Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
6-12 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | DEUTERONOMIO 33, 34
“Ma tikkauilikan Jehová ma techpaleui ika ichikaualis”
it-2-S pág. 99
Jesurún
Jehová ijkon okiluiaya altepetl Israel porque okitlakaitaya. Tlajtoli “Jesurún” itech Versión de los Setenta ika griego okitlajtolkopkej “akin niktlasojtla”. Tlajtoli “Jesurún” okinmilnamiktiaya israelitas ijkuak Jehová inmiuan okichi se tlajtolsenkaualistli, ik non, omonekiaya yetoskej yolkualmej (Deut. 33:5, 26; Is. 44:2). Itech Deuteronomio 32:15 kitekitiltia tlajtoli “Jesurún” pero kijtoua okse tlamantli porque israelitas amo okichijkej ijkon ken toTajtsin Dios okintokayoti, ayakmo okikauilijkej ma kinyekana, ayakmo okitlakamatiayaj uan amo omotlasojkamatkej porque ye okinmakixti.
rr-S pág. 120, recuadro
Jehová techpaleuia
Miak xiuitl ijkuak ayamo okatka Ezequiel, Moisés okijto Jehová uelis uan kineki kinpaleuis itekipanojkauan ika ichikaualis. Ye okijto: “ToTajtsin Dios nochipa mitsmaluia; ika imauan mitspaleuia” (Deut. 33:27). Ik non, uelis tikiluiskej Jehová ma techpaleui ijkuak sapanoua titlajyouiaj uan tikmachiliaj ayakmo titlaxikouaj. Ye techpaleuis, yetoskia ken techeualtis ika imauan uan yetoskia ken oksepa timoketsaskej (Ezeq. 37:10).
w11-S 15/9 pág. 19 párr. 16
“Ika miak yolchikawálistli matimotlelokah itech nin ojtli”
16 Ijkon ken Abrahán, Moisés amo okitak tlen Jehová okilui kichiuaskia. Ijkuak israelitas yikalakiskiaj itech tlali tlen ye okinmilui kimakaskia, okilui Moisés: “San uejka tikitas tlali pero amo ompa tiyetos itech tlali tlen nikinmakas israelitas”. ¿Tleka amo okinkauili Moisés uan Aarón ma kalakikan itech non tlali? Porque omosotlajkej uan amo okitlakaitakej Jehová ijkuak israelitas amo okitlakamatkej. Ye okilui Moisés: “Namejuan nanome amo otechtlakamatkej inmixpan israelitas ijkuak onankatkaj kanin omeyak atl ompa Meribá” (Deut. 32:51, 52). ¿Omoyolkoko Moisés uan oyolchichiak? Amo. Okinteochi nochtin israelitas uan saiktlami okijto: “¡Tipaki oh Israel! ¿Amikaj okse ken te, se altepetl tlen Jehová okimakixti, ye moescudo uan moespada?” (Deut. 33:29).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 418 párr. 1
Moisés
Moisés oixpoliuik ijkuak okipiaya 120 xiuitl. Biblia kijtoua ok otlachiaya uan ok chikauak okatka. Jehová okitokak kanin amikaj kimati (Deut. 34:5-7). Xamo ijkon okichi Jehová porque amo okinekiaya ma kiueyichiuakan kanin ye okitlali. Nesi Diablo okinekiaya itlalnakayo Moisés para oksekimej ijkon ma kichiuakan. Judas okatka imachtijka Jesucristo uan noijki okatka itlakpaikni, ye okijto: “Pero keman arcángel Miguel, omotekilmakatoka iwan diablo okimotlatlanilijtokah ikuerpo n Moisés, amo omixewi kiwijwikaltis. Yej san okili: ‘Ma Dios mamitstlaijyowilti’” (Jud. 9). Josué okinyekanaya israelitas ijkuak yikalakiskiaj itech tlali Canaán, achto ompa kalakiskiaj omoyolkokojkej 30 tonal porque oixpoliuik Moisés (Deut. 34:8).
13-19 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 1, 2
“¿Tlen moneki tikchiuaskej para kuali tiyetoskej?”
w13-S 15/1 pág. 8 párr. 7
Ximoyolchikaua Jehová mouan kajki
7 Tla tiknekij tiyetoskej tiyolchikauakej uan tikchiuaskej tlen Jehová kineki, moneki timomachtiskej uan tikchiuaskej tlen kijtoua iTlajtol. Ijkuak ayakmo okatka Moisés, Jehová okilui Josué: “Ximoyolchikaua, amo ximomojti uan xikchiua nochi tlanauatil tlen notekipanojka Moisés omitsmakak. [...] Nin amochtli itech Tlanauatil moneki amo keman tikkauas uan tonal uan youak moneki ichtakatsin tiktlajtoltis uan ijkon kuali tikchiuas nochi tlen itech ijkuilitok para ijkon kuali tias itech moojui uan ijkon timoyekanas ika ixtlamatilistli” (Jos. 1:7, 8). Josué okikak tlen Jehová okilui uan nochi okichi. Tla tejuan ijkon tikchiuaj, tiyetoskej tiyolchikauakej uan kuali tiktekichiuiliskej Jehová.
w13-S 15/1 pág. 11 párr. 20
Ximoyolchikaua Jehová mouan kajki
20 Oui tiktlakamatiskej Jehová porque miakej kichiuaj tlen amo kuali uan noijki titlajyouiaj. Pero amo tikatej toselti, touan kajki Jehová uan iKone akin kiyekana tlanechikol. Noijki itech nochi tlaltikpak tikatej kanaj siete millones tiiTlaixpantijkauan Jehová. Ik non, tinochtin ma titlaneltokakan uan ma titetlapouikan tlen toTajtsin Dios kichiuas, ma tikilnamikikan texto tlen otikitakej itech xiuitl 2013, ompa kijtoua: “Ximoyolchikaua uan ximochijchikaua. [...] Jehová moDios mouan kajki” (Jos. 1:9).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w04-S 1/12 pág. 9 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Josué
2:4, 5. ¿Tleka Rahab okinkajkayaj itlakeualuan tekiua ijkuak okintemojtoj tlakamej tlen otlachiatoj ialtepe? Maski uelis kimiktiskiaj Rahab, okinpaleui tlakamej tlen otlachiatoj ialtepe porque otlaneltokak itech Jehová. Ik non, amitlaj okinmilui itlakeualuan tekiua porque yejuan san okinekiayaj kitlajyouiltiskej ialtepe toTajtsin Dios (Mateo 7:6; 21:23-27; Juan 7:3-10). ToTajtsin Dios okijto Rahab okatka “yolchipawak” uan ijkon okiteititi porque oksekan okintitlanki itlakeualuan tekiua (Sant. 2:24-26).
20-26 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 3-5
“Jehová kinteochiua akinmej itech tlaneltokaj”
it-2-S pág. 121
Jordán
Aueyatl Jordán tlen kajki sur ik Galilea okatka uejkatlan kanaj se noso eyi metros uan ik patlauak kanaj 27 noso 30 metros. Pero ijkuak opeuaya primavera aueyatl Jordán omoskaltiaya, ik non, okatka uejkatlan uan patlauak (Jos. 3:15). Ijkuak oatemiaya non aueyatl tlen kajki ik kanin kajki altepetl Jericó altepetl Israel amo uelis panoskia: tlakamej siuamej uan konemej. Ijkuakon atl totoka omotlalouaya uan hasta axkan akinmej ompa maltiaj sekimej yokinuikak. Pero ijkuakon Jehová okiketsalti aueyatl uan ijkon opanokej israelitas (Jos. 3:14-17). Seki xiuitl satepan ijkon opanok ijkuak Elías okatka iuan Eliseo uan satepan ijkuak Eliseo okatka iselti (2 Rey. 2:7, 8, 13, 14).
w13-S 15/9 pág. 16 párr. 17
Tlen Jehová kijtoua kichiua ma tiyolpakikan
17 ¿Ken okachi titlaneltokaj itech Jehová ijkuak tikchiuaj seki tlamantli? Ma timokuayejyekokan tlen okinpanok israelitas ijkuak yokatkaj itech tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia. Jehová otlanauati teopixkej ma kiuikakan arca itech tlajtolsenkaualistli uan ma kalakikan itech aueyatl Jordán. Pero ijkuak ompa oajsitoj israelitas okitakej omoskalti aueyatl porque ijkuakon okatka primavera uan okiauiaya. ¿Tlen okichijkej? ¿Okijtojkej mokauaskiaj itempa aueyatl hasta ijkuak temoskia atl? Amo, otlaneltokakej itech Jehová uan okichijkej tlen ye okinmilui. ¿Tlen opanok? Biblia kijtoua: “Ijkuak teopixkej tlen okiuikayaj arca oajsitoj kanin aueyatl Jordán uan okalakej san niman, omoketski atl [...]. Teopixkej [...] omoketokaj kanin tlauaki itlajkotia aueyatl Jordán, ijkuak nochi altepetl okipanoui aueyatl” (Jos. 3:12-17). ¡Xamo sapanoua oyolpakej ijkuak okitakej omoketski atl! Okachi otlaneltokakej itech Jehová porque okichijkej tlen ye okinmilui.
w13-S 15/9 pág. 16 párr. 18
Tlen Jehová kijtoua kichiua ma tiyolpakikan
18 Axkan Jehová amo kichiua non milagros pero techteochiua porque itech titlaneltokaj. Ika iespíritu santo techmachtia ken titetlapouiskej iTekiuajkayo itech nochi tlaltikpak. Jesucristo akin iTlaixpantijka Jehová okinmilui imachtijkauan kinpaleuiskia. Ijkuak Jehová okiyoliti Jesús, ye okijto: “Xiakan xikinchiuakan nomachtijkauan itech nochi altepemej [...]. Uan xikmatokan nochipa namouan niyetos hasta itlamian tonalmej” (Mat. 28:19, 20, TNM). Miakej iTlaixpantijkauan Jehová tlen pinauaj yokitakej ken iespíritu santo yokinpaleui para kintlapouiskej akinmej amo kinmixmatij (xiktlajtolti Salmo 119:46; 2 Corintios 4:7).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w04-S 1/12 pág. 9 párr. 2
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Josué
5:14, 15. ¿Akin príncipe tlen kinyekana isoldados Jehová? Príncipe tlen okiyolchikauato Josué ijkuak kimoaxkatiskia tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia israelitas xamo ye “Tlájtoli”. Ijkuak ye okatka nikan tlaltikpak okitokayotijkej Jesucristo (Juan 1:1; Daniel 10:13). ¡Techyolchikaua tikmatiskej Jesús kipaleuijtok ialtepe toTajtsin Dios porque moteuia iuan amo kuali ejekamej!
27 DE SEPTIEMBRE-3 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 6, 7
“Amo ma tikchiuakan tlen amo techpaleuis”
w10-S 15/4 pág. 20 párr. 5
Amo ma tikitakan tlen amo techpaleuis
5 Miak xiuitl satepan se tlakatl tlen omotokayotiaya Acán okichi tlen amo kuali porque itlaj okitak. Ijkuak Totajtsin Dios okinnauati israelitas ma kimoaxkatikan Jericó, okinmilui tlen kipojpoloskiaj uan tlen amo porque seki tlamantli yetoskia para Jehová. Ye okinnejmachti: “Amo xiyetokan kanin kajki tlen pojpoliuis para amo nankinekiskej nankimokauiskej itlaj”. Pero Acán amo otetlakamatki, okiuikak miak tlamantli, ik non, ijkuak israelitas omoteuitoj iuan akinmej ochantiayaj altepetl Hai okintlanilijkej uan miakej okinmiktijkej. Satepan Acán okijto ijkuak okitak non tlamantli okinek uan okinuikak. Acán okitak tlen toTajtsin Dios kipojpoloskia uan okixnek, ik non, ye uan nochi ifamilia okinmixpolojkej (Jos. 6:18, 19; 7:1-26).
w97-S 15/8 pág. 28 párr. 2
¿Tleka amo ma tikchiuakan tlen amo kuali?
Moneki ijkon tikchiuaskej porque ijkon tokniuan yetoskej yolchipauakej ixpan Jehová. Ye se Dios chipauak uan santo, ik non, akinmej tikueyichiuaj moneki tiyetoskej tiyolchipauakej uan kuali iuan timouikaskej. Biblia kijtoua: “Kemi tepilwah tetlakitakeh, amo xikchijtinemikah tlan achto ononkichiwayah ijkuak ayamó ononkixmatiah Dios. Okachi kuali xinemikah non yolchipawakeh, porke Dios Akin onomechnotski, Ye yolchipawak. N tiotlajkuíloli kijtoa: ‘Xiyetokah nonyolchipawakeh, porke Ne niyolchipawak’” (1 Pedro 1:14-16). Akinmej kichiuaj tlen pitsotik noso okseki tlamantli non uelis kichiuas toTajtsin Dios ayakmo ma kinseli tokniuan tlen inmiuan monechikouaj pero amo ijkon panos tla san niman kiyektlaliaj tlen amo kuali kichiuaj (noijki xikita Josué capítulo 7).
w10-S 15/4 pág. 21 párr. 8
Amo ma tikitakan tlen amo techpaleuis
8 Akinmej tikchiuaj ken Cristo uelis tikchiuaskej tlen tikitaj uan tlen kineki totlalnakayo, ik non, Biblia techmachtia ma timomaluikan ika tlen tikitaj uan tiknekij tikchiuaskej (1 Cor. 9:25, 27; xiktlajtolti 1 Juan 2:15-17). Job okimatiaya ijkuak itlaj tikitaj satepan tiknekij tikchiuaskej, ik non, ye okijto: “Yonikijto amo nikitas tlen amo moneki, ik non, ¿ken uelis nikitas se ichpochtli uan nimokuayejyekos tlen amo kuali?” (Job 31:1). Ye amo okinek nion mokuayejyekos auilnemis iuan siuatl. Seki xiuitl satepan Jesús okiteititi amo ma timokuayejyekokan tlen pitsotik, ye okijto: “Nochi tlakatl non kelewia se siwatl non amo iaxka, kijtosneki yokimomekati itech iyolo” (Mat. 5:28).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w18.10 pág. 23 párr. 8, nota
Sekimej techtlajtlaniaj
Ma tikneltokakan Cristo techyekana
8 Noijki Jehová okinmilui israelitas amo itlaj ma kinchiuilikan akinmej ochantiayaj Jericó. Okinnauatijkej ma kiyaualokan altepetl se uelta sejse tonal uan ijkon okichijkej chikuase tonalmej. Saiktlami tonal okinnauatijkej ma kiyaualokan chikome uelta. Xamo sekimej soldados omokuayejyekojkej san omotonalpoloayaj. Pero Jehová okimatiaya tlen okichijtoka. Noijki israelitas okinpaleui ijkuak okichijkej ken okinnauatijkej uan okimoaxkatijkej altepetl. Non okinpaleui ma kipiakan chikauak intlaneltokilis. Noijki okinpaleui amo ma moteuikan iuan soldados tlen ochantiayaj ompa Jericó (Jos. 6:2-5; Heb. 11:30).
Akinmej momachtiaj kijtoaj okajsikej miak tlakuali. Nin kijtosneki amo okintlajyouiltijkej akinmej ochantiayaj Jericó porque amo otlanki intlakual. Jehová amo okinkauili israelitas ma kintlakixtilikan. Yejuan sapanoa otlatokayaj, ik non, israelitas totoka okimoaxkatijkej non altepetl porque okipiayaj miak tlakuali (Jos. 5:10-12).
4-10 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 8, 9
“¿Tlen techmachtia tlen okichijkej gabaonitas?”
it-1-S pág. 977 párr. 1
Gabaón
Gabaonitas uan Josué. Ijkuak okatka Josué, heveos ochantiayaj ompa Gabaón, non altepetl opouiaya itech chikome altepemej tlen omonekiaya kinpojpoloskiaj israelitas (Deut. 7:1, 2; Jos. 9:3-7). Gabaonitas noijki okinmixmatiayaj ken amorreos, ika non tlajtoli ualeua noijki ijkon okinmiluiayaj nochtin akinmej ochantiayaj Canaán (2 Sam. 21:2; noijki xikita Gén. 10:15-18; 15:16). Pero nochtin akinmej ochantiayaj Canaán san gabaonitas okajsikamatkej, maski okinpiayaj miakej soldados uan inmialtepe okatka ueyi, amo kintlaniliskiaj israelitas porque Jehová okinpaleuiaya. Nesi, ik non, ijkuak toTajtsin Dios okinpojpolo akinmej ochantiayaj Jericó uan Hai, gabaonitas uan akinmej okinyekanayaj eyi altepemej: Kefirá, Beerot uan Quiryat-jearim (Jos. 9:17), okintitlankej sekimej tlakamej ompa Guilgal kanin okatka Josué para ma kinmiluikan amo inmiuan ma moteuikan. Gabaonitas omotlakentijkej ika intlaken uan inkakuan tlen yotlajtlanki, kanin okiuikayaj invino okatka tsomonki uan pan tlen okiuikayaj yokatka tlakuauak. Okiteititijkej inmialtepe okatka sapanoua uejka uan okiteititijkej amo opouiayaj iuan altepemej tlen okinmaxkatijtokaj. Okajsikamatkej Jehová sapanoua chikauak porque okimatkej tlen okinchiuili egipcios uan tekiuajkej Sehón uan Og. Pero okatkaj ixtlamatkej porque amo okijtojkej tlen okipanok Jericó uan Hai porque tla achto yokiskaj itech “inmialtepe tlen sapanoua uejka” ayamo non kimatiskiaj. Akinmej okinyekanayaj israelitas okitakej melauak tlen okijtojkej uan inmiuan omokajkej kinkauaskiaj ma yoltokan (Jos. 9:3-15).
w11-S 15/11 pág. 8 párr. 14
Amo san tejuan ma timokuayejyekokan itlaj uelis tikchiuaskej
14 Tinochtin titlajtlakolejkej, ik non, hasta tlayekankej moneki kitemoskej ma kinyekana Jehová ijkuak itlaj kinekij kipejpenaskej. Ma timokuayejyekokan tlen okichi Josué akin okipatkayoti Moisés uan akinmej otlayekanayaj itech Israel, ijkuak Gabaonitas okinmitatoj ayakmo inmiuan ma moteuikan. Omotlakentijkej para ma mota uejka okatka inmialtepe. Josué uan akinmej okipaleuiayaj amo okitlajtlanijkej tlen kichiuaskiaj, yejuan okinmiluijkej amo kinteuiskiaj. Maski Jehová okitak kuali tlen okipejpenkej, okinek ma moijkuilo itech Biblia tlen okichijkej para kiteititis amo okitemojkej ma kinyekana (Jos. 9:3-6, 14, 15).
w04-S 15/10 pág. 18 párr. 14
Xio itech okseki altepemej
14 Ijkuak sekimej okintitlankej kanin okatkaj israelitas okijtojkej: “Timotlakeualuan uan otiualajkej maski toaltepe sapanoua uejka mokaua porque otikmatkej itech Jehová moDios” (Josué 9:3-9). Intlaken uan intlakual tlen okiuikayaj omotaya sapanoua uejka inmialtepe pero amo melauak porque ik kanin okatka Guilgal, Gabaón okatka kanaj 30 kilómetros. Okinneltokilijkej Josué uan akinmej okinpaleuiayaj, ik non, okinmiluijkej amo kinteuiskiaj akinmej ochantiayaj inmialtepe uan okseki altepemej tlen ik ompa okatkaj. ¿Otlakajkayajkej Gabaonitas para amitlaj ma kinchiuilikan? Amo. Tlen yejuan okijtojkej okiteititijkej okinekiayaj Jehová ma kinseli. Ye okinkauili ma kiuikakan kuauitl uan ma kikixtikan atl para nochtin israelitas uan noijki para ialtar Jehová, ik non, kisasakaskiaj kuauitl tlen israelitas kitekitiltiskiaj itech altar (Josué 9:11-27). Gabaonitas nochipa okichijkej non uan ijkon okitekichiuilijkej Jehová. Xamo yejuan opouiayaj iuan tlen okinmiluiayaj netineos, yejuan omokopkej tlen okinuikakej Babilonia uan yejuan otlapaleuijkej ijkuak okiyektlalijkej teokali (Esdras 2:1, 2, 43-54; 8:20). Ma tikchiuakan ijkon ken yejuan uan ma timochijchikauakan timouikaskej iuan toTajtsin Dios uan ma tikchiuakan okseki tlamantli tlen kiueyichiuas Jehová maski oksekimej kitaskej amitlaj ipati.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 506
Ikaj okipilouayaj
Jehová okinnauati israelitas tlen otemiktiayaj omonekiaya kinpiloskej itech se kuauitl, ijkon okiteititiaya toTajtsin Dios okichiuaya ma tlajyouikan. Ijkon okinchiuiliayaj para miakej ma kinmitakan uan ijkon amo kinekiskiaj kichiuaskej ken yejuan. Pero omonekiaya kitokaskej innakayo ijkuak ayamo tlayoua, tla mokauaskiaj nochi se youali yetoskia ken kijtlakoskiaj tlali tlen Jehová okinmakak israelitas (Deut. 21:22, 23). Israelitas okitlakamatkej non tlanauatil maski akinmej okinmiktiayaj amo okatkaj israelitas (Jos. 8:29; 10:26, 27).
11-17 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 10, 11
“Jehová otlateui para kinmakixtis israelitas”
it-1-S pág. 55
Adoni-zédek
Ye otlanauatiaya itech altepetl Jerusalén, ijkuakon israelitas okimoaxkatijkej tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia. Adoni-zédek omotlapoui iuan oksekimej tekiuajkej tlen okatkaj ik oeste Jordán para amo kinkauiliskiaj ma panokan isoldados Josué (Jos. 9:1-3). Pero heveos tlen ochantiayaj Gabaón omotlapouijkej iuan Josué para amo ma kinteuikan. Adoni-zédek uan oksekimej naui tekiuajkej amorreos okiyaualojkej altepetl Gabaón uan opejkej inmiuan moteuiaj. Tetlajtlachialti ken Josué okinmakixti gabaonitas, okintlanili non naui tekiuajkej tlen ocholojkej altepetl Maquedá uan okinkitskitoj itech se cueva. Josué okimikti Adoni-zédek uan naui tekiuajkej inmixpan isoldados uan okinpilo itech kuauitl. Satepan okintlamotlatoj itech cueva uan ompa omokajkej (Jos. 10:1-27).
it-1-S pág. 1038
Tesiuitl
Jehová okitekitilti tesiuitl. Ualeua Jehová okichi ma uetsi tesiuitl para kichiuas tlen okijto uan kiteititis ichikaualis (Sal. 148:1, 8; Is. 30:30). Okatka chikome chauistli tlen ouetski itech altepetl Egipto, non tesiuitl okijtlako tlen okitokakej, kuajmej uan okinmixpolo tlakamej uan yolkamej tlen okatkaj kanin otlatokayaj. Ompa Gosén kanin ochantiayaj israelitas amo ouetski tesiuitl (Éx. 9:18-26; Sal. 78:47, 48; 105:32, 33). Satepan ijkuak yokatkaj itech tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia, Josué okinpaleuitoj gabaonitas porque makuili tekiuajkej amorreos okinekiayaj kinteuiskej. Ijkuakon Jehová okichi ma uetsi tesiuitl, ijkuak israelitas okinteuitoj, tesiuitl okachi miakej okinmikti (Jos. 10:3-7, 11).
w04-S 1/12 pág. 11 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Josué
10:13 ¿Ken ueli ijkon opanok? ¿Onka itlaj tlen amo uelis kichiuas Jehová akin okichijchi iluikak uan tlaltikpak? (Génesis 18:14). Ye uelis kichiuas amo ma molini tlaltikpak, ijkon ikaj kita tonal uan metstli amo moliniaj. Ye uelis kichiuas tlaltikpak ma molinijto ken nochipa san uelis kichiuas ma tonato uan metstli ma petlanto. Maski amo tikmatij ken melauak otlapanok, kema tikmatij ayakmo keman ijkon opanok ken ijkuak okatka Josué (Josué 10:14).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w09-S 15/3 pág. 32 párr. 5
Sekimej techtlajtlaniaj
Maski itech Biblia kijtoua intoka seki amochmej, non amo kijtosneki toTajtsin Dios okijto noijki ma kijkuilokan. Tikneltokaj Biblia kipia nochi iTlajtol toTajtsin Dios uan nochipa yetos (Is. 40:8). Jehová okinek ma kijkuilokan 66 amochmej tlen kajki itech Biblia uan ye okinek hasta axkan ma tikpiakan para ma techpaleui ‘matikmatikan kenijki tikchiwaskej nochi tlan kuali’ (2 Tim. 3:16, 17).
18-24 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 12-14
“Ika nochi toyolo nochipa ma tikchiuakan tlen Jehová techiluia”
w04-S 1/12 pág. 12 párr. 2
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Josué
14:10-13. Maski Caleb okipiaya 85 xiuitl, okijto ma kititlanikan altepetl Hebrón para kinkixtiskiaj anaquim. Yejuan okatkaj sapanoua uejkapantikej. Jehová okipaleui Caleb uan ijkon okimoaxkati non altepetl. Satepan ompa uelis mopaleuiskiaj israelitas (Josué 15:13-19; 21:11-13). Tlen okichi Caleb techmachtia ma tikchiuakan tekitl tlen ialtepe Jehová techmaka maski ualeua oui.
w06-S 1/10 pág. 18 párr. 11
Tiyetoskej tiyolchikauakej tla titlaneltokaj itech Jehová uan tiktlakamatij
11 Ijkuak tipeuaj titlaneltokaj itech toTajtsin Dios, satepan okachi uelis titlaneltokaskej ijkuak tikitaj ken techpaleuia tikchiuaskej ken Cristo, ijkuak tikitaj ken Jehová technankilia ijkuak tiktlatlaujtiaj uan tikitaj ken techyekana (Salmo 34:8; 1 Juan 5:14, 15). Josué uan Caleb otlaneltokakej itech Jehová ijkuak okitakej ken okinpaleui (Josué 23:14). Ma timokuayejyekokan nin: otlaxikojkej 40 xiuitl ijkuak okatkaj kanin tlauaki ijkon ken Jehová okinmilui (Números 14:27-30; 32:11, 12). Satepan okimoaxkatijtokaj altepetl Canaán uan ouejkajkej chikuase xiuitl. Satepan uelis yoltoskiaj miak xiuitl, amo mokokoskiaj uan noijki uelis yolpakiskiaj porque yokipiayaj intlal. ¡Jehová sapanoua kinteochiua akinmej kitekichiuiliaj ika nochi inyolo uan yolchikauakej! (Josué 14:6, 9-14; 19:49, 50; 24:29).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-1-S pág. 1054
Guebal, Guebalitas
Jehová okijto “tlali kanin ochantiayaj Guebalitas” noijki omonekiaya kimoaxkatiskiaj israelitas ijkuakon okatka Josué (Jos. 13:1-5). Miakej ixtlamatkej kijtouaj motlajtolnamiki tlen ijkuilitok itech iTlajtol toTajtsin Dios porque altepetl Guebal okatka ik norte Israel kanaj 100 kilómetros kanin okatka Dan ik norte uan nesi non altepetl amo keman okimoaxkatijkej israelitas. Sekimej ixtlamatkej kijtouaj xamo tlen ijkuilitok itech non texto okipatlakej uan kijtouaj ompa achto okijtouayaj “tlali tlen kajki ik kanin kajki Líbano” noso ‘hasta kanin monamiki intlal Guebalitas’. Pero ma tikilnamikikan tlen ijkuilitok itech Josué 13:2-7, non Jehová kichiuaskia tla israelitas kichiuaskiaj tlen ye okinmilui. Pero yejuan amo okitlakamatkej, ik non, amo okimoaxkatijkej altepetl Guebal (noijki xikita Jos. 23:12, 13).
25-31 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOSUÉ 15-17
“Ma tikpatioitakan tlen Jehová techiluia kichiuas”
it-1-S pág. 1112
Hebrón
Ijkuak israelitas oyajkej ik sur Canaán okinmixpolojkej akinmej ochantiayaj Hebrón uan akin ompa otlanauatiaya (xamo ye tlen okipatkayoti Hoham) (Jos. 10:36, 37). Maski israelitas okatkaj okachi chikauakej uan amo cananeos, tlali tlen okimoaxkatijkej amo san niman okinkajtiajkej soldados para amo oksepa kinkixtiliskiaj. Ijkuak israelitas omoteuijtokaj oksekan, tlakamej anaquim oksepa ochantitoj Hebrón, ik non, satepan Caleb (noso ikoneuan Judá tlen okinyekanaya Caleb) oksepa okinkixtili non altepetl (Jos. 11:21-23; 14:12-15; 15:13, 14; Juec. 1:10). Altepetl Hebrón okimakakej Caleb, ye opouiaya itech itribu Judá. Satepan non altepetl okichijkej ompa ma mopaleuitij israelitas uan okitokayotijkej altepetl santo. Itech non altepetl noijki okatkaj teopixkej. Pero kanin otlatokayaj ompa altepetl Hebrón uan ialtepetsitsiuan okikauilijkej Caleb (Jos. 14:13, 14; 20:7; 21:9-13).
it-2-S pág. 1148
Ikaj okichiualtiayaj ma tekipano
Yiuejkika akinmej ochantiayaj itech altepemej tlen okinmaxkatiayaj, okinchiualtiayaj ma tekipanokan (heb. mas) (Deut. 20:11; Jos. 16:10; 17:13; Est. 10:1; Is. 31:8; Lam. 1:1). Egipcios sapanoua okinchiualtijkej ma tekipanokan israelitas uan okichijchijkej altepemej Pitom uan Raamsés para ompa kitlatiskiaj tlen kikuaskia faraón uan okseki tlamantli (Éx. 1:11-14). Satepan ijkuak israelitas yokatkaj itech tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia amo okitlakamatkej porque amo okinpojpolojkej nochtin cananeos ijkon ken ye okinmilui, okinchijkej intlakeualuan uan okichiualtijkej ma tekipanokan. Ken ijkon okichijkej, opejkej kichiuaj ken cananeos uan okinueyichijkej teotsitsintin (Jos. 16:10; Juec. 1:28; 2:3, 11, 12). Ijkuak okatka tekiua Salomón noijki okinchi intlakeualuan cananeos: amorreos, hititas, perizitas, heveos uan jebuseos para kintekipanoltis (1 Rey. 9:20, 21).
it-1-S pág. 408 párr. 4
Canaán
Maski israelitas amo okinmixpolojkej miakej cananeos nion amo okinchiualtijkej ma yetokan intlakeualuan, ok uelis tikijtoskej Jehová okinmakak nochi tlali tlen ye okinmilui kinmakaskia iuejkatatajuan israelitas, okichi kuali ma yetokan uan okichi nochi tlen ye okinmilui kichiuaskia (Jos. 21:43-45). Akinmej ik ompa ochantiayaj uan okinkokoliayaj israelitas omomojtiayaj, ik non, israelitas kuali okatkaj uan amitlaj okinmomojti. Jehová okijto yolik kinkixtiskiaj cananeos itech inmialtepe para amo momiaktiliskiaj tekuanimej (Éx. 23:29, 30; Deut. 7:22). Maski cananeos okipiayaj kuali carros tlen innajnakastlan okipiaya tepostli tlen otlatekia uan okintlanilijkej israelitas, non amo kijtosneki Jehová amo okichi nochi tlen okinmilui kichiuaskia (Jos. 17:16-18; Juec. 4:13). Biblia kijtoua ualeua israelitas okintlanilijkej porque amo okichijkej tlen Jehová okinmilui (Núm. 14:44, 45; Jos. 7:1-12).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w15-S 15/7 pág. 32
¿Otikmatiaya?
¿Altepetl Israel okatka kuajtlan ijkon ken kijtoua Biblia?
BIBLIA kijtoua itech tlali tlen Jehová okinmakak israelitas okatka kuajyo (1 Rey. 10:27; Jos. 17:15, 18). Pero axkan ayakmo onka miak kuauitl uan sekimej motlajtlaniaj kox melauak tlen kijtoua Biblia.
Amochtli Life in Biblical Israel (Ken otlakatka yiuejkika itech Israel) kijtoua “yiuejkika itech Israel okatka okachi kuajyo uan amo ken axkan”. Itech tepeyo omoskaltiaya kuauitl tlen itoka pino de Alepo (Pinus halepensis), coscoja de Palestina (Quercus calliprinos), terebinto (Pistacia palaestina). Uan kanin kitokayotiaj Sefelá, non mokaua itlajkotia tepeyo uan itempa mar Mediterráneo, ompa okatka miak kuajmej tlen kinmixmatij ken sicómoros (Ficus sycomorus).
Amochtli Plants of the Bible (Xiuitl tlen kijtoua Biblia) kijtoua itech seki ialtepetsitsiuan Israel ayakmo kuajyo. ¿Tleka ijkon opanok? Amochtli kijtoua yolik ijkon opanotia, ompa kijtoua: “Tlakamej yokintsontekej kuajmej para kipiaskej kanin tlatokaskej uan kipiaskej sakatl, kipiaskej kuauitl tlen ika kalchiuaskej uan tlen ika tlatlatiskej”.