Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
4-10 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | LEVÍTICO 18, 19
“Maj nochipa tichipaujkanemikan”
Maj timoyekpiakan ika nejin taman tein tel tamouilil
Satepan ke ika tajtoj keniuj pitsotik auilnemiaj itech altepemej tein kinyoualouayaj israelitas, Jiova kiniluij: “Amo moneki tikchiuas kemej kichiuaj itech tal Canaán, kampa namechuika. [...] Tal amo moajsi chipauak, uan niktatsakuiltis porin tajtakolchiuani”. IDios Israel senkis kitauelitaya kemej monejnemiltiayaj cananeos, yejua ika kijtoj ke kampa nemiaj amo katka chipauak (Lev. 18:3, 25).
Jiova kiixyekana ixolal
13 Tekiuanij itech okseki altepemej moixyekanayaj ika inintamatilis taltikpakneminij, tein amo ueyi. Kemej neskayot, taltikpakneminij uan tekiuanij itech altepet Canaán kichiuayaj miak taman tein tel amo kuali. Auilnemiaj iniuan tapialmej, iniuan inintakaikniuan oso ininsiuaikniuan oso iniuan ininchankauan. No kinueyichiuayaj tiotsitsin uan kitemakayaj konetsitsin kemej nemaktilmej (Lev. 18:6, 21-25). Uan no, tekiuanij ompa Babilonia uan Egipto amo kipiayaj tanauatilmej tein kinextiaya keniuj monekia mochipauaskej ijkon kemej kipiaya ixolal Dios (Núm. 19:13). ¡Semi tamamej katkaj taixyekananij tatakamatinij itech ixolal Dios! Yejuan kinyolchikauayaj taltikpakneminij maj kiueyichiuanij Jiova kemej monekia, maj kichipauanij ininnakayo uan maj amo auilneminij. Melauak ke yejua Jiova akin kinixyekantoya.
¿Toni kichiuas Dios ika tein amo kuali?
Sayoj ke ¿toni kinpanos akin senkis amo kinekij mopataskej uan kisentokaj kichiuaj tein amo kuali? Tikajsij tanankilil itech nejin tein Dios motenkaua kichiuas: “Akin melaujkej nemiskej itech taltikpak, uan akin amo motajtakolmakanij mokauaskej ompa”, uan satepan kijtoua ke “akin amo yolkualmej ixpoliuiskej itech taltikpak, uan [...] kinajchiuaskej” (Proverbios 2:21, 22). Kemaj, ixpoliuiskej akin taoliniaj maj mochiua tein amo kuali uan sayoj onkas yolseuilis. Itech nejon taltikpak kampa tel takualtsinkan yeski, taltikpakneminij tatakamatinij yolik kinajchiuilijtiyaskej tajtakol (Romanos 6:17, 18; 8:21).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w06 15/6 22 § 11
“¡Nikteltasojta motanauatil!”
11 Tanauatil tein Moisés kiselij kinextiaya ke Dios kinekia maj itekitikauan kuali yetokan, ojpatika taman tein kinextia ke ijkon katka, keman tanauatij maj sekin uelinij kiololouanij tatet tetalpan, tein kikaujtiayaj akin kitekiaj tatok. Jiova kinnauatij israelitas akin kiololouayaj tatet, maj kinkauanij akin amo semi teyi kipiayaj maj kiololouanij tatet tein mokaujtiaya. Akin tekitiaj monekia amo kitekiskej nochi tein taktoya, nion oksepa kitekiskej uvas kampa panokajya, uan komo kielkaujkej imakoujyo tatok tein ilpitokya, amo monekia kikuitiuijok. Keman kitemouayaj tein kikaujtiayaj tekitinij ika kinnextiliayaj netasojtalis akin amo semi teyi kipiayaj, akin okseko kayomej, mikakaualmej uan siuamej akin amo nemiaok ininnamik. Maski yejuan monekia chikauak tekitiskej, kinpaleuiaya maj amo tajtantinemikan teisa (Levítico 19:9, 10; Deuteronomio 24:19-22; Salmo 37:25).
11-17 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | LEVÍTICO 20, 21
“Jiova amo kinkaua maj itekitikauan monelokan iniuan oksekin”
w04 15/10 11 § 12
¿Tionyetos itech taltikpak kampa takualtsinkan?
12 Sayoj ke, onkak se taman tein amo moneki tikelkauaskej. Dios kiniluij israelitas: “Moneki nankitakamatiskej nochi tein axkan namechnauatijtok, ijkon nanyeskij se xolal chikauak uan uelis namoaxkatiliskej tal” (Deuteronomio 11:8). Itech Levítico 20:22, 24 no ika motajtoua tal tein moaxkatiliskiaj: “Xiktakamatikan nochi notanauatilian, porin ijkon amo namechkixtiskej itech tal kampa namechuika xinemitij. Yejua ika namechiluij: ‘Namejuan namoaxkatiliskej inintaluan uan nejua namechmakas ximoaxkatilikan tal kampa meya leche uan nekti’”. Nejin kinextia ke israelitas ueliskia nemiskej itech Tal tein Jiova kijtojka kinmakas komo kuali mouikayaj iuan. Sayoj ke, kemej amo tatakamatkej, Dios kikauak maj babilonios moaxkatilianij ininxolal uan maj uejka kinuikanij.
it-1 1119
Netetayokolil
Keman aksa momikilia ininaxkati oksekin tein kipiaya, tetatmej oso teueyitatmej kinpanoltiliaj akin kinnamiki maj kiselikan. Itech hebreo miakpa mokui tajtol na·jál (oso na·jaláh) uan kijtosneki keman se kiselia se taman tein katka iaxka aksa oso keman mopanoltilijtiyouij teisa (Nú 26:55; Eze 46:18). Tajtol ya·rásch kemansa mokui keman moijtoua ke aksa “kiselia netetayokolil”, no kijtosneki ke “moaxkatilia” maski amo kinamiki (Gé 15:3; Le 20:24). Keman ika motajtoua neteuilis, nejin tajtol kijtosneki ke “kintakuiliaj oso kinkixtiaj” oksekin (Dt 2:12; 31:3). Itech griego, tajtol “netetayokolil” no kijtosneki klḗ·ros, tein achto kijtosnekia “suerte”, satepan kijtosnekik ke aksa “kitemaka tein iaxka”, uan axkan kijtosneki “netetayokolil” (Mt 27:35, TNM; Hch 1:17; 26:18).
it-2 579 § 5
Totomej
Satepan ke panok tetsaujkakiouit, Noé kintemakak kemej netetayokolil “tapialmej tein patanij tein chipaujkej” uan okseki tapialmej (Gé 8:18-20). Ijkuak uan hasta axkan, Dios kikauak maj ueli tikinkuakan totomej, sayoj ke amo moneki tikuaskej ininesyo (Gé 9:1-4; no xikonita Le 7:26; 17:13). Itech nejon tonalmej, Dios kinpaleuiaya maj kimatikan katiyejuan totomej katkaj chipaujkej uan tein ueliskia kintemakaskej kemej netetayokolil. Yekinika, itech Biblia amo moijtouaya ke totomej amo katkaj chipaujkej hasta keman moijkuiloj Tanauatil tein kiselij Moisés uan yejua ika ueliaok kinkuayaj (Le 11:13-19, 46, 47; 20:25; Dt 14:11-20). Biblia amo senkis kijtoua keyej seki totomej amo katkaj chipaujkej, maski onkayaj seki totomej tein kikuaj nakat, no onkayaj tein amo (xikonita ABUBILLA). Ixpoliuik nejin tanauatil keman moixtalij yankuik netenkaualis, ijkon kemej Dios kiitaltij Pedro (Hch 10:9-15).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-1 562 § 1
Motejtekij
Tanauatil tein Dios kinmakak kijtouaya maj amo motejtekikan keman aksa momikiliaya (Le 19:28; 21:5; Dt 14:1). Kinkamak nejin tanauatil porin xolal israel katka chipauak tein iaxka Jiova, yejua ika monekia senkis amo kichiuaskej (Dt 14:2). Uan no, amo kuali yetoya maj motejtekikan keman kinextiayaj inintayokol ijkuak aksa momikiliaya, porin yejuan kimatiaj keniuj moajsij akin momikilijkejya, uan kimatiaj ke ueliskia oksepa nemiskej (Da 12:13; Heb 11:19). Uan no, kemej Dios kinnauatij maj amo motejtekikan ika kinnextilijtoya ke monekia mopatiuitaskej porin yejuatsin kinchijchiuak.
18-24 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | LEVÍTICO 22, 23
“¿Toni technextiliaj iluimej tein kichiuayaj israelitas?”
it-1 934
Iluit keman kikuayaj pantsin tein amo kixokoltiayaj
Yekinika tonal keman kikuayaj pantsin tein amo kixokoltiayaj katka se ueyi nechikol uan mochiuaya kemej tein kichiuayaj sábado. Ojpatika tonal, itech 16 metsti Nisán kiuikiliayaj tayekankatiopixkat imakoujyo cebada tein ilpitokya tein yekinika takia ompa Palestina. Achto ke mochiuaskia nejon iluit, amo monekia kikuaskej tatet tein yekinika kitekiaj, pan nion tatet tateuats tein yekinika takia. Tayekankatiopixkat kimaktiliaya Jiova keman kiuiuikaya seko uan okseko imakoujyo tatet tein ilpitokya. Ijkuak, kitemakayaj se borrego tein kipiaya se xiuit kemej nemaktil tachichinol, no kitemakayaj tatet ika tsikitsin aceite uan no kitemakayaj vino kemej nemaktil (Le 23:6-14). Amo kinnauatijkej maj kichichinokan tatet oso harina itech altar, kemej satepan kichiujkej tiopixkamej. Amo sayoj kitemakayaj tein yekinika takia tein kitokayaj, ta itech nejon iluit ixyetoya maj nochin kalyetouanij uan akin kipiayaj seki taman ompa Israel maj kitemakanij netetayokolilmej tein ika kinextiayaj ke motasojkamatiaj (Éx 23:19; Dt 26:1, 2; xikonita PRIMICIAS).
Tein kijtosneki. Keman kikuayaj pantsin tein amo kixokoltiayaj, ixyetoya kemej Jiova kinauatijka Moisés tein ijkuiliujtok itech Éxodo 12:14-20, no kijtoua tanauatil tein senkis monekia kitakamatiskej itech versículo 19: “Itech chikome tonalmej amo moneki nankipiaskej namochan tixti tein taxokoltil”. Itech Deuteronomio 16:3 pantsin tein amo kixokoltiayaj no kitokaytia “pantsin tein kiixnextia tajyouilis”, uan israelitas xijxiujtika kielnamikiaj keman kiskej ijsiujka ompa Egipto uan amo horajtikej kixokoltiskej tixti tein ika kichiujkej pan (Éx 12:34). Ika nejin kielnamikiaj keniuj Jiova kinmakixtij keman tajyouiayaj porin moajsiaj kemej takeualmej, ijkon kemej yejuatsin kijtoj: “Xikchiua nejin porin mitspaleuis amo xikelkaua keman tikisak itech altepet Egipto”. Kemej makiskej, monekik kiajsikamatiskej ke Jiova yejua ininTemakixtijkauj uan kinamikia maj ika kipeualtianij eyi uejueyi iluimej tein satepan xijxiujtika kichiuaskiaj israelitas (Dt 16:16).
it-2 631 § 1
Pentecostés
Trigo tein yekinika kitekiaj no taman kichijchiuayaj ke cebada tein yekinika takia. Kichijchiuayaj ome pantsin uan kikuiaj tein okachi kuali harina (4,4 l.), uan kitaliliayaj tein ika xokoyas. Monekia kichijchiuaskej ompa ‘ininchan’, nejin kijtosnekia ke katka kemej pantsin tein mojmostaj kikuayaj uan amo kiitayaj ke katka yektik (Le 23:17). Keman kitemakayaj pantsin iuan kitemakayaj netetayokolilmej tachichinolmej, netetayokolilmej porin kichiujkej se tajtakol uan kitemakayaj ome borregos kemej netetayokolil tein kiixnextia yolseuilis. Tiopixkat kinkuia pantsitsin uan inakayo borrego tatejtek uan kiuiuikaya seko uan okseko iixpan Jiova uan ika kinextiaya ke kimaktiliaya Yejuatsin. Satepan ke tiopixkat kintemakaya pantsitsin uan borregos, iaxka mochiuaya uan uelia kikuaya kemej netetayokolil tein kiixnextia yolseuilis (Le 23:18-20).
¿Timokauaj maj techyekana inechikol Jiova?
11 Inechikol Jiova kineki maj kuali tiyetokan uan yejua ika miakpa techelnamiktia ke moneki tikakiskej nejin tein tayolmajxitij Pablo: “Moneki ma tiktemolijtiyakan [...] keniu timotasojtatiyaske se uan okse uan de keniu tikchiutiyaske in kuali tachiualisme. Uan sekin tokniuan amo mosentilijtinemij [...] pero ma amo ijkon ma tikchiutinemikan tejuan. Ta, [...] ma timopaleuijtiyakan se uan okse ika ne yolmajxitilis porin tikitaj ke kachi motokijtiuits ya ne tonal” (Heb. 10:24, 25). Keman israelitas miakpa mosentiliayaj uan ijkon kiueyichiuayaj Jiova, yejuatsin kinmachtiaya miak taman. Uan no, semi yolpakiaj itech nejon tonalmej. Kemej neskayot, maj tiknemilikan yolpakilis tein kimachilijkej itech itonaluan Nehemías keman kichiujkej iluit tein kipiayaj itech Sakakaltsitsin (Éx. 23:15, 16; Neh. 8:9-18). Itech nejin tonalmej, no tikseliaj nejon nepaleuilmej keman tiyouij nechikolmej uan uejueyi nechikolmej. Moneki timochikauaskej nochipa ompa tiyetoskej porin nejon techpaleuia maj amo tikauakan Dios uan maj techyolpakti tiktekitiliskej (Tito 2:2).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Maj amo keman tikauakan Dios
3 Amo se kikauas Dios kijtosneki senkis se kitasojtas uan se kiueyichiuas uan nochipa se kichiuas tein kiyolpaktia. Itech Biblia, tajtol hebreo tein motajtolkepa “amo se kikauas Dios oso maj toyolo ajsito iuan”, mokui keman ika motajtoua teisa tein ajsitok oso amo teyi kipoloua. Kemej neskayot, Tanauatil tein Dios kimakak Moisés kijtouaya ke keman israelitas kimakayaj Jiova se tapial kemej nemaktil, monekia amo kipias se kokolis (Lev. 22:21, 22). Itekitikauan Dios amo monekia kitemakaskej se tapial tein kipoloskia se imets, se inakas, se iixtololo oso se tein mokokouaya. Jiova kiitaya ke motelnekia maj se tapial ajsitoni uan maj amo kipiani se kokolis (Mal. 1:6-9). ¿Keyej kineki Jiova maj ajsito nochi tein tikmakaskej? Nejin neskayot techpaleuis maj tikajsikamatikan. Keman tikouaj teisa kemej se takilot, tiknekij maj ajsitok, amo maj kojkoyoktik nion maj palaktik. No ijkon, Jiova kineki maj senkis tiktasojtakan uan maj amo keman tikauakan.
25-31 METSTI ENERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | LEVÍTICO 24, 25
“Jubileo tein uejkauaya se xiuit uan keman tikseliskej yeknemilis”
Jiova kichiua tein techpaleuia maj timomakixtikan
3 Uelis okachi kuali tikajsikamatiskej tein Jesús kijtosnekik keman ika tajtoj nemakixtilis komo timomachtiaj tein Dios kinnauatij israelitas maj kichiuakan itech Jubileo. Yejuatsin kiniluij: “Xiuit cincuenta xikchiuakan mouistik, noyampa itech altepet moneki nankinmajkauaskej akin moajsij nanmomako. Ijkuak yeski Jubileo, uan nansejsemej namechkepiliskej tein nanmoaxka uan oksepa uelis nanmokepaskej iniuan nanmokalyetouanij” (xikonixtajtolti Levítico 25:8-12). Itech okse tamachtilis tikitakej keniuj israelitas kinpaleuiaya moseuiskej itech tonal sábado. Axkan, tikitaskej keniuj kinpaleuiaya Jubileo. Maj tikijtokan ke se israelita motauikaltij uan monekik motalnamakis uan ijkon taxtauas. Keman ajsia Jubileo kikepiliayaj ital, ijkon uelia kinpanoltiliaya ikoneuan. Oso maj tikijtokan ke se israelita amo kipiaya tomin tein ika kiixtauas tein motauikaltijka, yejua ika monekia kinamakas kemej takeual semej ikoneuan oso yejua monamakas. Keman katka Jubileo, takeual oksepa mokepaya ‘iniuan ikalyetouanij’. Ijkon, se israelita amo nochipa yeskia takeual. ¿Melauj ke Jiova ininka motekipachouaya itekitikauan?
it-1 1120 § 3
Netetayokolil
Tal amo monekia senkis kinamakaskej porin ininaxka katka nochin kalyetouanij uan kinpanoltilijtiayaj ininkoneuan. Maski moijtoua ke kinamakayaj, amo ijkon kichiuayaj, ta sayoj kiixtauayaj tein takia keman tatokayaj, uan kiixtauayaj xiujmej tein panoskiaj hasta ajsiskia Jubileo. Itech Jubileo kinkepiliayaj inintaluan. Sayoj ke, amo kinkepiliayajok komo achto ke ajsiskia Jubileo oksepa kinkouiliayaj nejon talmej (Le 25:13, 15, 23, 24). Itech nejin tanauatil kijtouaya maj no kinamakakan kalmej tein moajsiaj itech altepemej tein amo kinyoualouaya tepamit porin kiitayaj ke moajsiaj panian. Sayoj ke, se kali tein moajsia itech altepet tein kiyoualouaya tepamit, ueliskia oksepa kikouaskej sayoj itech se xiuit (nejon tonalmej peua kipouayaj keman kinamakayaj tal) hasta keman iaxkatia akin kikouaya. Sayoj levitas nochipa uelia kinkouayaj kalmej tein moajsiaj itech altepemej kampa yejuan nemiaj, porin amo kiseliayaj talmej (Le 25:29-34).
Jiova kichiua tein techpaleuia maj timomakixtikan
4 ¿Keniuj no tapaleuiaya Jubileo? Jiova kijtoj: “Nion semej namejuan moneki kipanos tatasojtilis porin Jiova yekmelauj mitstatiochiuis itech tal tein Jiova moDios mitsmakatok ximoaxkatili kemej netetayokolil” (Deut. 15:4). Semi taman tein axkan mochiua: akin tominpixkej mochiua okachi tominpixkej uan akin amo teyi kipia okachi amo kipia.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w09 1/9 22 § 4
¿Yekmelauj teyolpaktij se momakepas?
Komo se israelita kiteuiaya okse uan kiixpitsiniaya, Tanauatil kijtouaya ke monekia kitatsakuiltiskej. Yejua ika, akin kiteuiayaj amo monekia iselti kiyektalis kuejmol uan momakepas iuan oso iniuan ichankauan. Tanauatil kijtouaya ke monekia kinixpantilis kuejmol tamelauanij. Uan no, kemej kimatiaj ke kintatsakuiltiayaj akin tateuiayaj, kinpaleuiaya oksekin maj amo momakepanij. Sayoj ke, nejin tanauatil no tapaleuiaya itech okseki taman.
1-7 METSTI FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | LEVÍTICO 26, 27
“¿Toni moneki nikchiuas komo nikneki maj Jiova nechtatiochiui?”
w08 15/4 4 § 8
Maj tikixtopeuakan “tein amo kipia ipatiuj”
8 ¿Keniuj tomin ueliskia mochiuas kemej se dios? Maj tiknemilikan ke aksa kiajsi se ueyi tet ompa Israel, nejon tet uelis kipaleuis komo kichijchiua se tepamit oso se kali. Sayoj ke, komo kikuiskia uan ika kichijchiuaskia se “kalikxit yektik” oso se taman tein ueliskia kiueyichiuaskej, itekitikauan Jiova ueliskia kinuetsiltis (Lev. 26:1). No ijkon, tomin semi techpaleuia axkan porin ika timoixpanoltiaj uan no techpaleuia maj ika tiktekitilikan Jiova (Ecl. 7:12; Luc. 16:9). Sayoj ke, komo okachi tiktayekanaliaj tomin ke tiktekitiliskej Jiova, uelis mochiuas kemej todios (xikonixtajtolti 1 Timoteo 6:9, 10). Itech nejin tonalmej semi miakej kitayekanaltiaj kipiaskej miak tomin. Yejua ika, moneki timochikauaskej tikitaskej tomin ika taixejekolis (1 Tim. 6:17-19).
it-2 1096 § 8
Kimoujkatokaj
Kemej Jiova semi kuali mouikak iuan Moisés uan kiluij maj kichiua seki taman, israelitas semi kipoujkaitakej (heb. moh·ráʼ) (Dt 34:10, 12; Éx 19:9). Akin takuaujtamatiaj iuan Dios kimoujkatokayaj tanauatil tein Moisés kipiaya uan kimatiaj ke Dios kinnojnotsaya israelitas itechkopa Moisés. Israelitas monekia maj semi kipoujkaitanij kampa kiueyichiuayaj Jiova (Le 19:30; 26:2). Nejin kijtosnekia ke monekia kiueyichiuaskej Jiova kemej yejuatsin tanauatijka uan kitakamatiskej itanauatiluan.
w91 1/3 17 § 10
Maj yolseuilis tein Dios kitemaka namechyolseui
10 Jiova kiniluij israelitas: “Komo nankitamamatij tein namechnauatia, nikchiuas maj kioui keman moneki, talpan motachiuas uan koujmej kitemakaskej inintakilo. Nikchiuas maj altepet yolseujto, namotekaskej uan amo akin namechmojmoujtis. Nikchiuas maj amo nemikanok tapialmej tamouililmej itech altepet, uan amo akin namechteuitiuj ika espada. Nejua namouan niyetos uan niyeski namoDios, uan namejuan nanyeskij noxolal” (Levítico 26:3, 4, 6, 12). Israelitas yolseujtoskiaj porin amo teyi kinchiuiliskiaj akin kintauelitayaj, kipiaskiaj miak taman uan kuali mouikaskiaj iuan Jiova. Sayoj ke, monekia senkis kitakamatiskej iTanauatil (Salmo 119:165).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-2 657
Kokolis
Kinkuia porin amo kitakamatiaj Dios. Israelitas kinnejmachtijkej ke komo amo kichiuayaj tein kiluijkaj Dios ke kichiuaskiaj, yejuatsin kichiuaskia maj kokolispeuakan (Le 26:14-16, 23-25; Dt 28:15, 21, 22). Itech Biblia kinextia ke keman se paktok uan kuali se mouika iuan Dios, kijtosneki ke techtatiochiuijtok (Dt 7:12, 15; Sl 103:1-3; Pr 3:1, 2, 7, 8; 4:21, 22; Rev 21:1-4). Uan no kijtoua ke tikokolispeuaj porin tikpiaj tajtakol (Éx 15:26; Dt 28:58-61; Isa 53:4, 5; Mt 9:2-6, 12; Jn 5:14). Sayoj ke, Dios kichiuak maj sekin tajyouianij keman amo kichiayaj, kemej lepra tein kikuik Míriam, Uzías uan Guehazí (Nú 12:10; 2Cr 26:16-21; 2Re 5:25-27). Uan miakpa, miakej akin nemiaj itech altepemej kichiuayaj tein amo kuali, yejua ika nochin tajyouiayaj uan kemansa sekin ininselti mokokolispeualtiayaj. Kinpanouaya miak taman ika tein kichiuayaj, tajyouiayaj porin amo tatakamatiaj (Gál 6:7, 8). Uan akin auilnemiaj, tatitanil kijtoj ke Dios “kintekauilij [...] ma kichiutinemikan in pitsotik tanejnekilis [...] ijkon yejuan mopitsotilijtinemij [...]. Ika ya nojon [...] kiselitiyoue tech ninnakayo se tatsakuiltilis” (Ro 1:24-27).
8-14 METSTI FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | NÚMEROS 1, 2
“Jiova kiixtalia keniuj moajsis ixolal”
w94 1/12 9 § 4
Maj tiktayekanaltikan tikueyichiuaskej Jiova nochipa
4 Komo ueliskia tikitaskej nochi inintakenkaluan israelitas itech taluakyan, ¿toni tikitaskiaj? Miak takenkalmej tejtekpantokej kampa mokauaj xa kemej eyi millones oso okachi, nemij ejeyi uejueyi kalyetouanij, sekin moajsij kampa ika norte, kampa ika sur, kampa ika pankalaki tonaltsin uan tonalkisayampa. Komo amo uejka tiyetoskiaj, no tikinitaskiaj oksekin tein moajsij tatajko itech nochi takenkalmej, itech nejin naui takenkalmej mokauaj ichankauan Leví. Ompa tatajko itech takenkalmej pilkatok se taken tein ika tsaktok “takenkal kampa mosentiliayaj”, oso tabernáculo tein kichijchiujkej akin ueliaj teisa ijkon kemej Jiova kinnauatij (Números 1:52, 53; 2:3, 10, 17, 18, 25; Éxodo 35:10).
it-1 403 § 1
Takenkalmej
Semi miakej katkaj inintakenkaluan israelitas. Achto katkaj 603,550 takamej tateuianij uan amo mopouayaj siuamej, konemej, akin xiuejkejya nion akin mokokouayaj. Levitas katkaj 22,000 uan “miakej tataman taltikpakneminij” akin katkaj okseko kayomej, uan nochin katkaj kemej panoua 3,000,000 (Éx 12:38, 44; Nú 3:21-34, 39). Amo se kiyekmati hasta kani moajsiaj inintakenkaluan israelitas porin tataman kemej kiixejekouanij. Keman israelitas kitalijkej inintakenkaluan iixpan xolal Jericó ompa Moab, moijtoua ke “peuaya Bet-jesimot hasta Abel-sitim” (Nú 33:49).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-1 1231
Kinijkuilouayaj
Keman kinijkuilouayaj, kijkuilouayaj inintokay, kani ualeuayaj, akonimej ininchankauan uan kani ininchan. Sayoj ke, amo sayoj kinekiaj kimatiskej kanachimej katkaj, ta keman Biblia kijtoua ke kinijkuilouayaj kinpaleuiaya keman kichiuayaj seki taman, ika kimatiaj akonimej kisentiliskej tomin, yeskij tateuianij. Uan akin katkaj levitas kinmakayaj tekimej tein kichiuaskiaj itech tabernáculo.
15-21 METSTI FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | NÚMEROS 3, 4
“Tein kichiuayaj levitas”
it-2 890 § 1
Tiopixkat
Keman monekia motakamatis Tanauatil. Keman israelitas katkaj takeualmej ompa Egipto, Jiova kinchiuak maj yektikej ininkoneuan akin tayekanayaj keman kinixpoloj ika majtakti chauis ininkoneuan akin nemiaj Egipto (Éx 12:29; Nú 3:13). Yejuan ika, ininkoneuan israelitas akin tayekanayaj katkaj iaxkauan Jiova uan ueliskia kitekitiliskej, sayoj ke amo kemej oksekin. Dios ueliska kinchiuas tiopixkamej oso maj kiyekpiakan tabernáculo. Sayoj ke, okachi kuali kinixpejpenak maj kichiuakan nejin tekit takamej akin ualeuayaj itech ichankauan Leví. Yejua ika, kinkauak maj ininkoneuan levitas akin tayekanayaj kinixpatanij ininkoneuan 12 uejueyi kalyetouanij akin tayekanayaj (akin ualeuayaj itech ichankauan Efraín uan Manasés, ikoneuan José, kinpoujkej kemej ome uejueyi kalyetouanij). Keman kinijkuilojkej, kimatkej ke ininkoneuan israelitas akin tayekanayaj, katkaj 273 okachi miakej ke ininkoneuan levitas akin tayekanayaj uan kipiayaj se metsti oso okachi. Yejua ika, Jiova kintajtanij israelitas maj kinixtauanij ika makuil siclos (11 dólares [E.U.A.]) nochin 273, uan tomin kikuikej Aarón uan ikoneuan (Nú 3:11-16, 40-51). Achto ke moijtoskia ke ijkon mochiuaskia, Jiova ipa kinixpenpenkaya takamej akin katkaj ikoneuan Aarón akin ualeuayaj itech ichankauan Leví, maj yejuan tekitinij kemej tiopixkamej ompa Israel (Nú 1:1; 3:6-10).
it-2 213
Levitas
Tein monekia kichiuaskej. Nochin levitas ualeuayaj inintechkopa eyi ikoneuan Leví: Gersón (Guersom), Cohat uan Merarí (Gé 46:11; 1Cr 6:1, 16). Sejse kalyetouanij kintalijkej inakastan tabernáculo. Ichankauan Aarón akin cohatitas kitalijkej inintakenkal tonalkisayampa iixpan tabernáculo, okseki cohatitas kitalijkej inintakenkal kampa ika sur, guersonitas kampa ika pankalaki tonaltsin uan meraritas kampa ika norte (Nú 3:23, 29, 35, 38). Levitas kiajokuiaj, kiuejuelouayaj uan kiuikayaj tabernáculo. Keman monekia yaskej okseko, Aarón uan ikoneuan kitemouiayaj taken tein pilkatoya Kampa okachi Yetik uan kipantsakuayaj arca, altares, seki taman tein yektik uan okseki taman tein kikuiaj. Cohatitas kiuikayaj nochi nejin. Guersonitas kiuikayaj taken tein ika kichijchiuayaj takenkalmej, ininpantsakka, pantallas uan mekat (tein ika kichijchiuayaj tabernáculo). Uan meraritas kiuikayaj tein ika kisalouayaj, kalikxit, tein ika kiketsayaj tabernáculo uan kouit ika mekat (mekat tein kiyoualouaya tabernáculo) (Nú 1:50, 51; 3:25, 26, 30, 31, 36, 37; 4:4-33; 7:5-9).
it-2 214 § 2
Levitas
Itech itonaluan Moisés, keman se levita kiajxitiaya treinta xiujmej kiseliaya tekimej, kemej kiuikas tabernáculo uan seki taman tein no mokuia (Nú 4:46-49). No kichiuayaj seki tekimej keman kiajxitiayaj veinticinco xiujmej, sayoj ke amo katka tekit chikauak kemej kiuikaskej tabernáculo (Nú 8:24). Itech itonaluan tekiuaj David, kiseliayaj tekit keman yekin kipiayaj veinte xiujmej. David kijtoj ke ijkon mochiuaya porin amo monekia kioliniskejok tabernáculo (tein ika moixpataskia templo). Sayoj ke, tekit tein monekia kichiuaskej tamia keman kiajxitiayaj cincuenta xiujmej (Nú 8:25, 26; 1Cr 23:24-26; xikonita EDAD). Levitas monekia kuali kiixmatiskej Tanauatil porin miakpa monekia kinixtajtoltiliskej uan kinmachtiskej nochin itech xolal (1Cr 15:27; 2Cr 5:12; 17:7-9; Ne 8:7-9).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w06 1/8 23 § 13
Maj timochiuakan tamatinij, maj tikmoujkatokakan Dios
13 Jiova kipaleuij David keman tayokoxtoya uan nejon kichiuak maj okachi kimoujkatoka uan maj iuan takuaujtamati (Salmo 31:22-24). Sayoj ke, expa kinextij ke amo kimoujkatokaya Dios uan nejon kiualkuik tein amo kuali. Yekinika, keman Arca kiuikakej Jerusalén. Tanauatil kijtouaya ke monekia kimamaskej levitas, sayoj ke David tanauatij maj kiuikanij itech carruaje. Uzah, akin kinejnemiltiaya carruaje, niman momikilij keman kinextij ke ‘amo tapoujkaitak’ porin kikitskij Arca keman kinekia kiyektalis. Uzah kichiuak se ueyi tajtakol, sayoj ke nochi nejon panok porin David amo kipoujkaitak Tanauatil tein Dios kinmakak. Kemej tikitaj, tikmoujkatokaskej Dios kijtosneki senkis tikchiuaskej kemej tanauatia (2 Samuel 6:2-9; Números 4:15; 7:9).
22-28 METSTI FEBRERO
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA | NÚMEROS 5, 6
“¿Keniuj uelis tikchiuaskej kemej nazareos?”
it-2 467, 468 § 1
Nazareo
Akin motemakayaj kemej nazareos monekia amo kichiuaskej eyi taman: 1) Amo monekia tayiskej tayil, amo monekia kikuaskej uvas tein selik, tein chikauakya nion tein uakik. Amo monekia tayiskej ininayo uvas tein yekin kikixtijkej, nion tein xokok. 2) Amo monekia kitekiskej inintson. 3) Nion no kimatokaskej se miket maski ininchankauj, kemej inintat, ininnan oso semej ininikniuj (Nú 6:1-7).
Tein semi monekia kichiuaskej porin ijkon kijtojkaj. Akin motemakaya ijkon kichiuas monekia “nemis kemej nazareo [“motemaktiaya oso xeliujtoya”] akin iaxka katka Jiova”, uan amo kichiuaya porin kinekia maj oksekin kiitanij ke semi chipauak katka. Tanauatil kijtouaya ke: “Tonalmej keman yeski nazareo mochiua yektik iixpan Jiova” (Nú 6:2, 8; no xikonita Gé 49:26, nota).
Yejua ika, tein ixyetoya kichiuaskej nazareos motelnekia porin ika kiueyichiuayaj Jiova. Tayekankatiopixkat kichiuaya kemej nazareos, kemej kichiuaya se tekit tein yektik amo monekia kimatokas se miket maski yeskia se ichankauj. Tayekankatiopixkat uan tiopixkamej amo no monekia tayiskej tayil keman kichiuayaj tekimej iixpan Jiova, porin tein kichiuayaj motelnekia uan katka yektik (Le 10:8-11; 21:10, 11).
Uan no, nazareo (heb. na·zír) ‘monekia yeski yektik uan kikauas itson maj moskalti’, ijkon oksekin niman kiitaskiaj ke katka nazareo (Nú 6:5). Itech tajtol hebreo, na·zír, mokuik keman ika motajtouaya uvajmekat tein amo kitekiliayaj imakoujyo itech tonal sábado uan tonalmej keman mochiuaya jubileo (Le 25:5, 11). Uan no, oro tein kipiaya iixkuako tayekankatiopixkat kampa ijkuilijtoya “Tein yektik iaxka Jiova”, ika kinextiaya ke motemaktijka [heb. né·zer, no kijtosneki na·zír] (Éx 39:30, 31). Uan no, corona oso diadema tein kiuikayaj akin kinixpejpenayaj kemej tekiuanij ompa Israel no moixmatia kemej né·zer (2Sa 1:10; 2Re 11:12; xikonita CORONA; DEDICACIÓN). Tatitanil kimelauak ke tokniuj siuat kipia ueyak itson uan amo se ikuapikka, nejon kielnamiktia ke yejua amo kipia tanauatil kemej takat uan moneki mokauas maj kiixyekana porin Dios ijkon kiixtalij. Yejua ika, keman nazareos amo monekia kitekiskej inintson, maski amo ijkon ixyetok kichiuaskej takamej, senkis amo monekia tayiskej tayil, uan ke monekia yeskij chipaujkej, kinelnamiktiaya ke motelnekia motemakaskej uan senkis kichiuaskej tein Jiova kiyolpaktia (1Co 11:2-16; xikonita CABELLO; COBERTURA PARA LA CABEZA; NATURALEZA).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w05 15/1 30 § 2
Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
Sansón katka nazareo, sayoj ke no taman porin achto ke yoliskia, iángel Jiova kiluij inan: “Xikita, tikpiati se konetsin uan yeski okichpiltsin. Amo keman kitekiliskej itson porin keman yolis yeski nazareo akin iaxka Dios, uan yejua kinmakixtis israelitas keman filisteos kinteuiskej” (Jueces 13:5). Sansón amo kijtoj ke mochiuas nazareo, ta Dios ijkon kiixtalij uan yeskia nochi inemilis. Yejua ika, maski nazareos amo ueliaj kinmatokayaj mikemej, yejua uelia kichiuaya. Komo kimatokaya se miket maski amo kinekia, amo uelia oksepa mochiuaya nazareo porin ipa ijkon yolka. Senkis moita ke akin yolkej kemej nazareos taman katka ke kemej akin mochiuayaj nazareos.