Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr18 enero págs. 1-8
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2018)
  • Tlen okseki kipia
  • 1-7 DE ENERO
  • 8-14 DE ENERO
  • 15-21 DE ENERO
  • 22-28 DE ENERO
  • 29 DE ENERO-4 DE FEBRERO
Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2018)
mwbr18 enero págs. 1-8

Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

1-7 DE ENERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 1-3

“Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak yiualajsi”

(Mateo 3:1, 2, TNM) Itech nekateh tonatijmeh, Juan Bautista owala kan tlaltejtéyinki de Judea, otetlapowiko itlajtol Dios, 2 uan okijtoaya: “Ximoyolkuepakan porque Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak yiualajsi”.

nwtsty notas, Mat. 3:1, 2

otetlapowiko: Ika tlajtoli griego kijtosneki “ikaj itlaj kitematiltia”. Nin kiteititia ken mochiua: kintlapouia miakej san kanin katej uan amo akinmej monechikoaj.

Tekiuajkayotl: Ayamo kanaj omoijkuiloaya tlajtoli basiléia, ika griego. Kijtosneki se gobierno tlen kipia se tekiua, altepemej uan akinmej kinnauatia. Itech Traducción Nuevo Mundo non tlajtoli ijkuilitok 162 veces itech Escrituras Griegas Cristianas uan itech amochtli Mateo ijkuilitok 55 veces. Mateo miak uelta okijkuilo non tlajtoli, ik non, uelis motokayotiskia “Tetlapouilistli itech tekiuajkayotl”.

Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak: itech Traducción del Nuevo Mundo ninmej tlajtolmej katej kanaj 30 veces itech Evangelio tlen okijkuilo Mateo, Evangelio tlen okijkuilo Marcos uan Lucas okijkuilojkej “itekiuajkayo toTajtsin Dios”, ijkon kiteititia “itekiuajkayo toTajtsin Dios kajki iluikak iuan ompa ualtlanauatia” (Mat. 21:43; Mar. 1:15; Luc. 4:43; Dan. 2:44; 2 Tim. 4:18).

yiualajsi: Nin okiteititi akin tlanauatiskia itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios yimoixmatiskia.

(Mateo 3:4) Itlakeh n Juan ochijchitoka ika itsojmio n kameyo, iwa omotlajkoilpiaya ika se kuítlaxtli. Okinkuaaya chapulimeh iwa nékuitli non onka itech tepetl.   

nwtsty multimedia

Itlaken Juan akin oteapolaktiaya uan ken omotaya

Itlaken Juan ochijchitoka ika itsojmio camello, omotlajkoilpiaya ika se kuetlaxtli uan itlaj tsikitsin ompa okiuikaya. Teotlajtojki Elías noijki ijkon omotlakentiaya (2 Rey. 1:8). Tlakemej tlen ochijchitokaj ika itsojmio camello otetsopitiayaj uan okitlaliayaj san akinmej amo okipiayaj tomin. Akinmej okipiayaj miak tomin omotlakentiayaj ika lino uan seda (Mat. 11:7-9). Juan nochipa okatka nazareo, ik non, amo keman okitekilijkej itsonkal. Itlaken okiteititiaya amo okitemoaya miak tlamantli uan nochipa okitekichiuili Jehová.

Chapuli

Ijkuak Biblia kijtoa chapulimej, pouij nochi tlatlamantli chapulimej, tlen inkuakoui tsikitsitsintij uan sapanoa miakej san sekan yauij uejka. Omochi se estudio ompa Jerusalén uan okitakej chapulimej tlen katej kanin tlauaki kipiaj proteína, kanaj 75%. Para kinkuaskej, kinkixtiliaj intsonteko, ielpan, inmikxiuan uan inmiajasuan, tlen mokaua uelis san ijkon kikuaskej noso kitsoyoniskej. Sekimej kijtoaj uelikej ken camarón noso ken cangrejo.

Nékuitli non onka itech tepetl

Sekimej ceraokuilimej (1) uan se panal kipia neujtli (2). Juan xamo okikuaya neujtli tlen okichijchiuayaj ceraokuilimej, moixmatij ken Apis mellifera syriaca. Ninmej okuilimej chantij kanin sapanoa tona uan kanin sapanoa tlauaki ken Judea, pero amo ikaj uelis kinpias porque sapanoa tetsopitiaj. Itech siglo chiknaui achto itech xiuitl se, israelitas okinpiayaj ijtik xoktsimej. Kanin yiuejkika okatka se altepetl okajsikej tlen kiteititia ompa ceraokuilimej okichijchiuayaj neujtli (axkan moixmati ken Tel Rehov), kajki itech ixtlauak Jordán. Nonmej okuilimej xamo okinualikakej itech altepetl Turquía.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Mateo 1:3) Ipilwah n Judá non okímpixki iwan Tamar, omonotsayah Fares iwa Zara. Fares ita n Esrom, iwa n Esrom ita n Aram.

nwtsty nota, Mat. 1:3

Tamar: Ijkuak Mateo okinmijkuilo intoka ikalchanejkauan Mesías okinmijkuilo makuili siuamej, opejki ika Tamar. Noijki: Rahab uan Rut, yejuan amo okatka israelitas (tlaxelol 5); Batseba “isiwa n Urías” (tlaxelol 6) uan María (tlaxelol 16). Mateo okinmijkuilo intoka porque omochijkej ikalchanejkauan Jesús uan okichijkej tlen miak ipati.

(Mateo 3:11) Milák, ne nomechuaatekia [namechapolaktia], ika atl porke yononmoyolkopkeh, pero walmuikas ok se Akin okachi weletini ke ne, iwa ne amo ni tlawel kuali para nikkaktojtomas. Ye nomechkuaatekis [namechapolaktis] ika Espíritu Santo iwa ika tletl.

nwtsty nota, Mat. 3:11

nomechuaatekia [namechapolaktia]: Tlajtoli griego baptízo kijtosneki “apolaki”. Okseki Biblias noijki kijtoaj ikaj moneki apolakis. Se tonal Juan oteapolaktiaya kanin okatka ixtlauak Jordán, ik altepetsintli Salim “porke ompa okatka miak atl” (Juan 3:23). Ijkuak Felipe okiapolakti eunuco etíope, “otemokeh ijtik atl” (Hech. 8:38) Non tlajtoli griego noijki ijkuilitok itech Septuaginta itech 2 Reyes 5:14 kanin kijtoa Naamán omoapolakti itech Jordán chikome uelta.

8-14 DE ENERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 4, 5

“¿Tlen otlamachti Jesús itech tepetl?”

(Mateo 5:3, TNM) Ma yolpakikan akinmej kimatij moneki kitemoskej toTajtsin Dios, porque inmiaxka yetos Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak.

nwtsty notas, Mat. 5:3

Ma yolpakikan: Non amo kijtosneki ikaj amo itlaj kitekipachoa uan san moyolpaktia. Nin kiteititia Jehová kiteochiua uan kiselia. Nin tlajtoli noijki kijtosneki Jehová uan Jesús ueyititokej itech iluikak (1 Tim. 1:11; 6:15).

akinmej kimatij moneki kitemoskej toTajtsin Dios: Itech nin tlaxelol tlajtoli griego motlajtolkuepa “akinmej kimatij moneki kitemoskej” uan kijtosneki “akinmej amo itlaj kipiaj (akinmej amo kipiaj kanin chantiskej, kitlajtlanij tomin)” uan kimatokej amo itlaj kipiaj. Non tlajtoli noijki ijkuilitok itech Lucas 16:20 ijkuak kijtoa Lázaro “probe” noso amo itlaj okipiaya. Tlen ijkuilitok ika griego sekimej kitlajtolkuepaj ken “akinmej amo itlaj kipiaj” uan kijtosneki: akinmej kimatokej amo kixmatij toTajtsin Dios uan moneki kitemoskej.

(Mateo 5:7) Mapakikah non teiknomatih, porke Dios noiwa kimiknomatis.

nwtsty nota, Mat. 5:7

teiknomatih: Tlajtoli teiknomati uan teiknomatilistli tlen kajki itech Biblia amo san kijtosneki ikaj kitlapojpoluiaj ijkuak kixkomakaj. Noijki kijtosneki ikaj teiknomati ika nochi iyolo uan non kiyolinia para kinpaleuis oksekimej.

(Mateo 5:9, NHY) Ma pakikan, katlej kichiuaj ma yeto yolosewilistle, porke Dios kinnotzas kej ikonewan.

nwtsty notas, Mat. 5:9

kichiwaj ma yeto yolosewilistle: Nin amo san kijtosneki kipiaj yolseuilistli iuan oksekimej, noijki kijtosneki mochijchikauaj para ma kipiakan “yolosewilistle” akinmej amo kipiaj.

w07-S 1/12 pág. 17

Xikinmachti mokoneuan ma kitemokan “yolosewilistle”

Tetajmej akinmej kichiuaj ken Cristo mochijchikauaj kinmachtiskej inkoneuan ‘makitemokah n yolsewílistli iwa amo makikawakah’ (1 Pedro 3:11). Konemej kitaj oui teuan mouikaskej, motekipachoaj uan kualanij. Pero ijkuak kitemoaj yolseuilistli uan yolpakij, kajsikamatij moneki mochijchikauaskej para kipiaskej.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Mateo 4:9) iwa okili: —Nochi ni nimitsmakas, tla techweyijkachiwas iwa timotlankuaketsas nonawak.

nwtsty nota, Mat. 4:9

tla techweyijkachiwas: Ika griego “techweyijkachiwa” ijkuilitok ika tiempo aoristo uan kijtosneki ikaj itlaj kichiua san tepitsin noso amo uejkika. Noijki uelis motlajtolkuepas ken san se uelta ‘techweyijkachiwa’, nin kiteititia Diablo amo okilui Jesús nochipa ma kiueyichijto.

(Mateo 4:23) Jesús onemia itech nochteh n altepemeh de Galilea, otlamachtijtiaya itech sinagogas iwa okinmatiltiaya n kualitlájtoli de Dios iwa okimiliaya kenomi moneki timoyekuikaskeh. Iwa okipatiaya n tlakah de nochi kokólistli iwa de nochi tlan okinkoaya.

nwtsty nota, Mat. 4:23

otlamachtijtiaya [...] okinmatiltiaya: Akin tlamachtia amo san kitematiltia itlaj, kiteititia ken mochiua, noijki kiyekijtoa tlen kijtosneki uan tleka melauak tlen kijtoa.

15-21 DE ENERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 6, 7

“Achto ma tiktemojtokan Tekiuajkayotl”

(Mateo 6:10) Xiwalmuika xitlanawatiki, mamochiwa tlan Tejwatsi tikmonekiltia itech nin tlaltíkpaktli, ijkó kemi mochiwa kan ilwikak.

bh tlamachtil 17 párr. 12

Tlatlaujtilistli techtokia itech toTajtsin Dios

12 Ijkuak timotlatlaujtiaj moneki okachi tikpatioitaskej tlen mouika iuan Jehová. Onka miak tlamantli itech tlen uelis tiktlasojkamatiliskej uan tikueyichiuaskej Jehová (1 Crónicas 29:10-13). Itech Mateo 6:9-13, kajki tlatlaujtilistli tlen Jesús otechtlalili ken neskayotl. Ompa techiluia moneki tiktlajtlaniliskej ma mochipaua iToka toTajtsin Dios, kijtosneki ma kitakan ken itlaj chipauak noso santo (xiktlajtolti). Satepan moijtoa ma tiktlajtlanilikan ma uiki iTekiuajkayo toTajtsin Dios, uan ma mochiua itlanekilis ipan Tlaltikpak ken mochijtok itech iluikak. Satepan Jesús kitlajtlanilia tlamantli tlen techtekipachoa tejuan. Tla ijkuak timotlatlaujtiaj tikteititiaj okachi miak ipati toTajtsin Dios, tikteititiaj amo san totech timotekipachoaj.

(Mateo 6:24) Amaka tlakatl weletis kintekitilis ome inteko, porke se kitlawelitas iwa non ok se kitlasojtlas, noso se kitlakitas iwa non ok se mach kitlakitas. Amaka weletis kimopantis Dios tla satlawel momijmiktia para kitlawelpias tomi.

nwtsty nota, Mat. 6:24

kintekitilis: Nin tlajtoli ika griego kijtosneki tlakeuali tlen kikoaj uan kipia se iteko. Itech non tlaxelol Jesús okijto akin kichiua ken Cristo tla san kitemojtok kipias miak tlamantli, amo uelis kitekichiuilis Jehová ika nochi iyolo.

(Mateo 6:33) Achto xiktemojtokan Tekiuajkayotl uan imelajkayo uan nochi okseki tlamantli namechmakaskej.

nwtsty notas, Mat. 6:33

xiktemojtokan: Ika griego kijtosneki nochipa ma tikchijtokan noijki uelis motlajtolkuepas “nochipa xiktemokan”. Akinmej melauak imachtijkauan Jesús amo kitemoskiaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios san seki kauitl uan satepan kichiuaskej okseki tlamantli. Omonekiaya kitlaliskiaj achto iTekiuajkayo toTajtsin Dios itech innemilis.

Tekiuajkayotl: Itech seki Biblias ijkuilitok: “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”.

imelajkayo: kijtosneki “imelajkayo” ‘Totajtsi non kajki ilwikak’ ken ijkuilitok itech Mateo 6:32. Akinmej kitemoaj imelajkayo, kitlakamatij ika nochi inyolo, kintlakamatij itlanauatiluan ijkuak kixnamikij tlen amo kuali. Fariseos amo ijkon otlamachtiayaj, okinekiaya oksekimej ma kichiuakan tlen yejuan okinekiayaj (Mat. 5:20).

w16.07 pág. 7 párr. 18

Ma tiktemokan Tekiuajkayotl uan amo okseki tlamantli

18 (Xiktlajtolti Mateo 6:33). Tla achto tiktlaliaj iTekiuajkayo toTajtsin Dios itech tonemilis, Jehová kijtoa techmakas tlen ika timopanoltiskej. ¿Ken tikmatij? Ika tlen okijto Jesús itech Mateo 6:32: “Nomotajtsi non kajki ilwikak, iwa Ye ya kimatok tlan nomechpoloa”. Jehová yikimati tlen moneki tikpiaskej achto tejuan tikmatiskej kox moneki tikpiaskej (Filipenses 4:19). Kimati tlen totlaken uan tlen tlakuali techpolos. Uan kimati moneki tikpiaskej kanin tichantiskej iuan tokalchanejkauan. Ye techmakas tlen melauak moneki ma tikpiakan.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Mateo 7:12) Xikchiwakah iwan oksikimeh ijkó kemi nomejwah nonkinekih makichiwakah nomowah, ye tlan moneki xikchiwakah. Ye ni itlanawatil Moisés iwa nochi tlan okijkuilojkeh n profetas.

w14-S 15/5 págs. 14, 15 párrs. 14-16

Xitetlakaita ijkuak titetlapouiti ijkon ken mitspaktiskia ma mitstlakaitakan

14 Ximokuayejyeko ikaj mitsnotsa ika teléfono uan mitstlajtlania tlen mitspaktia tikkuas pero amo tikixmati. Timokuayejyekoa akin uan tlen kineki, ken titetlakaita tiktlapouis pero san tepitsin. Pero ma tikijtokan akin mitsnotsa mitsiluia tlen itoka uan kineki mitsyekiluis tlen tlakuali mitspaleuis. Xamo ijkon okachi tiknekis tikkakis. Melauak tinochtin tiknekij ma techtlakaitakan pero noijki tiknekij ma techiluikan tlen melauak. ¿Uelis ijkon titetlakaitaskej ijkuak titetlapouitiuij?

15 Itech miakej altepemej moneki tikinmiluiskej tleka otikintlajpalotoj. Moneki tikinmiluiskej itlaj tlen yejuan amo kimatij, tla amo tikchiuaj ken moneki uan amo titetlakaitaj uan tikinmiluiaj: “Tla uelis tiktlajtlamis itlaj tlen techtekipachoa, ¿katli achto tiktlajtlamis?”. Ijkon tikchiuaj porque tiknekij tikmatiskej tlen mokuayejyekoaj uan tikinmiluiskej tlen kijtoa Biblia. Pero xamo mokuayejyekoskej: “¿Akin ye uan tleka ijkon nechtlatlania? ¿Tlen kineki?”, ik non, moneki tikintlakaitaskej para amo ma momojtikan (Filip. 2:3, 4). ¿Ken tikchiuaskej?

16 Se tlayekanki itech circuito achto ikaj kitlajpaloa, kimaka amatsintli ¿Mitspaktiskia tikmatis tlen melauak itech ninmej tlajtlanilmej? uan kiluia: “Axkan nochtin tikinmakatokej nin amatsintli. Kipia chikuase tlajtlanilmej tlen miakej kinmochiuiliaj. Nin uelis tikmokauis”. (Tokni kijtoa miakej akinmej kintlapouia amo mokuejsoaj uan kikakij ijkuak kinmiluia tleka okintlajpaloto). Tokni ok kijtoa: “¿Tejuatsin kox yotimotlajtlani ijkon ken nikan kijtoa?”. Tla akin kitlapouia kititia se tlajtlanilistli, tokni kititia itech amatsintli tlen kijtoa Biblia. Tla amo, tokni kititia se tlajtlanilistli. Tlatlamantli uelis tipeuaskej ijkuak titetlapouiskej. Itech okseki altepemej achto moneki tikintlajpaloskej uan tepitsin inmiuan timotlapouiskej uan satepan tikinmiluiskej tleka otikintlajpalotoj. Miak ipati ma timokuayejyekokan ken tikmachiliskiaj ijkuak ikaj techtlapouiti tokalijtik, ik non ma tikintlakaitakan uan ijkon kinekiskej techkakiskej.

(Mateo 7:28, 29) Ijkuak Jesús otlanki okintlapowi, n tlakah san omotlajtlachialtijkeh kenomi okinmachtiaya. 29 Porke itlajtol n Jesús otlanawatiaya de milajka, iwa amo kemi non kitemachtiah intlanawatil.

nwtsty notas, Mat. 7:28, 29

omotlajtlachialtijkeh: Ika griego kijtosneki “sapanoa omotlajtlachialtijtej”. Nin tlajtoli kiteititia akinmej okikaktokaj Jesús okinyolini.

kenomi okinmachtiaya: Nin tlajtoli kiteititia ken otlamachtiaya Jesús, nochi tlen otlamachtiaya uan noijki tlen otlamachti itech Tepetl.

amo kemi non kitemachtiah: Ijkuak escribas otlamachtiayaj, okijtoayaj tlen tlayekankej judíos omokuayejyekoayaj, pero Jesús otlamachtiaya ipatka Jehová, ken akin otlanawatiaya de milajka uan otlamachtiaya tlen okijtoaya iTlajtol toTajtsin Dios (Juan 7:16).

22-28 DE ENERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 8, 9

“Jesús otetlasojtlak”

(Mateo 8:1-3) Ijkuak Jesús otemok de kan tepetl, miakeh tlakah oyajkeh íwa. 2 Ijkuakó se tlakatl non okipiaya lepra owalmijkuani inawak Jesús, omotlankuaketski iwa okili: —Noteko, tla tikmonekiltia, techchipawa. 3 Jesús okitlali ima ipan non kókoxki iwa okili: —Nikmone[k]iltia. ¡Ximochipawa! Ijkuak Jesús ijkó okijto, owalpajtik n kókoxki de ikokolis.

nwtsty notas, Mat. 8:3

okitlali ima ipan non kókoxki: Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya akinmej opalaniaya innakayo omonekiaya kinxeloskej para oksekimej amo mokokoskiaj (Lev. 13:45, 46; Num. 5:1-4). Pero tlayekankej Judíos okintlalijkej okseki tlanauatilmej. Okijtojkej akin opalaniaya inakayo omonekiaya yetos kanaj se metro. Pero ijkuak oejekaya omonekiaya yetos kanaj 45 metros ijkuak ikaj okinnamikiaya. Nonmej tlanauatilmej okichiuayaj amo ma kintlakaitakan. Judíos okijtoayaj kuali okichiuaya se tlayekanki porque okinmotlatiliaya uan okse okinmojmotlaya. Jesús okiknomatki tlakatl tlen opalaniaya inakayo, maski san kipajtiskia okichi itlaj tlen amo ikaj okichiuaya: okitlali ima ipan non tlakatl.

Nikmone[k]iltia: Jesús amo san okikak non tlakatl, noijki okijto kema kipaleuiskia uan melauak ijkon okiteititi.

(Mateo 9:9-13) Ijkuak Jesús yokistiaya de Capernaúm, okitak se tlakatl non itoka Mateo. Ye okololoaya impuesto para n tekiwa de Roma. Jesús okili: —Xiwiki nowa. Mateo owalmóketski, iwa oyá iwan Jesús. 10 Satepa, Jesús iwa itlamachtijkawah otlakuajtokah icha n Mateo. Miakeh tominoololojkeh iwa oksikimeh tlajtlakolejkeh noiwa ompa otlakuajtokah inwah. 11 Ijkuak sikimeh fariseos okitakeh n Jesús otlakuajtoka inwah, okinmilijkeh itlamachtijkawah: —¿Tleka nomotlamachti tlakua iwan tominoololojkeh iwan tlajtlakolejkeh? 12 Jesús okinkak iwa okinmili: —Akimeh amo mokokoah mach kinekih se tepajti, yej non mokokoah. 13 Xiwiah iwa kuali xikkajsikamatikah tlan kijtosneki itlajkuilol Dios: “Ne nikneki xiteiknomatikah iwa amo techinmiktilikah yolkameh.” Porke amo onikinnotsako n yolchipawakeh, yej n tlajtlakolejkeh para ayakmó matlajtlakolchiwakah.

nwtsty notas, Mat. 9:10

otlakuajtoka inwah: Ijkuak judíos otlakuayaj san sekan okiteititiayaj kuali omouikayaj. Ijkuak okatka Jesús nikan tlaltikpak, judíos amo keman otlakuayaj iuan akinmej amo judíos.

tominoololojkeh: Miakej judíos okololoayaj tomin para tekiuajkej romanos. Ik non, okinkokoliayaj porque okintlajtlaniliayaj okachi miak tomin uan porque okipaleuiayaj Roma. Okinkokoliayaj maski noijki okatkaj judíos uan okinmitayaj tlajtlakolejkej ijkon ken “awilsiwameh” (Mat. 11:19; 21:32).

(Mateo 9:35-38) Jesús onentinemia itech nochteh n wejweyi altepemeh iwa itech altepetsitsinteh iwa okinmachtiaya n tlakah itech insinagogas. Okitematiltiaya n kualitlájtoli, iwa okimpajtiaya n tlakah de nochi inkokolis iwa inkuaolis. 36 Ijkuak Jesús okimitak n tlakah, okimiknoma ken sa tlawel osotlawatokah iwa oyetokah inselti kemi ichkameh non amo kipiah tlajpixki non kinyakanas. 37 Ijkuakó okinmili itlamachtijkawah: —Onkateh miakeh tlakah non moneki makikakikah notlajtol, pero amo onkateh miakeh tlakah akimeh moneki makitematiltikah notlajtol. Onka miak tekitl para mopixkas, pero amo onkateh miakeh akimeh pixkaskeh. 38 Yika, xiktlajtlanilikah Dios n Tekowa de kan se pixkas, makintitlani miakeh tekitkeh para mapixkakih.

nwtsty nota, Mat. 9:36

okimiknoma: Itech nin tlajtoli motekitiltia se verbo griego (splagkjnízomai), noijki kijtosneki “tlen tikpiaj toijtik” (splagkjna) uan kiteititia ikaj itlaj kimachilia ika nochi iyolo uan kiteititia melauak teiknomati.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Mateo 8:8-10) N kapita okinankili: —Tejwatsi, ne amitla nopati kemi para tikalakis nocha. Sanwel xikijto, “mapajti,” iwa notlakewal walpajtis. 9 Porke ne noiwa nikpia akin nechnawatia, iwa ne noiwa nikinnawatia sikimeh soldadojteh. Iwa tla aka niknawatia mawia, yawi. Iwa tla ok se niknawatia mawiki, wits. Noiwa tla se notlakewal niknawatia makichiwa itla, kichiwa. 10 Ijkuak Jesús okikak tlan okili n kapita, omotlajtlachialti iwa okinmili non íwa oyayah: —De milajka nomechilia, amo nikkajsitika nion se tlakatl itech nochi n tlali de Israel, non satlawel manechneltoka kemi nin tlakatl nechneltoka.

w02-S 15/8 pág. 13 párr. 16

“Ijkó kemi Ne onikchi moneki no ijkó xikchiwakah”

16 Jesús okimatiaya amo kuali okichiuaya tlakatl akin okinyekanaya soldados, xamo okatka romano, ye okilui ma kipajti se itlakeual. Itech nonmej tonalmej akin okinyekanaya soldados okinueyichiuaya teotsitsintin, sapanoa otlateuiaya uan otemiktiaya. Pero Jesús okitak itlaneltokilis (Mateo 8:5-13). Noijki tlakatl tlen inauak okipilojkej, amo okajuak porque okichi tlen amo kuali, okiyolchika uan okilui satepan kipiaskia se tlateochiualistli (Lucas 23:43). Jesús okimatiaya tla san kitaskia uan kijtoskia tlen amo kuali okichiuayaj oksekimej, san kinyolkokoskia. Pero ye omochijchika kitas tlen kuali okichiuayaj uan ijkon okinpaleui miakej.

(Mateo 9:16, 17) Amaka kitlamanilia se itlake non ya wewe ika se yankuik tsótsoli, porke n yankuik tsótsoli mokototsoa iwa kitsomonia n tlakemitl non ya wewetsi, iwa okachi weyi tsomoni. 17 Nion amaka kitlalia n yankuik vino itech se kuilambre ya wewetsi, porke tla ijkó nonkichiwah n kuilambre tsomonis. Ijkuakó n vino toyawi iwa n kuilambre sa motlamotla. Yika, xiktlalikah n yankuik vino itech se yankuik kuilambre, ijkó san ken ome wejkawaskeh.

jy-S pág. 70 párr. 6

¿Tleka amo mosauaj imachtijkauan Jesús?

Jesús okinekiaya kinmititis imachtijkauan amo omonekiaya mosauaskej ken okijtoayaj judíos. Ye amo okinpaleuiko akinmej ijkon otlamachtiayaj porque nochi non tlamachtil san niman kipojpoloskiaj. Ye okachi kuali otlamachtiko amo ken judíos porque okipiayaj miakej tlanauatilmej tlen okijtoayaj tlakamej. Jesús amo ‘okitlamanili se itlake non ya wewe ika se yankuik tsótsoliʼ uan noijki amo ‘okitlali n yankuik vino itech se kuilambre ya wewetsi’.

29 DE ENERO-4 DE FEBRERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 10, 11

“Jesús oteyolchikauaya”

(Mateo 10:29, 30) Omeh tototsitsinteh [gorriones] monamakah ika se tomi, pero nion se de yejwah weleti wetsi ixko tlali tla Totajtsi Dios amo kitekawilia. 30 Noiwa Dios kuali kimatok kech tsónkali nonkipiah itech nomotsonteko.

nwtsty notas, Mat. 10:29, 30

tototsitsinteh [gorriones]: Ika griego tlajtoli strouthíon kijtosneki nochi totomej tlen tsikitsitsintin uan tiankisko amo patio okinnemakayaj.

se tomi: Kijtosneki “se asarion”, non okitlaniaya akin otekipanoaya 45 minutos (xikita sgd, tlaxelol 18). Ijkuak Jesús eyijpa oyajki Galilea, okijto ome gorriones ipati se asarion. Uan xamo se xiuitl satepan ijkuak otetlapouijtoka itech Judea, okijto uelis kinkoaskiaj makuili gorriones ika ome asariones (Luc. 12:6) Nonmej tototsitsintin amo okatkaj patiojkej uan tla ikaj okinkoaya naui okimakayaj okse.

kech tsónkali nonkipiah itech nomotsonteko: Totsonteko kipia kanaj cien mil totsonkaluan. Jehová kimati ken tichijchitokej, non techititia totech motekipachoa.

nwtsty multimedia

Gorrión

Nin tototl okikoayaj amo patio. Ikaj uelis kinkoaskia ome tla san tekitiskia 45 minutos. Ika tlajtoli griego Passer domesticus biblicus ijkon kinmiluia miakej tlatlamantli totomej uan noijki onka gorrión moruno (Passer hispaniolensis), axkan ok katej itech altepetl Israel.

(Mateo 11:28) Xiwikih nonawak nonnochteh akimeh tekitih chikawak iwa yononsotlawakeh, iwa Ne nomechsewis.

nwtsty notas, Mat. 11:28

yononsotlawakeh: Jesús okinyole akinmej omotekipachoayaj uan akinmej otekitiayaj chikauak. Ayakmo oyolpakiayaj ijkuak okiueyichiuayaj Jehová porque tlayekankej judíos okintlalijkej miakej tlanauatilmej, Moisés amo ijkon okichi (Mat. 23:4). Uan sábado ijkuak omonekiaya moseuiskej noijki okipiayaj miakej tlanauatilmej uan non okinsotlauaya (Éx. 23:12; Mar. 2:23-28; Luc. 6:1-11).

Ne nomechsewis: Ika griego nin tlajtoli noijki kijtosneki ikaj moseuis porque yotekitik chikauak (Mat. 26:45; Mar. 6:31) noso ikaj kiyolchikauayas para ijkon kuali momachilis (2 Cor. 7:13; Filem. 7). Non tlaxelol kiteititia tikpiaskej iyugo Jesús (Mat. 11:29) kijtosneki titekitiskej uan amo timoseuiskej, noijki kijtosneki Jesús techyolchikaua uan techpaleuia akinmej tisotlauaj uan ijkon tiknekiskej tikuikaskej iyugo porque amo etik uan yamanki.

(Mateo 11:29, 30, NHY) Xinechmokawilikan ma namechpalewi, iwan xinechmokawilikan ma namechmachti, porke Nej nipasencia iwa mach nimoweyinekke. Ijkón namejwa ankipiaskej nesewile ipan amoanima. 30 Porke in tekitl katlej namechmaka mach tesotlaj. Iwan in tlamachtile katlej moneki xikchiwakan yon kej se tlamamale katlej mach etik.

nwtsty nota, Mat. 11:29

Porke in tekitl katlej namechmaka [yugo]: Jesús okijto tlajtoli “yugo” para kiteititis moneki tiktlakamatiskej akin techyekana. Tla okijtoaya se yugo tlen ome kiuikaj, kijtosneki okinyoleuaya imachtijkauan iuan ma kiuikakan uan ye kinpaleuiskia. Ik non, noijki tikijtoskej nin tlajtoli uelis motlajtolkuepas ken: “Xiyetokan nouan itlampa noyugo”. Pero ijkuak okijtoaya imachtijkauan ma yetokan itlampa iyugo, okijtoaya omonekiaya kikauiliskej ma kinyekana uan ma kitlakamatikan.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Mateo 11:2, 3) Ijkuak Juan otsaktoka, okima tlan okichiwaya n Cristo iwa okintítlanki ome itlamachtijkawah. 3 Iwa okitlajtlanitoh: —¿Tejwatsi non tiwalaskia, noso tikchiaskeh ok se?

jy-S pág. 96 párrs. 2, 3

Juan okinekiaya Jesús ma kinankili

¿Tleka Juan okichi non tlajtlanilistli? Ye okatka yolmelajki, yopanok ome xiuitl ijkuak okiapolakti Jesús. Okitak iespíritu toTajtsin Dios oualtemok ken se paloma uan okikak okiseliaya. Ik non, amo uelis tikneltokaskej Juan ayakmo otlaneltokaya. Tla ijkon okipanok, Jesús amo kuali itech tlajtoskia ijkuak okitatoj imachtijkauan Juan. Tla ok otlaneltokaya, ¿tleka okichi non tlajtlanilistli?

Xamo Juan okinekiaya Jesús ma kilui ye Mesías uan ijkon moyolchikauaskia porque otsaktoka. Noijki mota amo san non okinekiaya kimatis. Juan okimatiaya profecías okijtoayaj ualaskia akin toTajtsin Dios okipejpenki, akin kinmakixtiskia judíos, pero yopanok miak metstli ijkuak okiapolakti Jesús uan Juan ok tsaktok. Ik non, okinekiaya kimatis kox okse tlakatl kipatkayotiskia Jesús uan ijkon nochi profecías itech Mesías mochiuaskiaj.

(Mateo 11:16-19) Nomejwah axa nonnemih kemi n pípilteh non motlaliah iwa nonmawiltiah tiánkistli, iwa kintsajtsiliah oksikimeh, 17 iwa kinmiliah:“Otomechtlapichilijkeh iwa amo ononmijtotijkeh. Otomechtlakuikilijkeh se tlakuikali teyolkoko iwa amo ononchokakeh.” 18 Porke owala Juan, non amo otlakuaya nion okonia vino, iwa nomejwah ononkijtojkeh kipia se espíritu amokuali. 19 Otlanki Ne oniwala Non onimochi ni tlakatl. Ne nitlakua iwa nikoni vino iwa nomejwah nonkijtoah tlawel niápistli iwa nitláwanki. Noiwa nonkijtoah nimo wika iwa n tlajtlakolejkeh iwa n tominoololojkeh. Pero ixtlamatilis Dios moixmati ika tlan kichiwah ipilwah akimeh kitlakitah.

jy-S pág. 98 párrs. 1, 2

Jesús okinmixkomakak porque amo itlaj okinpaktiaya

Jesús okitlasojtlaya Juan akin oteapolaktiaya. Pero ¿ken okitayaj oksekimej? Jesús okijto: “Kemi n pípilteh non motlaliah iwa nonmawiltiah tiánkistli, iwa kintsajtsiliah oksikimeh [...]. Otomechtlapichilijkeh iwa amo ononmijtotijkeh. Otomechtlakuikilijkeh se tlakuikali teyolkoko iwa amo ononchokakeh” (Mateo 11:16, 17).

¿Tlen kijtosneki tlen Jesús okijto? Ye okijto: “Owala Juan, non amo otlakuaya nion okonia vino, iwa nomejwah ononkijtojkeh kipia se espíritu amokuali. Otlanki Ne oniwala Non onimochi ni tlakatl. Ne nitlakua iwa nikoni vino iwa nomejwah nonkijtoah tlawel niápistli iwa nitláwanki. Noiwa nonkijtoah nimo wika iwa n tlajtlakolejkeh iwa n tominoololojkeh” (Mateo 11:18, 19). Juan amo okitemoaya kipias miak tlamantli uan amo okoniaya vino porque okatka nazareo pero okijtoayaj ‘okipiaya se espíritu amokuali’ (Números 6:2, 3; Lucas 1:15). Uan Jesús okichiuaya ken oksekimej, otlakuaya uan okoniaya vino san ken omonekiaya, pero okijtoayaj otlauanaya. Amo uelis tikchiuaskej nochi tlen oksekimej kinekij.

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani