TLAMACHTIL 21
TLAKUIKALI 21 Achto nikchiuas iteki toTajtsin Dios
Matikchiakan “ika nochi toyolo altepetl tlen satepan yetos”
“Tikchiaj ika nochi toyolo altepetl tlen satepan yetos” (HEB. 13:14).
NIN TLEN TIMOMACHTISKEJ
Axkan tikitaskej ken techpaleuia Hebreos capítulo 13 uan ken techpaleuis satepan.
1. ¿Tlen okijto Jesús kipanoskia altepetl Jerusalén?
IJKUAK Jesús yikimiktiskiaj okinmilui idiscípulos mochiuaskia se profecía. Non profecía achto omochi itech achto siglo ijkuak altepetl Jerusalén okixixinijkej uan templo. Jesús okinmilui ‘kinmitaskiaj soldados kiyaualoskiaj Jerusalén’ (Luc. 21:20). Ye okinmilui san niman macholokan ijkuak ijkon panoskia. Tlen okijto Jesús opanok ijkuak soldados romanos okiyaualotoj Jerusalén (Luc. 21:21, 22).
2. ¿Tlen okinmijkuilili Pablo tokniuan tlen ochantiayaj Judea uan Jerusalén?
2 Pablo okinmijkuilili se carta miak ipati tokniuan tlen ochantiayaj Jerusalén uan tlen ochantiayaj Judea. Ye okintlajkuilili ijkuak ayakmo miak xiuitl opoliuiaya ijkuak soldados kiyaualoskiaj Jerusalén. Axkan tikixmatij ken carta tlen Pablo okinmijkuilili hebreos. Ompa okinmilui tlen omonekiaya kichiuaskej ijkuak kixixiniskiaj Jerusalén. Tla okinekiayaj momakixtiskej omonekiaya kikauaskej inchan uan inteki. Pablo okimatiaya tlen kipanoskia non altepetl ikinon okijkuilo: “Nikan amo tikpiaj se altepetl tlen nochipa yetos, ikinon tikchiaj ika nochi toyolo altepetl tlen satepan yetos” (Heb. 13:14).
3. ¿Tlen kijtosneki “altepetl tlen kuali motlakxilijtok” uan tleka “tikchiaj ika nochi toyolo”?
3 Xamo tokniuan okinpinauijkej ijkuak okiskej Jerusalén uan noijki tlen okiskej Judea pero non okinpaleui mamomakixtikan. Axkan noijki techpinauiaj porque amo tikixnekij tikpiaskej tomin nion tikinneltokiliaj oksekimej uelis kiyektlaliskej tlen techtlajyouiltia. ¿Tleka amo ijkon tikchiuaj? Porque tejuan tikmatij ayakmo miak poliui toTajtsin Dios kipojpolos nochi tlen axkan panotok. Ikinon tejuan tikchiaj matlanauati iTekiuajkayo toTajtsin Dios tlen kajki ken se “altepetl tlen kuali motlakxilijtok” (Heb. 11:10; Mat. 6:33).a Axkan tikitaskej tlen okijto Pablo ijkuak okintlajkuilili tokniuan hebreos. Tikitaskej ken okinpaleui tokniuan makichiakan ‘ika nochi inyolo altepetl tlen satepan yetos’. Noijki tikitaskej ken omoyektlalijkej ijkuak yikixixiniskiaj Jerusalén uan ken techpaleuia tlen okichijkej.
MATIKILNAMIKTOKAN JEHOVÁ AMO KEMAN TECHKAUAS
4. ¿Tleka tokniuan sapanoua okipatioitayaj altepetl Jerusalén?
4 Tokniuan sapanoua okipatioitayaj altepetl Jerusalén porque ompa okitlalijkej achto tlanechikol itech xiuitl 33. Noijki ompa okatkaj tokniuan tlen opouiayaj itech cuerpo gobernante. Miakej tokniuan noijki ompa ochantiayaj uan okipiayaj miak tlamantli. Pero Jesús okinmilui idiscípulos omonekiaya kisaskej Jerusalén uan Judea uan mauiaj itech tepeyo (Mat. 24:16).
5. ¿Ken okinpaleui Pablo mamoyektlalikan tokniuan?
5 Pablo okinekiaya makimatikan tlen kichiuaskej tokniuan uan ijkon kisaskiaj Jerusalén ijkuak monekiskia. Ye okinmilui Jehová ayakmo okipatioitaya non altepetl ikinon yejuan noijki omonekiaya ijkon kichiuaskej. Noijki okinmilui Jehová ayakmo okipatioitaya templo, ayakmo okipatioitaya tlen okichiuayaj teopixkej nion yolkamej tlen ompa okitemakayaj (Heb. 8:13). Miakej tlen ochantiayaj Jerusalén amo okiselijkej Mesías. Templo kixixiniskiaj uan ayakmo ompa kiueyichiuaskiaj Jehová (Luc. 13:34, 35).
6. ¿Tleka okinpaleui tokniuan tlen kijtoua Hebreos 13:5, 6?
6 Jerusalén okipiaya miak tlamantli ijkuak Pablo okintlajkuilili tokniuan hebreos. Se amochtli tlen itoka Historia Natural, libro V tlen okitlajtolkopki Gerónimo de Huerta, kijtoua se ixtlamatki romano tlen omotokayotiaya Plinio okijto Jerusalén sapanoua oueyititoka ompa Oriente. Sejse xiuitl judíos tlen ochantiayaj okseki altepemej ompa oyayaj iluichiuatiuij. Ikinon akinmej ochantiayaj Jerusalén okitlaniayaj miak tomin. Sekimej tokniuan tlen ompa ochantiayaj amitlaj okinpolouaya porque noijki okitlaniayaj miak tomin. Xamo ikinon Pablo okinmijkuilili tokniuan: “Amo xikixnekikan tomin uan xipakikan san ika tlen nankipiaj”. Satepan noijki okinmilnamikti tlen Jehová yokijtojka: “Amo keman nimitskauas uan nochipa nimitspaleuis” (xiktlajtolti Hebreos 13:5, 6; Deut. 31:6; Sal. 118:6). Sapanoua okinpaleui tlen okinmilui tokniuan tlen ochantiayaj Jerusalén uan tlen ochantiayaj Judea. ¿Tleka? Porque ayakmo miak opoliuiaya uan monekiskia kikajteuaskej inchan, inteki uan nochi tlen okipiayaj. Xamo omomojtiayaj porque amo otlaixmatiayaj kanin chantitiuij.
7. ¿Tleka moneki matimoyektlalikan?
7 ¿Tlen techmachtia? Tejuan noijki moneki timotlachilijtoskej uan timoyektlaliskej ijkon ken okichijkej tokniuan itech achto siglo (Luc. 21:34-36). ¿Tleka moneki matimoyektlalikan? Porque peuas “ueyi tlajyouilistli” uan kipojpoloskej nochi tlen amo kuali (Mat. 24:21). Ijkuakon xamo monekis tikkauaskej nochi tlen tikpiaj pero matikneltokakan Jehová amo keman techkauas. Pero desde axkan matikneltokakan Jehová maski ayamo peua ueyi tlajyouilistli. Matimotlajtlanikan: “¿Tlen nikpejpena nikchiuas kiteititia nikneltoka Jehová nechmaluis uan amo san nikixneki tomin?” (1 Tim. 6:17). Tlen opanok achto siglo techmachtia itlaj miak ipati tlen sapanoua techpaleuis. Pero noijki tikmatij techpanos miak tlamantli ijkuak panotos ueyi tlajyouilistli. ¿Tlen techpaleuis matikmatikan tlen tikchiuaskej ijkuak ijkon panos?
MATIKINTLAKAMATIKAN AKINMEJ TECHYEKANAJ
8. ¿Tlen okinmiluijka Jesús makichiuakan tokniuan?
8 Opanok seki xiuitl ijkuak Pablo okintlajkuilili tokniuan hebreos uan soldados romanos okiyaualojkej Jerusalén. Tokniuan okajsikamatkej omonekiaya choloskej porque kixixiniskiaj Jerusalén (Mat. 24:3; Luc. 21:20, 24). ¿Kanin yaskiaj? Jesús san okinmiluijka: “Akinmej yetoskej Judea mayakan itech tepeyo” (Luc. 21:21). Pero ik ompa okatka tepeyo. ¿Ken kimatiskiaj itech tlen tepetl yaskiaj mopaleuitiuij?
9. ¿Ken tikmatij tokniuan omotlajtlanijkej itech tlen tepetl yaskiaj mopaleuitiuij? (Noijki xikita mapa).
9 Okatka miak tepeyo kanin uelis choloskiaj tokniuan. Uelis yaskiaj itech tepeyo tlen katej Samaria, Galilea, Líbano uan tepetl Hermón. Noijki uelis yaskiaj itech tepeyo tlen katej ik kanin opanouaya aueyatl Jordán (xikita mapa). Seki altepemej tlen ik ompa okatkaj omotaya amitlaj uelis kintoktiskiaj. Ijkon omotaya altepetl Gamala porque okatka ipan se tepetl uejkapan uan oui okatka ikaj ompa ajsiti. Sekimej judíos okinekiayaj ompa mopaleuitiuij. Pero soldados romanos okixixinijkej non altepetl uan okinmiktijkej miakej tlen ompa ochantiayaj.b
Okatka miak tepeyo kanin uelis choloskiaj tokniuan pero amo uelis ompa mopaleuiskiaj. (Xikita párrafo 9).
10, 11. (1) ¿Ken okinyekanki Jehová tokniuan? (Hebreos 13:7, 17). (2) ¿Tlen okinpanok tokniuan tlen otetlakamatkej? (Noijki xikita dibujo).
10 ¿Ken okimatkej tokniuan kanin yaskej? Nesi Jehová okinyekanki tlayekankej para makinmiluikan tokniuan kanin yaskiaj. Satepan se ixtlamatki itoka Eusebio okijkuilo tlen opanok. Ye okijto toTajtsin Dios okinmilui sekimej tokniuan tlen okatkaj Jerusalén kanin omonekiaya kinuikaskej tokniuan. Okinmilui mayakan altepetsintli Pela tlen kajki ompa Perea. Ijkon kijtoua Historia eclesiástica, tomo I, tlen okitlajtolkopki George Grayling. Ompa amitlaj kinpanoskia tokniuan. Non altepetl amo uejka omokauaya ikinon tokniuan san niman ompa ajsiskiaj. Miakej tlen ompa ochantiayaj amo okatkaj judíos ikinon amo okixnamikiayaj tekiua tlen otlanauatiaya Roma (xikita mapa).
11 Pablo yokinmiluijka tokniuan ‘makintlakamatikan tlayekankej’ (xiktlajtolti Hebreos 13:7, 17). Tokniuan tlen otetlakamatkej oyajkej itech non tepeyo uan amitlaj okinpanok. Jehová okinpaleui porque yejuan okichiayaj iTekiuajkayo tlen yetoskia ken se “altepetl tlen kuali motlakxilijtok” (Heb. 11:10).
Ompa Pela amitlaj kinpanoskia tokniuan uan non altepetl amo uejka omokauaya. (Xikinmita párrafos 10 uan 11).
12, 13. ¿Ken kinpaleuia Jehová akinmej pouij itech ialtepe ijkuak tlajyouiaj?
12 ¿Tlen techmachtia? Jehová kinyekana tlayekankej ikinon yejuan techiluiaj tlen moneki tikchiuaskej. Biblia kijtoua miak uelta Jehová okinyekanki sekimej tlakamej para kinpaleuis akinmej opouiayaj itech ialtepe ijkuak otlajyouiayaj (Deut. 31:23; Sal. 77:20). Axkan noijki kinyekana tlayekankej para matechyekanakan.
13 Ijkon opanok ijkuak opejki kokolistli COVID-19. Tokniuan tlen kiyekanaj ialtepe Jehová okijtojkej tlen omonekiaya tikchiuaskej. Noijki tlayekankej okinmiluijkej tlen kichiuaskiaj para makinpaleuikan tokniuan kuali mamouikakan iuan Jehová. Satepan opanok seki metstli uan otikpixkej se ueyi nechikol regional sapanoua kualtsin. Non ueyi nechikol regional okipanoltijkej ika kanaj 500 tlajtolmej. Okipanoltijkej itech internet, itech televisión uan itech radio. Amo otikkajkej Jehová ijkuak opanotoka kokolistli COVID-19 porque nochipa otikpixkej tlen ika timomachtiskej para matikpiakan chikauak totlaneltokilis. Amo tikmatij tlen panos satepan pero tikneltokaj Jehová kinpaleuis akinmej techyekanaj kuali makipejpenakan tlen kichiuaskej. Ikinon matikneltokakan Jehová uan matikchiuakan tlen technauatia. Pero ¿tlen techpaleuis matikmatikan tlen tikchiuaskej ijkuak panos ueyi tlajyouilistli?
MATIKINSELIKAN TOKNIUAN TOCHAN UAN MATIMOTLASOJTLAKAN KEN TIKNIMEJ
14. ¿Tlen omonekiaya kichiuaskej tokniuan ijkuak yikixixiniskiaj Jerusalén ijkon ken kijtoua Hebreos 13:1-3?
14 Tokniuan tlen ochantiayaj Jerusalén uan Judea omotlasojtlayaj (Heb. 10:32-34). Pero omonekiaya okachi motlasojtlaskej uan kuali kinseliskiaj tokniuan ijkuak yikixixiniskiaj Jerusalén (xiktlajtolti Hebreos 13:1-3).c Tejuan noijki monekis ijkon timotlasojtlaskej ken tiknimej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli.
15. ¿Tleka omonekiaya motlasojtlaskej tokniuan uan mosepanpaleuiskej?
15 Tokniuan san niman ocholojkej ijkuak soldados romanos oyajkej. Pero amo okiuikakej miak tlamantli (Mat. 24:17, 18). Omonekiaya mosepanpaleuiskej ijkuak oyayaj itech ojtli uan ijkuak oajsitoj itech tepeyo. Miakej tokniuan amo okipiayaj tlen kikuaskej, tlen kimokentiskej uan kanin chantiskej. Pero yejuan omosepanpaleuijkej, okitemakakej tlen okipiayaj uan ijkon okiteititijkej omotlasojtlayaj ken iknimej (Tito 3:14).
16. ¿Ken tikteititiaj tikintlasojtlaj tokniuan? (Noijki xikita foto).
16 ¿Tlen techmachtia? Tejuan nochipa tiknekij tikinpaleuiskej tokniuan porque tikintlasojtlaj. Miakej tokniuan kikajteuaj inchan ijkuak onka guerra noso ijkuak tlaxixini. Pero miakej tokniuan kinpaleuiaj ijkuak ijkon panoua. Nonmej tokniuan kinpaleuiaj kuali mamouikakan iuan Jehová uan makipiakan tlen moneki. Se tokni tlen ochantiaya Ucrania oksekan oyajki porque ompa opejki guerra. Ye okijto: “Tokniuan otechpaleuijkej uan ijkon otikitakej Jehová techyekana uan techmaluia. Tokniuan tlen chantij Ucrania uan Hungría sapanoua kualtsin otechselijkej uan otechpaleuijkej. Axkan noijki ijkon kichiuaj tokniuan tlen chantij Alemania”. Tejuan tikpaleuiaj Jehová ijkuak kuali tikinseliaj tokniuan tochan uan tikinmakaj tlen moneki (Prov. 19:17; 2 Cor. 1:3, 4).
Matikinpaleuikan tokniuan tlen okikajkej inchan. (Xikita párrafo 16).
17. ¿Tleka miak ipati matikinselikan tokniuan tochan uan matimotlasojtlakan ken tiknimej?
17 Axkan miak ipati matimosepanpaleuikan porque satepan okachi monekis ijkon tikchiuaskej (Hab. 3:16-18). Ikinon Jehová techmachtia kuali matikinselikan tokniuan tochan uan matimotlasojtlakan ken tiknimej. Porque non techpaleuis ijkuak panos ueyi tlajyouilistli.
¿TLEN PANOS SATEPAN?
18. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken okichijkej tokniuan hebreos?
18 Tokniuan hebreos amitlaj okinpanok ijkuak okixixinijkej Jerusalén porque otetlakamatkej uan ocholojkej itech tepeyo. Yejuan okikajkej inchan pero Jehová amo keman okinka inselti. ¿Ken uelis tikchiuaskej ijkon ken yejuan okichijkej? Tejuan noijki amo tikmatij nochi tlen panos satepan. Pero tikmatij Jesús okijto matimoyektlalikan para tikmatiskej tlen tikchiuaskej (Luc. 12:40). Noijki techpaleuia carta tlen Pablo okijkuilo. Jehová noijki yokijto amo keman techkauas uan nochipa techpaleuis (Heb. 13:5, 6). Ikinon nochipa matikchiakan iTekiuajkayo toTajtsin Dios tlen yetoskia ken se altepetl tlen nochipa yetos. Ijkon nochipa tikseliskej miak tlateochiuali (Mat. 25:34).
TLAKUIKALI 157 ¡Kuali tiyetoskej!
a Yiuejkika akinmej ochantiayaj itech se altepetl okipiayaj se tekiua ikinon okatka se tekiuajkayotl (Gén. 14:2).
b Ijkon opanok itech xiuitl 67 ijkuak tokniuan yokiskaj Jerusalén uan Judea.
c Tlajtoli “ximotlasojtlakan ken namiknimej” ika griego okijtouayaj ken motlasojtlaj akinmej pouij itech se familia. Pero Pablo ijkon okijto para kiteititis ken omonekiaya motlasojtlaskej tokniuan.