Biblia kijtoua tekiuajkej amo moyekuikaskiaj
Axkan miakej mokualaniaj porque amo kinpaktia tlen kichiuaj tekiuajkej. Tlatlamantli kinmitaj tlanauatilmej ikinon kualanij ijkuak kijtouaj tlen mokuayejyekouaj. Noijki amo moyekuikaj tekiuajkej uan akinmej kipiaj okseki tekitl ijkuak kintlaliaj tlanauatilmej porque amo kinekij kipatlaskej seki tlamantli. Non tlamantli amo kinpaleuia tekiuajkej kuali matlanauatikan.
Itlaj kijtosneki tlen kinpanoua tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido porque amo moyekuikaj ijkuak tlanauatiaj. ¿Tleka? Biblia kijtoua ijkuak yitlanauatiskia iTekiuajkayo toTajtsin Dios nonmej tekiuajkej amo moyekuikaskiaj.
Amo moyekuikaskej tekiuajkej itlamian tonalmej
Daniel okijkuilo se profecía tetlajtlachialti. Non profecía kijtoua tlen panoskia itlamian tonalmej. Tlen okijkuilo Daniel mochiuaskia satepan ijkuak mopatlaskia seki tlamantli miak ipati (Daniel 2:28).
ToTajtsin Dios okimatilti nin profecía tekiua tlen otlanauatiaya Babilonia ijkuak okochtoka. Tekiua okitemik se ueyi estatua tlen ochijchitoka ika tlatlamantli tepostli. Daniel okiyekijto tlen okijtosnekiaya tlatlamantli tepostli tlen okipiaya estatua. Okijto kineskayotiaj tekiuajkej ueyititokej. Yejuan kinmoaxkatiskiaj miakej altepemej uan kinnauatiskiaj pero satepan oksekimej kintlaniliskiaj.a Satepan se tetl kiuitekiskia non estatua uan nochi xixinis. Non tetl kineskayotia iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Daniel 2:36-45).
Nin profecía kijtoua iTekiuajkayo toTajtsin Dios kinpatkayotis nochtin tekiuajkej. Non Tekiuajkayotl tlen Jesús okinmachti idiscípulos makitlajtlanikan ijkuak okijto: “Mauiki moTekiuajkayo” (Mateo 6:10).
¿Kanin kijtoua itech profecía tekiuajkej amo moyekuikaj? Matikitakan ken ochijchitokaj ikxiuan estatua. Ompa kijtoua onelitoka hierro uan sokitl (Daniel 2:33). San ye ikxiuan onelitoka ika hierro uan sokitl porque okseki tlamantli tlen ika ochijchitoka estatua moijtoua ochijchitoka ika chikauak tepostli. Nin kiteititia tekiua tlen kineskayotia ikxiuan estatua amo yetos chikauak ijkon ken oksekimej tekiuajkej ¿Tleka? Daniel kiyekijtoua:
Profecía kijtoua amo kuali yetoskia tekiua ueyititok tlen kineskayotiaj ikxiuan estatua. Amo yetoskia chikauak porque amo nochtin kipaleuiskiaj.
¿Ken mochijtok profecía tlen okijkuilo Daniel?
Ikxiuan estatua kineskayotia tekiuajkej tlen axkan tlanauatiaj ompa Estados Unidos uan Reino Unido. ¿Tlen tlamantli kiteititia neli ijkon panotok?
Yotikitakej ikxiuan estatua chijchitokej “ika hierro iuan sokitl” uan nin tlamantli amo chikauak (Daniel 2:42). Tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido amo kuali katej porque akinmej ompa chantij amo kiuelitaj ken tlanauatiaj. Nonmej tekiuajkej amo kuali mouikaj inuan akinmej kinnauatiaj. Miakej kualanij porque amo kinmakaj tlen yejuan kinekij. Tekiuajkej tlen kintlaliaj matlanauatikan san mokualaniaj uan amo kimatij tlen kichiuaskej. Nochtin xexelitokej ikinon tekiuajkej amo ueli kichiuaj tlen kinekij kichiuaskej.
Daniel capítulo 2 kijtoua tekiuajkej amo moyekuikaskiaj.
Matikitakan ken mochijtok seki tlamantli tlen okijto Daniel, tlen kijtosneki uan ken mochijtok.
Profecía: “Non tekiuajkayotl xexelitos pero seki yetos chikauak ken hierro” (Daniel 2:41).
Kijtosneki: Tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido amo moyekuikaj pero kinpiaj sapanoua miakej soldados. Ikinon nonmej tekiuajkej sapanoua chijchikauakej ijkon ken hierro.
Mochijtok
Akinmej tlapaleuiaj itech Instituto Internacional de Estudios para la Paz de Estocolmo, okijtojkej: “2023 okitakej kech tomin okinejnekej altepemej para kinmakaskej soldados tlen kinpoloua. Estados Unidos uan Reino Unido okachi miak tomin okinejnejkej uan amo ken oksekimej 12 altepemej tlen noijki okinejnejkej tomin”.
Akinmej tlapaleuiaj itech Comando Estratégico, Ministerio de Defensa del Reino Unido, abril 2024, okijtojkej: “Mopaleuiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Reino Unido uan Estados Unidos [...] uan yokichijkej miak tlamantli para yetoskej okachi chikauakej uan kinejnekij tlen okachi yankuik para mopaleuiskej [...;] san sekan tekipanouaj uan mosepanpaleuiaj”.
Profecía: “Ken ikxiuan ochijchitokaj ika hierro iuan sokitl, noijki ijkon tekiuajkayotl yetos chikauak uan noijki yamanki” (Daniel 2:42).
Kijtosneki: Estados Unidos uan Reino Unido kinpiaj miakej soldados pero amo ueli kichiuaj tlen yejuan kinekij. Amo kichiuaj tlen yejuan kinekij porque personas amo kinkauiliaj porque yejuan kipejpenaj akin yetos tekiua. Ninmej tekiuajkej amo uelis kichiuaskej tlen kinekij.
Mochijtok
Akinmej tlapaleuiaj itech The Wall Street Journal, okijtojkej: “Sekimej ixtlamatkej kijtouaj tekiuajkej tlen pouij Estados Unidos amo moyekuikaj ikinon amo ueli kichiuaj ijkon ken oksekimej tekiuajkej ijkuak kijtouaj ken tlanemakaskej noso ken tlamaluiskej”.
Akinmej tlapaleuiaj itech Instituto de Gobierno, okijtojkej: “Axkan okachi amo mouikaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj ompa Gran Bretaña uan kintlapololtiaj políticos. Ikinon akinmej kinpaleuiaj tekiuajkej amo ueli itlaj kichiuaj para kinpaleuiskej akinmej kinnauatiaj”.
Profecía: “Yejuan moneloskej inmiuan akinmej nikan chantij. Pero amo san sekan yetoskej” (Daniel 2:43, nota).
Kijtosneki: Personas tlen kinpejpenaj tekiuajkej kitaj tlen kichiuaj ijkuak tlanauatiaj pero satepan amo nochi kinpaktia tlen kichiuaj.
Mochijtok
Akinmej tlapaleuiaj itech centro de investigación Pew Research Center, okijtojkej: “Miakej tlen chantij Estados Unidos amo kinpaktia ken tlanauatiaj tekiuajkej uan amo kinpaktia tlen kichiuaj políticos”.
Akinmej tlapaleuiaj itech Centro Nacional de Investigación Social, okijtojkej: “Axkan akinmej chantij Gran Bretaña amo kinneltokiliaj tekiuajkej nion políticos uan kipia kanaj 50 xiuitl amo ijkon opanouaya”.
¿Ken mochiuas profecía tlen okijto Daniel?
Profecía kijtoua Estados Unidos uan Reino Unido tlanauatijtoskej ijkuak iTekiuajkayo toTajtsin Dios kinpatkayotis nochtin tekiuajkej (Daniel 2:44).
Okse profecía tlen kajki itech libro Apocalipsis kijtoua tekiuajkej tlen katej “ipan nochi tlaltikpak”, monechikoskej para kimomakaskej iuan Jehováb itech Armagedón. Non guerra moixmati ken “iueyi tonal toTajtsin Dios tlen kipia nochi chikaualistli” (Apocalipsis 16:14, 16; 19:19-21). Itech non guerra Jehová kinmachiuas nochtin tekiuajkej uan amo mokauas nion se tekiua tlen ueyititok tlen okijto Daniel.
Tla tikneki okachi tikmatis xiktlajtolti tlamachtil “¿Tlen kijtosneki Armagedón?”.
¿Tleka moneki matikajsikamatikan nin profecía?
Biblia kiyekijtoua amo moyekuikaskiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido. Ikinon matikajsikamatikan nin profecía uan ijkon tikmatiskej tleka ijkon panotok.
Tikajsikamatis tleka Jesús okinmilui idiscípulos amo mamokajkalakikan itech política (Juan 17:16). Noijki tikajsikamatis toTajtsin Dios okipejpenki Jesús para makiyekana iTekiuajkayo. Ikinon ye okijto: “NoTekiuajkayo amo poui itech nin tlaltikpak” (Juan 18:36).
Uelis tikneltokas non Tekiuajkayotl kiyektlalis nochi tlen axkan panotok uan tikseliskej miak tlateochiuali ijkon ken okijto toTajtsin Dios (Apocalipsis 21:3, 4).
Ayakmo mitsmomojtis ijkuak oksekimej mokualaniaj uan mota kipojpoloskej tlaltikpak (Salmo 37:11, 29).
Profecía tlen okijkuilo Daniel kiteititia ikxiuan estatua kineskayotiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido. Nonmej tekiuajkej ok tlanauatijtoskej ijkuak iTekiuajkayo toTajtsin Dios peuas tlanauatis nikan tlaltikpak. Non Tekiuajkayotl kajki iluikak.
Tla tikneki okachi tikmatis tlen kichiuas iTekiuajkayo toTajtsin Dios nikan tlaltikpak, xikita video ¿Tlen iTekiuajkayo toTajtsin Dios?
a Xikita recuadro “¿Tlen tekiuajkayomej kineskayotiaj estatua tlen okijto Daniel?”.
b ToTajtsin Dios itoka Jehová (Salmo 83:18). Xikita tlamachtil “¿Akin Jehová?”.