Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
5-11 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 12, 13
“Se neskayotl ika trigo uan amo kuali xiuitl”
(Mateo 13:24-26) Jesús okinmili ok se tlapoálistli: —Ijkó noiwa tlamo chiwa ilwikak kan Dios tlanawatia, kemi se tlakatl non okitook itlala kuali xínachtli. 25 Pero ijkuak itlakawah okochtokah, owala se tlakatl non okikokoliaya n tekowa, iwa okitookili sasaliksakatl [noso amo kuali xiuitl] itsajtsalko n trigo, iwa ocholo. 26 Ijkuak n tlátoktli omoskalti iwa omiawatik n trigo, noiwa omoskalti miak sasaliksakatl.
w13-S 15/7 pág. 9 párrs. 2, 3
“Xikilnamiktokah Ne nochipa niyetos nomowah”
2 Tlen panoa itech itlal tlakatl kineskayotia ken uan keman Jesús kololoskia trigo, kijtosneki tlapejpenalmej tlen tlanauatiskej iuan itech iTekiuajkayo. Opejki kitoka xinachtli itech Pentecostés xiuitl 33. Tlamis kololos trigo ijkuak tlapejpenalmej akinmej ok yetoskej nikan tlaltikpak itech itlamian tonalmej, kiseliskej insello uan yaskej iluikak (Mat. 24:31; Apoc. 7:1-4). Ijkuak tikatej ipan se tepetl tikitaj nochi tlen panoa, ijkon nin neskayotl techititia tlen panoskia itech ome mil xiuitl. Ik non, ¿tlen yopanok itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios? Neskayotl tlen okijto Jesús kiteititia panoskia seki kauitl ijkuak kitokaskia xinachtli, moskaltiskia uan kipixkaskiaj. Axkan timomachtiskej ijkuak kipixkaskiaj.
JESÚS TLAMALUIA
3 Ijkuak opejki siglo ome omoskalti amo kuali xiuitl ijkuak opejkej akinmej amo melauak okichiuayaj ken Cristo (Mat. 13:26). Itech siglo naui okachi omomiaktilijkej uan tlapejpenalmej amo okatkaj miakej. Ma tikilnamikikan tlen okijto Jesús, ijkuak tlakeualmej okitlajtlanijkej inteko kox kiuiuitlaskiaj amo kuali xiuitl (Mat. 13:28). ¿Tlen okinnankili?
(Mateo 13:27-29) Ijkuakó itlakawah okilitoh n tekowa: “Tejwatsi otikontook kuali xínachtli motlala. ¿Kan ik okiski n sasaliksakatl [noso amo kuali xiuitl]?” 28 N tekowa okinmili: “Se tlakatl non nechkokolia ijkí okichi.” Ijkuakó itlakawah okilijkeh: “¿Tikneki matikwiwitlatih n sasaliksakatl?” 29 Pero inteko okinmili: “Amó, porke tla nonkiwiwitlaskeh n sasaliksakatl, weletis noiwa nonkiwiwitlaskeh notrigo.”
w13-S 15/7 pág. 10 párr. 4
“Xikilnamiktokah Ne nochipa niyetos nomowah”
4 Ijkuak Jesús otlanauati tlen kichiuiliskiaj trigo uan amo kuali xiuitl okijto: “Okachi kuali xikkawakah mamoskaltikah sansikah asta ijkuak motlatekis”. Nin tlanauatil kiteititia tlapejpenalmej moneskayotiaj ken trigo, yetoskiaj itech siglo se hasta axkan. Melauak ijkon panotok porque Jesús satepan okinmilui imachtijkauan: “niyetok namouan nochi tonalmej hasta itlamian tonalmej” (Mat. 28:20, TNM). Nin kiteititia Jesús kinmaluiskia tlapejpenalmej uan ijkon kipiaskiaj chikauak intlaneltokilis. Miak xiuitl okatkaj inmiuan akinmej omoneskayotiayaj ken amo kuali xiuitl, ik non, amo tikmatij akinmej okatkaj ken trigo. Pero seki xiuitl achto pixkaskiaj, omotak trigo. ¿Tlen opanok?
(Mateo 13:30) Okachi kuali xikkawakah mamoskaltikah sansikah asta ijkuak motlatekis. Ijkuakó nikinnawatis n tlatekeh: “Achto xikololokah n sasaliksakatl [noso amo kuali xiuitl], xikijilpikah para mochichinos; iwa n trigo kuali mamotlaati”.
w13-S 15/7 pág. 12 párrs. 10-12
“Xikilnamiktokah Ne nochipa niyetos nomowah”
10 Achto: okololojkej amo kuali xiuitl. Jesús okijto: “Ijkuakó nikinnawatis n tlatekeh: ‘Achto xikololokah n sasaliksakatl [noso amo kuali xiuitl], xikijilpikah para mochichinos’”. Ijkuak opanok 1914, ángeles okinmololojkej akinmej amo melauak okichiuayaj ken Cristo uan okinxelojkej “iaxkawah Dios” noso tlapejpenalmej (Mat. 13:30, 38, 41).
11 Ijkuak okololoayaj amo kuali xiuitl, okachi omotak akinmej melauak kichiuaj ken Cristo (Apoc. 18:1, 4). Itech 1919, ouetski Ueyi Babilonia, porque tlapejpenalmej ayakmo okichijkej ken tlaneltokalistli tlen amo melauak. Uan ¿ken okinmixmatkej akinmej melauak okichiuayaj ken Cristo uan akinmej amo? Akinmej kema okichiuayaj ken Cristo otetlapouiayaj. Tlayekankej okijtojkej miak ipati nochtin ma kitematiltikan iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Se neskayotl, itech 1919 okichijchijkej amatlajkuilol To Whom the Work Is Entrusted (Akinmej okinmakakej tekitl), ompa okijtoaya nochtin tlapejpenalmej ma tetlapouikan. Okijtoaya: “Nin tekitl mota oui, pero iaxka toTeko uan ye techpaleuis ma tikchiuakan. Se tlateochiualistli titlapaleuiskej”. ¿Tlen okichijkej tokniuan? Itech 1922 revista tlen axkan motokayotia Akin Tetlapouijtok, okijto akinmej kichiuaj ken Cristo sapanoa otetlapouijkej. Niman omotak san yejuan otetlapouiayaj... uan hasta axkan ijkon kichiuaj.
12 Ome: kololoaj trigo. Jesús okinnauati ángeles: “N trigo kuali mamotlaati” (Mat. 13:30). Itech xiuitl 1919 opejki kinmololoaj tlapejpenalmej itech tlaneltokalistli tlen melauak. Akinmej ok yetoskej tlaltikpak itlamian tonalmej, sepa kinmololoskej ijkuak kiseliskej intetliokolil itech iluikak (Dan. 7:18, 22, 27).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Mateo 12:20) Nion se akatl non yoxámanki kipostekis, iwa n tláwili non san achitsi xotlatok [noso imecha candil popoka], amo kisewis, asta mamochiwa nochi tlan kuali kemi Ye kineki.
nwtsty nota, Mat. 12:20
imecha candil popoka: Yiuejkika omotlauiliayaj ika candil, okinchijchiuayaj ika sokitl uan okintemitiayaj ika aceite de oliva. Aceite okichichinaya mecha tlen ochijchitoka ika lino. Non motlajtolkuepa ika griego ken “mecha ochijchitoka ika lino tlen popoka” uelis kijtosneki ok popoka porque ok okatka totonik maski ayakmo otlauiaya. Ken kijtoa Isaías 42:3, Jesús oteiknomatki; ye amo keman okiseui tlen okineltokayaj akinmej okatkaj yolyamankej uan otlajyouiayaj.
(Mateo 13:25) Pero ijkuak itlakawah okochtokah, owala se tlakatl non okikokoliaya n tekowa, iwa okitookili sasaliksakatl [noso amo kuali xiuitl] itsajtsalko n trigo, iwa ocholo.
¿Otikmatiaya?
¿Melauak yiuejkika okatkaj tlakamej tlen okitokayaj amo kuali xiuitl tetlala?
ITECH MATEO 13:24-26, Jesús okijto: “Ijkó noiwa tlamochiwa ilwikak kan Dios tlanawatia, kemi se tlakatl non okitook itlala kuali xínachtli. Pero ijkuak itlakawah okochtokah, owala se tlakatl non okikokoliaya n tekowa, iwa okitookili sasaliksakatl itsajtsalko n trigo, iwa ocholo. Ijkuak n tlátoktli omoskalti iwa omiawatik n trigo, noiwa omoskalti miak sasaliksakatl”. Miakej ixtlamatkej amo kineltokaj kox yiuejkika sekimej ijkon okichiuayaj. Pero seki amamej tlen kinpiaj tlanauatilmej romanos tlen yiuejkika omoijkuilojkej, kiteititiaj ijkon melauak opanoaya.
Se diccionario bíblico kijtoa tlanauatil romano amo kuali okitaya tla se tlakatl omomakuepaya uan okitokaya amo kuali xiuitl tetlala. Tla omonekiaya se tlanauatil ken non, kijtosneki opanoaya non tlamantli. Se tlakatl tlen kimati itech tlanauatilmej tlen itoka Alastair Kerr kiyekijtoa itech xiuitl 533, tekiua romano Justiniano okijkuilo seki amamej tlen intoka Digesto. Ninmej amamej okinpiayaj tlanauatilmej romanas kanin oijkuilitokaj tlen okijtojkej akinmej okimatiayaj itech tlanauatilmej itech xiuitl 100 uan xiuitl 250. Digesto tlajtoa itech se tlakatl ixtlamatki tlen omotokayotiaya Ulpiano, akin otlajto itech ikaj tlen okitokak amo kuali xiuitl tetlala uan okijtlako tlen okitokakej. Noijki okijto akin ijkon okichiuiliaya uelis kiluiskia akin ijkon okichiuili ma kitlaxtlauili tlen okijtlako.
Ken tikitaj, nonmej tlamantli opanoaya itech altepetl Roma. Nin kiteititia neskayotl tlen okijto Jesús uelis melauak opanok.
12-18 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 14, 15
“Jesús okintlamakak miakej san ika sekimej imachtijkauan”
(Mateo 14:16, 17) Jesús okinmili: —Mach moneki mawiah, xikintlamakakah nomejwah. 17 Yejwah okilijkeh: —Sanwel tikpiah mákuili pameh iwa ome michimeh.
w13-S 15/7 pág. 15 párr. 2
Jesús okintlamakak miakej san ika sekimej imachtijkauan
2 Jesús okinmiknomatki akinmej iuan okatkaj, ik non, okinmachti miak tlamantli itech iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan okinpajti akinmej omokokoayaj. Ijkuak otiotlakik imachtijkauan okiluijkej ma kinnauati ma yakan para ma kikoatij tlakuali. Pero ye okinnankili: “Xikintlamakakah nomejwah”. Xamo omotlajtlachialtijkej porque san okipiayaj makuili panes uan ome michimej.
(Mateo 14:18, 19) Jesús okinmili: —Nika techalinwikilikah 19 Otlanawati mamotlajtlalikah ipan xiwitl. Jesús okinmónanki n mákuili pameh iwa n ome michimeh. Ontlachixki ilwikak iwa omotlasojkama inawak Dios, okintlajkotlápanki n pameh iwa okinmaktili itlamachtijkawah makinxejxelilikah.
w13-S 15/7 pág. 15 párr. 3
Jesús okintlamakak miakej san ika sekimej imachtijkauan
3 Jesús okinmiknomatki, ik non, okichi se milagro uan san nin okijkuilojkej itech naui Evangelios (Mar. 6:35-44; Luc. 9:10-17; Juan 6:1-13). Okinmilui imachtijkauan ma tlanauatikan ma motlalikan, sekimej ma mololokan 50 uan oksekimej ma mololokan 100. Ijkuakon Jesús okitlatlaujti toTajtsin Dios, okitlajtlapanki pan uan okintejtek michimej. Ye amo okixejxelo tlakuali, “okinmaktili itlamachtijkawah makinxejxelilikah”. Jesús okichi se milagro, ik non, nochtin oixuikej, ijkon ika sekimej imachtijkauan miakej okintlamakak.
(Mateo 14:20, 21) Nochteh otlakuajkeh iwa kuali oijixwikeh. Iwa okintetemitijkeh májtlaktli iwa ome chikimeh ika patlatlapanali. 21 Kemi mákuili mil tlakah otlakuajkeh, ixkoya n siwameh iwa n pípilteh.
nwtsty nota, Mat. 14:21
siwameh iwa n pípilteh: Mateo okijkuilo siuamej uan konemej noijki otlakuajkej ijkuak Jesús okichi non milagro. Xamo kanaj quince mil okintlamakak.
w13-S 15/7 pág. 15 párr. 1
Jesús okintlamakak miakej san ika sekimej imachtijkauan
XIMOKUAYEJYEKO tlen opanok (xiktlajtolti Mateo 14:14-21). Itech xiuitl 32 ijkuak ayamo okichiuayaj Pascua, kanaj cinco mil tlakamej, siuamej uan konemej oyajkej iuan Jesús uan imachtijkauan kanin tlauaki itech altepetsintli Betsaida. Nin okatka ik norte, itempa mar de Galilea.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Mateo 15:7-9) ¡íxkopteh! Yompa tlan onomechilih n profeta Isaías ijkuak okijto: 8 Ninteh tlakah ika inkamak kijtoah nechtlakitah, 9 Sanenka nechweyijkatlaliah,porke tlan kitemachtiah, san intlanawatil n tlakah.
nwtsty nota, Mat. 15:7
íxkopteh: Ika griego tlajtoli hypokrités kijtosneki akinmej otekipanoayaj itech teatro griego uan satepan itech teatro romano. Itlaj okimoixtlaliliayaj uan ijkon okachi chikauak omokakiaya intlajtol. Satepan ijkon okinmiluiayaj akinmej okitlatiayaj tlen melauak okichiuayaj noso ken melauak okatka inyelis, akinmej otlakajkayauayaj uan okitlatiayaj tlen okinekiayaj kichiuaskej. Ik non, Jesús okinmilui teopixkej “íxkopteh” (Mat. 6:5, 16).
(Mateo 15:26) Iwa Jesús okili: —Amo kuali se kinkixtilis intlakual n pípilteh iwa makinmakakah n chichimeh [noso itskuintsitsintin].
nwtsty nota, Mat. 15:26
pípilteh [...] chichimeh: Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya itskuintin amo chipauakej. Biblia kitekitiltia non tlajtoli para kineskayotis tlen amo kuali (Lev. 11:27; Mat. 7:6; Filip. 3:2; Apoc. 22:15). Pero ken okijkuilo Marcos (7:27) uan Mateo, Jesús okijto “itskuintsitsintin” noijki motlajtolkuepa “itskuintij tlen okinpiayaj tekalijtik” uan ijkon amo teyolkoko. Xamo Jesús ijkon okijto porque okilnamik akinmej amo judíos okinpiayaj itskuintin. Jesús okinneskayoti israelitas ken “pípilteh” uan akinmej amo judíos ken “itskuintsitsintin”, okinekiaya kiteititis tlen miak ipati. Kalchanejkej akinmej kinpiaj konemej uan itskuintin, achto kintlamakaj inkoneuan.
19-25 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 16, 17
“¿Timokuayejyekoaj ken toTajtsin Dios?”
(Mateo 16:21, 22) Ijkuakó Jesús opé kinmilia itlamachtijkawah omonekia yas Jerusalén, iwa ompa chikawak kitlaijyowiltiskeh n tetajmeh tlayakankeh n tiopixkeh tlayakankeh iwa non kitemachtiah n tlanawatílistli. Noiwa okinmili kimiktiskeh, pero ipan eyi tonati moyolitis. 22 Ijkuakó Pedro okiwík n Jesús ixkoya, iwa opé kajwa: —¡Noteko, amo Dios makimonekilti [noso ximoiknomati]! ¡Ayik ijkó ximochiwa!
w07-S 15/2 pág. 16 párr. 17
Tlakamej tlen yomonamiktijkej: ma mechyakana Cristo
17 Okse tonal Jesús okinmilui imachtijkauan yaskia Jerusalén uan ompa kitlajyouiltiskiaj “tetajmeh tlayakankeh n tiopixkeh tlayakankeh iwa non kitemachtiah n tlanawatílistli”. ‘Noiwa okinmili kimiktiskiah, pero ipan eyi tonati moyolitiskia’. “Pedro okiwík n Jesús ixkoya” uan okilui “¡Noteko, amo Dios makimonekilti [noso ximoiknomati]! ¡Ayik ijkó ximochiwa!”. Tlen okimachili Pedro okitlapololti uan omonekiaya kipatlas ken omokuayejyekoaya. Ik non, Jesús okilui: “¡Xio kan ayakmó nimitsitas, satanás! ¡San techtsatsakuilia! Porke amo mitstekipachoa tlan Dios kimonekiltia, yej mitstekipachoa tlan kinekih n tlakah” (Mateo 16:21-23).
(Mateo 16:23) Pero Jesús omókopki iwa okili n Pedro: —¡Xio kan ayakmó nimitsitas, satanás! ¡San techtsatsakuilia! Porke amo mitstekipachoa tlan Dios kimonekiltia, yej mitstekipachoa tlan kinekih n tlakah itech nin tlaltíkpaktli.
w15 15/5 pág. 7, 8 párrs. 16, 17
Ma timomaluikan pampa amo ma techkajkayaua Satanás
16 Satanás noijki uelis kinkajkayauas akinmej melauak kitekichiuiliaj toTajtsin Dios. Se neskayotl, ma tikilnamikikan tlen opanok ijkuak Jesús okinmilui imachtijkauan ayakmo miak okipoloaya pampa mikiskia. Tlatitlanil Pedro sapanoa okitlasojtlaya Jesús, ik non, okilui ma moyolseui. Pero Jesús okilui ma moketsa ikuitlapan pampa omokuayejyekojtoka ken Satanás (Mateo 16:22, 23, TNM). ¿Tleka ijkon okilui? Pampa Jesús okimatiaya omonekiaya ma miki uan ijkon kinmakixtis tlaltikpaktlakamej uan kiteititis Satanás tlakajkayaua. Nin sapanoa miak ipati. Ik non, amo omonekiaya Jesús ma moyolseui. Omonekiaya ma ijsato noso ma tlachixto, pampa tla amo kichiuaskia kiyolpaktiskia Satanás.
17 Ayakmo miak poliui uan tlamis nochi tlen amo kuali. Uan axkan noijki miak ipati tlen panotok. Pero Satanás kineki amo ma timotekipachokan uan ma tiyolpakikan ika nochi tlen onka itech Tlaltikpak. Kineki ma tikneltokakan poliui miak pampa tlamis nochi tlen amo kuali, noso ma tikneltokakan amo keman tlamis nochi. Pero nin amo melauak. Ik non, ma tiijsatokan uan ma titlachixtokan pampa ayakmo miak poliui uan tlamis nochi tlen amo kuali (Mateo 24:42).
(Mateo 16:24, TNM) Ijkuakon, Jesús okinmilui imachtijkauan: “Tla ikaj kineki kichiuas ken ne, ma kixtopeua tlen kineki kichiuas uan ma kikitski itlaketsal tlen tetlajyouiltia uan nochipa ma kichiua ken ne.
w06-S 1/4 pág. 23 párr. 9
‘Xiakan, xikinchiuakan nomachtijkauan, xikinapolaktikan’
9 ¿Ken tikchiuaskej itlanekilis Jehová ijkon ken Jesús? Jesús okinmilui imachtijkauan: “Tla ikaj kineki kichiuas ken ne, ma kixtopeua tlen kineki kichiuas uan ma kikitski itlaketsal tlen tetlajyouiltia uan nochipa ma kichiua ken ne” (Mateo 16:24, TNM). Nikan okijto eyi tlamantli tlen moneki tikchiuaskej. Achto, okijto “ma kixtopeua tlen kineki kichiuas”. Non kijtosneki amo tikchiuaskej tlen amo kuali, amo san totech ma timotekipachokan uan ma tikkauilikan toTajtsin Dios ma techyekana. Jesús noijki okijto “ma kikitski itlaketsal tlen tetlajyouiltia”. Judíos okintekitiltiayaj tlaketsalmej, sekimej intech okinpiloayaj uan ijkon okintlajyouiltiayaj uan okinpinauiayaj. Akinmej tikchiuaj ken Cristo tikmatij moneki titlajyouiskej porque tiktematiltiaj iTlajtol toTajtsin Dios (2 Timoteo 1:8). Ijkon ken Cristo, maski miakej techpinauiskej ‘mach matechtekipacho’. Kuali timomachiliskej porque tikmatij tikyolpaktiskej toTajtsin Dios (Hebreos 12:2). Uan saiktlami, Jesús okijto ‘nochipa ma tikchiuakan ken ye’ (Salmo 73:26; 119:44; 145:2).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Mateo 16:18) Iwa Ne nimitsilia, te ti Pedro, iwa ipan non tetl nikchijchiwas notiopa [noso notlanechikol], iwa nion ichikawalis non tlanawatia kan kateh non yomikkeh weletis kitlanis.
nwtsty notas, Mat. 16:18
te ti Pedro, iwa ipan non tetl: Tlajtoli peʹtros ijkuilitok ika griego, kijtosneki “tetl”. Ijkon omoijkuilo itoka Pedro, Jesús ijkon okitokayoti Simón (Juan 1:42). Noijki omoijkuiloaya pétra, kijtosneki tepexitl noso tetl. Nin tlajtoli noijki kajki itech ninmej tlaxelolmej: Mat. 7:24, 25; 27:60; Luc. 6:48; 8:6; Rom. 9:33; 1 Cor. 10:4; 1 Ped. 2:8. Pedro amo okineltokaya Jesús kitekitiltiskia para kipeualtiskia tlanechikol, porque itech 1 Pedro 2:4-8 okijto “tetl non okachi tetlakxili” ye Jesús uan toTajtsin Dios okipejpenki. Tlatitlanil Pablo noijki okijto Jesús “cimiento” uan “Tetl” (1 Cor 3:11, NHY; 10:4). Ik non, xamo Jesús okilui Pedro: “Te akin nimitstokayotia Pedro se tetl, yotikmatki akin Cristo uan ‘non tetl’ kipeualtis tlanechikol”.
notlanechikol: Ayamo kanaj itech Biblia okijkuiloayaj nin tlajtoli griego ekklesía. Uits itech ome tlajtolmej griegas: ek, kijtosneki “kiauak” uan kaléo, kijtosneki “kinotsa”. Ik non, nin tlajtoli kijtosneki sekimej kinnotsaj para itlaj kichiuaskej. Itech non tlaxelol Jesús okijto peuaskia tlanechikol kanin kichiuaskiaj ken ye uan ompa pouiskiaj tlapejpenalmej. Yejuan ken “temeh non yolitokeh” uan toTajtsin Dios kintekitiltia (1 Ped. 2:4, 5). Nin tlajtoli griego ijkuilitok itech Septuaginta uan ika hebreo motlajtolkuepa “tlanechikol” uan motekitiltia para akinmej kichiuaj ken Cristo (Deut. 23:3; 31:30). Itech Hechos kijtoa toTajtsin Dios okinkixti israelitas itech Egipto uan okinmiluiaya tlanechikol (Hechos 7:38, TNM). Noijki akinmej okichijkej ken Cristo okinkixtijkej “kan tleyuálistli” uan ‘okinpéjpenki de intlajko n tlajtlakolchijkeh’ uan omochi itlanechikol Dios (1 Ped. 2:9; Juan 15:19; 1 Cor. 1:2, TNM).
(Mateo 16:19) Ne nimitsinmakas n yabejteh de ilwikak kan Dios tlanawatia. Iwa nochi tlan tikilpis itech nin tlaltíkpaktli ya ilpitok kan ilwikak, iwa nochi tlan tiktojtomas itech nin tlaltíkpaktli, ya tojtontok kan ilwikak.
nwtsty nota, Mat. 16:19
yabejteh de ilwikak kan Dios tlanawatia: Itech Biblia kijtoa tla ikaj okimakayaj se llave, kijtosneki okikauiliayaj ma tlanauati (1 Crón. 9:26, 27; Is. 22:20-22). Ik non, tlajtoli “yabejteh” okiteititiaya otlanauatiaya noso okipiaya se tekitl miak ipati. Pedro okintekitilti non “yabejteh” ijkuak okintlapoui judíos (Hech. 2:22-41), samaritanos (Hech. 8:14-17) uan akinmej amo judíos (Hech. 10:34-38), para noijki ma kiselikan iespíritu santo toTajtsin Dios uan noijki ma yetokan itech nin Tekiuajkayotl tlen kajki iluikak.
26 DE FEBRERO-4 DE MARZO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MATEO 18, 19
“Ma timomaluikan para amo titlajtlakolchiuaskej uan amo tlajtlakolchiuaskej oksekimej”
(Mateo 18:6, 7) Tla aka kitoktis mawetsi itech tlajtlákoli, seme de ninteh tsitsikitikeh akin nechneltokah, okachi kuali makilpilikah itech ikech se weyi tetl iwa makonkajkawakah kan weyi atl kan okachi tlawejkatla. 7 ¡Miálmasteh tlaltikpaktlakah! Ken sa tlawel onka miak tlan ika se wetsis itech tlajtlákoli, nochipa ijkó yetos. Pero ¡mialma!, neká tlakatl akin kitoktis aka ok se mawetsi itech tlajtlákoli.
nwtsty notas, Mat. 18:6, 7
se weyi tetl: Noso “se ueyi tetl tlen ika otlakuechoayaj”. Kijtosneki “se tetl tlen ika otlakuechoaya se burro”. Xamo tetl tlen yiuejkika okitekitiltiayaj okatka kanaj se metro uan tlajko ik ueyi, ik non, se burro okimalakachoaya.
mawetsi: Tlajtoli griega skándalon, noijki uelis motlajtolkuepas “tlamantli tlen kichiua ma tiuetsikan”. Sekimej kijtoaj nin tlajtoli kijtosneki okitlaliayaj tlakuali itech se kuauitl para kinkitskiskej yolkamej. Satepan nin tlajtoli okitekitiltijkej para kineskayotiskej nochi tlen kichiua ikaj ma uetsi, noijki kijtosneki ikaj kichiua tlen amo kuali noso kichiua ikaj ma tlajtlakolchiua. Itech Mateo 18:8, 9 tlajtoli skandalízo, kijtosneki “ikaj kichiua okse ma uetsi” noijki motlajtolkuepa “ikaj kikajkayauaj para ma tlajtlakolchiua”.
nwtsty multimedia
Ueyi tetl tlen ika otlakuechoayaj
Yiuejkika okitekitiltiayaj tetl para tlakuechoskej uan noijki itech okikuechoayaj aceitunas para kikixtiliskej chiauak. Okipiayaj seki tetl tsikitsitsintin uan ijkon otlakuechoayaj ika inma, pero okseki tetl okatka uejueyij uan omonekiaya kitekitiltiskej se yolkatl. Xamo ijkon okatka tetl tlen filisteos okichiualtijkej Sansón ma kimalakacho (Juec. 16:21). Amo san israelitas okitekitiltiayaj se yolkatl ijkuak otlakuechoayaj, noijki ijkon okichiuayaj kanin otlanauatiaya Roma.
Se tetl ueyi uan okse tsikitsin
Para koliniskiaj se ueyi tetl ken nin, omonekiaya se yolkatl ken se burro. Ijkon okinkuechoayaj aceitunas uan okseki tlamantli. Tlakpak okitlaliayaj se tetl, ueyi okatka kanaj se metro uan tlajko uan okimalakachoayaj ipan okse tetl okachi ueyi.
(Mateo 18:8, 9) Yika, tla moma noso mokxi mitstoktia xiwetsi itech tlajtlákol xikmotekili iwa wejka xikontlamotla. Okachi kuali tla tikalakis ilwikak tiixitepo noso timatepo iwa amo ika ome momawah noso ika ome mokxiwah mamitsonkajkawakah ijtik tletl non ayik sewis. 9 Iwa tla moixtololo mitstoktia xiwetsi itech tlajtlákoli, xikmokixtili iwa wejka xikontlamotla. Okachi kuali xikalaki ilwikak san ika se moixtololo, iwa amo tiajsitok ika ome moixtololowah mamitsontlamotlakah miktla [“Gehena”, TNM] kan mimilikatok tletl.
nwtsty nota, Mat. 18:9
Gehena: Non tlajtoli hebrea gueh Hinnóm, kijtosneki “ixtlauak Hinón”. Nin ixtlauak okatka ik sur uan suroeste kanin yiuejkika okatka Jerusalén (xikita sgd, tlaxelol 16, mapa “Jerusalén uan tlen okiyaualoaya”). Ijkuak Jesús okatka tlaltikpak, itech non ixtlauak okitlatiayaj tlajsoli, ik non, tlajtoli “Gehena” okineskayotiaya itlaj sepa okipojpoloayaj.
nwtstg kanin moyekijtoa okseki tlamantli
Gehena
Ika griego okitokayotiayaj ixtlauak Hinón, okatka ik suroeste kanin yiuejkika okatka Jerusalén (Jer. 7:31). Ken kijtoaj profecías ompa okintlamotlayaj akinmej amo okintokayaj (Jer. 7:32; 19:6). Amo itlaj kiteititia kox ompa okintlamotlayaj tlakamej uan yolkamej ijkuak ok oyoltokaj para kintlajyouiltiskej. Noijki nin tlajtoli amo kineskayotia kanin kintlajyouiltiaj almas ijtik tlitl. Jesús uan imachtijkauan okitekitiltiayaj nin tlajtoli para kitematiltiskej ken sekimej ayakmo kinyolitiskiaj. Biblia kijtoa nin “ojpatia mikílistli” (Apoc. 20:14; Mat. 5:22; 10:28).
(Mateo 18:10) Amo xikintlawelitakah seme de ninteh pípilteh. Ne nomechilia, kan ilwikak iangelwah ninteh pípilteh nochipa kateh ixpan Notajtsi non kajki ilwikak.
nwtsty nota, Mat. 18:10
nochipa kateh ixpan Notajtsi: Noso “kitaj noTajtsin”. San ángeles katej kanin kajki Jehová, ik non, kitaj (Éx. 33:20).
w10-S 1/11 pág. 16
Ángeles techpaleuiaj
Jesús okijto ángeles kinpaleuiaj itekipanojkauan Jehová para nochipa kuali iuan ma timouikakan. Ik non, okinyekilui imachtijkauan amo ma kichiuakan itlaj tlen kijtlakoskia intlalnamikilis inmikniuan uan okijto: “Kan ilwikak iangelwah ninteh pípilteh nochipa kateh ixpan Notajtsi non kajki ilwikak” (Mateo 18:10). Nin amo kijtosneki sejse imachtijkauan kipiaj se ángel uan nochipa kinmaluijtok. Jesús okiteititi ángeles kitekichiuiliaj Jehová uan kitemoaj ken kinpaleuiskej akinmej melauak kichiuaj ken Cristo.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Mateo 18:21, 22) Ijkuakó Pedro omijkuani inawak Jesús iwa okitlatlani: —Noteko, ¿kech welta moneki maniktlapojpolwi nokni, tla itla nechtoktia? ¿Asta chikome welta? 22 Jesús okinank ili: —Amo nimitsilia xiktlapojpolwi san chikome welta, yej eyipóali iwan májtlaktli iwa chikomeh welta xiktlapojpolwi.
nwtsty nota, Mat. 18:22
eyipóali iwan májtlaktli iwa chikomeh welta: Noso “setenta veces siete”, non tlajtoli ika griego moajsikamati “setenta uan ok siete” (77 veces) noso “setenta por siete” (490 veces). Nin tlajtoli noijki omoijkuilo itech Septuaginta; itech Gén. 4:24 nin tlajtoli hebreo “setenta uan siete veces”, noijki ijkon omoka ika griego. Ken miak uelta moijtoa siete kijtosneki “nochipa” noso “amo keman tlamis”. Tlen Pedro okijto Jesús okiueyitili setenta uan siete uan ijkon okinmilui imachtijkauan amo san seki uelta omonekiaya tetlapojpoluiskej. Amochtli Talmud Babilonio (Yoma 86b), amo ijkon okijtoaya: “Tla ikaj kichiua tlen amo kuali se uelta, kitlapojpoluiaj, tla oksepa ijkon kichiua, kitlapojpoluiaj, tla eyi uelta ijkon kichiua kitlapojpoluiaj pero tla naui uelta kichiua tlen amo kuali, ayakmo kitlapojpoluiaj”.
(Mateo 19:7) Ijkuakó n fariseos okitlajtlanijkeh: —¿Tleka kiné Moisés okitekawili mamosiwakajkawa se tlakatl, iwa makimajmanili isiwa se amatl kan makijto kikajkawa?
nwtsty nota, Mat. 19:7
amatl kan makijto kikajkawa: Noso “amatl kanin kijtoa mokajkauaj ixpan tekiuajkej”. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya tla se tlakatl okinekiaya kikauas isiua, omonekiaya kichiuas se amatl uan para kichiuas non, xamo omonekiaya kinmiluis tlayekankej. Ijkon mokuayejyekoskia kox melauak ijkon okinekiaya kichiuas. Nin tlanauatil okitlalijkej para kinmaluiskej siuamej uan amo san niman kinkauaskiaj (Deut. 24:1). Pero ijkuak Jesús okatka nikan tlaltikpak, teopixkej okichijkej amo oui ma yeto mokajkauaskej inmixpan tekiuajkej. Josefo okatka fariseo uan ixtlamatki judío, noijki okika isiua inmixpan tekiuajkej, okijto uelis mokajkauaskiaj “san ika seki tlamantli uan onka miak tlamantli tlen uelis ijkon kichiuaskiaj tlakamej”.
nwtsty multimedia
Amatl kijtoa mokajkauaj ixpan tekiuajkej
Nin amatl okijkuilojkej kanaj itech xiuitl 71 noso 72. Ijkuilitok ika tlajtoli arameo uan okajsikej ik norte uadi Murabbaat, opanoaya atl kanin tlauaki itech Judea. Nin amatl kijtoa itech xiuitl chikuase ijkuak judíos opejki moteuiaj, José ikone Naqsán akin ochantiaya altepetl Masada, ye uan Míriam ichpoch Jonatán omokajkajkej ixpan tekiuajkej.