichiuaj kemej Cristo. Yejuatsin kichiuak maj tel miakej akin amo kinpoujkaitayaj kiixmatinij yejuatsin uan no iKonetsin (Juan 6:44). Semej nejin taltikpakneminij katka se fariseo akin motokaytiaya Saulo. Yejua semi moueyinekia uan tateuiaya, kintajyouiltiaya tokniuan uan kintakajkayauiliaya (1 Tim. 1:13). Sayoj ke Jiova kiitak iyolo uan kiitak ke Saulo amo katka kemej sokit tein amo kualtiaya (Prov. 17:3). Kiitak ke Saulo katka kemej sokit tein ika ueliskia kichijchiuas se kualtsin tapalkat “para yas kinnojnotstinemitiu [...] pueblojme ten amo pouij judíos [...,] uejueyi chiuanime uan no inixpan in pueblojuani de Israel” (Hech. 9:15). Jiova no kinixpejpenak okseki taltikpakneminij uan kinpaleuij maj mopatanij uan maj mochiuanij kemej yeskia se tapalkat tein “semi kualtsin tachijchiu uan takualnextil”. Sekin tachtekiaj, tauanayaj uan auilnemiaj (Rom. 9:21; 1 Cor. 6:9-11). Sayoj ke keman kiixmatkej Dios, kichikaujtiyajkej inintakuaujtamatilis uan mokaujkej maj yejuatsin kinpaleuiani maj mopatanij.
bt pág. 64 § 15
“Nochi in taneltokani [...] yolseukanemiaj”
15 Keman akin achto kintajyouiltij itatojtokakauan Jesús peuak tanojnotsa itech sinagogas, ¡judíos semi kimoujkaitakej uan xa hasta kualankej! Uan no kijtouayaj: “Nijin tagat, yejua ten kintajyouiltiaya kampa Jerusalén nochi nekes ten motatatautiliayaj ika in chikaualis de itokaytsin de Jesús” (Hech. 9:21). Pablo kinmelauilij ke kipatak inemilis porin “kinyekajsikailiaya ke in Jesús Yejuatsin in Cristo” (Hech. 9:22). Sayoj ke nejon amo nochipa kipaleuij. Yejua ika, amo uelik kinpaleuij akin okachi kitayekanaltiayaj tein momattoyaj kichiuaskej nion akin moueyichiuayaj. Maski ijkon, Saulo amo mosenkauak.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
bt pág. 60, 61 § 5, 6
“Nochi in taneltokani [...] yolseukanemiaj”
5 Keman Jesús kitsakuilij Saulo ijkuak yajtoya Damasco, amo kitajtanij: “¿Keyej tikintajyouiltijtok notatojtokakauan?”, ta: “¿Keye tejua ay tinechtauelitstinemi?” (Hech. 9:4). Kemej tikitaj, Cristo no tajyouia keman itatojtokakauan kipanouaj ouijkayomej (Mat. 25:34-40, 45).
6 Yejua ika, komo titajyouijtokej porin tiktakamatij Cristo, uelis tikyekmatiskej ke yejua uan iPopaj kiitaj tein tikpanouaj (Mat. 10:22, 28-31). Tein melauj, xa amo niman techijkuaniliskej ouijkayot. Maj tikelnamikikan ke iKonetsin Dios kiitak keniuj Saulo tapaleuij keman kimiktijkej Esteban uan keman kintitilatskej uan kinkixtijkej ininchan itatojtokakauan Jesús ompa Jerusalén (Hech. 8:3). Maski ijkuak amo kinmakixtij, kemaj kinmakak ichikaualis Dios tein kinpaleuij maj kisentokanij tatakamatinij.
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 10:6
Simón [...] taxokoltijke de kuetaxme: Akin kitekitiltiayaj ininkuetaxyo oso ininpaneuayo tapialmej kikixtiliayaj tojmit ika tenex uan at, no ika kikixtiliayaj nakat tein kipiayaok uan ichiauayo. Satepan, kichijchiuayaj xiujpaj uan kitekiliayaj nejon kuetaxmej keman kichijchiuayaj seki taman. Nejon kichiuaya maj tatsojyaya uan monekia miak at, xa yejua ika Simón nemia atennakastan, xa kampa ika peuaya xolal Jope. Itech Tanauatil tein kiselij Moisés moijtouaya ke akin tekitiaj ika tapialmej tein mikemej amo moajsiaj chipaujkej (Le 5:2; 11:39). Yejua ika, miakej judíos kinixtopeuayaj akin kichiuayaj nejon tekit uan amo keman kochiskiaj ininchan. Uan no, itech amatajkuilol Talmud moijtoua ke akin tachipauaya kampa aksa yaya kalan okachi kuali tekit kipiaya ke akin kixokoltiayaj kuetaxmej. Sayoj ke nejon amo kitsakuilij Pedro maj mokaua ichan Simón. Kinextij ke kipiaya se kuali tanemilil uan nejon kipaleuij keman kinauatijkej maj youi ichan se takat akin amo katka judío. Seki motelmachtianij kijtouaj ke “taxokoltijke de kuetaxme” itech tajtol griego (byrseús), no ijkon kitokaytiayaj Simón.
10-16 METSTI DICIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | HECHOS 12-14
“Bernabé uan Pablo kinchiuaj itatojtokakauan Jesús kampa okachi uejka”
bt pág. 86 § 4
“Moueyiyolpaktiayaj uan Dios kinyolpepexokaltijtiaya ika in [y]ektikatsin [e]spíritu”
4 ¿Keyej yektikatsin espíritu kinextij ke Dios kinixpejpenka Bernabé uan Saulo? (Hech. 13:2.) Biblia amo kimelaua. Sayoj ke tikmatij ke yektikatsin espíritu tapaleuij maj kinixpejpenakan. Uan tanauatianij uan tamachtianij akin moajsiaj ompa Antioquía tein poui Siria senkis kipaleuijkej tein moixpejpenak. ¡Xa nejon ome tanojnotsanij semi kinyolchikauak keman kiitakej ke ininikniuan amo kinnexikoluijkej, ta “motamitatatautilijke”, “motamisauke”, “kinkuamapachojke [...] uan kinkauatoj tech in ojti”! (Hech. 13:3.) Tejuan no moneki tikinpaleuiskej akin kinixtalijkej itech nechikol maj kichiuakan seki tekimej, kemej tayekananij. Amo tikinnexikoluiaj, ta ‘tikintakachiuaj uan tikintasojtaj totayekankakauan por ika ne tekit tein yejuan kichiutinemijʼ (1 Tes. 5:13).
bt pág. 95 § 5
“Tanojnotstinenke ika in Tajtoltsin de Dios ika miak yolchikaualis”
5 Yekinika yajkej Iconio, semej ueyi xolalmej tein poui Galacia. Ompa nemiaj miakej hebreos uan akin amo katkaj judíos uan kiselijkaj inintaneltokalis. Ijkon kemej nochipa kichiuayaj, Pablo uan Bernabé tanojnotsatoj sinagoga (Hech. 13:5, 14). Yejua ika, “amo sayo judíos takuautamatke. Ta, no takuautamatke in tagayot ten amo poutinemij keme judíos” (Hech. 14:1).
Maj nochipa tiktekitilikan Dios maski tikpanoskej “miak tajyouilis”
4 Satepan ke Pablo uan Bernabé takalpanotoj Derbe, “mokepkej Listra uan Iconio uan Antioquía, uan kinchikaujkej imomachtijkauan Jesús, uan kinyolchikaujkej maj kisentokanij takuaujtamatinij uan kiniluiayaj: ‘Moneki tikpanoskej miak tajyouilis uan ijkon tikalakiskej itech itekiuajyo Dios’” (Hech. 14:21, 22, TNM). Yekinika uelis tiknemiliskej ke nejin tajtolmej amo taixejekol, ta tein melauj, komo moijtoua ke se kipanos “miak tajyouilis” amo teyolchikaua. Komo ijkon, ¿keniuj Pablo uan Bernabé kinyolchikaujkej tokniuan ika nejon tajtolmej tein kinextiaya ke kipanoskiaj okachi ouijkayomej?
5 Maj tikitakan ika nejmachkayot tein Pablo kijtoj uan nejon techpaleuis maj tikajsikamatikan. Yejua amo sayoj kijtoj: “Moneki tikxikoskej miak tajyouilis”. Ta kijtoj: “Moneki tikpanoskej miak tajyouilis uan ijkon tikalakiskej itech itekiuajyo Dios”. Kemej moita, Pablo kinyolchikauak tokniuan keman kiniluij toni netetayokolil kiseliskiaj komo amo kikauayaj Dios. Nejon netetayokolil amo sayoj katka se takochitalis. Tein melauj, Jesús kijtojka: “Naken yek takuautamati [‘taxikoua’, TNM] hasta kuak in mikilistempan, yejua ne makisas” (Mat. 10:22).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w08 15/5 pág. 32 § 7
Tein moixtajtoltia itech amatajkuilol Hechos
12:21-23; 14:14-18. Herodes niman kiselij taueyichiualis tein sayoj Dios kinamikia kiselis. ¡Pablo uan Bernabé niman kiixtopeujkej keman kinekiaj kinueyichiuaskej! Maj amo keman tiknejnekikan maj techueyitalikan porin tikpiaj se tekit itech inechikol Jiova.
nwtsty notas tein ika se momachtia Hch 13:9
Saulo, ten no kitokaytiaj Pablo: Ijkuak, Saulo peuak kitokaytiaj Pablo. Tatitanil katka hebreo uan yolik ompa Roma (Hch 22:27, 28; Flp 3:5). Yejua ika, xa kitalilijkej nejon ome tokaymej keman katka nojnel: Saulo itech hebreo uan tokayit romano, Pablo. Itech nejon tonalmej judíos kipiayaj ome tokaymej, okachiok akin amo nemiaj Israel (Hch 12:12; 13:1). Kemej neskayot, seki ichankauan Pablo no kipiayaj tokaymej romanos itech tajtol griego uan tokaymej itech tajtol hebreo (Ro 16:7, 21). Dios kiixpejpenak Pablo maj kinixmatilti kuali tanauatilmej akin amo katkaj judíos (Ro 11:13). Pablo xa kinemilij ke okachi kuali kiseliskiaj komo kikuia itokay romano (Hch 9:15; Gál 2:7, 8). Seki motelmachtianij kijtouaj ke kikuik itokay romano porin ijkon motokaytiaya tekiuaj Sergio Paulo, sayoj ke nejon xa amo melauak, porin kisentokak kikuik nejon tokayit keman amo yetoyaok Chipre. Oksekin kinemiliaj ke Pablo amo kinekik kikuis itokay hebreo porin keman kijtouayaj itech tajtol griego mokakia kemej se tajtol tein kikuiaj keman ika tajtouayaj se taltikpaknenkej (oso se tapial) tein semi moueyinekia (xikonita nota tein ika se momachtia Hch 7:58).
Pablo: Tokayit Paulos (itech tajtol latín Paulus) kijtosneki “tsikitsin”. Itech Escrituras Griegas Cristianas itech tajtol náhuatl ixnesi 467 keman ika motajtoua tatitanil Pablo uan se keman ika motajtoua Sergio Paulo, akin tekiuajtia Chipre (Hch 13:7).
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 7:58
Saulo: Oso “Saúl”, kijtosneki “Kiixpejpenak [Dios]” oso “kitajtanik [Dios]”. Saulo, akin no moixmati kemej Pablo (itokay romano), ualeuaya “iuan ichankauan de ne ueyi tetat Benjamin [...], nochi yejuan poutiualayaj iuan hebreos” (Flp 3:5). Kemej katka romano (Hch 22:28), taixejekol maj itatuan judíos kitalilianij se tokayit romano, Paulus oso Pablo, tein kijtosneki “tsikitsin”. Xa kipiak nejon ome tokaymej keman katka nojnel uan hasta keman ueyiak. Xa onkaya miak taman keyej itatuan kitokaytijkej Saulo. Itech ikalyetouanij Benjamín, tokayit Saulo semi kikuiaj porin akin yekinika tekiuajtik Israel pouia itech nejon kalyetouanij uan motokaytiaya Saúl (1Sa 9:2; 10:1; Hch 13:21). Xa itatuan no kiixpejpenkej nejon tokayit porin kijtosneki ke Dios kitajtanik. Oso xa ipopaj motokaytiaya Saulo uan ne uejkauj tetatmej momattoyaj kintokaytiskej ininkoneuan kemej yejuan (no xikonita Lu 1:59). Yejua ika, keman moajsia iniuan okseki judíos uan okachiok keman momachtiaya iniuan fariseos uan nemia kemej yejuan, xa kikuik itokay hebreo, Saulo (Hch 22:3). Uan nesi ke satepan ke mochiuak itatojtokakauj Cristo, panoua majtakti xiuit satepan kisentokakej kiixmatiaj ika nejon tokayit (Hch 11:25, 30; 12:25; 13:1, 2, 9).
17-23 METSTI DICIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | HECHOS 15, 16
“Kiixpejpenkej se taman ika iTajtol Dios”
bt pág. 102 § 8
“Mokualankatajtoltiayaj [...] uan kintajtolteuijke”
8 Lucas no kijtoua ke keman “Pablo uan Bernabé mokualankatajtoltiayaj iuan ne [...] taka de Judeajkopaka”, akin tayekanayaj itech nechikol kiixtalijkej maj “Pablo uan Bernabé uan oksekin taneltokani para ma yakan kampa ne pueblo Jerusalén” kampa moyektaliskia kuejmol (Hech. 15:2). Motajtolteuiayaj porin sekin kinekiaj maj mochiua se taman uan oksekin okse taman. Kemej tayekananij kitemouayaj maj amo moxexelouanij, kiixejekojkej maj seki tokniuan yakan kinixpantilitij kuejmol oloch taojtokaltianij, kampa pouiaj “tatitanilme de Cristo uan [...] ueuentsitsin” ompa Jerusalén. ¿Toni techmachtia tein kichiujkej tayekananij akin kayomej Antioquía?
w12 15/1 pág. 5 § 6, 7
Akin yekmelauj kichiuaj kemej Cristo kipoujkaitaj iTajtol Dios
6 Tein kijtoua Amós 9:11, 12 semi tapaleuij maj moyektali kuejmol. Nejin texto no ixnesi itech Hechos 15:16, 17, kampa kijtoua: “Nimoualkuepas. Uan oksepa nikajokuis uan nikyankuikatalis ichan den rey David den uejueliuik ya. Uan nikyankuikaiskaltis ne ichan de David ika ten mokauak uan ijkon oksepa niketsas [...,] para ma nochi in taltikpakuani ma nechyoltemokan de Nejuatsin niin Tekotsin. Uan ijkon nikchiuas para ma nochi pueblojuani ten amo poutinemij keme judíos ma no ijkon nouan ma motatatautilikan ika por notokaytsin” (tejuan tiktalilijkej cursivas).
7 Melauak ke nejin texto amo kinextia ke akin amo katkaj judíos uan mochiujkej itatojtokakauan Cristo monekia moneskayotiskej itech ininnakayo. Sayoj ke itatojtokakauan Cristo akin katkaj judíos kiajsikamatiskiaj ke kemaj monekia moneskayotiskej keman kiixtajtoltiskiaj. ¿Keyej? Porin yejuan kiitayajya kemej se judío keman se akin amo katka judío moneskayotiaya itech inakayo (Éxo. 12:48, 49). Nejin monextia itech Ester 8:17, kampa itech Septuaginta moijtoua: “Miakej akin pouij itech xolalmej kinneskayotijkej itech ininnakayo uan mochiujkej judíos” (Biblia Textual, nota; tejuan tiktalilijkej cursivas). Yejua ika, ¿toni moijtojka itech amatajkuilol Amós? Ompa moijtojka ke nesiskia se yankuik xolal, tein kiuikaskia itokay Dios. Akin yekinika ompa pouiskiaj yeskiaj judíos uan akin kiselijkaj inintaneltokalis judíos uan moneskayotijkaj itech ininnakayo. Sayoj ke iniuan pouiskiaj “nochi in taltikpakuani”, oso akin amo katkaj judíos uan amo taneskayotilmej. Senkis nesia ke akin amo katkaj judíos amo monekia moneskayotiskej itech ininnakayo uan ijkon mochiuaskej itatojtokakauan Cristo.
bt pág. 123 § 18
Kinyolchikaujkej “nochi in taneltokani”
18 Pablo uan Timoteo sentekitikej miak xiujmej. Keman yajtinemiaj semi kinpaleuijkej tokniuan akin taixyekanayaj itech inechikol Dios. Kemej neskayot, “tech nochin pueblojme kampa panoayaj [...] kinnextiliayaj in taneltokani ma kintakamatinemij nochi in tanauatilme ten kinualmaktilijke in tatitanilme de Cristo uan in tiopan ueuentsitsin de Jerusalén” (Hech. 16:4). Tokniuan kitakamatkej tanauatilmej tein kinmakakej uan yejua ika “kachi ok yek takuautamatke de Cristo. Ika ya nojon kachi ok momiaktilijtiayaj” (Hech. 16:5).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w12 15/1 pág. 10 § 8
Maj titachixtokan kemej itatitaniluan Jesús
8 ¿Toni techmachtia tein kinpanok? Tikitaj ke iyektikatsin espíritu Dios kipaleuij Pablo satepan ke yajki Asia. Ompa, Jesús kipaleuij satepan ke yajki Bitinia. Uan no, Cristo kiluij maj youi Macedonia satepan ke ajsik Troas. Itech totonaluan, Jesús, akin kiixyekana inechikol Dios no ijkon ueliskia techpaleuis (Col. 1:18). Kemej neskayot, xa tiknekij titekitiskej kemej precursores oso tiyaskej kampa monekij okachi tanojnotsanij. Sayoj ke xa Jesús techpaleuis ika iespíritu Dios sayoj satepan ke tikchiuaskej tein techpaleuis maj tikajsikan tein tikixtalijtokej. ¿Keyej? Maj tikitakan se neskayot. Se akin kinejnemiltia se tepos sayoj uelis kiuikas iyekmakopa uan iopochmakopa komo kinejnemiltijtokya. No ijkon, Jesús uelis techpaleuis sayoj komo tikchiujtokejya tein moneki oso timochikaujtokejya okachi titanojnotsaskej.
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 16:37
tipueblojuani de Roma: Tein kijtosneki ke pouiaj Roma. Pablo uan nesi ke no Silas, katkaj romanos. Tanauatil tein kipiayaj romanos kijtouaya ke se romano monekia kimelauaskej kemej kinamikia uan amo keman monekia kitatsakuiltiskej senteixtenoj komo amo achto kiitayaj tein kinamikia kiselis. Se romano uelia kichiuaya seki taman kampa yeski moajsiskia itech altepet. Amo monekia kitakamatis itanauatiluan xolal kampa nemia, ta itanauatiluan Roma. Komo kipantiayaj se taman ininixpan tamelauanij, yejua kijtouaya ox kinekia maj kimelauakan ika tanauatilmej tein kipiayaj itech xolal kampa nemia oso maj kimelauakan tamelauanij romanos. Uan komo kiixtaliayaj maj kimiktikan, uelia kitemos inepaleuil tekiuaj romano. Tatitanil Pablo tanojnotsak itech nochi xolalmej kampa taixyekanaya Roma. Moajsi tein kinextia ke expa mopaleuij ika inintanauatiluan romanos. Hasta kampa tikmatij, expa kichiuak: 1) Ompa Filipos keman kinmatiltij tamelauanij ke yejuan kitapanauilijkaj tanauatil keman kiuijuitekkej. 2) Ompa Jerusalén kijtoj ke katka kayot Roma tein kipaleuij maj amo kiuijuitekikan. 3) Keman yayaj kimelauatij, tajtanik maj César, akin taixyekanaya Roma, kikakini tein ika kiteluiliayaj (Hch 22:25; 25:11).
it-1 pág. 1029 § 6
Kiuijuitekkej
Pablo kiuijuitekkej ika takot itech xolal Filipos. Ika nejon tein kichiuilijkej akin kiixnamikiaj, motajtouij uan tapaleuij maj ueli moteixmatilti kuali tanauatilmej. Pablo kiuijuitekkej senteixtenoj uan kitsakkej, sayoj ke keman tekiuanij kimatkej ke katka romano, semi moujkej porin kiuijuitekkej uan porin amo kimelaujkej achto. Uan no, yejua uan Silas senteixtenoj kinijtouilijkej ke kichiuayaj tein amo kuali. Yejua ika, keman tamelauanij kijtojkej maj kinkajkauanij, Pablo kijtoj: “Tejuan tipueblojuani de Roma. Uan namejuan nantechuitekke senteixteno maski amo nantechixkomakakke achtopa [...]. Uan no nantechkalakijke cárcelijtik. Uan axkan nankinekij nantechkajkauaske ichtaka. Ta, [...] ma yejuan ualakan ma techkixtikij”. Tamelauanij monekik kijtoskej ke mopolojkej. Tajkuilol kijtoua: “In mayolme yajke kinmatiltitoj in tekiuani nochi ten kikakke. Uan in tekiuani moueyiyolmoutiayaj kuak kikakke ke Pablo uan Silas katka pueblojuani de Roma. Uan ijkon in tekiuani yajke cárcelteno uan kinilijke Pablo uan Silas ijkuin: ‘Xitechontapojpoluikan nochi nijin ten tamechchiuilijke’. Uan ijkon kinualkixtijke den cárcel; uan de ompa kintatautijke ka mouisyot ijkuin: ‘Xitechonyekakilikan ke xikisakan ya tech nijin pueblo de Filipos’” (Hch 16:22-40). Nejon tapaleuij maj ueli moteixmatilti kuali tanauatilmej uan maj amo kiitanij ke kitapanauilijkej inintanauatiluan tekiuanij, porin keman tamelauanij kinkajkaujkej Pablo uan Silas, nochin kimatkej ke yejuan amo teyi kichiujkaj. Pablo kichiuak nejon porin kinekia maj tekiuanij kinkauanij maj kiteixmatiltikan kuali tanauatilmej (Flp 1:7).
24-30 METSTI DICIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | HECHOS 17, 18
“Maj titanojnotsakan uan maj titamachtikan kemej tatitanil Pablo”
nwtsty notas tein ika se momachtia Hch 17:2, 3
kinmachtiaya: Pablo amo sayoj kiteixmatiltij kuali tanauatilmej ika iTekiuajyo Dios, ta kimelauak ika Tajtoltsin de Dios oso Escrituras Hebreas. Yejua amo sayoj kiixtajtoltij, ta ika kinmachtij oso kintanemililtij taltikpakneminij uan kipatak itanojnotsalis kemej okachi kinpaleuiskia. Tajtol griego dialégomai kijtosneki “se tajtos iuan aksa ika se taman”, uan kijtosneki kuali se monojnotsas. Nejin tajtol griego no mokui itech Hechos 17:17; 18:4, 19; 19:8, 9; 20:7, 9.
kinmejmelauilij [...] ne Tajtoltsin de Dios: Tajtol griego kijtosneki “se kitalis inakastan”. Nejin ueliskia kiteajsikamatiltis ke Pablo ika nejmachkayot kinextij tein kichiuaskia Mesías ika tein achto moijtojka itech Escrituras Hebreas. Ijkon kinextij keniuj mochiuak tajkuilol.
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 17:17
kampa plaza: Moajsia kampa ika norte kampa moajsia Acrópolis, kampa moajsiaj tanamakaloyamej ompa Atenas (itech griego agorá). Patauak katka kemej 200 metros uan ueyak kemej 250 metros. Ompa amo sayoj tanamakayaj uan takouayaj, ta no mosentiliayaj taixyekananij uan mochiuaya okseki taman. Akin nemiaj Atenas kiuelitayaj ompa mosentiliskej uan ika tajtoskej miak taman.
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 17:22, 23
tatadios ten amo se kixmati: Tajtolmej griegos Agnóstoi Theói ijkuiliujtoyaj itech se altar ompa Atenas. Akin ompa nemiaj kinueyichiuayaj tiotsitsin uan yejua ika kinchijchiuiliayaj miak templos uan altares, hasta kichijchiujkej altares kampa kinueyichiujkej tiotsitsin tein amo moitaj kemej Taueyichiualis, Yolyemanilis, Chikaualis, tein teTanemililtia uan Teiknelilis. Kemej xa mouiaj maj se tiotsin kualanini iniuan porin amo kichijchiuilijkej kampa kiueyichiuaskiaj, kimaktilijkej se altar se “tatadios ten amo se kixmati”. Ijkon, kinextijtoyaj ke kineltokayaj ke nemia se Dios akin amo kiixmatiaj. Ika tamatilis, Pablo ika tajtoj nejon altar uan ika kinnojnotsak nejon Dios akin amo kiixmatiaj, Dios akin melauak.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w08 15/5 pág. 32 § 5
Tein moixtajtoltia itech amatajkuilol Hechos
18:18. ¿Toni netenkaualis kichiuak Pablo? Seki motelmachtianij kijtouaj ke Pablo kichiuak se netenkaualis kemej se nazareo (Núm. 6:1-21). Sayoj ke, Biblia amo kijtoua toni netenkaualis katka nion ox kichiuak achto oso satepan ke kipatak inemilis oso ox kipeualtijtoya oso kitamiltijtoya. Kemej yeski, amo kichiujtoya se tajtakol ika nejon netenkaualis.
nwtsty nota tein ika se momachtia Hch 18:21
komo Dios kimonekiltia: Nejin tajtol kinextia ke moneki tikitaskej toni itanejnekilis Dios keman tikixtaliskej tikchiuaskej se taman. Tatitanil Pablo nochipa ijkon kichiuak (1Co 4:19; 16:7; Heb 6:3). Santiago, se imomachtijkauj Jesús, no techyolchikauak maj tikijtokan: “Komo in Totekotsin kimonekiltia, ijkuakon tinemiske ok uan tikchiuaske ok nijin chiualis oso yejua ne” (Snt 4:15). Moneki tikchiuaskej ijkon kemej tikijtoskej. Keman aksa kijtoua: “Komo Dios kimonekiltia”, moneki mochikauas kichiuas ijkon kemej Jiova kineki. Amo moneki maj nochipa chikauak tikijtokan nejin tajtolmej, sayoj uelis tiknemiliskej (xikonita Hch 21:14; 1Co 4:19; Snt 4:15 uan Rbi8-S, Apéndice 1D).
31 METSTI DICIEMBRE HASTA 6 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | HECHOS 19, 20
“Ximoyekpiakan namejuan uan xikinyekpiakan nochin ichkamej”
w11 15/6 pág. 20 § 5
Xikinyekpiakan “nochi itaneltokakauan de Dios”
5 Tatitanil kijtoj ke tayekananij monekia kinyekpiaskej iichkauan Dios. Monekia kiajsikamatiskej ke ichkamej katkaj iaxkauan Jiova uan Jesucristo, uan tanankiliskiaj ininixpan kemej kinyekpiaskiaj. Kemej neskayot, maj tiknemilikan ke se totasojikniuj youi kansaika seki tonalmej uan techiluia maj tikinyekpiakan ikoneuan. ¿Melauj ke timochikauaskiaj tikinyekpiaskej uan tikintamakaskej? Uan komo semej kokolispeuaskia, niman tiktemoskiaj maj kipajtikan. No ijkon, tayekananij kimatij ke moneki kinyekpiaskej “tokniuan, nekes ten Totekotsin moinaxkatilij kuak Yejuatsin kixtauak ya ika iesyotsin” (Hech. 20:28). Amo kielkauaj ke sejse ichkat mokouak ika iesyo Jesucristo. Kemej kimatij ke tanankiliskej iixpan Dios, mochikauaj kuali kintamakaskej, kinmatampauiskej uan kinyekpiaskej ichkamej.
Tokniuan tayekananij tapaleuiaj itech toyolpakilis
15 Tokniuan tayekananij kipiaj miak tekit itech nechikol. Kemansa, amo niman uelij kochij porin kintekipachoua tein kinpanoua iichkauan Dios, kitataujtijtokej yejuatsin maj kinpaleui oso yejuan kinpaleuijtokej maj kipiakan kuali uikalis iuan Jiova (2 Cor. 11:27, 28). Sayoj ke ika miak pakilis kichiuaj tein moneki. Ijkon kitojtokaj ineskayo Pablo, akin kinijkuilouilij tokniuan akin kayomej Corinto: “Ika ueyi yolpakilis [...] nimotatekiutijtiyas [...] sayo porin semi namechueyitasojtatinemi” (2 Cor. 12:15). Pablo kinteltasojtaya tokniuan, yejua ika moteltekitiltij uan ijkon ueliskia kinyolchikauas (xikonixtajtolti 2 Corintios 2:4; Filip. 2:17; 1 Tes. 2:8). ¡Yejua ika kiteltasojtayaj! (Hech. 20:31-38.)
bt pág. 172 § 20
“Amo nejua notajtakol ok komo senme de namejuan nanixpoliuij”
20 ¡Pablo amo kichiuak kemej oksekin akin ininka mauiltiskiaj tokniuan! Yejua iselti motekipanouaya uan amo tajtania tomin itech nechikolmej. Amo kitemoj kitanis tomin keman kinpaleuij tokniuan. Uan no, kinyolchikauak tayekananij akin nemiaj Éfeso maj no ijkon kichiuanij. Yejua kiniluij: “Moneki xitekitikan para ijkon uelis nankinpaleuiske ne nekes ten amo teyi kipiaj. Uan no namechilia ke xikelnamikikan ne tajtol ten kijtoj Totekotsin Jesús ijkuin: ‘Kachi yolpaktok in tagat ten tapaleuijtinemi ika ten niaxka uan ke ne tagat ten sayo kiselia tapaleuilis’” (Hech. 20:35).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
bt pág. 161 § 11
“Momoyautiaya nouiyampa” maski kinekiaj kitsakuiliskej
11 Xa tatitanil mojmostaj tamachtiaya itech nejon ueyi kali kemej once kualkampa hasta cuatro tiotakpa (Hech. 19:9). Itech nejon horas taltikpakneminij moseuiayaj porin tel tonaya, miakej takuayaj uan kochiaj se tepitsin. ¿Tanojnotsak Pablo nejon horas ome xiuit tein ompa moajsik? Komo ijkon, tamachtij panoua eyi mil horas. Yejua ika, itajtol Jiova momoyauak noyampa: tamachtijkej semi tekitik uan tanojnotsak keman kiitak ke okachi ueliskiaj kikakiskej akin nemiaj itech xolal. ¿Keniuj tapaleuij nejon? “Pablo kintapouiaya in Tajtoltsin de Totekotsin Jesús nochi in pueblojyetoni ten kalyetoyaj kampa talme de Asia. Uan amo sayo kinmachtijtinemik in judíos. Ta, no kinmachtijtinemik [...] griegos.” (Hech. 19:10.) ¡Pablo senkis tanojnotsak!
bt pág. 162 § 15
“Momoyautiaya nouiyampa” maski kinekiaj kitsakuiliskej
15 Akin nemiaj ompa Éfeso semi kitekitiltiayaj naualot. Sayoj ke keman kinpinaujtijkej ikoneuan Esceva tapaleuij maj itech xolal kimoujkatokanij Dios uan maj kiselikan tamachtilis tein melauak uan maj kikauakan naualot. Uan miakej kinchichinojkej senteixtenoj ininamatajkuiloluan tein ika tajtouayaj naualot, maski semi patiyojkej katkaj. Ijkon, “in Tajtoltsin de Dios momoyautiaya nouiyampa” (Hech. 19:17-20). ¡Ika iTajtol Dios miakej kikaujkej tein amo melauak uan nochi tein mouika iniuan amo kuali ejekamej! Nejon tokniuan tatakamatinij techkauilijkej se kuali neskayot. Itech nejin tonalmej semi motekitiltia naualot uan nochi tein mouika iniuan amo kuali ejekamej. Komo tikitaj ke seki taman tein tikpiaj mouika ika nejon tein tel amo kuali, maj tikchiuakan kemej tokniuan ompa Éfeso: maj niman tikinixpolokan. Maski ouij techkisas, maj senkis tikixtopeuakan.