Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr18 mayo págs. 1-8
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

Amitlaj video.

Techtlapojpolui amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2018)
  • Kipia okseki tlamantli
  • 7-13 DE MAYO
  • 14-20 DE MAYO
  • 21-27 DE MAYO
  • 28 DE MAYO-3 DE JUNIO
Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2018)
mwbr18 mayo págs. 1-8

Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

7-13 DE MAYO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 7, 8

“Ayakmó makichiwa san tlan ye kineki, yej mawiki nonawak”

(Marcos 8:34) Ijkuakó Jesús okínnotski n tlakah iwa itlamachtijkawah iwa okinmili: —Tla aka kinekis yetos notlamachtijkau, ayakmó makichiwa san tlan ye kineki, yej mawiki nonawak maya makimiktikah por nechtlakita.

nwtsty nota, Mar. 8:34

ayakmó makichiwa san tlan ye kineki: Nin kijtosneki tikkauiliskej toTajtsin Dios ma yeto toTeko uan amo tikchiuaskej san tlen tiknekij. Ika tlajtoli griego noijki motlajtolkuepa “tikmoluis amo ijkuak itlaj tikneki”. Nin kijtosneki amo san tikchiuaskej tlen tiknekij, tlen techpaktia noso tlen techpaleuia (2 Cor. 5:14, 15). Non tlajtoli ika griego, Marcos noijki okitekitilti ijkuak Pedro okijto amo okixmatiaya Jesús (Mar. 14:30, 31, 72).

w92-S 1/8 pág. 17 párr. 14

¿Timochijchikajtok para nochipa tiyoltos?

14 Jesucristo okinmilui imachtijkauan uan oksekimej: “Tla aka kinekis yetos notlamachtijkau, ayakmó makichiwa san tlan ye kineki, (noso “kimoluis amo ijkuak itlaj kineki” ken kijtoa La Nueva Biblia, Latinoamérica) yej mawiki nonawak maya makimiktikah por nechtlakita” (Marcos 8:34). Tla tiknekij tiyetoskej imachtijkauan Jesús, moneki nochipa timochijchikauaskej porque uelis itlaj tikijtoskej noso tikchiuaskej uan nochi tikpoloskej; xamo noijki ayakmo nochipa tiyoltoskej. Uelis yolik tikpiaskej chikauak totlaneltokilis, pero ¡san niman tikpoloskej tla amo timomaluiaj!

(Marcos 8:35-37) Yika, akin kinekis mopalewis san ye inewia moixpolos. Pero akin kimiktiah por nechtlakita iwa por kitetlapowia itlajtol Dios, Ye kimakixtis. 36 Porke ¿tlan ipati tla se tlakatl kitlani nochi tlan onka itech nin tlaltíkpaktli iwa kixpoloa ialma? 37 Kech weletis kitlaxtlawas se tlakatl para makimakixti ialma?

w08-S 15/10 págs. 25, 26 párrs. 3, 4

¿Tlen tikneki tikchiuas para nochipa tiyoltos?

3 Non tonal Jesús noijki okijto ome tlajtlanilmej: “¿Tlan ipati tla se tlakatl kitlani nochi tlan onka itech nin tlaltíkpaktli iwa kixpoloa ialma?” uan “¿Kech weletis kitlaxtlawas se tlakatl para makimakixti ialma?”. Moneki intech timokuayejyekoskej (Mar. 8:36, 37). Miakej ijkin kinankiliskej achto tlajtlanilistli: amo itlaj ipati tikpiaskej miak tlamantli porque timikiskej. San ijkuak tiyoltokej timoyolpaktiaj ika tlen tikpiaj. Ijkuak okichi okse tlajtlanilistli, “¿Kech weletis kitlaxtlawas se tlakatl para makimakixti ialma?”, akinmej okikaktokaj xamo okilnamikej tlen okijto Satanás ijkuak okatka Job: “Akin kineki momakixtis kitemakas nochi tlen kipia” (Job 2:4). Miakej tlen amo kitekichiuiliaj Jehová noijki ijkon kijtoskej ken Satanás, porque kichiuaskiaj san tlen tlamantli para ok yoltoskej, maski tlajtlakolchiuaskej. Pero akinmej tiktlakamatij Jehová amo ijkon timokuayejyekoaj.

4 Tikmatij Jesús amo ouala tlaltikpak para ayakmo ma timokokokan, ma tikpiakan tomin noso para axkan nochipa ma tiyoltokan. Ouala para uelis nochipa tiyoltoskej itech xochitlali, non melauak miak ipati (Juan 3:16). Ik non, ijkuak tiktlajtoltiaj tlen achto otlajtlanki Jesús, ijkin tikajsikamatij: “¿Tlen ipati ikaj nochi kipias pero amo nochipa yoltos?”. Tikmatij amo itlaj ipati (1 Juan 2:15-17). Okse tlajtlanilistli tlen okichi Jesús uelis ijkin tikijtoskej: “¿Tlen nikneki nikchiuas para nochipa niyoltos itech xochitlali?”. Tlen tikchiuaj ika tonemilis kiteititis tlen tiknekij uan kox melauak titlaneltokaj (noijki xikita Juan 12:25).

(Marcos 8:38) Yika, akin pinawa de Ne iwa de notlajtol inmixpa ninteh tlakah tlajtlakolchijkeh iwa mekatánajteh, noiwa Ne Non onimochi ni tlakatl [noso ikone tlakatl] nipinawas de ye ijkuak niwalmuikas itech iweyijkachiwalis Notajtsi iwa iangelwah.

jy-S pág. 143 párr. 4

¿Akin ikone tlakatl?

Para Jesús kinselis imachtijkauan moneki moyolchikauaskej uan mochijchikauaskej. Ye okijto: “Akin pinawa de Ne iwa de notlajtol inmixpa ninteh tlakah tlajtlakolchijkeh iwa mekatánajteh, noiwa Ne Non onimochi ni tlakatl [noso ikone tlakatl] nipinawas de ye ijkuak niwalmuikas itech iweyijkachiwalis Notajtsi iwa iangelwah” (Marcos 8:38). Jesús okijto, ijkuak ye uits ‘sejse kitlaxtlawis ika tlan okichiʼ (Mateo 16:27).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Marcos 7:5-8) Yika n fariseos iwa non kitemachtiah n tlanawatílistli owalajkeh okitlajtlanijkeh n Jesús: —¿Tleka motlamachtijkawah amo kitlakitah n tlanáwatili non otechmachtijkeh totatawah? ¿Tleka ijkuak tlakuah amo momapajpakah kemi tejwah? 6 Jesús okinnankili: —Mach omotlapololti n profeta Isaías ijkuak okijto nomejwah nonmíxkopteh, iwa ijkí okijkuilo: Ninteh tlakah ika inkamak kijtoah nechtlasojtlah. Pero amo nechtlakitah ika inyolo. 7 Sanenka nechweyijkachiwah porke tlan kitemachtiah sanwel intlanawatilwah n tlakah. 8 Porke nomejwah nonkikawah tlan Dios technawatia matikchiwakah iwa san nonkitlakitah tlan okichiwayah nomotatawah.

w16.08 pág. 32 párrs. 1-4

Sekimej techtlajtlaniaj

¿Tleka akinmej okikokoliayaj Jesús sapanoa okipatioitayaj momajtekiskej?

▪ Akinmej okikokoliayaj Jesús nochipa okiteneuayaj ye uan imachtijkauan, pampa amo omomajtekiayaj. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya okatka seki tlamantli tlen okichiuaya sekimej ma yetokan sokiojkej. Ijkuak itech intlalnakayo okisaya itlaj ken atl, ijkuak okipiayaj lepra noso ijkuak okikitskiayaj itlalnakayo se tlaltikpaktlakatl noso se yolkatl tlen omikik. ¿Tlen uelis kichiuaskia ikaj pampa uelis oksepa yetoskia chipauak? Tlanauatil okijtoaya uelis kitemakaskia se yolkatl, maltiskia noso tlajtsoluiskia (Levítico, capítulo 11 uan 15; Números, capítulo 19).

Tlayekankej judíos okachi okajxitilijkej nonmej tlanauatilmej. Se amochtli kijtoa yejuan okajxitilijkej tlen tlamantli uelis kichiuaskiaj oksekimej ma yetokan sokiojkej uan ken ikaj uelis kinsokiotiskia oksekimej. Noijki okijtojkej tlen tlamantli uelis yetoskiaj sokiojkej noso amo. Noijki okijtojkej seki tlamantli tlen omonekiaya kichiuaskej akinmej okinekiayaj yetoskej chipauakej.

Akinmej okikokoliayaj Jesús okiluijkej: “¿Tleka motlamachtijkawah amo kitlakitah n tlanáwatili non otechmachtijkeh totatawah? ¿Tleka ijkuak tlakuah amo momapajpakah kemi tejwah?” (Marcos 7:5). Nonmej tlayekankej amo okijtoayaj omonekiaya san momajtekiskej. Yejuan okijtoayaj omonekiaya momajtekis ika miak atl akin tlakuaskia. Amochtli tlen achto otikijtojkej kiyekijtoa tlayekankej judíos okijtoayaj tlen ika konanaskiaj atl uan tlen atl kitekitiltiskiaj, akin omonekiaya kitekuepilis uan hasta kanin omonekiayaj ma momajtekikan.

Tlen omokuayejyekoaya Jesús itech ninmej tlanauatilmej tlen san tlaltikpaktlakamej okintlalijkej? Ye okinmilui tlayekankej judíos: “Mach omotlapololti n profeta Isaías ijkuak okijto nomejwah nonmíxkopteh, iwa ijkí okijkuilo: Ninteh tlakah ika inkamak kijtoah nechtlasojtlah. Pero amo nechtlakitah ika inyolo. Sanenka nechweyijkachiwah, porke tlan kitemachtiah sanwel intlanawatilwah n tlakah. Porke nomejwah nonkikawah tlan Dios technawatia matikchiwakah iwa san nonkitlakitah tlan okichiwayah nomotatawah” (Marcos 7:6-8).

(Marcos 7:32-35) Ompa okiwikilijkeh se tlakatl kamapojpólochtli iwa amo otlakakia, iwa okitlatlautijkeh n Jesús makitlalili ima itech non kókoxki. 33 Jesús ixkoya okimowikili, okinkalaki imajpilwah ijtik inakaswah, iwa ika ichijcha okitelkoli inenepil n tlakatl. 34 Otlanki oontláchixki ilwikak, oelsijsiwik iwa okijto: —¡Efatá! —noni kijtosneki: ¡Ximotlapo! 35 San nima, inakaswah owalmotlapojkeh, iwa inenepil opajtik iwa opé yektlajtoa.

w00-S 15/2 págs. 17, 18 párrs. 9-11

¿Tikpiaj “itlayejyekolis n Cristo”?

9 Non tlakatl amo otlakakiaya nion otlajtoaya. Xamo Jesús okitak ken opinauaya uan ouiuiokaya, ik non, itlaj okichi. Okiuikak kanin amo ikaj okatka. Xamo Jesús okititi tlen kichiuaskia. Satepan “okinkalaki imajpilwah ijtik inakaswah, iwa ika ichijcha okitelkoli inenepil n tlakatl” (Marcos 7:33). Jesús otlachixki iluikak uan oelsisiuik. Ijkon tlakatl okimatki tlen kichiuaskia Jesús, kichiuaskia ika ichikaualis toTajtsin Dios. Saiktlami, Jesús okilui tlakatl: “Ximotlapo” (Marcos 7:34). Tlakatl san niman otlakakik uan otlajto.

10 Jesús nochipa okatka yolkuali iuan nochtin. Okitaya ken omomachiliayaj oksekimej uan okinpaleuiaya. Tejuan noijki ijkon ma tikchiuakan, ma tikpiakan “itlayejyekolis n Cristo”. Biblia techiluia: “Nochipa ximoyekwikakah, ximoteiknomatikah iwa ximotlasojtlakah kemi nonmiknimeh. Xikmatikah xikintlasojtlakah oksikimeh iwa xiyetokah nonyolyamankeh” (1 Pedro 3:8). Ik non, ijkuak titlajtoskej uan itlaj tikchiuaskej, ma tikilnamiktokan ken momachiliaj oksekimej.

11 Moneki ma tikilnamiktokan ken momachiliaj tokniuan, ma tikintlakaitakan uan ma tikinchiuilikan tlen techpaktiskia ma techchiuilikan (Mateo 7:12). Non kijtosneki kuali ma timokuayejyekokan tlen tikijtoskej uan ken tikijtoskej (Colosenses 4:6). Ma tikilnamikikan “akin amo mokuayejyekoa ijkuak tlajtoa tetsopitia ken se espada” (Proverbios 12:18). ¿Uan tlen moneki kichiuaskej kalchanejkej? Tlakatl uan siuatl tlen melauak motlasojtlaj kilnamiktokej ken momachilia inamik (Efesios 5:33). Amo kijtoaj tlen teyolkoko nion san tlateneuaj porque oui ikaj kilkauas tlen okiluijkej. Tetajmej kilnamikij noijki moneki kuali ma kintlapouikan inkoneuan para amo kinyolkokoskej. Ijkuak kinyektlaliaj kintlakaitaj uan amo san kinpinauiaj (Colosenses 3:21). Ijkuak tikinchiuiliaj tlen kuali oksekimej, tikteititiaj tikpiaj “itlayejyekolis n Cristo”.

14-20 DE MAYO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 9, 10

“Itlaj tlen techpaleuia ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis”

(Marcos 9:1) Jesús noiwa okinmili: —¡De milajka, nomechilia: sikimeh akimeh nika kateh mach mikiskeh asta ijkuak kitaskeh ya tlanawatijtok Dios ika nochi iweletilis!

w05-S 15/1 pág. 12 párrs. 9, 10

Itech Cristo mochiua miakej profecías

9 Yopanok kanaj se xiuitl ijkuak Jesús okiteititi ye Mesías uan yomochi Pascua itech xiuitl 32. Miakej ayakmo okatkaj imachtijkauan Jesús porque okintlajyouiltijkej, okitemojkej miak tlamantli noso ok itlaj okichijkej. Xamo noijki omoyolkokojkej porque Jesús amo okinek ma kitlalikan ken ueyi tekiua. Noijki ijkuak tlayekankej judíos okiluijkej ma kichiua se milagro para kiteititis ueyititok, amo okichi (Mateo 12:38, 39). Xamo miakej amo okinpakti. Noijki Jesús okinmilui itlaj tlen amo okajsikamatkej. Okinmilui “omonekia yas Jerusalén, iwa ompa chikawak kitlaijyowiltiskeh n tetajmeh tlayakankeh n tiopixkeh tlayakankeh iwa non kitemachtiah n tlanawatílistli. Noiwa okinmili kimiktiskeh” (Mateo 16:21-23).

10 Jesús okimatiaya san opoliuiaya kanaj chiknaui noso majtlaktli metstli para ‘yaskia inawak Itajtsiʼ (Juan 13:1). Jesús omokuayejyeko ken kinpaleuis imachtijkauan tlen amo okikajkej uan okinmititi se milagro tlen amo okinek kinmititis tlayekankej judíos. Okinmilui: “De milajka nomechilia, sikimeh non nika kateh amo mikiskeh asta ijkuak nechitaskeh Ne Non onimochi ni tlakatl, iwa pewas nitlanawatis” (Mateo 16:28). Nin amo kijtosneki imachtijkauan yoltoskiaj hasta 1914 ijkuak peuaskia Tekiuajkayotl mesiánico. Okinmititi eyi imachtijkauan ken ueyititoskia ijkuak yetoskia ueyi tekiua uan okiteititi ijkuak opetlanki.

(Marcos 9:2-6) Chikwase tonati satepa, Jesús oyá kan se tepetl, iwa sanwel okinwík n Pedro, Jacobo iwa n Juan, iwa ompa inyakapa, Jesús omoixpatlak. 3 Itlake otsótlanki iwa omókopki istaktik kemi tesiwitl non amaka weletiskia ijkó kikawaskia, maya kitlawelpakaskia. 4 Noiwa okitakeh Elías iwan Moisés non omotlapowijtokah iwan Jesús. 5 Ijkuakó Pedro okili n Jesús: —Tlamachti, sa kuali nika tikateh. Matikinchijchiwakah eyi akákalteh, se moaxka, se iaxka Moisés iwa ok se iaxka Elías. 6 Itlamachtijkawah saikpanoa omomojtijkeh, yika n Pedro mach okimatia tlan okijtoaya.

w05-S 15/1 pág. 12 párr. 11

Itech Cristo mochiua miakej profecías

11 Ijkuak opanok chikuase tonal, Jesús okiuikak Pedro, Santiago uan Juan itech tepetl Hermón. “Iwa ompa inyakapa, Jesús omoixpatlak [noso opentlanki]. Itlake otsótlanki iwa omókopki istaktik kemi tesiwitl non amaka weletiskia ijkó kikawaskia, maya kitlawelpakaskia”. Noijki ompa omonexti Moisés uan Elías uan omotlapouijkej iuan Jesús. Xamo opanok yoak, ik non, okachi omotlajtlachialtijkej. Pedro okineltokak melauak ompa okatkaj uan okijto okinekiaya kinchiuas eyi mantajkalmej, para Jesús, Moisés uan Elías. Ijkuak Pedro ok otlajtojtoka, ouala se mixtli tlen opetlanki uan ompa omokak se tlajtoli: “Ye ni Nokone non niktlasojtla, non Ne onikpejpenki xikkakikah itlajtol” (Mateo 17:1-6).

(Marcos 9:7) Ijkuakó owaltemok se mextli iwa okinkemelo. Itech non mextli omokak se tlájtoli non okijtoayah: —Ye ni Nokone non niktlasojtla, xikkakikah.

nwtsty nota, Mar. 9:7

se tlájtoli: Ika non yiome uelta Jehová omotlapoui iuan se tlakatl. Evangelios kijtoaj okse uelta ijkon okichi (xikita nota, Mar. 1:11 itech mwbr18.04; Juan 12:28).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Marcos 10:6-9) Pero itech ipewaya n tlaltíkpaktli, Dios okinchijchi “tlakatl iwa siwatl”. 7 “Yika n tlakatl kikajtewas ita iwa ina iwa moseitilis iwan isiwa, 8 iwa san ken ome mochiwaskeh se.” Yika ayakmó yetoskeh ome, yej san se. 9 Yika, tlan Dios yokiseitili, amaka makinxexelo.

w08-S 15/2 pág. 30 párr. 8

Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Biblia

10:6-9. ToTajtsin Dios kineki nochipa san sekan ma yetokan akinmej omonamiktijkej. Ik non, ijkuak kipiaj se ouijkayotl amo san niman ma mokajkauakan inmixpan tekiuajkej. Okachi kuali, ma mochijchikauakan ma kiyektlalikan san tlen ouijkayotl kipiaskej ika principios bíblicos (Mat. 19:4-6).

(Marcos 10:17, 18) Ijkuak Jesús yoyaya de ompa, okalakiko se tlakatl, omotlankuáketski inawak iwa okili: —Kuali tlamachti, ¿tlan nikchiwas para nikpias n semijkak nonemilis? 18 Jesús okili: —¿Tleka techilia nikuali? Sanwel onka se Akin kuali, iwa Ye Dios.

nwtsty notas, Mar. 10:17, 18

Kuali tlamachti: Non tlakatl okilui Jesús “Kuali tlamachti” porque okinekiaya kiueyichiuas. Itech nonmej tonalmej ijkon okinmiluiayaj tlayekankej judíos. Maski Jesús amo okitaya tlajtlakoli ijkuak okiluiayaj “Tlamachti” uan “Noteko” (Juan 13:13), okimatiaya san Jehová kinamiki ma kiueyichiuakan.

Sanwel onka se Akin kuali, iwa Ye Dios: Jesús okimatiaya san Jehová uelis kijtos tlen kuali. Noijki san ye Jehová Ueyi Tekiua itech nochi semanauak uelis kijtos tlen kuali uan tlen amo kuali. Ijkuak Adán uan Eva amo okitlakamatkej Jehová, san yejuan omonauatijkej. Pero Jesús amo ijkon kichiua, ye yolyamanki uan kimati iTajtsin tlanauatia. Uan ken tikpiaj Biblia, iTlajtol toTajtsin Dios, tikmatij tlen kuali (Mar. 10:19).

TIKCHIUAJ KEN CRISTO

“Tlan Dios yokiseitili...”

(Marcos 10:4) Yejwah otlanankilijkeh: —Moisés okitekawili mamosiwakajkawa n tlakatl tla kimajmanilia se amatl kan kijtoa kikajkawas.

nwtsty nota, Mar. 10:4

amatl kan kijtoa kikajkawas: Noso “amatl kanin kijtoa mokajkauaj ixpan tekiuajkej”. Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtoaya tla se tlakatl okinekiaya kikauas isiua, omonekiaya kichiuas se amatl uan para kichiuas non, xamo omonekiaya kinmiluis tlayekankej. Ijkon mokuayejyekoskia kox melauak ijkon okinekiaya kichiuas. Nin tlanauatil okitlalijkej para kinmaluiskej siuamej uan amo san niman kinkauaskiaj (Deut. 24:1). Pero ijkuak Jesús okatka nikan tlaltikpak, teopixkej okichijkej amo oui ma yeto mokajkauaskej inmixpan tekiuajkej. Josefo okatka fariseo uan ixtlamatki judío, noijki okika isiua inmixpan tekiuajkej, okijto uelis mokajkauaskiaj “san ika seki tlamantli uan onka miak tlamantli tlen uelis ijkon kichiuaskiaj tlakamej”.

(Marcos 10:11) Jesús okinmili: —Akin kikajkawa isiwa iwa monamiktia iwan ok se, nin tlakatl san kimomekatijtok iwa tlajtlakolchijtok inawak non achto isiwa.

nwtsty notas, Mar. 10:11

akin kikajkawa isiwa: Noso “kiluia ma uia”. Para kuali tikajsikamatiskej tlen okijto Jesús, moneki ma tikilnamiktokan tlen kijtoa Mateo 19:9, kanin kijtoa “sanwel tla isiwa omomekati”. Tlen okijto Jesús itech amochtli Marcos kijtosneki akin san okikajkauaya isiua ixpan tekiuajkej pero amo porque oauilnenki (ika griego porneía).

tlajtlakolchijtok inawak: Jesús amo omokuayejyekoaya ken teopixkej tlen okijtoayaj uelis mokajkauaskiaj ixpan tekiuajkej “san ika itlaj tzikitzin” (Mat. 19:3, 9, Itlajtol totajtzin Dios). Tlayekankej judíos okijtoayaj se tlakatl amo uelis kitlajtlakoltiskiaj porque omomekati, pero se siuatl kema. Pero Jesús okiteititi tlakatl noijki omonekiaya kipias chipauak inemilis uan ijkon okiteititi kintlakaita siuamej.

21-27 DE MAYO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 11, 12

“Okachi okitemakak amo ken oksekimej”

(Marcos 12:41, 42) Se tonati Jesús oewatoka iyakapa n kaxajtomi kan Weyi Tiopa de Jerusalén, iwa okintlajtlatoka kenijki okontlaliayah tomi ijtik kaxa. Miakeh non okitlawelpiayah, okontlaliayah miak tomi. 42 Ijkuakó owala se probe iknosiwatl iwa okonintlali ome tomimeh de kobre, non amo miak impati.

nwtsty notas, Mar. 12:41, 42

kaxajtomi: Seki amatlajkuilolmej tlen yiuejkika okijkuilojkej judíos kijtoaj nonmej cofres okatkaj ken trompeta noso kuakouitl uan tepitsin otlapotoka. Ompa okitlaliayaj tomin tlen tlatlamantli omotekitiltiaya. Tlajtoli griego tlen motekitiltia itech nin texto noijki ijkuilitok itech Juan 8:20, kanin kijtoa “kan ik okatka n kaxajtomij”. Nesi nin okatka inkaltempa siuamej (xikita sgd, tlaxelol 15). Seki amatlajkuilolmej kijtoaj kaltempa okatkaj kanaj 13 cajas kanin okitlaliayaj tomin. Noijki kijtoaj kanin okatka teokali okatka se cuarto kanin okitlaliayaj tomin tlen okinechikoayaj itech cajas.

ome tomimeh: Noso “ome leptones” tlen mokixtia itech tlajtoli leptón ika griego, kijtosneki itlaj tsikitsin uan kanauak. Yiuejkika itech Israel tomin tlen okitokayotiayaj leptón ochijchitoka ika cobre noso bronce uan okatka okachi tsikitsin amo ken okseki (1 denario = 128 leptones) (xikita sgd, tlaxelol 18).

non amo miak impati: Noso “se cuadrante”. Ika griego tlajtoli kodrántes (ika latín quadrans) okatka se tomin tlen omotekitiltiaya itech Roma uan ochijchitoka ika cobre noso bronce (1 denario = 64 cuadrantes). Itech nin texto ika griego, Marcos okijkuilo itech se tomintsi tlen omotekitiltiaya itech Roma para kiyekijtos kech ipati okipiaya tomin tlen okitekitiltiayaj Judíos (xikita sgd, tlaxelol 18).

(Marcos 12:43) Ijkuakó Jesús okínnotski itlamachtijkawah iwa okinmili: —De milajka nomechilia, nin probe iknosiwatl, okachi okitemák iwa amo kemi oksikimeh.

w97-S 15/10 págs. 16, 17 párrs. 16, 17

Jehová kipatioita tla tiktekichiuilia ika nochi moyolo

16 Ome tonal satepan ijkuak oajsik 11 de Nisán, Jesús omoka se tonal ijtik teokali uan ompa okitlajtlanijkej tleka otlanauatiaya uan okinnankili oui tlajtlanilmej tlen okichiuilijkej itech impuestos, yolitilistli uan okseki tlamantli. Noijki okijto escribas uan fariseos otlajtlakolchiuayaj porque ‘okintlakijkixtiliayah n iknosiwamehʼ (Marcos 12:40). Satepan Jesús omotlali, uelis inkaltempa siuamej, ompa okatkaj trece cajas kanin okitlaliayaj tomin uan okinmitak akinmej ompa okitlaliayaj. Ompa oajsitoj miakej tlen okipiayaj miak tomin, xamo hasta omoueyinekiayaj (noijki xikita Mateo 6:2). Uan Jesús okitak se siuatl. Xamo oksekimej amo okipatioitayaj tlen okichi uan tlen okitemakak. Pero Jesús okimatiaya tlen oksekimej okipiayaj itech inyolo uan okimatiaya okatka “se probe iknosiwatl”. Noijki okimatiaya kech okitemakak: “Ome tomimeh de kobre, non amo miak impati” (Marcos 12:41, 42).

17 Jesús okinnotski imachtijkauan porque okinekiaya itlaj kinmachtis. Okinmilui siuatl “okachi okitemák iwa amo kemi oksikimeh”. Ye okajsikamatiaya okachi miak okitemakak. “Okitemák nochi tlan ika panotoskia” uan ijkon okikauili Jehová ma kiteochiua. Ijkon okitemakak se kuali neskayotl uan toTajtsin Dios okipatioitak, maski amo miak tomin okitemakak (Marcos 12:43, 44; Santiago 1:27).

(Marcos 12:44) Porke nochteh okitemakakeh tlan ayakmó kitekitiltiah, pero nin iknosiuatl, okitemák nochi tlan ika panotoskia.

w97-S 15/10 pág. 17 párr. 17

Jehová kipatioita tla tiktekichiuilia ika nochi moyolo

17 Jesús okinnotski imachtijkauan porque okinekiaya itlaj kinmachtis. Okinmilui siuatl “okachi okitemák iwa amo kemi oksikimeh”. Ye okajsikamatiaya okachi miak okitemakak. “Okitemák nochi tlan ika panotoskia” uan ijkon okikauili Jehová ma kiteochiua. Ijkon okitemakak se kuali neskayotl uan toTajtsin Dios okipatioitak, maski amo miak tomin okitemakak (Marcos 12:43, 44; Santiago 1:27).

w87-S 1/12 pág. 30 párr. 1

¿Timochijchikaua tikmaka Jehová tlen okachi kuali tikpia?

Nin techmachtia miak tlamantli. Maski tinochtin uelis tiktemakaskej tlen tikpiaj para tikueyichiuaskej Jehová, ye okachi kipatioita tla tikmakaj tlen melauak tikpatioitaj. Ik non, ximotlajtlani: “¿Nikmaka Jehová itlaj tlen ayakmo niktekitiltis noso nimochijchikaua nikmaka tlen okachi kuali nikpia?”.

cl-S pág. 185 párr. 15

ITlajtol Jehová kipia ixtlamatilistli

15 Biblia kiteititia miak ipati tlen okichi siuatsintli. Ijkon Jehová kiteititia kipatioita tla ika nochi toyolo tikmakaj tlen tikpiaj uan ye amo kita kox tiktemakaj miak ken oksekimej. Jehová okitekitilti se kuali neskayotl para techmachtis nin tlamantli.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Marcos 11:17) Iwa ijkí okinmachtiaya: —Itech itlajkuilol Dios kijtoa: “Nocha kinotsaskeh kali kan motiotsajtsiliskeh nochteh n tlaltikpaktlakah”, pero nomejwah yononkikopkeh se kúyoktli de ichtekeh.

nwtsty nota, Mar. 11:17

kali kan motiotsajtsiliskeh nochteh n tlaltikpaktlakah: Itech eyi Evangelios ijkuilitok tlen kijtoa Isaías 56:7, pero san ye Marcos okijkuilo “nochteh n tlaltikpaktlakah” (Mat. 21:13; Luc. 19:46). Israelitas uan akinmej amo, okitlatlaujtiayaj uan okiueyichiuayaj Jehová itech teokali tlen okatka Jerusalén (1 Rey. 8:41-43). Ik non, Jesús okinmilui judíos amo kuali okichijtokaj porque ompa otlanemakayaj uan okikopkeh se kúyoktli de ichtekeh. Ken ompa otlanemakayaj, miakej tlen amo israelitas ayakmo oyayaj itech iteokal Jehová, ik non, ayakmo okixmatiayaj.

(Marcos 11:27, 28) Satepa oksepa omokopkeh Jerusalén. Iwa ijkuak Jesús otlajtlachixtinemia itech n Weyi Tiopa, omijkuanijkeh inawak n tiopixkeh non tlayakantokeh, non kitemachtiah n tlanawatílistli iwa n tetajmeh non tlayakantokeh kan tiopa, 28 iwa okitlajtlanijkeh: —¿Akin omitsmák tekiwajyotl para ijkó tikchiwas?

jy-S pág. 244 párr. 7

Ika se higoskuauitl okinmachti ken tlaneltokaskej

Satepan Jesús iuan imachtijkauan oajsitoj Jerusalén. Jesús oyajki teokali ijkon ken nochipa okichiuaya uan opejki tlamachtia. Se tonal achto okinkixti akinmej otlanemakatokaj itech teokali xamo, ik non, teopixkej uan tlayekankej okitlajtlanijkej: “¿Akin omitsmák tekiwajyotl para ijkó tikchiwas?” (Marcos 11:28).

28 DE MAYO-3 DE JUNIO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 13, 14

“Amo ikaj xikmauili”

(Marcos 14:29) Ijkuakó Pedro okili: —Maski nochteh mamitskakajtewakah, ne amo nimitskakajtewas.

(Marcos 14:31) Pedro okachi omotlajtolchijchika iwa okili: —Maski mowa manechmiktikah, mach ayik nikijtos amo nimitsixmati. Noiwa n oksikimeh itlamachtijkawah ijkó okijtojkeh.

(Marcos 14:50) Ijkuakó nochteh itlamachtijkawah n Jesús ochocholojkeh iwa okikakajtejkeh iselti.

(Marcos 14:47) Pero seme de itlamachtijkawah n Jesús, okualkópinki iespada iwa okinakastsontek se itlakewal n tiópixki non okachi otlayakantoka.

(Marcos 14:54) Iwa Pedro san wejka okiichtakatokatia n Jesús asta okalakito kan ipatio n tiópixki non okachi tlayakantok. Ompa omotlali iwan tlamokuitlawijkeh de n Weyi Tiopa, omototonijtokah inakastla n tlékuili.

(Marcos 14:66-72) Pedro omoketoka tlatsintla kan patio, iwa owala iteska n tiópixki non okachi otlayakantoka. 67 Ye okitak n Pedro inakastla n tlékuili, okisentlajtlatak iwa okili: —Te noiwa otinemia iwan Jesús de Nazaret. 68 Pedro mach okimokuiti iwa okijto: —Amo nikixmati, iwa amo nikmati tlan tikijtoa. Ijkuakó okiski kaltempa, iwa se kaxtil owaltlakuikak. 69 Satepa, iteska n tiópixki oksepa okitak n Pedro iwa opé kinmilia n oksikimeh: —Nin tlakatl seme de yejwah. 70 Pero n Pedro oksepa mach okimokuiti. Iwa okachi satepa, non ompa okatkah oksepa okilijkeh n Pedro: —De milajka te seme de yejwah, porke noiwa ti galileo, iwa titlajtoa kemi yejwah tlajtoah. 71 Ijkuakó n Pedro opé tlawijwikaltia, omotlajtolchijchika iwa okijto: —¡Ne mach nikixmati non tlakatl akin nomejwah nonkitenewah! 72 Ijkuakó n kaxtil oksepa owaltlakuikak, iwa n Pedro okilnamik tlan Jesús okilijka: “Ijkuak n kaxtil tlakuikas ome welta; te eyi welta yotikijto amo nikixmati.” Nima n Pedro opé senchoka.

ia-S pág. 200 párr. 14

Pedro okajsikamatki ken moneki tetlapojpoluis

14 Pedro san ichtaka oyajki ichan ueyi teopixki Caifás, ichan okatka ueyi uan otetlajtlachialtiaya ompa Jerusalén. Ninmej kalmej tlaijtik okipiayaj se patio uan noijki se puerta. Ijkuak Pedro oajsito kaltempa, siuatl amo okikauili ma kalaki. Pero Juan okixmatiaya Caifás, ik non, yokatka kalijtik uan okilui siuatl ma kikauili ma pano Pedro. Nesi Pedro amo okatka iuan Juan nion oyajki kalijtik kanin okatka Jesús, omoka kiauak. Miakej tlakeualmej omototonijtokaj itempa tlikuili, noijki miakej okalakiayaj uan okisayaj itech non kali uan okijtoayaj tlen amo melauak itech Jesús (Mar. 14:54-57; Juan 18:15, 16, 18).

it-2-S pág. 624 párr. 2

Pedro

Xamo okse imachtijka Jesús okitokak Pedro noso iuan oyajki uan okipaleui Pedro ma kalaki patio (Juan 18:15, 16). Ijkuak okalak amo san ichtaka ompa omoka, omototonito itempa tlikuili. Ompa okixmatkej uan okiluijkej ye omouikaya iuan Jesús, noijki otlajtoaya ken galileos, ik non, okachi okixmatkej. Eyi uelta okijto Pedro amo okixmatiaya Jesús uan hasta otlauijuikalti. Ijkuakon yiome uelta otlakuikak se kaxtil uan Jesús “omókopki iwa okitak n Pedro”. Ik non, Pedro omoyolkoko, okiski uan sapanoa ochokak (Mat. 26:69-75; Mar. 14:66-72; Luc. 22:54-62; Juan 18:17, 18; xikita kanin kijtoa CANTO DEL GALLO; JURAMENTO). Pero Jesús yokitlatlaujtijka toTajtsin Dios ma kipaleui Pedro, ik non ok okipiaya chikauak itlaneltokilis (Luc. 22:31, 32).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Marcos 14:51, 52) Se télpochtli non okikuitlapantokatiaya n Jesús iwa okemelitiaya san ika se mantajtsótsoli, noiwa okikitskijkeh, 52 pero ye okinmoxolkopinili iwa okinkakajtewili imantajtsótsol iwa ocholo xipetstik.

w08-S 15/2 pág. 30 párr. 6

Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Biblia

14:51, 52. ¿Akin telpochtli tlen “ocholo xipetstik”? San ye Marcos okijto ijkon opanok, ik non, uelis tikijtoskej ye Marcos akin ocholo.

(Marcos 14:60-62) Ijkuakó n tiópixki non okachi otlayakantoka omoketsato tlatlajko iwa okitlajtlani n Jesús: —¿Amitla tikijtos de tlan ninteh mitsteiliah? 61 Jesús amitla okinankili. Iwa n tiópixki non okachi otlanawatiaya oksepa okitlajtlani: —¿Te ti Cristo, Ikone n Totajtsi Dios Non tiochitok? 62 Jesús okinankili: —Milák, Ne. Iwa nomejwah nonnechitaskeh Ne non onimochi ni tlakatl niewatos iyekma n Dios weletini, iwa satepa niwalmuikas itech mextli de ilwikak.

jy-S pág. 287 párr. 5

Jesús okiuikakej ixpan Anás uan satepan ixpan Caifás

Caifás kuali okimatiaya judíos amo okinpaktiaya ikaj ma kijto okatka iKone toTajtsin Dios. Achto, ijkuak Jesús okijto iTajtsin ye toTajtsin Dios okinekiayaj kixpoloskej porque okijtoayaj omochijtoka “kemi yetoskia Ye noiwa Dios” (Juan 5:17, 18; 10:31-39). Caifás okimatiaya tlen okinekiayaj kichiuaskej judíos, ik non, san niman okilui Jesús: “Nimitsnawatia ika itoka Totajtsi Dios non yolitok, techili kox Te Ti Cristo, Ikone Dios” (Mateo 26:63). Pero Jesús achto yokijtojka ye iKone toTajtsin Dios (Juan 3:18; 5:25; 11:4). Uan tla axkan kijtoskia amo, kiteititiskia amo Cristo uan amo iKone toTajtsin Dios. Ik non, okinankili Caifás: “Milák, Ne. Iwa nomejwah nonnechitaskeh Ne non onimochi ni tlakatl niewatos iyekma n Dios weletini, iwa satepa niwalmuikas itech mextli de ilwikak” (Marcos 14:62).

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • Náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani