Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mrt tlamachtil 125
  • Biblia kijtoua tekiuajkej amo moyekuikaskiaj

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Biblia kijtoua tekiuajkej amo moyekuikaskiaj
  • Okseki tlamachtilmej
  • Tlen okseki kipia
  • Okseki tlamachtilmej
  • Amo moyekuikaskej tekiuajkej itlamian tonalmej
  • ¿Ken mochijtok profecía tlen okijkuilo Daniel?
  • ¿Ken mochiuas profecía tlen okijto Daniel?
  • ¿Tleka moneki matikajsikamatikan nin profecía?
  • Matimomachtikan profecías
    Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehová (tlen ika timomachtiaj) 2023
  • ITekiuajkayo toTajtsin Dios yitlanauatijtok
    Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehová (tlen ika timomachtiaj) 2022
  • Se teotlajtojke tlen katka Babilonia kita tlen panoskia satepan
    Biblia ¿tlen techiluia?
Okseki tlamachtilmej
mrt tlamachtil 125
Mota inbandera Estados Unidos uan Reino Unido. Mota seki kalmej kanin tlanauatiaj tekiuajkej. Ompa motaj miakej kualanij porque amo kinpaktia tlen kichiuaj tekiuajkej uan tlali yotlatlapakak.

Biblia kijtoua tekiuajkej amo moyekuikaskiaj

Axkan miakej mokualaniaj porque amo kinpaktia tlen kichiuaj tekiuajkej. Tlatlamantli kinmitaj tlanauatilmej ikinon kualanij ijkuak kijtouaj tlen mokuayejyekouaj. Noijki amo moyekuikaj tekiuajkej uan akinmej kipiaj okseki tekitl ijkuak kintlaliaj tlanauatilmej porque amo kinekij kipatlaskej seki tlamantli. Non tlamantli amo kinpaleuia tekiuajkej kuali matlanauatikan.

Itlaj kijtosneki tlen kinpanoua tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido porque amo moyekuikaj ijkuak tlanauatiaj. ¿Tleka? Biblia kijtoua ijkuak yitlanauatiskia iTekiuajkayo toTajtsin Dios nonmej tekiuajkej amo moyekuikaskiaj.

Amo moyekuikaskej tekiuajkej itlamian tonalmej

Daniel okijkuilo se profecía tetlajtlachialti. Non profecía kijtoua tlen panoskia itlamian tonalmej. Tlen okijkuilo Daniel mochiuaskia satepan ijkuak mopatlaskia seki tlamantli miak ipati (Daniel 2:28).

ToTajtsin Dios okimatilti nin profecía tekiua tlen otlanauatiaya Babilonia ijkuak okochtoka. Tekiua okitemik se ueyi estatua tlen ochijchitoka ika tlatlamantli tepostli. Daniel okiyekijto tlen okijtosnekiaya tlatlamantli tepostli tlen okipiaya estatua. Okijto kineskayotiaj tekiuajkej ueyititokej. Yejuan kinmoaxkatiskiaj miakej altepemej uan kinnauatiskiaj pero satepan oksekimej kintlaniliskiaj.a Satepan se tetl kiuitekiskia non estatua uan nochi xixinis. Non tetl kineskayotia iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Daniel 2:36-45).

Nin profecía kijtoua iTekiuajkayo toTajtsin Dios kinpatkayotis nochtin tekiuajkej. Non Tekiuajkayotl tlen Jesús okinmachti idiscípulos makitlajtlanikan ijkuak okijto: “Mauiki moTekiuajkayo” (Mateo 6:10).

¿Kanin kijtoua itech profecía tekiuajkej amo moyekuikaj? Matikitakan ken ochijchitokaj ikxiuan estatua. Ompa kijtoua onelitoka hierro uan sokitl (Daniel 2:33). San ye ikxiuan onelitoka ika hierro uan sokitl porque okseki tlamantli tlen ika ochijchitoka estatua moijtoua ochijchitoka ika chikauak tepostli. Nin kiteititia tekiua tlen kineskayotia ikxiuan estatua amo yetos chikauak ijkon ken oksekimej tekiuajkej ¿Tleka? Daniel kiyekijtoua:

“Ijkon ken ikxiuan uan ikxipiluan tlen otikitak ochijchitokaj ika sokitl uan hierro, non tekiuajkayotl xexelitos pero seki yetos chikauak ken hierro ijkuak kinelouaj iuan sokitl tlen otikitak. Uan, ken ikxiuan ochijchitokaj ika hierro iuan sokitl, noijki ijkon tekiuajkayotl yetos chikauak uan noijki yamanki. Ijkon ken otikitak hierro nelitok iuan sokitl, yejuan moneloskej inmiuan akinmej nikan chantij. Pero amo san sekan yetoskej, ijkon ken hierro amo moneloua iuan sokitl” (Daniel 2:41-43).

Profecía kijtoua amo kuali yetoskia tekiua ueyititok tlen kineskayotiaj ikxiuan estatua. Amo yetoskia chikauak porque amo nochtin kipaleuiskiaj.

¿Ken mochijtok profecía tlen okijkuilo Daniel?

Ikxiuan estatua kineskayotia tekiuajkej tlen axkan tlanauatiaj ompa Estados Unidos uan Reino Unido. ¿Tlen tlamantli kiteititia neli ijkon panotok?

Yotikitakej ikxiuan estatua chijchitokej “ika hierro iuan sokitl” uan nin tlamantli amo chikauak (Daniel 2:42). Tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido amo kuali katej porque akinmej ompa chantij amo kiuelitaj ken tlanauatiaj. Nonmej tekiuajkej amo kuali mouikaj inuan akinmej kinnauatiaj. Miakej kualanij porque amo kinmakaj tlen yejuan kinekij. Tekiuajkej tlen kintlaliaj matlanauatikan san mokualaniaj uan amo kimatij tlen kichiuaskej. Nochtin xexelitokej ikinon tekiuajkej amo ueli kichiuaj tlen kinekij kichiuaskej.

Mosepanpaleuiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido

Tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido opejki mosepanpaleuiaj desde ijkuak opanotoka Primera Guerra Mundial. Ikinon kuali moyekuikaj porque yejuan san sekan motlapouiaj itech política, ken tlamaluiskej uan ken tlanemakaskej.

  • Akinmej tlapaleuiaj itech Departamento de Estado de Estados Unidos, okijtojkej: “Tekiua tlen tlanauatia Estados Unidos okachi mopaleuia iuan tekiua tlen tlanauatia Reino Unido”.

  • Keir Starmer tlen kajki ken ministro ompa Reino Unido, okijto: “Yejuan ‘moyekuikaj’ uan non miak ipati. Uan [...] axkan okachi moyekuikaj”.

  • Antony Blinken tlen kajki ken secretario de Estado de Estados Unidos, okijto: “Tekiua tlen tlanauatia Reino Unido uan tekiua tlen tlanauatia Estados Unidos, san sekan kipejpenaj tlen kichiuaskej ijkuak itlaj panoua”.

Miakej tlen kualanij kiyaualojtokej ikxiuan estatua tlen okijto Daniel. Tlali mota yotlatlapakak.

Daniel capítulo 2 kijtoua tekiuajkej amo moyekuikaskiaj.

Matikitakan ken mochijtok seki tlamantli tlen okijto Daniel, tlen kijtosneki uan ken mochijtok.

Profecía: “Non tekiuajkayotl xexelitos pero seki yetos chikauak ken hierro” (Daniel 2:41).

Kijtosneki: Tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido amo moyekuikaj pero kinpiaj sapanoua miakej soldados. Ikinon nonmej tekiuajkej sapanoua chijchikauakej ijkon ken hierro.

Mochijtok

Akinmej tlapaleuiaj itech Instituto Internacional de Estudios para la Paz de Estocolmo, okijtojkej: “2023 okitakej kech tomin okinejnekej altepemej para kinmakaskej soldados tlen kinpoloua. Estados Unidos uan Reino Unido okachi miak tomin okinejnejkej uan amo ken oksekimej 12 altepemej tlen noijki okinejnejkej tomin”.

Akinmej tlapaleuiaj itech Comando Estratégico, Ministerio de Defensa del Reino Unido, abril 2024, okijtojkej: “Mopaleuiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Reino Unido uan Estados Unidos [...] uan yokichijkej miak tlamantli para yetoskej okachi chikauakej uan kinejnekij tlen okachi yankuik para mopaleuiskej [...;] san sekan tekipanouaj uan mosepanpaleuiaj”.

Profecía: “Ken ikxiuan ochijchitokaj ika hierro iuan sokitl, noijki ijkon tekiuajkayotl yetos chikauak uan noijki yamanki” (Daniel 2:42).

Kijtosneki: Estados Unidos uan Reino Unido kinpiaj miakej soldados pero amo ueli kichiuaj tlen yejuan kinekij. Amo kichiuaj tlen yejuan kinekij porque personas amo kinkauiliaj porque yejuan kipejpenaj akin yetos tekiua. Ninmej tekiuajkej amo uelis kichiuaskej tlen kinekij.

Mochijtok

Akinmej tlapaleuiaj itech The Wall Street Journal, okijtojkej: “Sekimej ixtlamatkej kijtouaj tekiuajkej tlen pouij Estados Unidos amo moyekuikaj ikinon amo ueli kichiuaj ijkon ken oksekimej tekiuajkej ijkuak kijtouaj ken tlanemakaskej noso ken tlamaluiskej”.

Akinmej tlapaleuiaj itech Instituto de Gobierno, okijtojkej: “Axkan okachi amo mouikaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj ompa Gran Bretaña uan kintlapololtiaj políticos. Ikinon akinmej kinpaleuiaj tekiuajkej amo ueli itlaj kichiuaj para kinpaleuiskej akinmej kinnauatiaj”.

Profecía: “Yejuan moneloskej inmiuan akinmej nikan chantij. Pero amo san sekan yetoskej” (Daniel 2:43, nota).

Kijtosneki: Personas tlen kinpejpenaj tekiuajkej kitaj tlen kichiuaj ijkuak tlanauatiaj pero satepan amo nochi kinpaktia tlen kichiuaj.

Mochijtok

Akinmej tlapaleuiaj itech centro de investigación Pew Research Center, okijtojkej: “Miakej tlen chantij Estados Unidos amo kinpaktia ken tlanauatiaj tekiuajkej uan amo kinpaktia tlen kichiuaj políticos”.

Akinmej tlapaleuiaj itech Centro Nacional de Investigación Social, okijtojkej: “Axkan akinmej chantij Gran Bretaña amo kinneltokiliaj tekiuajkej nion políticos uan kipia kanaj 50 xiuitl amo ijkon opanouaya”.

¿Ken mochiuas profecía tlen okijto Daniel?

Profecía kijtoua Estados Unidos uan Reino Unido tlanauatijtoskej ijkuak iTekiuajkayo toTajtsin Dios kinpatkayotis nochtin tekiuajkej (Daniel 2:44).

Okse profecía tlen kajki itech libro Apocalipsis kijtoua tekiuajkej tlen katej “ipan nochi tlaltikpak”, monechikoskej para kimomakaskej iuan Jehováb itech Armagedón. Non guerra moixmati ken “iueyi tonal toTajtsin Dios tlen kipia nochi chikaualistli” (Apocalipsis 16:14, 16; 19:19-21). Itech non guerra Jehová kinmachiuas nochtin tekiuajkej uan amo mokauas nion se tekiua tlen ueyititok tlen okijto Daniel.

Tla tikneki okachi tikmatis xiktlajtolti tlamachtil “¿Tlen kijtosneki Armagedón?”.

¿Tleka moneki matikajsikamatikan nin profecía?

Biblia kiyekijtoua amo moyekuikaskiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido. Ikinon matikajsikamatikan nin profecía uan ijkon tikmatiskej tleka ijkon panotok.

  • Tikajsikamatis tleka Jesús okinmilui idiscípulos amo mamokajkalakikan itech política (Juan 17:16). Noijki tikajsikamatis toTajtsin Dios okipejpenki Jesús para makiyekana iTekiuajkayo. Ikinon ye okijto: “NoTekiuajkayo amo poui itech nin tlaltikpak” (Juan 18:36).

  • Uelis tikneltokas non Tekiuajkayotl kiyektlalis nochi tlen axkan panotok uan tikseliskej miak tlateochiuali ijkon ken okijto toTajtsin Dios (Apocalipsis 21:3, 4).

  • Ayakmo mitsmomojtis ijkuak oksekimej mokualaniaj uan mota kipojpoloskej tlaltikpak (Salmo 37:11, 29).

Profecía tlen okijkuilo Daniel kiteititia ikxiuan estatua kineskayotiaj tekiuajkej tlen tlanauatiaj Estados Unidos uan Reino Unido. Nonmej tekiuajkej ok tlanauatijtoskej ijkuak iTekiuajkayo toTajtsin Dios peuas tlanauatis nikan tlaltikpak. Non Tekiuajkayotl kajki iluikak.

Tla tikneki okachi tikmatis tlen kichiuas iTekiuajkayo toTajtsin Dios nikan tlaltikpak, xikita video ¿Tlen iTekiuajkayo toTajtsin Dios?

¿Tlen tekiuajkayomej kineskayotiaj estatua tlen okijto Daniel?

Itech capítulo 2 tlen okijkuilo Daniel moijtoua se estatua tlen kineskayotia makuili tekiuajkayomej uan noijki kintlajyouiltiaj akinmej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios. Nikan moijtoua nonmej makuili tekiuajkayomej:

Mota estatua tlen okijto Daniel.
  • Itsonteko estatua de oro kineskayotia tekiuajkayotl tlen okatka Babilonia (Daniel 2:32, 36-38).

  • Ielpan uan imauan de plata kineskayotia tekiuajkayotl tlen okatka Medopersia (Daniel 2:32, 39).

  • Itlalax uan imetsuan kineskayotia tekiuajkayotl tlen okatka Grecia (Daniel 2:32, 39).

  • Ikotsuan de hierro kineskayotia tekiuajkayotl tlen okatka Roma (Daniel 2:33, 40).

  • Ikxiuan de hierro nelitok iuan sokitl uan kineskayotia tekiuajkayotl tlen kajki Estados Unidos uan Reino Unido (Daniel 2:33, 41-43).

a Xikita recuadro “¿Tlen tekiuajkayomej kineskayotiaj estatua tlen okijto Daniel?”.

b ToTajtsin Dios itoka Jehová (Salmo 83:18). Xikita tlamachtil “¿Akin Jehová?”.

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani