Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
2-8 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 26
“Tlen omochiuaya uan tlen amo omochiuaya itech Pascua uan itech iCena toTeko”
(Mateo 26:17-20) Itech ipewaya n ilwitl de Paskua ijkuak mokua n paj non amo kipia levadura, itlamachtijkawah n Jesús omijkuanijkeh inawak, iwa okitlajtlanijkeh: —¿Kani tikmonekiltia matikchijchiwatih n tlákuali de Paskua? 18 Ye okinmili: —Xiwiah Jerusalén icha n se tlakatl iwa xikilikah: “N Tlamachti kijtoa: Noora ya walajsitwits, iwa mocha nikmomajsewis n tlákuali de Paskua iwan notlamachtijkawah.” 19 Itlamachtijkawah okichijkeh kemi Jesús okinnawati, iwa okimajmankeh n tlákuali de Paskua. 20 Ijkuak otleyuak, Jesús omotlali inakastla n mesa iwa n májtlaktli iwa ome itlamachtijkawah.
nwtsty multimedia
Tlen okikuayaj itech Pascua
Nin tlen okikuayaj itech Pascua: (1) okitliuatsayaj ichka (okipiaya nochi iomio uan amo se okipojpostekiliayaj), (2) pan tlen amo okipiaya levadura uan (3) kilitl chichik (Éx. 12:5, 8; Núm. 9:11). Misná kijtoa xamo okikuayaj kilitl chichik ken lechuga, achicoria, escarola, berro noso diente de león. Xamo non okinmilnamiktiaya otlajyouijkej ijkuak okatkaj Egipto. Jesús okineskayoti itlalnakayo ika pan tlen amo okipiaya levadura (Mat. 26:26). Uan tlatitlanil Pablo okijto Jesús “okimiktijkeh topatka kemi n ichkatsi non okimiktiayah itech ilwitl de Paskua” (1 Cor. 5:7). Itech achto siglo noijki okoniayaj (4) vino ijkuak okichiuayaj Pascua. Jesús okineskayoti ieso ika vino uan okitemakak ken se tlaxtlauili (Mat. 26:27, 28).
(Mateo 26:26) Ijkuak otlakuajtokah, Jesús okónanki paj iwa omotlasojkama inawak Dios, iwa ijkuak yokitlajtlápanki, okinmák itlamachtijkawah iwa okinmili: —Xikmomajsewikah, ye nin nokuerpo.
nwtsty nota, Mat. 26:26
ye nin: Tlajtoli griego estin (kijtosneki “ye”) noijki uelis moijtos “kijtosneki noso kineskayotia”. Itlatitlaniluan Jesús okajsikamatkej pan tlen amo okipiaya levadura okineskayotiaya itlalnakayo Jesús tlen amo okipiaya tlajtlakoli. Ik non, pan amo okatka itlalnakayo. Tlajtoli griego estin noijki omotekitilti itech Mateo 12:7 uan itech miakej Biblias motlajtolkuepa “kijtosneki”.
(Mateo 26:27, 28) Ijkuakó okónanki n kopa, iwa omotlasojkama inawak Dios. Okimpanoltili itlamachtijkawah iwa okinmili: —Nonnochteh xikonikah, 28 ye nin noesso non ika nimotlajtolsenkawa nomowah, nin noesso motoyawas para miakeh makintlapojpolwilikah intlajtlakolwah.
nwtsty nota, Mat. 26:28
noesso non ika nimotlajtolsenkawa: Yankuik tlajtolsenkaualistli tlen okichi Jehová iuan tlapejpenalmej omochi ika imikilis Jesús (Heb. 8:10). Jesús noijki okijto tlajtoli tlen Moisés okitekitilti ijkuak omochi Tlajtolsenkaualistli itech Tlanauatil iuan israelitas itech tepetl Sinaí (Éx. 24:8; Heb. 9:19-21). Non Tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan israelitas omochi ika inmieso toros uan tentsomej. Noijki ijkon yankuik tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan tlapejpenalmej omochi ika ieso Jesús uan opejki itech Pentecostés xiuitl 33 (Heb. 9:14, 15).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Mateo 26:17) Itech ipewaya n ilwitl de Paskua ijkuak mokua n paj non amo kipia levadura, itlamachtijkawah n Jesús omijkuanijkeh inawak, iwa okitlajtlanijkeh: —¿Kani tikmonekiltia matikchijchiwatih n tlákuali de Paskua?
nwtsty nota, Mat. 26:17
Itech ipewaya n ilwitl de Paskua ijkuak mokua n paj non amo kipia levadura: Itech 15 de nisán peua okikuayaj Pan tlen amo okipiaya levadura uan ijkon okichiuayaj chikome tonal. Uan Pascua okichiuayaj se tonal achto, itech 14 de nisán (xikita sgd, tlaxelol 19). Non ome iluitl amo uejka omotayaj, ik non, ijkuak Jesús okatka nochi chikueyi tonal (noijki 14 de nisán), okiluiayaj “ijkuak mokua n paj non amo kipia levadura” (Luc. 22:1). Ijkuak kijtoa “ipewaya” uelis moijtos ken “se tonal achto”. Tlajtoli griego [prótos] motlajtolkuepa “achto” uan itech Juan 1:15, 30, omotlajtolkuepki “yokatka ijkuak ne ayamó [prótos] onitlakatia”. Ik non, ken achto okitekitiltiayaj griego uan tlen okichiuayaj judíos, xamo tikijtoskej tlen imachtijkauan Jesús okitlajtlanijkej okichijkej 13 de nisán. Itech non tonal imachtijkauan Jesús okitakej tlen omonekiaya para kichiuaskiaj Pascua. Nin okichijkej 14 de nisán, ijkuak yitlayoa (Mar. 14:16, 17, TNM).
(Mateo 26:39) Jesús oyá ok achitsi tlayakapa, ompa omotlankuáketski asta okitelko n tlali ika ixkuak iwa omotiotsajtsiliaya: —Notajtsi, tla weletis amo manitlaijyowi. Pero amo mamochiwa kemi Ne nikneki, yej kemi Tejwatsi tikmonekiltia.
nwtsty nota, Mat. 26:39
tla weletis amo manitlaijyowi: Jesús kixpoloskiaj ken akin okiuijuikalti toTajtsin Dios uan ken akin amo okipaleuiaya ialtepe. Omotekipacho porque mosokiotiskia itoka toTajtsin Dios. Ik non, okitlatlaujti: “Tla weletis amo manitlaijyowi”.
9-15 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 27, 28
“Xiakan xikinchiuakan nomachtijkauan: ¿tleka, kanin uan ken tikchiuaskej?”
(Mateo 28:18) Jesús omijkuani innawak iwa okinmili: —Notajtsi onechmaktili nochi para Ne manitlanawati itech ilwikak iwa itech tlaltíkpaktli.
w04-S 1/7 pág. 8 párr. 4
“Xiakan xikinchiuakan nomachtijkauan”
4 Jesús tlanauatia itech tlanechikol uan opejki tlanauatia itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios tlen opejki itech 1914 (Colosenses 1:13; Apocalipsis 11:15). Jesús kajki ken arcángel uan kinyekana sapanoa miakej ángeles (1 Tesalonicenses 4:16; 1 Pedro 3:22; Apocalipsis 19:14-16). ITajtsin yokimakak chikaualistli para kinmixpolos “nochteh n wejweyi tlayakankeh, n tekiwajkeh iwan chikawálisteh non kateh ilwikak” tlen amo kinekij kitlakamatiskej toTajtsin Dios (1 Corintios 15:24-26; Efesios 1:20-23). Jesús amo san sekimej kinnauatia. Ye noijki kinmixkomakas akinmej yoltokej uan akinmej oixpolikej. Uan toTajtsin Dios yokimakak chikaualistli para kinyolitis akinmej oixpolikej (Hechos 10:42, TNM; Juan 5:26-28). Ken tikitaj, tlen technauatia Jesús miak ipati porque ye ueyititok. Ik non, ika nochi toyolo tiktlakaitaj uan tikchiuaj tlen otlanauati: “Xiakan xikinchiuakan nomachtijkauan”.
(Mateo 28:19, TNM) Ik non, xiakan xikinchiuakan nomachtijkauan itech nochi altepemej, xikinapolaktikan ika itoka toTajtsin, iKone uan espíritu santo.
nwtsty notas, Mat. 28:19
xikinchiuakan nomachtijkauan: Ika griego tlajtoli matheteúo uelis kijtosneki “ikaj kimachtiskej para ma kichiua tlen kimachtijtokej” (xikita Mat. 13:52, kanin kijtoa ‘momachtia’). Tlajtolmej xikinapolaktikan uan xikinmachtikan kiteititiaj tlen kijtosneki “xikinchiuakan nomachtijkauan”.
itech nochi altepemej: Ika griego kijtoa “nochi altepemej” pero okseki textos kiteititiaj nin kijtosneki akinmej katej itech nochi altepemej. Ika griego ijkuak kijtoaj xikinapolaktikan noijki uelis moijtos “yejuan xikinapolaktikan”. Ik non, nin tlajtoli san motekitiltiaj para tlaltikpaktlakamej uan amo para altepemej. Okatka se yankuik tlanauatil tlen Jesús okijto: ma tlamachtitij “itech nochi altepemej”. ITlajtol toTajtsin Dios kiteititia ijkuak Jesús ayamo otetlapouiaya, akinmej amo okatkaj israelitas uelis yaskiaj Israel uan ompa kiueyichiuaskiaj Jehová (1 Rey. 8:41-43). Ik non, Jesús okinnauati imachtijkauan ma kinmachtikan akinmej amo oneskej judíos. Non okiteititi tikinchiuaskiaj imachtijkauan Jesús itech nochi tlaltikpak (Mat. 10:1, 5-7; Apoc. 7:9).
(Mateo 28:20, TNM) Xikinmachtikan ma kichiuakan nochi tlen onamechnauati. Uan xikmatokan nochipa namouan niyetos hasta itlamian tonalmej.
nwtsty nota, Mat. 28:20
xikinmachtikan: Tlajtoli griego “tlamachtia” kijtosneki ikaj kiyekijtoa tlen kijtosneki itlaj uan tleka melauak tlen kijtoa (xikinmita notas, Mat. 3:1; 4:23 itech mwbr18.01). Nochtin kinmachtiskiaj ma kichiuakan nochi tlen Jesús otlanauati, kijtosneki nochipa kinmachtiskiaj tlen otlamachti, kinmachtiskiaj ken kichiuaskiaj uan kinpaleuiskiaj ma kichikauakan ken Jesús (Juan 13:17; Efes. 4:21; 1 Ped. 2:21).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Mateo 27:51) Iwa sa nima otlajkotsáyanki n tsótsoli non kajki ijtik Weyi Tiopa [noso teokali] iwa owaltlalólinki, iwa n temeh otlajtlapankeh.
nwtsty notas, Mat. 27:51
tsótsoli: Nin tsotsoli kuajkualtsin okijtsonkej uan okitlajkoxeloaya Santo uan Santísimo. Judíos okijtoayaj nin tsotsoli okipiaya 18 metros ik ueyak, 9 metros ik patlauak uan okatka tilauak 7.4 centímetros. Ijkuak Jehová okitlajkotsayanki okiteititi okikualanijkej akinmej okimiktijkej iKone uan noijki ijkon okiteititi sekimej uelis yaskiaj iluikak (Heb. 10:19, 20).
teokali: Tlajtoli griego naós kijtosneki kali tlen okatka tlatlajkotia, kanin okatka Santo uan Santísimo.
(Mateo 28:7) Xiajtiwetsikah, xikinmilitih itlamachtijkawah Ye yomoyoliti de kan kateh non yomikkeh. Iwa Ye tlayakanas Galilea iwa ompa nonkitaskeh. Ye nin tlan omonekia nomechilis.
nwtsty nota, Mat. 28:7
xikinmilitih itlamachtijkawah Ye yomoyoliti: Sekimej siuamej achto okinmatiltijkej okiyolitijkej Jesús uan noijki okinnauatijkej ma kinmiluitij imachtijkauan Jesús (Mat. 28:2, 5, 7). Judíos tlen amo okichiuayaj tlen Jehová tlanauatia, okijtoayaj siuamej amo uelis ikaj kixpantiskiaj iuan tekiuajkej. Pero iángel Jehová okintlakaitak siuamej, ik non, ijkon okinnauati.
16-22 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 1, 2
“Nimitstlapojpolwia de motlajtlakolwah”
(Marcos 2:3-5) Ijkuakó nawi tlakah okwalikilijkeh n Jesús se tlakatl non osentitikak. 4 Amo oweletkeh okikalakijkeh itech kali kan Jesús okatka, porke miaktikeh tlakah ompa omoololojkeh. N tlakah okikuatlapojkeh n kali iwa ik ompa okitemowijkeh n kókoxki ika nochi ikuaujtlapech. 5 Ijkuak Jesús okitak nonteh tlakah milák okineltokayah, okili n kókoxki:—Nokone, nimitstlapojpolwia de motlajtlakolwah.
jy-S pág. 67 párrs. 3-5
“Nimitstlapojpolwia de motlajtlakolwah”
Ijkuak Jesús okintlapouijtoka, oajsitoj naui tlakamej tlen okiuikayaj se tlakatl ipan itlapech porque amo onejnemiaya uan okinekiayaj Jesús ma kipajti. Pero okatkaj sapanoa miakej uan amo ueli okipanoltijkej kanin okatka Jesús (Marcos 2:4). Xamo omotekipachojkej, pero amo omosotlajkej. Otlejkokej ipan kali, okikuatlapojkej uan ik ompa okitemouijkej kokoxki ipan itlapech.
Jesús amo okualanki. Omotlajtlachialti porque okipiayaj chikauak intlaneltokilis uan okilui kokoxki: “Nimitstlapojpolwia de motlajtlakolwah” (Mateo 9:2). ¿Pero uelis Jesús ikaj kitlapojpoluiskia? Escribas uan fariseos okineltokayaj amo uelis kichiuaskia uan omokuayejyekojkej: “¿Tleka ijkó tlajtoa nin tlakatl?, tlajtoa kemi Ye yetoskia Dios, porke amaka weleti kintlapojpolwia n tlakah de intlajtlakolwah, sanwel Totajtsi Dios” (Marcos 2:7).
Jesús okimatiaya tlen omokuayejyekojtokaj, ik non, okinmilui: “¿Tleka ijkó nonkiyejyekoliah itech nomoyolo? ¿Tlan okachi amo owi se kilis n kókoxki: ‘Yonimitsintlapojpolwili motlajtlakolwahʼ, noso: ‘Ximewa, xikonana mokuaujtlapech iwa xioʼ?” (Marcos 2:8, 9). Jesús kitemakaskia iyolilis, ik non, okitlapojpolui tlakatl.
(Marcos 2:6-12) Pero sikimeh non kitemachtiah n tlanawatílistli non ompa oewatokah, omokuatlapowijkeh: 7 “¿Tleka ijkó tlajtoa nin tlakatl?, tlajtoa kemi Ye yetoskia Dios, porke amaka weleti kintlapojpolwia n tlakah de intlajtlakolwah, sanwel Totajtsi Dios.” 8 Inewia Jesús okimatia tlan okiyejyekoliayah non kitemachtiah n tlanawatílistli, iwa okinmili: —¿Tleka ijkó nonkiyejyekoliah itech nomoyolo? 9 ¿Tlan okachi amo owi se kilis n kókoxki: “Yonimitsintlapojpolwili motlajtlakolwah”, noso: “Ximewa, xikonana mokuaujtlapech iwa xio?” 10 Yika, axa nomechnextilis Ne Non onimochi ni tlakatl, nikpia weletílistli ipan nin tlaltíkpaktli para nikintlapojpolwis n tlakah de intlajtlakolwah. Ijkuakó okili non osentitikak: 11 —Te nimitsilia, ximewa, xikajkokui mokuaujtlapech iwa xiajti mocha. 12 Ijkuakó n kókoxki san nima owalme, okónanki ikuaujtlapech iwa inmixpa nochteh, oonewak. Yika, nochteh omotlajtlachialtijkeh, okiweyijkachijkeh Dios, iwa okijtojkeh: —¡Ayik otikitakeh itla ijkó!
nwtsty nota, Mar. 2:9
¿Tlan okachi amo owi?: San akin uelis kijtoskia ikaj kitlapojpoluia itlajtlakol porque amo ikaj kiluiskia ma kiteititi melauak ijkon okichi. Pero ijkuak Jesús okijto ximewa [...] iwa xio, omonekiaya kichiuas se milagro tlen kiteititiskia noijki uelis ikaj kitlapojpoluiskia. Ninmej textos uan Isaías 33:24 kiteititiaj titlajtlakolejkej, ik non, timokokoaj.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Marcos 1:11) Iwa kan ilwikak owalmokak se tlájtoli: —Te Tinokone non niktlasojtla, iwa monawak niyolpaki.
nwtsty notas, Mar. 1:11
kan ilwikak owalmokak se tlájtoli: Ijkuak ijkon okijto Jehová, yikin achto omotlapoui iuan se tlakatl. Evangelios kijtoaj ok ome uelta ijkon okichi.
Te Tinokone: Jesús yokatka iKone toTajtsin Dios achto ualaskia tlaltikpak (Juan 3:16). Ijkuak oneski nikan tlaltikpak, omochi “iKone toTajtsin Dios” ijkon ken okatka Adán ijkuak ayamo otlajtlakolchiuaya (Luc. 1:35; 3:38). Uelis tikijtoskej ijkuak toTajtsin Dios ijkon okijto, amo san okinekiaya kijtos akin Jesús. Ken okimakak espíritu santo, okiteititi Jesús okatka iKone, oksepa oneski uan oksepa yetoskia iluikak ken Ueyi Tekiua uan Ueyi Teopixki (noijki xikita Juan 3:3-6; 6:51; Luc. 1:31-33; Heb. 2:17; 5:1, 4-10; 7:1-3).
monawak niyolpaki: Noso “techyolpaktia”. Mateo 12:18 kijtoa “kiyolpaktia noalma” uan ninmej tlajtolmej kisaj itech Isaías 42:1 kanin tlajtoa itech Mesías noso Cristo. Ijkuak Jehová ijkon okijto uan okimakak espíritu santo, okitematilti Jesús okatka iKone uan Mesías tlen omoijto.
(Marcos 2:27, 28) Jesús noiwa okinmili: —Dios okichijchi n sábado para makintiochiwa n tlakah, iwa amo okichijchi n sábado para makinnawatikah n tlakah. 28 Yika, Ne Non onimochi ni tlakatl niknawatia n sábado.
nwtsty nota Mar. 2:28
tlakatl [...] n sábado: Ijkuak Jesús ijkon okijto itech otlajtojtoka (Mat. 12:8; Luc. 6:5). Ijkon okiteititi itech sábado uelis kichiuaskia tekitl tlen iTajtsin okinauati (noijki xikita Juan 5:19; 10:37, 38). Jesús okinchi miakej milagros itech sábado, ken ijkuak sekimej okinpajti (Luc. 13:10-13; Juan 5:5-9; 9:1-14). Noijki ijkon okiteititi tlen kichiuas ijkuak ualtlanauatis. Ijkuakon kuali tiyetoskej ken ijkuak yiuejkika omoseuiayaj tonal sábado (Heb. 10:1).
23-29 DE ABRIL
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 3, 4
“Jesús okipajti se tlakatl tonal sábado”
(Marcos 3:1, 2) Jesús oksepa okalak kan se sinagoga, iwa ompa okalak se tlakatl mapitswak. 2 Iwa sikimeh fariseos sa okonitokah n Jesús kox kipajtiskia non tlakatl itech sábado ijkuak mosewia n judíos, iwa ijkó weletis kiteiliskeh.
jy-S pág. 78 párrs. 1, 2
¿Tlen uelis kichiuaskiaj sábado?
Xamo ijkuak Jesús okatka Galilea sábado oyajki sinagoga. Ompa okatka se tlakatl tlen opitsuaki imayekma (Lucas 6:6). Escribas uan fariseos san okitlatokaj Jesús. ¿Tleka? Omotak tlen okinekiayaj kichiuaskej ijkuak okiluijkej: “¿Motekawilia mamotepajti itech n sábado?” (Mateo 12:10).
Judíos okineltokayaj uelis ikaj kipajtiskiaj sábado tla yimikiskia. Pero amo uelis ikaj kiyektlaliliskiaj iomio noso kipajtiskiaj tla omokojko. Nonmej tlakamej amo melauak okintekipachoaya ken otlajyouijtoka tlakatl. Yejuan san okinekiayaj kajsiskej tlen ika kiteluiskiaj Jesús.
(Marcos 3:3, 4) Jesús okili n tlakatl non omapitswak: —Ximoketsa tlayakapa. 4 Otlanki okintlajtlani n fariseos: —¿Techkawilia matikchiwakah tlan kuali itech sábado noso matikchiwakah tlan amokuali? ¿Techkawilia matitepalewikah noso matitemiktikah? Yejwah mach otlanankilijkeh.
jy-S pág. 78 párr. 3
¿Tlen uelis kichiuaskiaj sábado?
Jesús okimatiaya judíos okatkaj amo yolkualmej. Noijki okimatiaya otlanauatiayaj miak tlamantli tlen amo uelis ikaj kichiuaskia itech tonal sábado. Pero nochi non amo okijtoaya iTlajtol toTajtsin Dios (Éxodo 20:8-10). Achto noijki yokitenejkaj. Ijkuakon okichi itlaj tlen sapanoa okinkualani. Okilui tlakatl: “Ximoketsa tlayakapa” (Marcos 3:3).
(Marcos 3:5) Ijkuakó Jesús okuálanki iwa omoyolkoko, ken otlakuawatokah inyolo n fariseos. Iwa okili n kókoxki: —Xikmilawa moma. N kókoxki okimila ima, iwa opajtik.
nwtsty nota, Mar. 3:5
okuálanki iwa omoyolkoko: San ye Marcos okijkuilo ken omomachili Jesús ijkuak okitak tlayekankej otlakuauatoka inyolo (Mat. 12:13; Luc. 6:10). Xamo Pedro akin noijki okiyolkoko tlen okitak okitlapoui Marcos ken omomachili Jesús (xikita video Tlen techmachtia amochtli Marcos).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Marcos 3:29) pero akin fiero kitenewas n Espíritu Santo, ayik kitlapojpolwiskeh iwa nochipa yetos tlajtlakole.
nwtsty notas, Mar. 3:29
akin fiero kitenewas n Espíritu Santo: Kijtosneki ijkuak ikaj kijtoa tlen amo kuali uan tlen amo melauak itech toTajtsin Dios noso itech tlen chipauak uan ueyititok. Espíritu santo uits itech toTajtsin Dios. Ik non, tla ikaj amo kineki moyekanas ika espíritu santo noso kijtoa itlaj amo omochi ika espíritu santo, yetoskia ken kiuijuikaltia toTajtsin Dios. Ken tikitaj itech Mateo 12:24, 28 uan Marcos 3:22, tlayekankej okitakej ijkuak Jesús okinchi miakej milagros ika espíritu santo pero okijtojkej okichi ika ichikaualis Satanás.
nochipa yetos tlajtlakole: Nesi kijtosneki ijkuak ikaj san kipaktia tlajtlakolchiuas, ik non, nochipa tlajyouijtos. Amo onka se tlaxtlauili tlen uelis kichiuas ma kitlapojpoluikan akin ijkon kichiua (noijki xikita nota akin fiero kitenewas n Espíritu Santo itech nin versículo).
(Marcos 4:26-29) Jesús noiwa okijto: —Kan Dios tlanawatia, kemi akin kitepewa xínachtli itech tlali. 27 Tla yas kochiti nochi yúali, iwa tla mewas noso amo mewas nochi kualka, n tlátoktli kisentoka moskaltijti, pero ye mach kimati kenijki moskaltia. 28 Inewia n tlali kiskaltia n tlátoktli, achto ixwa iwa moxiujyotia, tlami miawati iwa iksemi tlaaki. 29 Ijkuak n tlátoktli yochikawak, kitekih porke yoajsiko n tonati para motekis.
w14 1/12 págs. 14, 15 párrs. 6-8
¿Tikajsikamatij tlen kijtosneki?
6 ¿Tlen techmachtia nin neskayotl? Achto techmachtia tejuan amo uelis tikijtoskej ken tiknekij ma mochikaua itlaneltokilis akin tikmachtiaj ika Biblia. Tikmatiskej tlen uelis tikchiuaskej techpaleuis pampa amo tikinchiualtiskej akinmej tikinmachtiaj ma moapolaktikan. Timochijchikauaj pampa tikpaleuiskej, pero ye kipejpenas kox motemakas iixpan toTajtsin Dios. Motemakas ijkuak ika nochi iyolo kiteititis kitlasojtla toTajtsin Dios (Sal. 51:12; 54:6; 110:3).
7 Ome, tikajsikamatiskej tlen techmachtia nin neskayotl techpaleuia pampa amo ma timosotlauakan tla tikitaj akinmej tikinmachtiaj amo mochikaua intlaneltokilis. Amo moneki timosotlauaskej (Sant. 5:7, 8). Tla sapanoa yotimochijchikajkej pero xinachtli amo kitemaka tlakilotl, nin amo kijtosneki amo kuali titlamachtiaj. Jehová san kichiua ma moskalti xinachtli itech inyolo akinmej yolyamankej uan tlen kinekij kipatlaskej innemilis (Mat. 13:23). Ik non, amo moneki timokuayejyekoskej motas kox kuali titetlapouiaj noso amo ijkuak miakej mochiuaskej tokniuan. Jehová amo techixkomaka pampa ken tikinpaleuiaj tlaltikpaktlakamej, okachi kuali ye kichiua pampa kox melauak tiktekichiuiliaj uan amo tikkauaj (xiktlajtolti Lucas 10:17-20; 1 Corintios 3:8).
8 Eyi, amo nochipa tikitaj ken kipatlaj innemilis tlaltikpaktlakamej. Se neskayotl, se misionero okinmachtiaya se tlakatl uan isiua, ijkuak yejuan okiluijkej tokni okinekiayaj tetlapouiskej ye okinmilui omonekiaya ayakmo tlachichinaskej. Sapanoa omotlajtlachialti ijkuak okiluijkej yokipiaya miakej metstli ayakmo okichiuayaj. ¿Tleka okikajkej? Omomachtijkej Jehová amo kipaktia akinmej kipiaj ome inmixko uan ye uelis kinmitaskia tla otlachichinayaj. Ik non, yejuan omonekiaya kipejpenaskej tlen kichiuaskej: tlachichinaskiaj iixpan tokni noso ayakmo tlachichinaskiaj. Tlasojtlalistli tlen opejkej kipialiaj Jehová okichi ma kinekikan kichiuaskej tlen kuali. Maski misionero amo okitak, omoskalti intlaneltokilis.
TIKCHIUAJ KEN CRISTO
(Marcos 4:9) Ijkuakó okinmili: —¡Akin de milajka kipia inakas, makajsikamati!
nwtsty nota, Mar. 4:9
¡Akin de milajka kipia inakas, makajsikamati!: Achto kijtoskia Jesús neskayotl itech se tlakatl tlen otlatokak, okijto: “Kuali xikakikah” (Mar. 4:3). Uan saiktlami noijki ijkon okinmilui imachtijkauan kuali ma tlakakikan. Noijki ijkon moijtoa itech Mat. 11:15; 13:9, 43; Mar. 4:23; Luc. 8:8; 14:35; Apoc. 2:7, 11, 17, 29; 3:6, 13, 22; 13:9.
30 DE ABRIL-6 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 5, 6
“Jesús kinyolitis akinmej tikintlasojtlaj”
(Marcos 5:38) Ijkuak okalakito icha n tlayákanki Jairo, Jesús okinmitak n tetlajpalojkeh saikpanoa ochokatokah iwa otsajtsiah.
(Marcos 5:39-41) Ijkuakó Ye okalak iwa okinmili: —¿Tleka nonmopajsoloah iwa nonchokah? N ichpotsintli mach omikki, sanwel kochi. 40 Nochteh san okiwetskakeh. Ijkuakó Jesús nochteh okwalinkixti. Sanwel okínnotski íwa itajwah n takotsi iwa itlamachtijkawah. Okalakeh kan okatka n takotsi. 41 jkuakó Jesús okimakitski n takotsi iwa okili: —Talita, kumi —noni kijtosneki: ¡Takotsi, Ne nimitsilia, ximewa!
nwtsty nota, Mar. 5:39
mach omikki, sanwel kochi: Biblia kiteititia mikilistli ijkon ken ijkuak ikaj kochi (Sal. 13:3; Juan 11:11-14; Hech. 7:60; 1 Cor. 7:39; 15:51; 1 Tim. 4:13). Jesús kiyolitiskia takotsin uan kiteititiskia ijkon ken kijxitiskia akin kochi, noijki ijkon uelis kiyolitiskia akin yoixpoliuik. Jehová okimakak chikaualistli Jesús para ma kiyoliti takotsin, porque Jehová “kinyolitia non yomikkeh, iwa kinotsa tlan ayamó onka kemi ya yetoskia” (Rom. 4:17).
(Marcos 5:42) San nima, n takotsi owalme iwa opé nejnemi, iwa nochteh non okitakeh omotlajtlachialtijkeh. N takotsi okipiaya májtlaktli iwa ome xiwitl.
jy-S pág. 118 párr. 6
kiyolitijkej se takotsin
Ijkuak Jesús sekimej okinpajti, okinmilui amo ikaj ma kiluikan uan noijki ijkon okinnauati itatajuan takotsin. Pero omomatki “itech nekateh tlalmeh” (Mateo 9:26). Tla kiyolitiskiaj se tokalchanejka noso toyolikni, ¿amo san niman tikinmiluiskiaj oksekimej? Evangelios kiteititiaj ijkuakon Jesús yiome okinyoliti.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Marcos 5:19, 20) Pero Jesús mach okikawili, yej okili: —Xiajti mocha, iwa xikinmatilti mochanikniwah nochi tlan Dios okichi mowa, iwa kenijki omitsiknoma. 20 N tlakatl oyá icha, iwa opé tetlapowia kan altepemeh de Decápolis nochi tlan Jesús okichi por ye, iwa nochteh omotlajtlachialtiayah.
nwtsty nota, Mar. 5:19
xikinmatilti: Ijkuak Jesús okinchiuaya milagros, otlanauatiaya amo ikaj ma kiluikan (Mar. 1:44; 3:12; 7:36), pero ijkuakon okilui non tlakatl ma kinmiluiti ikalchanejkauan tlen opanok. Xamo ijkon okichi porque miakej okiluijkej ma uia oksekan uan ayakmo uelis ompa tetlapouiskia. Uan non okichi amo okachi ma kualanikan porque omikej pitsomej.
(Marcos 6:11) Iwa tla kana nonkalakitiweh iwa amo nomechseliah nion kinekih nomechkakiskeh, xikisakah iwa ximoikxitsejtselokah, para makimatikah mach kuali tlan okichijkeh.
nwtsty nota, Mar. 6:11
ximoikxitsejtselokah: Ninmej tlajtolmej kiteititia imachtijkauan Jesús amo ikaj kichiualtiskiaj ma kinkaki uan okikauiliayaj toTajtsin Dios ma kixkomaka. Noijki ijkon kijtoa Mat. 10:14; Luc. 9:5. Marcos uan Lucas okijkuilojkej para makimatikah mach kuali tlan okichijkeh. Pablo uan Bernabé noijki omoikxitsejtselojkej ijkuak oyajkej Antioquía de Pisidia (Hech. 13:51). Noijki ijkuak Pablo okatka Corinto ijkon okijto ijkuak okitsejtselo itlaken: “Amo notlajtlakol tla amo nonmomakixtiah; ne ayakmó nikpia tlan nikitas” (Hech. 18:6). Nesi nochtin imachtijkauan Jesús okimatiayaj ijkon omonekiaya kichiuaskej. Ijkuak judíos oyayaj oksekan, ijkuak omokuepayaj inmialtepe, omoikxitsejtseloayaj porque okimachiliayaj ayakmo okatkaj chipauakej. Pero tlen Jesús okinnauati imachtijkauan kijtosneki okse tlamantli.