Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
4-10 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | MARCOS 15, 16
“Itech Jesús omochijkej seki profecías”
(Marcos 15:3-5) Pero n tiopixkeh non tlayakantokeh san de miak okiteiliayah 4 Pilato oksepa okitlajtlani Jesús: —¿Amitla tikijtos de nochi tlan yejwah mitsteiliah? 5 Pero Jesús amo otlanankili iwa n Pilato san omotlajtlachialti.
(Marcos 15:24) Ijkuak yokikrusifikarojkah [yokipilojkej itech tlaketsali, TNM] n Jesús, n soldadojteh okinmotlatlanilijkeh itlakenwah para kitaskeh tlan kimowikiliskiah.
(Marcos 15:29, 30) Iwa akimeh ik ompa opanoayah omokuawiwixoayah, okiwijwikaltiayah iwa okiliayah: —¿Amo Te otikijto tikxixititsas n Weyi Tiopa iwa ipan eyi tonati oksepa tikchijchiwaskia?, 30 axa monewia ximopalewi iwa xiwaltemo de non krus [tlaketsali, TNM].
nwtsty notas, Mar. 15:24, 29
okinmotlatlanilijkeh itlakenwah: Itech Juan 19:23, 24 moijtoa seki tlamantli tlen amo ijkuilitok itech okseki Evangelios; ompa kijtoa soldados romanos “okinmotlatlanilijkeh itlakenwah” Jesús uan noijki itlatlampatsotsol. “Nawi okinmoxexelilijkeh itlakenwah”. Pero amo okinekiayaj kitsomoniskej itlatlampatsotsol, ik non, okinmotlatlanilijkej. Ijkon omochi tlen omoijto itech Salmo 22:18. Nesi ijkuak ikaj okimiktiayaj okimoxeliliayaj itlaken. Ik non, achto kimiktiskiaj, okikixtiliayaj tlen okipiaya uan itlaken, ijkon okachi tepinati okimiktiayaj.
omokuawiwixoayah: Ijkuak ikaj ijkon okichiuaya noijki otlapinauiaya uan noijki otlauijuikaltiaya. Akinmej ik ompa opanokej amo okitakej ken okichijkej tlen ijkuilitok itech Salmo 22:7.
(Marcos 15:43) Ijkuakó owala n José de n altepetl Arimatea, akin tewa okatka de n Sanedrín. Ye noiwa okichiaya ijkuak pewas tlanawatis Dios, omoyolchika iwa okitlatlaujtito n Pilato makimaktili ikuerpo n Jesús.
(Marcos 15:46) Ijkuakó José okitemowi n kuerpo de kan krus [tlaketsali, TNM] iwa okikekemelo ika se tlakemitl de lino, non ye okiko. Otlanki okitlalito ikuerpo n Jesús kan se miketékochtli non okichkuakeh ipan tetl, iwa ika se weyi tetl tankachtik iwa patlaktik okitentsakeh n miketékochtli.
nwtsty nota, Mar. 15:43
José: Akinmej okijkuilojkej Evangelios sesejse okijkuilojkej. Ijkon tikmatij porque nochtin tlatlamantli otlajkuilojkej itech José. Mateo akin okololoaya tomin okijto José “okipiaya miak tomi”. Marcos akin okintlajkuilili romanos okijto José “tewa okatka de n Sanedrín” uan noijki okichiaya iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Lucas akin otlapajtiaya uan oteiknomatiaya, okijto José “okatka se kualitlakatl” uan amo okinpaleui akinmej okinekiayaj ma kimiktikan Jesús. Uan san ye Juan okijto “José okatka imomachti n Jesús san ichtaka porke okinmawiliaya n tiopixkeh judíojteh” (Mat. 27:57-60; Mar. 15:43-46; Luc. 23:50-53; Juan 19:38-42).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Marcos 15:25) Okikrusifikarojkeh [okipilojkej itech tlaketsali, TNM] kualka, kemi las nueve.
nwtsty nota, Mar. 15:25
kualka kemi las nueve: Sekimej kijtoaj nin motlajtolnamiki ika tlen ijkuilitok itech Juan 19:14-16, kanin kijtoa okatka “kemi tlajko tonati” ijkuak Pilato okinmaktili judíos Jesús para ma kimiktikan. Maski Biblia amo kiyekijtoa tleka tlatlamantli hora moijtoa, ma tikitakan seki tlamantli. Itech naui Evangelios kijtoaj san se hora ijkuak omochi seki tlamantli itech saiktlami tonal ijkuak Jesús okatka tlaltikpak. Se neskayotl, itech naui Evangelios kijtoaj yotlaneski ijkuak omonechikojkej teopixkej uan tlayekankej judíos uan okitemaktijkej Jesús ixpan tekiua romano, Poncio Pilato (Mat. 27:1, 2; Mar. 15:1; Luc. 22:66-23:1; Juan 18:28). Mateo, Marcos uan Lucas okijkuilojkej “kemi tlajko tonati owaltleyuak [...] asta kemi las tres de tiotlak” ijkuak Jesús okatka itech tlaketsali (Mat. 27:45, 46; Mar. 15:33, 34; Luc. 23:44). Noijki sekimej achto okinuitekiayaj uan satepan okinmiktiayaj. Ualeua sekimej sapanoa okinuitekiayaj uan san niman omikiayaj. Jesús chikauak okiuitekej, ik non, se tlakatl okimama tlaketsali tlen Jesús okiuikaya (Luc. 23:26; Juan 19:17). Xamo desde ijkuak okiuitekej Jesús opanok seki kauitl hasta ijkuak okimiktijkej. Nin mouika ika tlen ijkuilitok itech Mateo 27:26 uan Marcos 15:15 kanin kijtoa Jesús okiuitekej uan okimiktijkej. Akinmej okinmijkuilojkej Evangelios tlatlamantli hora okijtojkej porque tlatlamantli okitakej tlen hora opejki kitlajyouiltiaj Jesús. Non kiteititia tleka Pilato amo okachi okineltokaya Jesús san niman omikik ijkuak okipilojkej itech tlaketsali (Mar. 15:44). Yiuejkika se tonal uan yoak okixeloayaj ika naui kauitl uan sejse kauitl okipiaya eyi horas. Akinmej okijkuilojkej Biblia noijki ijkon okitekitiltiayaj kauitl. Ik non, sekimej okijtoayaj “kualka kemi las nueve”, “kemi tlajko tonati” uan “kemi las tres de tiotlak” uan peua okipoayaj desde ijkuak okisaya tonaltsin kanaj las seis (Mat. 20:1-5; Juan 4:6; Hech. 2:15; 3:1; 10:3, 9, 30). Noijki itech nonmej tonalmej amo okimatiayaj tlen hora itlaj opanoaya, san okijtoayaj “kemi” noso kanaj tlen hora ken moijtoa itech Juan 19:14 (Mat. 27:46; Luc. 23:44; Juan 4:6; Hech. 10:3, 9). Ik non, ijkuak Marcos okijkuilo Jesús okimiktijkej noijki okijto okiuitekej, pero Juan san okijkuilo ijkuak okipilojkej itech tlaketsali. Xamo Marcos uan Juan okijtojkej tlen opanok itech eyi horas uan amo itech san se hora. Noijki Juan amo okijto tlen hora, san okijto “kemi tlajko tonati”. Nochi nin kiteititia tleka tlatlamantli hora okijtojkej tlen opanok. Noijki miak xiuitl satepan Juan okijkuilo amochtli tlen kipia itoka uan okijto okse hora nochi tlen opanotia. Nin kiteititia amo okijto san tlen Marcos okijkuilo.
(Marcos 16:8) Ijkuakó n siwameh okistewakeh de kan miketékochtli, porke omomojtijkeh iwa sa obibiokatokah, iwa amaka itla okilijkeh porke omawiah.
nwtsty nota, Mar. 16:8
porke omawiah: Seki amamej tlen yiuejkika okijkuilojkej itech saiktlami capítulo tlen kipia Marcos tlami ika versículo 8. Sekimej kijtoaj amo san ompa tlami. Pero amo uelis ijkon timokuayejyekoskej porque Marcos san okijkuilo tlen opanok. Se ixtlamatki tlen omotokayotiaya Jerónimo uan noijki ixtlamatki Eusebio tlen okatkaj itech siglo naui, okijtojkej Evangelio tlen okijkuilo Marcos tlami ika tlajtolmej “porke omawiah”.
Miakej amamej ika griego uan okseki Biblias okajxitilijkej okse versículo kanin tlami versículo 8 uan oksekimej okitlalilijkej miakej versículos. Manuscrito Alejandrino, Códice Ephraemi Syri Rescriptus uan Códice de Beza Cantabrigense, tlen okijkuilojkej itech siglo makuili, okajxitilijkej 12 versículos. Noijki ijkon okajxitilijkej Vulgata latina, Peshitta siríaca uan Siríaco Curetoniano. Pero amo okajxitilijkej Códice Sinaítico uan Códice Vaticano tlen okijkuilojkej ika griego itech siglo naui. Noijki amo okajxitilijkej Códice Sinaítico Siríaco, tlen okijkuilojkej kanaj itech siglo naui noso makuili nion tlen okijkuilojkej itech siglo makuili ika tlajtoli copto shaídico. Ijkuak Evangelio tlen okijkuilo Marcos okitlajtolkuepkej ika tlajtoli armenio uan georgiano, san okitlalijkej hasta versículo 8.
Seki amamej tlen okijkuilojkej ika griego uan okseki tlen satepan okitlajtolkuepkej kipiaj kanaj se versículo. Códice Regio tlen okijkuilojkej itech siglo chikueyi kipia okachi miakej versículos, pero achto kipia san se versículo. Ompa kijtoaj sekimej ixtlamatkej kiseliaj nonmej versículos pero amo kimatij kox melauak Marcos okijkuilo.
SE VERSÍCULO
Versículo tlen kajki itech Marcos 16:8 amo poui itech tlen toTajtsin Dios otlanauati ma kijkuilokan. Ijkin kijtoa:
Pero nochi tlamantli tlen omoijto ma kichiuakan okinmiluijkej akinmej okatkaj iuan Pedro. Noijki ijkuak opanok non, Jesús okintitlanki ma tetlapouikan ken momakixtiskiaj desde oriente hasta occidente.
OKSEKI VERSÍCULOS
Okseki versículos tlen katej itech Marcos 16:8 amo pouij itech tlen toTajtsin Dios otlanauati ma kijkuilokan. Ijkin kijtoa:
9 Jesús omoyoliti non domingo kualka, iwa achto okimonextili n María de Magdala, ye akin Jesús okinkixtili chikome espíritus amokualteh. 10 Ye oyá okinmatiltito akimeh onemiah iwan Jesús, iwa okimajsito moyolkokojtokeh iwa chokatokeh. 11 Pero ijkuak okinmili yokitak n Jesús yolitok, yejwah mach okineltokakeh. 12 Jesús omoixpatlak iwa satepa okinmonextili ome itlamachtijkawah non oyayah intlala. 13 Ninteh noiwa okinmatiltitoh n oksikimeh itlamachtijkawah non tewa onemiah iwan Jesús, pero mach okineltokakeh tlan yejwah okimilijkeh. 14 Satepa Jesús okinmonextili n májtlakteh iwa n se itlamachtijkawah ijkuak otlakuajtokah. Ye okinmajwak por amo okineltokakeh iwa por okitlakuawaltijkeh inyolo ijkuak oksikimeh okimilijkeh Ye yomoyoliti. 15 Iwa okinmili: —Xiwiah ipan nochi n tlaltíkpaktli iwa xikinmatiltikah itlajtol Dios nochteh n tlaltikpaktlakah. 16 Akin kineltokas notlajtol iwa mokuaatekis momakixtis, pero akin amo nechneltokas Dios amo kitlapojpolwis. 17 Iwa akimeh nechneltokaskeh kinchiwaskeh wejweyi milagros: Itech Notoka kinkixtiskeh espíritus amokualteh, tlajtoskeh ika yankuikeh tlájtolteh, 18 iwa tla kinkitskiskeh koameh noso tla koniskeh itla beneno, amitla kintoktis. Kintlaliskeh inmawah ipan kokoxkeh iwa kimpajtiskeh.
19 Satepa, ijkuak Toteko Jesús yotlanki okintlapowi itlamachtijkawah, otlejkok ilwikak iwa omoyayanti iyekma n Totajtsi Dios. 20 Satepa, itlamachtijkawah n Jesús sentetl oyajkeh otetlapowitoh de n kualitlájtoli. Iwa n Toteko okimpalewiaya ika neskayolteh tlan tetlajtlachialti okinchiwayah.
11-17 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 1
“Ma tiyetokan tiyolyamankej ken María”
(Lucas 1:38, Itlajtol totajtzin Dios) Tonses in María okijtoj: —Nej niitekipanoj in Señor. Ma kichiwa nowan ijkón ken yotikijtoj. Ijkuakón in ángel owalpoliwik.
ia-S pág. 149 párr. 12
“Nej niitekipanoj in Señor”
12 Itekipanojkauan toTajtsin Dios kinpaktia tlen okijto María porque okiteititi amo omoueyinekiaya, okatka yolyamanki uan otetlakamatiaya. Ye okilui Gabriel: “Nej niitekipanoj in Señor. Ma kichiwa nowan ijkón ken yotikijtoj. Ijkuakón in ángel owalpoliwik” (Luc. 1:38, Itlajtol totajtzin Dios). Itech nonmej tonalmej tlakeualmej ichpokamej amo okipiayaj miak inpati; san inteko okinmiluiaya tlen uelis kichiuaskiaj. Ijkon okinekiaya María ma kiyekana Jehová. María okimatiaya Jehová yolmelajki iuan akinmej yolmelajkej uan kiteochiuaskia tla kichiuaskia tlen okinauati maski oui yetoskia. Okimatiaya Jehová amo kikauaskia (Sal. 18:25).
(Lucas 1:46-55) Ijkuakó María okili: Ika nochi noyolojtsi nikweyilia Noteko, 47 iwa miak niyolpaki inawak Dios, Notemakixti. 48 Porke onechitak kemi iteska, iwa ken niyolyámanki, Dios onechiknoma, iwa desde axa nochteh n tlaltikpaktlakah nechiliskeh niyolpakiliso. 49 Porke Dios weletini okinchi notech wejweyi milagros. ¡Ye yolchipawak! 50 N Totajtsi Dios nochipa kinmiknomatis akimeh kitlakitah. 51 Ye okinexti iweletilis ika tlan okichi, kimpijpinawia akimeh kimatih moweyiliah. 52 N wejweyi tekiwajkeh okinkixtili intlanawatil, iwa okinweyijkatlali akimeh san moiknomatih. 53 Iwa non amitla okipiayah okinmák nochi tlan kuali, iwa akimeh okipiayah tomi amitla okinmák. 54 Ye okipalewi itlakewal Israel, mach okilka kiknomatis, 55 ijkó kemi yowejka okimilijkeh totatawah, Abraham iwa nochteh iojpa ixwiwah nochipa kintlasojtlaskia.
ia-S págs. 150, 151 párrs. 15, 16
“Nej niitekipanoj in Señor”
15 Tlen María okinankili Elisabet ijkuilitok itech Biblia (xiktlajtolti Lucas 1:46-55). Itech ninmej versículos mota María uejkika otlajto uan techititia ken okipiaya iyelis. Se neskayotl, okiueyichi Jehová porque okikauili ma yeto inantsin Mesías uan ijkon okiteititi omotlasojkamatiaya. Noijki okiteititi okipiaya chikauak itlaneltokilis ijkuak okijto Jehová kinpinauia akinmej moueyinekij uan chikauakej. Pero kinpaleuia akinmej amo itlaj kipiaj uan yolyamankej tlen kinekij kitekichiuiliskej. Tlen okijto okiteititi okimatiaya tlen kijtoa iTlajtol toTajtsin Dios; okijto kanaj 20 versículos tlen pouij itech Escrituras Hebreas.
16 María nochipa omokuayejyekoaya itech iTlajtol toTajtsin Dios. Okijto tlen kijtoa iTlajtol toTajtsin Dios uan amo tlen ye omokuayejyekoaya. Konetsintli tlen kipiaskia noijki ijkon okichi satepan porque okijto: “Notemachtilis amo Ne noaxka, yej de Akin onechaltítlanki” (Juan 7:16). Axkan tejuan ma timotlajtlanikan: “Ijkuak titlamachtiaj, ¿noijki kisa itech iTlajtol toTajtsin Dios? ¿Noso san tikijtoaj tlen timokuayejyekoaj?”. Moneki ma tikchiuakan ken María.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 1:62) Ijkuakó, okimanotskeh n Zacarías iwa okitlajtlanijkeh kenijki okinekia kitlalilis itoka n konetl.
w08-S 15/3 pág. 30 párr. 6
Ijkuak Zacarías ayakmo otlajtoaya, ¿noijki ayakmo otlakakiaya? Amo, san ayakmo otlajtoaya. Maski “okimanotskeh” ijkuak okitlajtlanijkej ken motokayotiskia ikonetsin, non amo kijtosneki ayakmo otlakakiaya. Xamo okikak ijkuak isiua okijto ken motokayotiskia konetl. Uelis sekimej ika inmauan okiluijkej Zacarías noijki ma kinmilui ken motokayotiskia. Satepan oksepa otlajto, pero amo moijtoa oksepa otlakakik (Luc. 1:13, 18-20, 60-64).
(Lucas 1:76; TNM) Pero te chokotsin titlajtos ipatka akin Ueyititok uan tias ixpan Jehová para tikinyektlalis iojuiuan.
nwtsty notas, Luc. 1:76
Jehová: Itech nin texto Zacarías noijki okijto tlen kijtoa Isaías 40:3 uan Malaquías 3:1. Itech ninmej versículos ijkuilitok itoka toTajtsin Dios ken yiuejkika okijkuiloayaj ika tlajtoli hebreo (YHWH). Ik non, otikijkuilojkej itoka toTajtsin Dios maski seki amamej tlen okijkuilojkej ika griego okitekitiltijkej Kýrios (toTeko) (xikita Luc. 1:6, 16, 17; 3:4, TNM uan Apéndice 1D). Itech Lucas 1:76 uan okseki versículos itech nin capítulo, amo okijkuilojkej okse tlajtoli para moajsikamatis kýrios se tokayotl ijkon ken moijkuiloa griego. Noijki okseki Biblias itech versículos okijkuilojkej Jehová, Yahveh, Yahweh, Yavé, יהוה (YHWH, Tetragrámaton), SEÑOR uan ADONAI uan itech notas para ma moajsikamati tlajtoaj itech toTajtsin Dios. Miakej amatlajkuilolmej noijki ijkon kijtoaj (xikita Rbi8, Apéndice 1D).
tias ixpan Jehová: Juan akin oteapolaktiaya yaskia “ixpan Jehová” kijtosneki otetlapoui ualaskia Jesús ipatka iTajtsin uan itech itoka (Juan 5:43; 8:29; noijki xikita nota Jehová para nin versículo).
18-24 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 2, 3
“Telpokamej uan ichpokamej, ¿kuali nanmouikaj iuan Jehová?”
(Lucas 2:41, 42) Itajwah n Jesús nochi xiwitl oyayah Jerusalén itech ilwitl de Paskua. 42 Ijkuak Jesús okípixki májtlaktli iwa ome xiwitl, Ye iwa itajwah oyajkeh Jerusalén, kemi nochi xiwitl okichiwayah.
nwtsty nota, Luc. 2:41
itajwah [...] nochi xiwitl oyayah: María oyaya sejse xiuitl iuan José ompa Jerusalén ijkuak okichiuayaj Pascua; oyaya maski Tlanauatil okijtoaya amo omonekiaya yaskej siuamej (Éx. 23:17; 34:23). Iuan inkoneuan omonekiaya nejnemiskej kanaj 300 kilómetros.
(Lucas 2:46, 47) Iwa eyi tonati satepa, okajsitoh itech Weyi Tiopa de Jerusalén. Ye oewatoka tlatlajkotia de kan oewatokah non kitemachtiah n tlanawatílistli, okinkaktoka iwa okintlatlajtlaniaya. 47 Nochteh non okikakiah, omotlajtlachialtiayah porke Ye satlawel oixtlamatia, iwa porke kuali okinnankiliaya.
nwtsty notas, Luc. 2:46, 47
okintlatlajtlaniaya: Akinmej okikakej Jesús omotlajtlachialtijkej porque ye amo okintlajtlani tlen se chokotsin tlajtlani (Luc. 2:47). Tlajtoli griego “okintlatlajtlaniaya” ualeua kijtosneki ken ijkuak ikaj okitlajtlaniayaj uan okinnankiliayaj ika okse tlajtlanilistli, ijkon ken ijkuak ikaj kiixkomakaj (Mat. 27:11; Mar. 14:60, 61; 15:2, 4; Hech. 5:27). Sekimej tlakamej tlen kijkuiloaj tlen yiuejkika opanok, kijtoaj ijkuak otlamiaya se iluitl itech teokali, akinmej otlamachtiayaj Tlanauatil omokauayaj kaltempa uan ompa otlamachtiayaj. Miakej inmixpan omotlaliayaj, okinkakiayaj uan seki tlamantli okintlajtlaniayaj.
omotlajtlachialtiayah: Tlajtoli ika griego “omotlajtlachialtiayah” kijtosneki ikaj uejkika okilnamiktoka tlen opanok.
(Lucas 2:51, 52) Ijkuakó Jesús omókopki Nazaret inwah, ompa okintlakitaya itajwah. Pero María nochi noni okitlaatiaya itech iyolo. 52 N chokotsi Jesús okachi omoskaltijtiaya, iwa okachi oixtlamatia. Okipaktiaya n Totajtsi Dios iwa n tlakah okiseliayah.
nwtsty nota, Luc. 2:51, 52
okintlakitaya: Noso “okintlakamatiaya”. Nin tlajtoli ika griego kiteititia ijkuak Jesús omokuepki ikalijtik ok okintlakamatki itatajuan maski okimatiaya itech iTlajtol toTajtsin Dios uan okintlajtlachialti akinmej otlamachtiayaj. Miak ipati okintlakamatki itatajuan porque ijkon okichi tlen okijtoaya Tlanauatil (Éx 20:12; Gál. 4:4).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 2:14) “¡Maweyijkatito Dios kan ilwikak, iwa itech tlaltíkpaktli mayetokah ika yolsewílistli nochteh akimeh kiyolpaktiah n Totajtsi Dios!”.
nwtsty nota, Luc. 2:14
iwa itech tlaltíkpaktli mayetokah ika yolsewílistli nochteh akimeh kiyolpaktiah n Totajtsi Dios: Sekimej amamej tlen yiuejkika okinmijkuilojkej kijtoaj “yolseuilistli itech tlaltikpak, tlen kuali para tlakamej” uan seki Biblias noijki ijkon okitlajtolkuepkej. Pero onka okachi amamej tlen kijtoaj ken ijkuilitok itech Traducción del Nuevo Mundo. Tlen okijto ángel amo kijtosneki toTajtsin Dios nochtin kinselia maski san ken kipiaj inyelis noso san tlen tlamantli kichiuaj. Tlen ángel okijto kijtosneki toTajtsin Dios kinselia akinmej melauak itech tlaneltokaj uan kichiuaj ken iKone (xikita nota akimeh kiyolpaktiah n Totajtsi Dios para nin versículo).
akimeh kiyolpaktiah n Totajtsi Dios: Tlajtoli “kiyolpaktiah” uits itech tlajtoli griego eudokía. Noijki uelis motlajtolkuepas “kuali ikaj kiselia”. Tlajtoli eudokéo noijki omoijkuilo itech Mateo 3:17; Marcos 1:11; uan Lucas 3:22 (Mat. 3:17; xikita nota, Mar. 1:11 itech mwbr18.04). kanin kijtoa toTajtsin Dios okitlapoui iKone ijkuak omoapolakti. Nin tlajtoli kijtosneki “ikaj kiseliaj” “kuali kitaj” noso “iuan moyolpaktiaj”. Ik non, “akimeh kiyolpaktiah n Totajtsi Dios” (anthrópois eudokías) kijtosneki akinmej ye kinselia.
(Lucas 3:23) Ijkuak Jesús okipiaya kemi sempóali iwa n májtlaktli xiwitl opé tetlapowia de itlajtol n Totajtsi Dios. N tlakah okijtoayah Jesús oyá ipiltsi n José, iwa n José ikone n Elí.
wp16.3-S pág. 9 párrs. 1-3
¿Otikmatiaya?
¿Akin okatka itajtsin José?
José okatka kuajxinki, ochantiaya Nazaret uan okatka itlakpatajtsin Jesús. ¿Uan akin okatka itajtsin José? Ikalchanejkauan Jesús tlen moijtoa itech Mateo tlajtoa itech se tlakatl tlen omotokayotiaya Jacob, pero Lucas okijto okatka “ikone n Elí”. ¿Tleka sekan kijtoa Jacob uan oksekan Elí? (Lucas 3:23; Mateo 1:16).
Mateo okijkuilo: “Jacob ita n José”. Ika tlajtoli griego non kijtosneki Jacob okatka itajtsin José. Mateo okijkuilo akinmej okatkaj ikalchanejkauan José. Nin kiteititia José melauak tlanauatiskia itech itrono David. Uan okipanoltili Jesús tlen san okiskalti.
Pero Lucas okijkuilo: “José ikone n Elí”. Non kijtosneki okatka ikalchanejka noso imo. Itech Lucas 3:27 noijki kajki se neskayotl. Ompa kijtoa “Salatiel ikone Neri” pero okatka ikone Jeconías (1 Crónicas 3:17; Mateo 1:12). Nesi “Salatiel” omonamikti iuan se ichpoch Neri pero amo tikmatij ken omotokayotiaya. Ik non, okatka imo. Noijki ijkon José okatka ikone Elí porque omonamikti iuan ichpoch akin omotokayotiaya María. Lucas okijkuilo akinmej okatkaj ikalchanejkauan Jesús kanin opouiaya María (Romanos 1:3). Ken tikitaj, Biblia techititia ome ikalchanejkauan Jesús uan non techmachtia miak tlamantli.
25 DE JUNIO-1 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | LUCAS 4, 5
“Ma titlaxikokan ken Jesús para amo tikchiuaskej tlen amo kuali”
(Lucas 4:1-4) Ijkuak Jesús owalmokopato kan río Jordán, Ye yotentiwalaya de n Espíritu Santo, iwa n Espíritu okiwík kan amaka chanti. 2 Ompa omoka ome póali tonati, iwa n diablo okinekia matlajtlakolchiwa. Itech nonteh ome póali tonati Jesús amitla okimomajsewi, iwa satepa owalxitlatlak. 3 Ijkuakó n diablo okili: —Tla milák Te Ikone Dios, xikili nin tetl mamokopa paj. 4 Jesús okinankili: —Itlajkuilol Dios kijtoa: “N tlakatl amo san ika paj yolitos.”
w13-S 15/8 pág. 25 párr. 8
Ma timokuayejyekokan ken moneki tikpiaskej toyelis
8 Satanás noijki ijkon okinekiaya ma tlajtlakolchiua Jesús ijkuak okatka kanin tlauaki. Jesús ompa yokatka cuarenta tonal uan cuarenta yoak uan amo otlakuaya, ik non, Satanás okilui itlaj ma kichiua para tlakuaskia. Okilui: “Tla milák Te Ikone Dios, xikili nin tetl mamokopa paj” (Luc. 4:1-3). Jesús uelis kichiuaskia se milagro uan tlakuaskia noso amo itlaj kichiuaskia. Pero ye okimatiaya amo kuali tla kichiuaskia se milagro para moyolpaktiskia. Maski oapismikiaya, okachi okipatioitak kiyolpaktis Jehová. Ik non, Jesús okinankili Satanás: “Itlajkuilol Dios kijtoa: ‘N tlakatl amo san ika paj yolitos. Yej noiwa ika itlajtol Dios’” (Luc. 4:4, nota).
(Lucas 4:5-8) Otlanki n diablo okiwík n Jesús kan se tepetl wejkapa, iwa okimititi nochteh n altepemeh de nin tlaltíkpaktli. 6 Iwa n diablo okili n Jesús: —Ne nikchiwas xiknawati nochi tlan onka itech nin tlaltíkpaktli iwa tiweyixtos intech. Porke nochi noaxka, iwa weletis nikmaktilis san akin ne niknekis. 7 Tla timotlankuaketsas nonawak iwa techweyilis, nochi yetos moaxka. 8 Ijkuakó Jesús okinankili: —Itlajkuilol Dios kijtoa: “Xikweyijkachiwa Moteko Dios, iwa sanwel Ye tiktekichiwilis”.
w13-S 15/8 pág. 25 párr. 10
Ma timokuayejyekokan ken moneki tikpiaskej toyelis
10 ¿Uan Satanás tlen okitekitilti para ika kiyejyekos Jesús? Biblia kijtoa: “Diablo okiwík n Jesús kan se tepetl wejkapa, iwa okimititi nochteh n altepemeh de nin tlaltíkpaktli. Iwa n diablo okili n Jesús: —Ne nikchiwas xiknawati nochi tlan onka itech nin tlaltíkpaktli iwa tiweyixtos intech” (Luc. 4:5, 6). Jesús amo okitak non tlamantli ika ixtololouan. Satanás san okinextili porque omokuayejyeko Jesús kipaktiskia nonmej uejueyij tekiuajkayomej. Ijkuakon, Satanás omixeui okilui Jesús: “Tla timotlankuaketsas nonawak iwa techweyilis, nochi yetos moaxka” (Luc. 4:7). Pero Jesús amo okinek kipias iyelis ken Satanás okinekiaya. Ik non, okinankili: “Itlajkuilol Dios kijtoa: ‘Xikweyijkachiwa Moteko Dios, iwa sanwel Ye tiktekichiwilis’” (Luc. 4:8).
(Lucas 4:9-12) Otlanki okiwík n Jesús kan altepetl de Jerusalén, okitlejkolti ikpak n Weyi Tiopa [noso ikuapak teokali] kan okachi wejkapa iwa okili: —Tla milák Te Ikone Dios, ximokajkawa ixko tlali, 10 porke itlajkuilol Dios kijtoa: Dios kinnawatis iangelwah mamitsmokuitlawikah. 11 Yejwah mitsmatsakuiliskeh para amo ximoikxitlanwi ika tetl. 12 Jesús okinankili n diablo: —Itlajkuilol Dios noiwa kijtoa: “Amo xikyejyeko n Dios Moteko”.
nwtsty multimedia
ikuapak teokali
Xamo Satanás okiuikak Jesús ikuapak teokali uan ompa okilui ma mokajkaua, pero amo kuali momati ik kanin okiuikak. Nikan okitekitiltijkej tlajtoli teokali uan kijtosneki nochi kali. Jesús okatka san kanin itempa teokali. Tla ik ompa mokajkauaskia, san niman mikiskia tla amo kimakixtiskia Jehová.
w13-S 15/8 pág. 26 párr. 12
Ma timokuayejyekokan ken moneki tikpiaskej toyelis
12 ¡Jesús okatka yolyamanki amo ken Eva akin omoueyimatki! Satanás oksepa okinekiaya itlaj ma kichiua Jesús para kintlajtlachialtiskia sekimej uan kiyejyekoskia Jehová. Pero Jesús okimatiaya tla ijkon kichiuaskia, moueyinekiskia. Ik non, san niman okinankili: “Itlajkuilol Dios noiwa kijtoa: ‘Amo xikyejyeko n Dios Moteko’” (xiktlajtolti Lucas 4:9-12).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
(Lucas 4:17) Ompa okimaktilijkeh itlajkuilol n profeta Isaías, iwa ijkuak Jesús okimila, okajsik kan ijkuilitok.
nwtsty nota, Luc. 4:17
itlajkuilol n profeta Isaías: Amatl tlen okajsikej itech mar Muerto kipia 7,3 metros, kipia 17 amamej tlen okichijchijkej ika pergamino uan okijkuilojkej 54 columnas. Xamo ijkon okatka rollo tlen okitekitiltijkej Nazaret. Itech achto siglo amochmej tlen okipiaya Biblia amo okipiayaj capítulos nion versículos, pero Jesús okitemo kanin okinekiaya kitlajtoltis. Uan okajsik kan ijkuilitok; non kiteititia kuali okixmatiaya tlen kijtoa iTlajtol toTajtsin Dios.
(Lucas 4:25) Ijkuak oyolitoka n profeta Elías, okatkah miakeh iknosiwameh itech nochi tlali de Israel, itech nonteh tonatijmeh eyi xiwitl iwa n tlajko mach okiawik, iwa okatka miak apisotl itech nonteh tlalmeh.
nwtsty nota, Luc. 4:25
eyi xiwitl iwa n tlajko: Itech 1 Reyes 18:1 kijtoa Elías okijto oksepa kiauiskia ijkuak oajsik xiuitl eyi. Ik non, sekimej kijtoaj tlen Jesús okijto kitlajtolnamiki tlen kijtoa Primero de los Reyes. Pero tlen ompa kijtoa amo kijtosneki kanaj eyi xiuitl amo okiauik. Ijkuak kijtoa oajsik xiuitl eyi kijtosneki desde ijkuak Elías okilui Acab amo kiauiskia (1 Rey. 17:1). Xamo Elías ijkon okijto ijkuak amo okiauiaya; maski ualeua amo okiauiaya san kanaj chikuase metstli, ijkuakon xamo okachi ouejka. Uan amo san niman okiauik ijkuak Elías omotlapoui iuan Acab itech xiuitl eyi, porque achto itlaj opanok itech tepetl Carmelo (1 Rey. 18:18-45). Ken tikitaj, tlen okijto Jesús uan itlakpaikni itech Santiago 5:17, amo kitlajtolnamiki tlen kijtoa 1 Reyes 18:1.