Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
2-8 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 6, 7
“Ma tiktemakakan tlen tikpiaj”
(Lucas 6:37) Amo xikimpojpoakah oksikimeh, ijkó Dios amo nomechpojpoas. Amo xitetlajtlakoltikah ijkó Dios amo nomechtlajtlakoltis. Xitetlapojpolwikah iwa Dios nomechtlapojpolwis.
nwtsty nota, Luc. 6:37
Xitetlapojpolwikah iwa Dios nomechtlapojpolwis: Ika tlajtoli griego motlajtolkuepa ken ijkuak ikaj “kikajkauaj” noijki kijtosneki “kikauaj ma uia, kititlanij, noso ikaj kikajkauaj ken akin tsaktok”. Nin amo ken ijkuak ikaj kixkomakaj uan kitlapojpoluiaj maski kinamiki ma kitlajyouiltikan.
w08-S 15/5 págs. 9, 10 párrs. 13, 14
Nochipa ma tikchiuakan tlen kuali
13 Mateo okijkuilo tlen okijto Jesús: “Amo xikimpojpoakah oksikimeh, ijkó noiwa amo manomechpojpoakah nomejwah” (Mat. 7:1). Lucas ijkin okijkuilo: “Amo xikimpojpoakah oksikimeh, ijkó Dios amo nomechpojpoas. Amo xitetlajtlakoltikah ijkó Dios amo nomechtlajtlakoltis. Xitetlapojpolwikah iwa Dios nomechtlapojpolwis” (Luc. 6:37). Fariseos okinteneuayaj oksekimej uan amo okichiuayaj tlen okijtoaya Tlanauatil. Nochtin akinmej ijkon okichiuayaj Jesús okinmilui amo ‘makimpojpoakah oksikimehʼ uan okinmilui ‘matetlapojpolwikahʼ. Noijki itech Efesios 4:32 tlatitlanil Pablo sekimej okinmilui omonekiaya tetlapojpoluiskej.
14 Tla imachtijkauan Jesús otetlapojpoluiayaj, yejuan noijki kintlapojpoluiskiaj. “Porke ijkó kemi nomejwah nonkimpojpoaskeh oksikimeh, ijkó nomechpojpoaskeh. Iwa ijkó kemi nomejwah nontlatamachiwah, noiwa ijkó nomechtamachiwaskeh” (Mat. 7:2). Tla itlaj tikinchiuiliaj oksekimej yejuan noijki ijkon techchiuiliskej (Gál. 6:7).
(Lucas 6:38) Xitetlatliokolikah iwa Dios nomechtlatliokolis. Ye nomechmakas se kuali tlatamachíwale, tejtélinki, tetentok iwa kitsonewiltis. Dios nomechkopilis ijkó kemi nomejwah ononkitemakakeh.
nwtsty nota, Luc. 6:38
Xitetlatliokolikah: Noso “xiktemakatokan tlen nankipiaj”. Ika griego nin tlajtoli uelis motlajtolkuepas ken “xiktemakakan” uan kijtosneki nochipa moneki tiktemakaskej tlen tikpiaj.
(Lucas 6:38) Xitetlatliokolikah iwa Dios nomechtlatliokolis. Ye nomechmakas se kuali tlatamachíwale [ijtik namopoxa], tejtélinki, tetentok iwa kitsonewiltis. Dios nomechkopilis ijkó kemi nomejwah ononkitemakakeh.
nwtsty nota, Luc. 6:38
ijtik namopoxa: Ika griego kijtosneki ikaj “ielpan”. Nikan xamo kijtosneki poxa tlen okiuikaya akin otlakouaya, itlaken okatka ueyak uan ijkuak omotlajkoilpiaya omochiuaya non poxa. “Nomechmakas se kuali tlatamachíwale”, xamo kijtosneki sekimej tlen otlanemakayaj okitemitiliayaj ipoxa akin otlakouaya.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 6:12, 13) Itech nekateh tonatijmeh, Jesús otlejkok itech se tepetl iwa omotiotsajtsilito interojyúali. 13 Ijkuak otláneski, okínnotski itlamachtijkawah iwa okimpéjpenki májtlaktli iwa ome (12) de yejwah, iwa okintlalili intoka apóstoles.
w07-S 1/8 pág. 6 párr. 1
¿Ken timouikaskej iuan Jehová?
Jesús ouejkauaya ijkuak okitlatlaujtiaya toTajtsin Dios (Juan 17:1-26). Achto kinpejpenaskia doce imachtijkauan, “otlejkok itech se tepetl iwa omotiotsajtsilito interojyúali” (Lucas 6:12). Akinmej kipatioitaj mouikaskej iuan Jehová kichiuaj ken Jesús, motlatlaujtiaj maski amo nochi se yoak. Achto kipejpenaskej tlen kichiuaskej, kitlatlaujtiaj Jehová, kitemoaj ma kinyekana iespíritu santo porque kinekij kuali iuan mouikaskej.
(Lucas 7:35) Pero akin de milajka kajsikamati tlan Dios kimonekiltia, kinextia itech tlan kichiwa.
nwtsty nota, Luc. 7:35
tlan kichiwa: Itech Mateo 11:19 kijtoa “ixtlamatilis Dios moixmati ika tlan kichiwah ipilwah”. Ik non, tlen okichi Jesús uan Juan akin oteapolaktiaya, okiteititijkej amo melauak tlen intech okijtoayaj. Tlen okichi Jesús yetoskia ken okijto: “Xikitakan noyelis uan tlen nikchiua uan nankitaskej amo melauak tlen notech kijtoaj”.
9-15 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 8, 9
“¿Ken tikchiuaskej ken Jesús?”
(Lucas 9:57, 58) Ijkuak oyayah itech ojtli, se tlakatl okili n Jesús: —Noteko, nikneki nias mowa san kanik timuikas. 58 Jesús okili: —N ostomeh kipiah kan motlaatiskeh, iwa n totomeh kipiah intepajsol. Pero Ne Non onimochi ni tlakatl mach nikpia kan nimosewis.
it-2-S pág. 485
Intepajsol
Ijkuak se escriba okilui Jesús: “Noteko, ne nikneki nias mowah”, Jesús okinankili: “Ostomeh kipiah kan motlaatiskeh, iwa n totomeh kipiah intepajsol. Pero Ne Non onimochi ni tlakatl mach nikpia kan nimosewis” (Mat. 8:19, 20; Luc. 9:57, 58). Jesús okijto tla ikaj okinekiaya kichiuas ken ye, moneki kikauas nochi tlen kineki kipias uan melauak tlaneltokas itech Jehová. Non principio kajki itech tlatlaujtilistli tlen Jesús okinmititi imachtijkauan: “Techmaka nochi tonati tlan tikmomajsewiskeh” uan noijki itech nin texto okijto: “Ijkó kiné, akin amo kikawa nochi tlan kiyoltilana, mach weletis yetos notlamachtijkau” (Mat. 6:11; Luc. 14:33).
(Lucas 9:59, 60) Jesús okili ok se tlakatl: —Xiwiki nowa. N tlakatl okili: —Noteko, achto techonkawili maniktookati nota. 60 Jesús okinankili: —Xikinkawa akimeh ok miktokeh makintookatih akimeh yomikkeh, pero te, xitetlapowi kenomi Dios tlanawatia.
nwtsty notas, Luc. 9:59, 60
maniktookati nota: Yiuejkika itech altepetl Israel uan altepemej tlen ik ompa okatkaj, ijkuak ikaj omikiaya, okitokayaj non tonal. Ik non, tlakatl okilui Jesús ma kichia achto kitokati itajtsin, maski xamo ayamo omikiaya. Tla omikik non tonal, amo motlapouijtoskia iuan Jesús. Ijkuakon, xamo omokokoaya noso yokipiaya miak xiuitl. Noijki Jesús amo kiluiskia ma kikajteua itajtsin tla amo kinpiaskia oksekimej ikalchanejkauan tlen kimaluiskiaj (Mar. 7:9-13). Non tlakatl okinekiaya kijtos: “Kema nikchiuas ken te pero axkan ayamo, hasta ijkuak mikis notajtsin uan niktokas”. Pero Jesús okitak non tlakatl amo okinek kipaleuis iTekiuajkayo toTajtsin Dios (Luc. 9:60, 62).
Xikinkawa akimeh ok miktokeh makintookatih akimeh yomikkeh: Ken kijtoa nota tlen kipia Lucas 9:59, xamo itajtsin tlakatl tlen okitlapoui Jesús omokokoaya noso yokipiaya miak xiuitl. Ik non, Jesús okinekiaya kijtos: “Xikinkaua akinmej amo mouikaj iuan Jehová ma kintokakan inmikeuan”. Nin kijtosneki tlakatl omonekiaya kikauaskia ikalchanejkauan ma kimaluikan itajtsin hasta ijkuak mikiskia. Tla non tlakatl kichiuaskia ken Jesús, uelis kipiaskia yolilistli tlen amo keman tlamis uan ayakmo yetoskia iuan akinmej toTajtsin Dios okinmitak ken miktokej. Tlen Jesús okinankili tlakatl, okichi ma moajsikamati tla tiknekij timouikaskej iuan Jehová, moneki achto tiktlaliskej itech tonemilis iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan ma titetlapouikan san kanin tiyetoskej.
(Lucas 9:61, 62) Ijkuakó ok se tlakatl okili n Jesús: —Noteko, ne nikneki nias mowah, pero achto techonkawili manimomakawati íwan nochanejkawah. 62 Pero Jesús okili: —Akin kitlalia ima itech arado iwa ontlachia ik ikuitlapa, ye mach weletis kalakis kan tlanawatia Totajtsi Dios.
nwtsty multimedia
Tlalana noso tlaxoua
Ijkuak okachi otlatotoniaya tlali otlakuauaya, ik non, otlalanayaj noso otlaxouayaj ijkuak peua okiauiaya (xikita sgd, tlaxelol 19). Otlalanayaj ika se kuauitl tlen iyekapan okichijchiuayaj yakauistik, ualeua okitlaliliayaj se tepostli. Noijki okitlaliliayaj okse kuauitl uan okitilanayaj yolkamej. Achto ijkon okichiuayaj uan satepan otlatokayaj. Itech Escrituras Hebreas tlajtoli tlalana noso tlaxoua omotekitilti ken se neskayotl para itlaj techmachtiskej (Juec. 14:18; Is. 2:4; Jer. 4:3; Miq. 4:3). Jesús nochipa okijto tlen motekitiltia ijkuak tlatokaj para kiyekijtos tlen melauak. Otlajto itech akinmej otlalanayaj noso otlaxouayaj para kiteititis akinmej kinekij kichiuaskej ken ye, moneki kichiuaskej ika nochi inyolo (Luc. 9:62). Akinmej otlalanayaj noso otlaxouayaj uan otlachiayaj tlakuitlapan amo kuali otekitiayaj. Noijki ijkon akin kichiua ken Cristo uan ayakmo kichiua tlen moneki, amo uelis yetos ijkuak ualtlanauatis iTekiuajkayo toTajtsin Dios.
w12-S 15/4 págs. 15, 16 párrs. 11-13
Ma tiktekichiuilijtokan Jehová ika nochi toyolo
11 Para tikajsikamatiskej tlen kijtoa Lucas 9:62, ma timokuayejyekokan tlen kijtoa nin texto. Tla ikaj tlatoka uan kilnamiki ikalchanejkauan uan iyolikniuan pakij; tlatsotsonaj uan tlakuaj kanin ekauili. ¡Kineki yetos inmiuan! Ijkuak tlalana noso tlaxoua, ok kineki moyolpaktis ika tlen okikajte “ikuitlapa”. Yetoskia ken tlakuitlapan tlachia, maski ok miak kipoloa para uelis tlatokas, ayakmo tekiti uan nochi ijtlakaui. Uan ken ayakmo kuali otekitik kiouijtilia iteko.
12 Axkan ma tikijtokan akin tlatoka kineskayotia se tokni, ye kuali tekititok itech tlanechikol, pero peua kipaktia tlen amo kuali. Maski nochipa tetlapouia uan nochipa monechikoa, mokuayejyekoa tlen kichiuaj akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová uan kineki kichiuas ken yejuan. Ika nochi iyolo kineki ijkon kichiuas. Maski yimiak xiuitl kuali okitekichiuili Jehová, kita oui kixtopeuas tlen amo kuali uan kichiua ken oksekimej, yetoskia ken tlachia “ikuitlapa”. Ok moneki kintlapouis oksekimej iTlajtol Jehová pero ayakmo kipatioita, ik non, ayakmo kitekichiuilia (Filip. 2:16). ¡Teyolkoko tla ijkon tikchiuaskej porque Jehová kineki ma motematilti “kualitlájtoli”! (Luc. 10:2).
13 Nin techmachtia itlaj miak ipati. Kuali tla nochipa timonechikoaj, titetlapouiaj uan tikchiuaj okseki tlamantli. Pero tla tiknekij tiktekichiuiliskej Jehová ika nochi toyolo moneki amo tikchiuaskej seki tlamantli (2 Crón. 25:1, 2, 27). Tla se tokni oksepa kineki kichiuas tlen okikajte “ikuitlapa”, kijtosneki oksepa peua kichiua ken akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová, xamo ayakmo kiselis (Luc. 17:32). Tla tiknekij ‘tikalakiskej kan tlanawatia Totajtsi Diosʼ moneki tikchiuaskej ken nikan kijtoa: “Xiktlawelitakah nochi tlan amokuali, iwa xikchiwakah tlan kuali” (Luc. 9:62; Rom. 12:9). Ik non, moneki timomaluiskej uan ijkon tlen kiyekana Satanás amo techtsakuilis para tiktekichiuiliskej Jehová ika nochi toyolo (2 Cor. 11:14; xiktlajtolti Filipenses 3:13, 14).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 8:3) Noiwa ompa oyaya n Juana, isiwa n Chuza, akin okitaya nochi tlan okipiaya n Herodes, iwa n Susana, iwa n oksikimeh siwameh non okipalewiayah n Jesús ika tlan okipiayah.
nwtsty nota, Luc. 8:3
non kipalewiayah: Noso “okimakayaj tlen omonekiaya” noijki kijtosneki “okitlamakayaj”. Tlajtoli griego diakonéo uelis kijtosneki kinpaleuiaj oksekimej; kintlamakaj, kintlakualchiuiliaj uan kintekichiuiliaj. Itech Lucas 4:39 kijtoa “kintekichiwilia”, Lucas 10:40 kijtoa “nechpalewia”, Lucas 17:8 kijtoa “techtlalili tlan nikkuas” uan Hechos 6:2 kijtoa “matitlatetekakah”, pero xamo noijki kijtosneki nochi tlamantli kuali tlen tikinchiuiliaj oksekimej. Nikan moyekijtoa tlen ijkuilitok itech versículo ome uan eyi, ompa kijtoaj siuamej tlen okipaleuijkej Jesús uan imachtijkauan para kichiuaskia tlen toTajtsin Dios okinnauati. Siuamej oteiknomatkej uan okitemakakej tlen okipiayaj, ijkon okiueyichijkej toTajtsin Dios uan para nochipa ma kinmilnamikikan, okichi ma kinmijkuilokan itech iTlajtol tlen okichijkej (Prov. 19:17; Heb. 6:10). Itech Mateo 27:55 uan Marcos 15:41 noijki omoijkuilo diakonéo para kiyekijtos tlen okichiuayaj sekimej siuamej.
(Lucas 9:49, 50) Ijkuakó Juan okili: —Tlamachti, otiktakeh se tlakatl akin okinkixtiaya espíritus amokualteh itech Motoka. Pero tejwah otiknawatijkeh ayakmó ijkó makichiwa, porke amo nemi towah. 50 Pero Jesús okinmili: —Amo xiktlakawaltikah, porke akin amo techixnamiki, kajki towah.
w08-S 15/3 pág. 31 párr. 3
Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Lucas
9:49, 50. ¿Tleka se tlakatl maski amo okatka imachtijka Jesús okikauili ma kinkixti amo kuali ejekamej? Jesús okikauili ijkon ma kichiua porque ayamo opeuaya tlanechikol. Ik non, tlakatl amo omonekiaya yetoskia iuan Jesús para tlaneltokaskia uan kinkixtiskia amo kuali ejekamej (Mar. 9:38-40).
16-22 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 10, 11
“Neskayotl: Se samaritano oteiknomatki”
(Lucas 10:29-32) Pero n tlamachti okinekia mokawas kuali teixpa, iwa oksepa okitlajtlani n Jesús: —¿Akin nokni? 30 Ijkuakó Jesús okinankili: —Se tlakatl owaltemoaya de Jerusalén para Jericó, iwa itech ojtli okitlachtekijkeh, iwa asta itlake okikixtilijkeh. Okitekilmakakeh iwa okiwijwilantewakeh. 31 ’Satepa, se tiópixki opajpanotiaya itech non ojtli, iwa ijkuak okitak n tlakatl non ompa owilantoka, san okipanawi. 32 Noiwa ik ompa opajpanotiaya se levita, iwa ijkuak okitak non owilantoka noiwa san okipanawi.
nwtsty multimedia
Se ojtli opeuaya Jerusalén uan otlamiaya Jericó
Nin video techititia se ojtli (1) nesi yiuejkika ijkon okatka, opeuaya Jerusalén uan oajsiaya Jericó. Nin ojtli okipiaya kanaj 20 kilómetros ik ueyak uan tla tiyetoskiaj Jerusalén titemoskiaj se kilómetro hasta Jericó. Itech non ojtli amo ikaj ochantiaya uan otlachtekiayaj, ik non, okintlalijkej soldados ma kinmaluikan akinmej ompa opanoayaj. Jericó tlen okatka ijkuak otlanauatiaya Roma (2) okatka kanin tlami ojtli. Jericó tlen yiuejkika okatka (3) omokauaya ome kilómetros okachi tlayekapan.
w02-S 1/9 págs. 16, 17 párrs. 14, 15
“Okintlapowiaya n tlakah ika tlapoálisteh”
14 Axkan ma tikitakan tlen okichi se samaritano, Jesús okijto: “Se tlakatl owaltemoaya de Jerusalén para Jericó, iwa itech ojtli okitlachtekijkeh, iwa asta itlake okikixtilijkeh. Okitekilmakakeh iwa okiwijwilantewakeh” (Lucas 10:30). Jesús okijto nin opanok itech ojtli “de Jerusalén para Jericó”. Ijkuak okijto nin neskayotl ye okatka Judea uan Jerusalén amo uejka okatka, ik non, akinmej okikakej Jesús, okixmatiayaj ojtli. Ompa otlachtekiayaj uan okachi tla ikaj oyaya iselti porque amo ikaj ochantiaya.
15 Noijki uelis tikijtoskej okseki tlamantli ijkuak Jesús okijto ojtli oyaya “de Jerusalén para Jericó”. Achto okijto opanok se teopixki uan satepan se levita pero nion se okipaleui akin okitlachtekijkej (Lucas 10:31, 32). Teopixkej okiueyichiuayaj Jehová itech teokali ompa Jerusalén uan levitas okinpaleuiayaj teopixkej. Ijkuak teopixkej uan levitas amo otekitiayaj itech teokali, sekimej ochantiayaj Jericó porque amo uejka okatka, san 23 kilómetros. Ik non, oyayaj itech non ojtli. Ma tikilnamikikan teopixki uan levita “owaltemoayaj de Jerusalén para Jericó”, non kijtosneki yotekitikej ompa teokali. Ik non, amo ikaj uelis kijtos nonmej tlakamej amo okipaleuijkej tlakatl porque omotaya yomikik uan tla kikitskiskiaj, miakej tonalmej amo tekipanoskiaj ompa teokali (Levítico 21:1; Números 19:11, 16). Tlen Jesús okijto yokimatiayaj akinmej okikakiayaj.
(Lucas 10:33-35) Pero se tlakatl de altepetl de Samaria akin noiwa opajpanotiaya itech non ojtli, ijkuak okitak n tlakatl non owilantoka okiknoma. 34 Ijkuakó omijkuani inawak n kókoxki, iwa opé kipajtia ika chiawak iwa ika oktli [noso vino] kan okikojkojkah, iwa okikekemelo ika tsótsoli. Otlanki okitlejkolti itech iburro, okiwík kan tekalotiah iwa ompa okimokuitlawi. 35 Ipan ok se tonati, ijkuak n samaritano yoonewaya, okinkixti ome denariojtomimeh iwa okinmaktili n tekowa itech kali kan mokalotiah, iwa okili: “Xikmokuitlawi nin tlakatl, iwa tla monekis itla okachi, nimitstlaxtlawilijtejkos ijkuak nimokopati”.
nwtsty notas, Luc. 10:33, 34
se tlakatl de altepetl de Samaria: Xamo nochtin judíos okinchikoitayaj samaritanos uan amo inmiuan omouikayaj (Juan 4:9). Sekimej judíos noijki okitekitiltiayaj tlajtoli “samaritano” para kinchikoitaskej oksekimej (Juan 8:48). Se amochtli tlen moixmati ken Misná, kijtoa se teopixki okijtoaya “akin okikuaya pan tlen okichijchiuayaj samaritanos yetoskia ken kikuaskia pitsonakatl” (Shebiit 8:10). Miakej judíos amo okinneltokiliayaj samaritanos nion okinkauiliayaj ma kinpaleuikan. Jesús okimatiaya judíos okinchikoitayaj samaritanos, ik non, okinmachti itlaj miak ipati ika nin neskayotl tlen miakej kixmatij: Se samaritano oteiknomatki.
opé kipajtia ika chiawak iwa ika oktli [noso vino] kan okikojkojkah: Lucas otlapajtiaya, ik non, okimatiaya ken okichiuayaj itech nonmej tonalmej. Yiuejkika ika aceite uan vino okinpajtiayaj akinmej omokojkoayaj. Nin aceite noijki okintlaliliayaj intlalnakayo ijkuak otlileuaya (xikita ika Is. 1:6) uan vino okitekitiltiayaj para kichipauaskiaj intlalnakayo akinmej omokojkoayaj. Lucas noijki okijkuilo samaritano “okikekemelo ika tsótsoli” kanin okikojkojkej non tlakatl, para san niman ma pajti.
kali kan mokalotiah: Tlajtoli griego “kali”, kijtosneki “kanin nochtin uelis mokalotiskej”, noijki ompa omokauayaj akinmej uejka oualaya iuan inyolkauan. Akin otekalotiaya amo patio okintlanemakiltiaya uan okimaluiaya akin okikajteuiliayaj.
(Lucas 10:36, 37) Axa, techili ¿katlie de ninteh eyi tlakah omochi ikni n tlakatl non okitlachtekijkeh? 37 N tlamachti okili: —Akin oteiknoma. Jesús okili: —Te noiwa ijkó xikchiwa.
w98-S 1/7 pág. 31 párr. 2
Se samaritano oteiknomatki
Tlen okijto Jesús techmachtia akin yolmelauak amo san kintlakamati itlanauatiluan toTajtsin Dios, noijki kipia iyelis ken ye (Efesios 5:1). Biblia kijtoa: “Dios amo kintlasojtla san sikimeh, iwa oksikimeh amó” (Hechos 10:34). ¿Noijki ijkon tikchiuaj? Neskayotl tlen Jesús okijto, okiteititi nochtin moneki tikinmiknomatiskej maski tlatlamantli inmialtepe noso intlaneltokalis. Akinmej tikchiuaj ken Cristo moneki nochtin ‘ma tikinchiwilikan tlen kualeʼ, amo san akinmej kipiaj tomin, akinmej chantij toaltepe noso san akinmej tlaneltokaj ken tejuan (Gálatas 6:10, NHY).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 10:18) Jesús okinmili: —Milák, Ne onikitak kenijki n diablo owetsiko de ilwikak kemi ijkuak tlapejpetlani.
nwtsty nota, Luc. 10:18
onikitak kenijki n diablo owetsiko de ilwikak kemi ijkuak tlapejpetlani: Ika ninmej tlajtolmej Jesús okijto okikixtijkej Satanás itech iluikak ken yipanotoskia. Apocalipsis 12:7-9 kijtoa ken moteuiskiaj ompa iluikak, kiualtlamotlaskiaj Satanás uan peuaskia Tekiuajkayotl Mesiánico. Nikan Jesús okiteititi kintlaniliskiaj Satanás uan amo kuali ejekamej. Ijkon okiteititi ijkuak toTajtsin Dios okinmakak chikaualistli 70 imachtijkauan maski okipiayaj tlajtlakoli para ma kinkixtikan amo kuali ejekamej (Luc. 10:17).
w08-S 15/3 pág. 31 párr. 12
Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Lucas
10:18. ¿Tlen okinekiaya kijtos Jesús ijkuak okinmilui 70 imachtijkauan: “Onikitak kenijki n diablo owetsiko de ilwikak kemi ijkuak tlapejpetlani”? Ijkuakon, Jesús amo okijto Satanás okikixtijkej iluikak. Non opanok ijkuak Cristo opejki tlanauatia ken ueyi tekiua ompa iluikak itech 1914 (Apoc. 12:1-10). Tejuan amo uelis tikijtoskej kox melauak panoskia ijkuak okijto Jesús, pero nesi ijkon okijto porque okinekiaya ma kimatikan melauak panoskia.
(Lucas 11:5-9) Jesús noiwa okinmili: —Matikijtokah, se de nomejwah yawi ik tlajko yúak ichan se non íwa mowika iwa kilia: “Noknitsi, techintlaneti eyi pameh, 6 porke se non iwa nimowika onechtlajpaloko, ye wejka wits iwa amo nikpia tlan nikmakas makimomajsewi.” 7 Iwa neká tlakatl waltlanankilis ijtik icha: “Amo techkuejsolo, yoniktepacho nokalte iwa ne iwa n nopilwantsitsiwah yotimotejtekakeh. Ayakmó weletis itla nimitsmakati.” 8 Ne nomechilia, n chane maya amo kinekiskia mewas, mewas kimakati tlan kitlajtlanilijtok. Pero amo por iwa mowika, yej para ayakmó makikochkuejsolo. 9 Yika, Ne nomechilia: Xiktlajtlanilikah Dios, iwa Ye nomechmakas; xiktemokah, iwa nonkajsiskeh; xitlakakalatsakah, iwa nomechtlatlapoliskeh.
nwtsty notas, Luc. 11:5-9
Noknitsi, techintlaneti eyi pameh: Akinmej chantij ompa Israel uan okseki altepemej tlen ik ompa katej, sapanoa kipatioitaj kuali kinseliskej akinmej kintlajpalotiuij uan ijkon okijto Jesús. Maski akin otetlajpaloaya amo okichiayaj, ualeua oajsiaya tlajko yoak. Non okiteititiaya amo ikaj uelis kimatiskia tlen hora ajsiskiaj inkalijtik uan okintlamakaya akin okiseliaya. Ik non, tlakatl okijxiti akin inauak ochantiaya uan okitlajtlanili tlakuali.
Amo techkuejsolo: Akin inauak ochantiaya amo okinekiaya kipaleuis porque okochtoka. Yiuejkika akinmej amo okipiayaj tomin san se kali ueyi okipiayaj. Ik non, tla moketsaskia tlakatl kinmijxitiskia nochtin ikalchanejkauan.
kitlajtlanilijtok: Tlajtoli griego tlen nikan motekitiltia uelis motlajtolkuepas ken “amo pinaua”. Ijkuak Jesús ijkon okijto, okiteititi non tlakatl sapanoa okinekiaya ma kipaleuikan. Amo opinauaya kitlajtlantos tlen okinekiaya. Jesús okijto imachtijkauan omonekiaya ijkon motlatlaujtiskej (Luc. 11:9, 10).
23-29 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 12, 13
“Nomejwah okachi miak nomopati ke n tototsitsinteh”
(Lucas 12:6) Monamakah mákuili tototsitsinteh san ika ome tomi. Pero maya ijkó, n Totajtsi Dios amo kinmilkawa nion seme de yejwah.
nwtsty nota, Luc. 12:6
tototsitsinteh: Ika griego tlajtoli strouthíon kijtosneki nochi totomej tlen tsikitsitsintin uan amo patio okinnemakayaj tiankisko.
(Lucas 12:7) Iwa Dios kimatok kech tsónkali nonkipixtokeh itech nomotsontekoh. Yika amo ximawikah, porke nomejwah okachi miak nomopati ke n tototsitsinteh.
nwtsty nota, Luc. 12:7
kimatok kech tsónkali nonkipixtokeh itech nomotsontekoh: Ixtlamatkej kijtoaj itech totsonteko tikinpiaj kanaj cien mil totsonkaluan. Jehová kimati keski “tsónkali” tikpiaj, nin kiteititia melauak motekipachoa itech sejse imachtijkauan Jesús.
(Lucas 12:7) Iwa Dios kimatok kech tsónkali nonkipixtokeh itech nomotsontekoh. Yika amo ximawikah, porke nomejwah okachi miak nomopati ke n tototsitsinteh.
cl-S pág. 241 párrs. 4, 5
Amo itlaj “weletis techachiwas de itech itlasojtlalis” toTajtsin Dios
4 Biblia kijtoa toTajtsin Dios kinpatioita sejse itekipanojkauan. Ijkon okiteititi Jesús ijkuak okijto: “Omeh tototsitsinteh monamakah ika se tomi, pero nion se de yejwah weleti wetsi ixko tlali tla Totajtsi Dios amo kitekawilia. Noiwa Dios kuali kimatok kech tsónkali nonkipiah itech nomotsonteko. Yika, amo ximomojtikah, porke nomejwah okachi nomopatih ke miakeh tototsitsinteh” (Mateo 10:29-31). Ma timokuayejyekokan tlen okajsikamatkej akinmej okikakej itech achto siglo.
5 Axkan xamo tikijtoskiaj tleka tikkouaskiaj se gorrión. Pero yiuejkika okikuayaj uan amo patio okinnemakayaj tiankisko. Ika se tomintsin okintemakayaj ome. Satepan Jesús okijto akin okinkouaya naui okse okimakayaj, ijkon omotaya amo itlaj inpati. Maski yiuejkika okinmitayaj ken amo itlaj inpati ¿ken okinmitaya Jehová? Biblia kijtoa: “Totajtsi Dios amo kinmilkawa nion seme de yejwah” (Lucas 12:6, 7). Axkan xamo okachi kuali tikajsikamatij tlen okinekiaya tlamachtis Jesús: Tla Jehová kipatioita se gorrión, tejuan okachi techpatioita. Ijkon ken Jesús okijto, Jehová kuali techixmati uan hasta kimati keski totsonkaluan tikinpiaj.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 13:24) Ximochijchikawakah xikalakikah kan ik kaltentli tsopijtik, Ne nomechilia, miakeh kinekiskeh kalakiskeh pero amo weletiskeh.
nwtsty nota, Luc. 13:24
Ximochijchikawakah: Noso “amo ximosotlauakan”. Tlen otlanauati Jesús okiteititi moneki sapanoa timochijchikauaskej para tikalakiskej “ik kaltentli tsopijtik”. Tlen ijkuilitok itech nin versículo okseki Biblias okitlajtolkuepkej ken “sapanoa ximochijchikaua” noso “xikchiuakan nochi tlen uelis”. Tlajtoli griego agonízomai mouika uan tlajtoli agón uan nin tlajtoli omotekitiltiaya para akinmej omauiltiayaj. Nin tlajtoli motekitiltia itech Hebreos 12:1 ompa kijtoa “matimotlelokah” para uelis nochipa tiyoltoskej. Okseki versículos kijtoaj “nimochijchikawa” (Filip. 1:30; Col. 2:1) noso “tewa motlatlani” (2 Tim. 4:7). Noijki motlajtolkuepa ken “nochteh akimeh motlatlanih” (1 Cor. 9:25), “titekitih chikawak” (Col. 1:29; 1 Tim. 4:10). Ninmej tlajtolmej motekitiltiaj para akinmej mauiltiaj, sekimej ixtlamatkej kijtoaj tlajtoli tlen nikan okitekitilti Jesús yetoskia ken ikaj mochijchikaua para tlatlanis.
(Lucas 13:33) Pero axa, mostla iwa biktla, moneki maniksentoka noteki, porke mach weletis se profeta mamiki oksika tla amo kan weyi altepetl de Jerusalén.
nwtsty nota, Luc. 13:33
mach weletis: Noso “amo uelis ijkon panos”. Nion se profecía kijtoa Mesías mikiskia ompa Jerusalén, Daniel 9:24-26 techpaleuia ijkon ma tikajsikamatikan. Noijki 71 tlakamej tlen opouiayaj itech Sanedrín kanin okinnauatiayaj judíos, omonechikoayaj Jerusalén ijkuak okinmixkomakayaj akinmej amo melauak otlajtoayaj ipatka toTajtsin Dios. Ik non, tla judíos kimiktiskiaj Mesías omonekiaya kimiktiskej itech non altepetl. Jesús okimatiaya ompa Jerusalén okinmiktiayaj yolkamej ijkuak okiueyichiuayaj toTajtsin Dios uan ompa okimiktiayaj ichkatsin itech Pascua. Tlen okijto Jesús ijkon opanok. Okiuikakej ixpan Sanedrín, okixkomakakej uan okimiktijkej ken “ichkatsi non okimiktiayah itech ilwitl de Paskua” uan amo okichijkej ompa Jerusalén (1 Cor. 5:7).
30 DE JULIO-5 DE AGOSTO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 14-16
“Neskayotl: Telpochtli tlen okauilti itomin”
(Lucas 15:11-16) Jesús noiwa okinmili: —Se tlakatl okimpiaya ome itelpochwah, 12 iwa non tsoyotl [noso xokoyotl] okili ita: “Nota, xikxejxelo tlan tikpia iwa techmaka tlan techaxkatilis.” Ijkuakó n teta okixejxelo tlan okipixtoka, iwa okimák ipiltsi non tsoyotl tlan okitlajtlanili. 13 Kech tonati satepa, n télpochtli non tsoyotl okinamák nochi tlan okiaxkatilijkah, iwa ika non tomi wejka omopaxialoltito. Ompa okawilti itomi iwan awilsiwameh [noso otlajtlakolchi]. 14 Pero ijkuak omotomintlajtlami, owala se apisotl itech neká tlali kan ye opaxialoto iwa opé kipoloa tlan kikuas. 15 Ijkuakó okitlajtlanilito tekitl se tlakatl non ochantitoka itech non altepetl, akin okinawati makinmokuitlawiliti ipitsowah. 16 N télpochtli oapismikia iwa okinekia kinkualis intlakual n pitsomeh, pero amaka itla okimakaya.
nwtsty notas, Luc. 15:11-16
Se tlakatl okimpiaya ome itelpochwah: Miak ipati nin neskayotl: Telpochtli tlen okauilti itomin. Ika nin neskayotl Jesús okijto ken motlasojtlaj kalchanejkej. Ijkuak okinmijto okseki neskayomej otlajto itech okseki tlamantli ken xinachtli noso tlali, noijki okijto ken omouikaya se tlakatl iuan itlakeualuan (Mat. 13:18-30; 25:14-30; Luc. 19:12-27). Pero ika nin neskayotl Jesús okiteititi ken omouikaya se tlakatl iuan ikoneuan. Xamo miakej tlen okikakej amo okipixkej se intajtsin tlen sapanoa tetlasojtla. Nin neskayotl kiteititia ken toTajtsin Jehová sapanoa kintlasojtla uan kinmiknomati akinmej kitekichiuilijtokej uan noijki akinmej ayakmo okitekichiuiliayaj uan satepan omoyolkuepkej.
xokoyotl: Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya akin tlayekankonetl, itajtsin okachi miak okitlakajteuiliaya (Deut. 21:17). Itech nin neskayotl ken okse telpochtli otlayekantoka, xokoyotl san tlajko okimakakej.
okawilti itomi: Ika griego tlajtoli tlen nikan motekitiltia motlajtolkuepa ken “san kanin okitlamotlak” (Luc. 1:51; Hech. 5:37). Itech Mateo 25:24, 26 omotlajtolkuepki ken ‘okitlatepeʼ. Uan kijtosneki ikaj okauilti itomin.
okawilti itomi iwan awilsiwameh: Noso “sapanoa otlajtlakolchiuaya”. Tlajtoli tlen motekitiltia itech Efesios 5:18 noijki ijkon kijtosneki. Tlajtoli griego noijki moajsikamati ken okauilti noso okitlajtlantinemiaya itlaj ma kimakakan, ik non, seki Biblias okitlajtolkuepkej ken “okitlajtlantinemiaya itlaj ma kimakakan”.
makinmokuitlawiliti ipitsowah: Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya pitsomej amo chipauakej, ik non, okintlajyaltiaya judíos uan amo okinekiayaj kinmaluiskej (Lev. 11:7, 8).
intlakual n pitsomeh: Ijkuak Biblia kijtoa telpochtli okinekiaya kikuas tlen okikuayaj pitsomej, okiteititi sapanoa otlajtlakolchi (xikita nota, Lucas 15:15).
(Lucas 15:17-24) Ijkuakó opé ijkí mokuatlapowia: “¡Miakeh itlakawah nota, kipiah miak tlan kikuaskeh, iwa ne nika niapismiktok! 18 Okachi kuali nimokopas ichan nota, iwa nikilis: nota, onitlajtlakolchi inawak Dios iwa monawak. 19 Ayakmó techita kemi mokone; yej techita kemi se motlakewal.” 20 Ijkuak owalmókopki icha n ita. Iwa ok wejka owalaya, ita okonitak iwa saikpanoa okiknoma. Omotlelo okinamikito, okinanawajtek iwa okiixtennamik. 21 Ijkuakó ipiltsi okili: “Nota, onitlajtlakolchi inawak Dios iwa monawak. Ayakmó techita kemi mokone.” 22 Ijkuakó n teta okinmili itlakawah: “Totokatijkak, xikualikakah non okachi kuali tlakemitl iwa xiktlakentikah; noiwa xiktlalilikah se aniyo iwa xikkaktikah. 23 Xikualikakah n torojkonetl non tomawak iwa xikmiktikah. ¡Matiilwichiwakah iwa matitlatlakuakah! 24 Porke nin nopiltsi yomikka, iwa oksepa omoyoliti, yopolika, iwa axa yotikajsikeh.” Iwa opé ilwichiwah.
nwtsty notas, Luc. 15:17-24
onitlajtlakolchi [...] monawak: Noijki kijtosneki “moixpan”. Ika griego tlajtoli enópion, motlajtolkuepa ken “iyekapan” noso “ixpan”, itech Septuaginta noijki ijkon omoijkuilo itech 1 Samuel 20:1. Ompa David okitlajtlani Jonatán tlen tlajtlakoli okichi ixpan itajtsin.
techita kemi se motlakewal: Ijkuak xokoyotl omokuepki ikalijtik omokuayejyeko kiluis itajtsin ma kikauili iuan ma mokaua ken se itlakeual uan ayakmo ken ikone. Yiuejkika akinmej okintlakeuayaj sejse tonal okintlaxtlauiayaj uan amo okatkaj ken oksekimej tlakeualmej tlen okinkouayaj (Mat. 20:1, 2, 8).
okiixtennamik: Noso “okixpipitso”. Nesi ika griego tlajtoli “okiixtennamik”, kisa itech tlajtoli philéo, tlen ualeua motlajtolkuepa ken “kipipitsoa” (Mat. 26:48; Mar. 14:44; Luc. 22:47, TNM) uan okachi moajsikamati ken “nechtlasojtla” (Juan 5:20; 11:3; 16:27). Teta okitlasojtlak ikone uan kuali okiseli ijkuak oajsito, non kiteititia okinekiaya ma moyolkuepa uan oksepa iuan ma chanti.
kemi mokone: Seki amamej tlen pouij itech Biblia kijtoaj “techita kemi se motlakewal” pero oksekimej amo ijkon okijkuilojkej. Sekimej ixtlamatkej kijtoaj okinmajxitilijkej nonmej tlajtolmej porque ijkon ijkuilitok itech Lucas 15:19. Ik non, amo ijkon okijkuilojkej itech Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras ika inglés tlen okiski itech xiuitl 2013.
kuali tlakemitl [...] aniyo iwa xikkaktikah: Non tlakemitl okatka tlen okachi kuali, xamo sapanoa kualtsin okijtsonkej uan non tlakemitl okimakayaj akin tetlajpaloti. Ken xokoyotl omoyolkuepki okitlalilijkej se anillo, ijkon itajtsin okiteititi okitlapojpolui, sapanoa okitlasojtlaya, okitlakaitaya uan okiteititi oksepa yetoskia iuan ikalchanejkauan. Se tlakeuali amo okimakayaj anillo nion ikakuan.
(Lucas 15:25-32) Pero ipiltsi non teteachka otekititoka itlala; iwa ijkuak owalmokopaya iwa ya onajsia icha, okikak tlatsotsonah iwa mijtotiah. 26 Ijkuakó okínotski se tlakéwale iwa okitlajtlani tlan okichijtokah icha. 27 N tlakéwale okili: “Mokni yomokopato, iwa mopapá otlanawati makimiktikah n torojkonetl non okachi tomawak, porke mokni okalakiko ika kuali.” 28 Pero n teikni non teteachka okuálanki, iwa kemi amo okinekia kalakis, ita owálkiski iwa okitlatlaujti makalaki. 29 Pero n tepiltsi okili ita: “Tejwatsi kuali tikmatok nochipa nitekititok mowah iwa nimitstlakita, iwa ayik techmakatikah nion se tentsontsi, para maniilwichiwa iwa non inwa nimowika. 30 Pero axa kemi owala mopiltsi, non okawiltito motomi iwan awilsiwameh, okachi otikmiktili n torojkonetl non sa tomaktik.” 31 Ijkuakó n teta okili ipiltsi: “Nokone, te nochipa tika nowa, iwa nochi tlan nikpia moaxka. 32 Pero axa kuali matiilwichiwakah iwa matipakikah, porke mokni omikka, iwa axa omoyoliti; opolika, pero yotikajsikeh”.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 14:26) Tla aka wits nonawak, iwa amo nechtlasojtla okachi ke ita, ina, isiwa, ipilwah, ikniwah, iweltiwah noso ye inewia, noni mach weletis yetos notlamachtijkau.
jy-S pág. 196 párrs. 2-4
¿Ken tikteititiskej tiimachtijkauan Jesucristo?
Ijkuak oyayaj, Jesús okinmilui: “Tla aka wits nonawak, iwa amo nechtlasojtla okachi ke ita, ina, isiwa, ipilwah, ikniwah, iweltiwah noso ye inewia, noni mach weletis yetos notlamachtijkau” (Lucas 14:26). ¿Tlen kijtosneki?
Amo okijto omonekiaya kinkokoliskej inkalchanejkauan. Jesús okijto ye okachi moneki kitlasojtlaskej uan amo omonekiaya kichiuaskej ken neskayotl; tlakatl tlen amo okinek tlakuati porque yikin omonamikti (Lucas 14:20). Biblia kijtoa Jacob tlen okatka inkojkol judíos okikokoliaya Lea uan okitlasojtlaya Raquel. Pero nin kijtosneki okachi okitlasojtlaya Raquel uan amo Lea (Génesis 29:31).
Jesús noijki okijto akin melauak kichiua ken ye moneki mokokolis, kijtosneki okachi moneki kitlasojtlas Jesús uan amo iyolilis. Uan tla moneki, hasta ipatka ma miki. Tikchiuaskej ken Cristo amo se ajauili. Ik non, tla tiknekij tikchiuaskej ken ye, moneki kuali timokuayejyekoskej.
(Lucas 16:10-13) Akin san achitsi kiyekmokuitlawia, noiwa weletis kiyekmokuitlawis tlan miak; iwa akin amo kiyekmokuitlawia tlan san achitsi, mach weletis kiyekmokuitlawis tlan miak. 11 Yika tla amo nonkiyektekitiltiah tlan onka itech nin tlaltíkpaktli, ¿kenomi nomechmaktiliskeh xikmokuitlawikah tlan de milajka ipati? 12 Iwa tla amo nonkiyekmokuitlawiah tlan amo nomoaxka, ¿akin nomechmakas tlan nomoaxka? 13 ’Nion se tlakéwale weletis kinyektekitilis ome tekowajkeh; porke se kikokolis iwa n ok se kitlasojtlas, noso sanwel se kitlakitas iwa n ok se kitlawelitas. Mach weletis nonkiyolpixtoskeh Dios tla nomechyoltilana n tomi.
Ma tikmatikan ken tiktekitiltiskej tlen onka itech tlaltikpak
7 (Xiktlajtolti Lucas 16:10-13). Tlakatl tlen otlamaluiaya opejki mouika iuan oksekimej para uelis kipaleuiskiaj. Pero Jesús okinmilui imachtijkauan ma mouikakan iuan Jehová uan amo ma kichiakan itlaj kipiaskej. Ika okseki tlaxelolmej Jesús okinekiaya ma tikajsikamatikan ken tiktekitiltiaj tlen onka itech Tlaltikpak uelis kiteititis kox melauak tiyolmelajkej ixpan Jehová.
8 Tikteititiskej tiyolmelajkej tla tiktekitiltiaj tlen tikpiaj para titlapaleuiskej okachi ma motetlapoui ijkon ken okijto Jesús (Mat. 24:14, TNM). Ma tikitakan tlen kichiuaj sekimej tokniuan. Se takotsin tlen chanti itech altepetl India okipiaya se cajita uan ompa okitlaliaya itomin. Uan ayakmo okinkoaya auilmej. Ijkuak cajita otenki, okitemakak tomin ika nochi iyolo para ika ma motetlapoui. Noijki itech nin altepetl, se tokni kipia cocos kuajyo uan noijki kimati ken kitekitiltis tlen onka itech Tlaltikpak. Nin tokni okintemakak cocos ika nochi iyolo para tokniuan akinmej tlajtolkuepaj ika tlajtoli malayálam. Ye kijtoa amo kitemaka tomin pero okintemakak cocos para ayakmo ma kinkoakan. Noijki tokniuan tlen chantij Grecia kitemakaj ika nochi inyolo aceite, queso uan okseki tlamantli para akinmej tekitij Betel.