Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
3-9 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 15, 16
“¡Sapanoua teyolkoko ijkuak ikaj tekajkayaua!”
Jehová okimakak miak chikaualistli Sansón
Satepan, filisteos omotlapouitoj iuan inovia Sansón tlen omotokayotiaya Dalila uan okiluijkej: “Timitsmakaskej miak platajtomin tla tiktlajtlanis Sansón tleka sapanoa chikauak. Tiknekij tikitskiskej uan tiktsakuaskej”. Dalila okinekiaya tomin, ik non, okinmilui kinpaleuiskia. Sansón amo okiluiaya Dalila tleka okatka sapanoa chikauak. Pero Dalila sapanoa okikuejso, ik non, Sansón okilui: “Amo keman nechtekiliaj notsonkal porque ninazareo. Nikpolos nochikaualis tla nechtekiliskej notsonkal”. Amo kuali okichi Sansón ijkuak ijkon okilui Dalila, ¿melauak?
w05-S 15/1 pág. 27 párr. 4.
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Jueces
14:16, 17; 16:16. Tla ikaj san tikiluijtokej itlaj ma kichiua noso itlaj ma kijto uan hasta tichokaj para ma kichiua, non uelis kichiuas ayakmo touan ma mouika (Proverbios 19:13; 21:19).
w12-S 15/4 págs. 11, 12; párrs. 15, 16
Axkan miakej mokajkayauaj
15 ¿Tlen moneki kichiuaskej akinmej yomonamiktijkej para amo mokajkayauaskej? Biblia kijtoua: “Xiyolpaki iuan siuatl [noso tlakatl] akin iuan otimonamikti itech motelpokayo”. Noijki kijtoua: “Xiyolpaki nochipa iuan mosiua [noso monamik]” (Prov. 5:18; Ecl. 9:9). Maski panos xiuitl moneki san sekan yetoskej, mopaleuiskej uan moyolchikauaskej. Non kijtosneki moneki kitaskej tlen kitekipachoua isiua noso inamik, majxiliskej para san sekan yetoskej uan mochijchikauaskej para kuali mouikaskej. Moneki mochijchikauaskej nochipa motlasojtlaskej uan mouikaskej iuan Jehová. Uelis ijkon kichiuaskej tla san sekan momachtiaj, tetlapouiaj uan kiluiaj Jehová ma kinpaleui.
NOCHIPA MA TIKTLAKAMATIKAN JEHOVÁ
16 Sekimej tokniuan tlajtlakolchiuaj uan moneki kinyektlaliskej “para mamochikawa intlaneltokalis inawak Dios” (Tito 1:13). Pero oksekimej moneki kinkixtiskej itech tlanechikol. Non kinpaleuia ma yeknemikan uan oksepa kuali ma mouikakan iuan Jehová (Heb. 12:11). Pero ¿tla okikixtijkej itech tlanechikol se tofamiliar noso se toyolikni? Ijkuakon tikteititiskej kox tiktlakamatij Jehová. Ye kitas tla amo timouikaj iuan akinmej okinkixtijkej itech tlanechikol (xiktlajtolti 1 Corintios 5:11-13).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/3 pág. 27 párr. 6
Jehová okipaleui Sansón ma kichiua miak tlamantli
Sansón omokauato ompa Gaza ikalijtik se siuatl tlen oauilnemiaya, ijkon okichi porque okinekiaya moteuis iuan filisteos, yejuan okixnamikiaya toTajtsin Dios. Sansón amo okinekiaya auilnemis pero omonekiaya kitemos kanin kochis non youak, ik non, omokauato ikalijtik non siuatl tlen oauilnemiaya. Tlajko youak okinkixti ome itlaketsaluan puertas uan okinuikak itech tepetl tlen okatka ik altepetl Hebrón tlen omokauaya kanaj 60 kilómetros. Sansón ijkon okichi porque Jehová okipaleui (Jueces 16:1-3).
10-16 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 17-19
“Techpanoua tlen amo kuali tla amo tiktlakamatij toTajtsin Dios”
it-2-S pág. 398
Miqueas
1. Ialtepe okatka Efraín. Miqueas amo okitlakamatki tlen okijtouaya tlanauatil chikueyi (Éx 20:15), okichtekili inantsin 1,100 platatomin. Ijkuak okijto tlen okichi, inantsin okijto: “Nin platatomin nikmakas Jehová. Ika nin tomin nikneki ma mitschiuilikan se teotsin uan se estatua de plata. Axkan nin platatomin moaxka”. Satepan okiuikili 200 patlatomin se tlakatl tlen otekipanouaya ika plata uan ye okichi “se teotsin uan se estatua de plata” uan okiuikakej ikalijtik Miqueas. Ye ikalijtik okipiaya miak teotsitsintin, okichi se tsotsoli tlen okiluiayaj efod, se terafim uan okinauati se ikone ma yeto inteopixki. Omokuayejyekouaya ijkon kiueyichiuaskia Jehová pero non okatka se ueyi tlajtlakoli porque Jehová otlanauati amo ma kinueyichiuakan teotsitsintin (Éx 20:4-6), Miqueas ayakmo oyaya kanin okatka tabernáculo uan kanin okatka teopixki ijkon ken Jehová otlanauati (Juec. 17:1-6; Deut. 12:1-14). Satepan Miqueas okiuikak ikalijtik Jonatán, ye okatka iuejkaixui Guersom uan ye okatka ikone Moisés, Miqueas okilui non telpochtli levita ma yeto iteopixki (Juec. 18:4, 30). Miqueas kuali omomachiliaya, maski amo melauak, ik non, okijto: “Axkan nikmati Jehová nechteochiuas” (Juec. 17:7-13). Pero Jonatán amo okatka iuejkaixui Aarón, ik non, amo uelis yetoskia teopixki uan ijkon okichi okachi ma tlajtlakolchiua Miqueas (Núm. 3:10).
it-2-S pág. 399 párr. 1
Miqueas
Satepan Miqueas uan miakej tlakamej okinekiayaj kinmajsitiuij akinmej opouiayaj itech itribu Dan. Ijkuak okinmajsitoj nonmej tlakamej okitlajtlanijkej Miqueas tlen okipanouaya, ye okinmilui: “Namejuan onankiuikakej noteotsitsinuan uan noijki onankiuikakej noteopixki. Ayakmo itlaj nikpia”. Nonmej tlakamej okiluijkej Miqueas ayakmo ma kintoka nion ma kintsajtsili, tlamo uelis kinteuiskiaj. Miqueas okitak yejuan okatkaj okachi chikauakej, ik non, ye uan tlakamej tlen iuan oyayaj omokopkej inkalijtik (Juec. 18:22-26). Satepan nonmej tlakamej tlen opouiayaj itech itribu Dan okimoaxkatijkej uan okitlatijkej altepetl Lais uan ompa okichijkej ialtepe uan okitokayotijkej Dan. Jonatán uan ikoneuan okatka inteopixkej tlen opouiaya itech itribu Dan, uan “yejuan ompa okitlalijkej teotsin tlen okichijchiuilijkej Miqueas. Uan ompa okatka non teotsin ijkuak iteokal [itabernáculo] akin melauak toTajtsin Dios okatka ompa Siló” (Juec. 18:27-31).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
Se tlajtolkuepalistli tlen amo oui moajsikamati
6 Axkan onka miak tlamantli tlen techititia itoka toTajtsin Dios moneki ma yeto itech Biblia. Itech Traducción del Nuevo Mundo tlen okiski itech xiuitl 2013, itoka toTajtsin Dios ijkuilitok 7,216 veces, kijtosneki axkan chikuase uelta okachi ijkuilitok. (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) ¿Tleka? Achto makuili uelta okitlalijkej itoka toTajtsin Dios pampa itech rollos tlen okinmajsikej itech mar Muerto uits itoka toTajtsin Dios, ninmej rollos yikin otechkauilijkej ma tikinmitakan. (Xikita tlajtoli tlen kiualika tlakxitlan.) Uan chikuase uelta okitlalijkej pampa satepan kuali omomachtijkej rollos tlen yiuejkika okijkuilojkej.
17-23 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JUECES 20, 21
“Nochipa ma tiktlatlaujtikan Jehová ma techyekana”
w11-S 15/9 pág. 32 párr. 2
¿Tikchiuas ijkon ken Finehás ijkuak itlaj amo kuali panos?
Se tonal tlakamej tlen ochantiayaj Guibeah tlen opouiayaj itech itribu Benjamín okipijpinatijkej uan okimiktijkej isiua se levita. Ik non, okseki tribus okinekiayaj moteuiskej iuan nonmej tlakamej tlen opouiaya itech itribu Benjamín (Juec. 20:1-11). Maski okiluijkej Jehová ma kinpaleui, amo otlatlankej uan miakej okinmixpolojkej (Juec. 20:14-25). ¿Omokuayejyekojkej amo okinkakili Jehová uan amitlaj okinekiaya kinchiuilis akinmej otlajtlakolchijkej?
w11-S 15/9 pág. 32 párr. 4
¿Tikchiuas ijkon ken Finehás ijkuak itlaj amo kuali panos?
¿Tlen kinmachtia tlayekankej ijkuak itlaj amo kuali panoua itech tlanechikol? Amo ximosotlauakan tla itlaj amo san niman ueli nankiyektlaliaj maski nanmochijchikauaj uan nanmotlatlaujtiaj. Xikilnamikikan tlen okijto Jesús: “Xiktlajtlanilikah Dios, iwa Ye nomechmakas; xiktemokah, iwa nonkajsiskeh; xitlakakalatsakah, iwa nomechtlatlapoliskeh” (Luc. 11:9). Xamo nankitaj amo san niman nanmechnankilia Jehová pero ye kimati keman namechnankilis.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w14-S 1/5 pág. 11 párrs. 4-6
¿Otikmatiaya?
¿Yiuejkika ken otlateuiayaj ika matemekatl?
David okimikti Goliat ika se matemekatl. Xamo ye omomachti kitekitiltis imatemeka ijkuak okinmaluiaya ichkauan (1 Samuel 17:40-50).
Yiuejkika egipcios uan asirios okitlalijkej itech tepamitl ken okitekitiltiayaj matemekatl. Okichiuayaj ika tsotsoli noso kuetlaxtli, okipiaya ome imekayo. Akin okitekitiltiaya non matemekatl okitlaliaya itech tsotsoli noso kuetlaxtli, tetl tlen okipiaya 5 noso 8 centímetros ik ueyak uan etik okipiaya kanaj 250 gramos. Satepan okikitskiaya ipan ome imekayo uan ipan itsonteko okimalakachouaya uan okikajkauaya se imekayo, ijkon uejka okitlamotlaya tetl uan oajsiaya kanin okinekiaya.
Ompa Oriente Medio okinmajsikej tetl tlen okitekitiltiaya para tlateuiskej. Akin okimatiaya tlateuis san niman itech se hora okajxitiaya kanaj 160 noso 240 kilómetros. Amo tikmati kox matemekatl noijki uejka okitlamotlaya tetl ijkon ken arco uejka okitlamotlaya flecha pero kema uelis ikaj kimiktiskia (Jueces 20:16).
24-30 DE ENERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | RUT 1, 2
“Nochipa ma titetlasojtlakan ika nochi toyolo”
Ma tikchiuakan ken akinmej mouikaj iuan Jehová
5 Tla Rut mokuepaskia Moab, uelis chantiskia iuan ikalchanejkauan akinmej kuali kimaluiskiaj. Uan noijki chantiskia kanin oneski uan tlajtoskia ken okimachtijkej. Uan Noemí amo okilui noijki ijkon uelis yetoskia itech ueyi altepetl Israel. Noijki Noemí okilui amo uelis kipaleuiskia ma kipia inamik uan ikalchanejkauan. Ik non, Noemí okilui Rut ma mokuepa ikalijtik. Ken yotikitakej, Orpá kema omokuepki ialtepe uan iuan iteotsitsiuan (Rut 1:9-15). Pero Rut amo okinek mokuepas ialtepe nion kinueyichiuas teotsitsintin.
Ma tikchiuakan ken akinmej mouikaj iuan Jehová
6 Uelis Rut okimatki itech Jehová pampa inamik noso Noemí okitlapouijkej. Okimatki Jehová amo ken teotsitsintin tlen okinueyichiuayaj itech Moab. Ye okitlasojtlak Jehová uan okajsikamatki omonekiaya ma kitlasojtla uan ma kiueyichiua. Ik non, kuali okipejpenki tlen kichiuas. Ye okilui Noemí: “Moaltepe yetos noaltepe, uan moDios yetos noDios” (Rut 1:16). Melauak techyolpaktia tikitaskej ken Rut sapanoa okitlasojtlaya Noemí. Pero okachi techyolpaktia tikitaskej ken Rut sapanoa okitlasojtlaya Jehová. Ik non, se israelita tlen omotokayotiaya Boaz okilui Rut kuali tlen okichi pampa okitemo tlapaleuilistli itech toTajtsin Dios (xiktlajtolti Rut 2:12). Tlen Boaz okijto techilnamiktia tlen kichiua se piotsin, ye kalaki itlampa iajasuan inantsin pampa ma kimalui (Salmo 36:7; 91:1-4). Uan non tlen okichi Rut. Ye okitemo itlasojtlalis Jehová uan noijki ma kimalui, uan toTajtsin Dios okiteochi pampa itech otlaneltokak. Rut amo keman omoyolkoko pampa tlen okipejpenki.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”
8 Noemí uan Elimélec ochantiayaj ompa Judá uan okinpiaya ome inkoneuan. Pero ompa sapanoua otlaapistik uan ochantitoj itech okse altepetl tlen omotokayotiaya Moab. Ijkuak ompa okatkaj, oixpoliuik Elimélec uan Noemí san omoka iuan ome ikoneuan. Satepan telpokamej omonamiktijkej iuan siuamej tlen ompa ochantiayaj. Se omotokayotiaya Rut uan okse Orpá. Ijkuak opanok kanaj majtlaktli xiuitl tlakamej oixpolikej pero amo okinpixkej inkoneuan (Rut 1:1-5). Nonmej siuamej sapanoua omoyolkokojkej. ¿Tlen kichiuaskiaj? Rut uan Orpá uelis oksepa monamiktiskiaj. Noemí yokipiaya miak xiuitl. ¿Akin kimaluiskia? Sapanoua omoyolkokouaya, ik non, okijto ayakmo ma kinotsakan Noemí. Okinekiaya ma kinotsakan Mara porque okineltokaya toTajtsin Dios okitlajyouilti. Ken okipanok miak tlamantli, omokopki ompa Belén uan Rut iuan oyajki (Rut 1:7, 18-20).
31 DE ENERO-6 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | RUT 3, 4
“Nochipa xikchiua tlen kuali ixpan Jehová uan inmixpan oksekimej”
w12-S 1/10 pág. 22 párr. 4
Se siuatl yolkuali
Boaz kualtsin okitlapoui Rut uan okilui: “Jehová ma mitsteochiua nochpoch. Achto sapanoua otitetlasojtlak uan axkan okachi titetlasojtla porque amo otikpejpenki se telpochtli tlen kipia miak tomin noso tlen amo kipia tomin (Rut 3:10). Tlajtoli: “Achto sapanoua otitetlasojtlak”, kijtosneki Rut okitlasojtlak Noemí, iuan oyajki altepetl Israel uan okimalui. Tlajtoli: “Axkan okachi titetlasojtla” ye nin; Boaz okajsikamatiaya Rut uelis kitemoskia se inamik tlen okachi telpochtli uan tlen okipiaya miak tomin noso akin amo okipiaya tomin. Pero Rut amo san okinek kipaleuis Noemí, noijki okipaleui akin okatka inamik Noemí, kijtosneki okinekiaya nochipa ma moilnamiki itech ialtepe akin okatka inamik Noemí. Ik non, Boaz sapanoua okitlajtlachialti tlen okichi Rut.
Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”
11 Rut omotijtixito itlal se tlakatl tlen omotokayotiaya Boaz. Sapanoua okitlajtlachialti ijkuak okitak Rut sapanoua okitlasojtlaya imonna. Ik non, Boaz omonamikti iuan Rut uan okiko tlali tlen okatka inmiaxka ifamilia Noemí uan uelis kimokauiskiaj ikoneuan Rut (Rut 4:9-13). Satepan okipixkej se inkone tlen okitokayotijkej Obed uan ye omochi ikoltsin tekiua David (Rut 4:17).
12 Ma timokuayejyekokan ken omomachili ijkuak okinapalo noso okinauatekik ixuitsin. Sapanoua oyolpakik uan ika nochi iyolo okitlasojkamatili Jehová. Pero Noemí uan Rut okachi yolpakiskej ijkuak toTajtsin Dios kinyolitis uan kimatiskej Mesías Jesucristo, tlen omoijto yetoskia, omochi iuejkaixui Obed.
w12-S 1/10 pág. 24 párr. 2
Se siuatl yolkuali
Boaz omonamikti iuan Rut uan Biblia kijtoua “Jehová okipaleui ma kipia se konetl”. Siuamej tlen ochantiayaj Belén okijtojkej kuali okipanotoka Noemí uan okiluijkej kuali tlen okichijtoka Rut uan okiluijkej sapanoua okipaleui tlen amo uelis kipaleuiskiaj chikome itelpokauan. Biblia kijtoua satepan David omochi ixui Obed (Rut 4:11-22). Uan Jesucristo omochi iuejkaixui David (Mateo 1:1).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 1/3 pág. 29 párr. 3
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Rut
4:6 ¿Tleka yiuejkika ijkuak se familiar okikouaya se tlali amo omopaleuiaya? Yiuejkika tla se israelita ayakmo itlaj okipiaya uan okinemakaya itlal, ifamiliar uelis kikouiliskia pero omonekiaya kitlaxtlauas san keski xiuitl opoliuiaya hasta ajsiskia Jubileo (Levítico 25:25-27). Pero non kichiuaskia ayakmo ma kipia miak ipati nochi tlen okipiaya. Noijki, tla Rut kipiaskia se ikone, ye kimokauiskia non tlali uan amo ifamilia akin okiko non tlali.
7-13 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 SAMUEL 1, 2
“Xikilui Jehová nochi tlen tikmachilia”
Ma tikkauilikan Jehová ma techyolseui
6 Timoyolseuiskej tla nochipa timotlatlaujtiaj. Ana ouejkauaya omotlapouiaya iuan Jehová (1 Sam. 1:12). Tejuan noijki uelis tikiluiskej nochi tlen techtekipachoua, tlen techmomojtia uan tlen amo kuali tikchiuaj maski tiuejkauaskej. Amo moneki tiktemoskej tlajtolmej tlen okachi kuajkualtsitsintin ijkuak timotlapouiskej iuan Jehová noso achto tikitaskej ken iuan timotlapouiskej. Xamo ualeua hasta titlauelchokaskej. Pero Jehová amo keman kijtoua ayakmo techkakis. Pero amo san moneki tikiluiskej tlen ouijkayotl tikixnamikij. Noijki moneki tikilnamiktoskej tlen kijtoua Filipenses 4:6, 7 (xiktlajtolti). Pablo okijto ma tiktlasojkamatilikan Jehová ijkuak iuan timotlapouiaj. Ma tiktlasojkamatilikan techmaka toyolilis, tlen okichijchi, techtlasojtla uan nochi tlen yotechilui kichiuas. ¿Tlen techmachtia tlen okichi Ana?
Ma tikkauilikan Jehová ma techyolseui
5 Ana okilui Jehová nochi tlen okitekipachouaya. Ijkuak otlanki omotlatlaujti okilui Elí nochi tlen okipanouaya. Elí okilui: “Xio uan ayakmo ximotekipacho uan iDios Israel ma mitsmaka tlen otiktlajtlanili”. ¿Tlen okipanok? Ana “oyajki uan opejki tlakua uan ayakmo omotaya itlaj okitekipachouaya” (1 Sam. 1:17, 18). Omoyolseui ijkuak omotlatlaujti.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/3 pág. 21 párr. 5
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Primero de Samuel
2:10. ¿Tleka Ana okilui Jehová ma kichikaua tekiua maski itech Israel ayamo ikaj otlanauatiaya? Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijto israelitas kinnauatiskia se tlakatl (Deuteronomio 17:14-18). Ijkuak Jacob yimikiskia okijto: “Judá nochipa kipias icetro [akin tlanauatia]” (Génesis 49:10). Noijki Jehová okijto Sara kinpiaskia ikoneuan tlen yetoskiaj tekiuajkej (Génesis 17:16). Ana omotlatlaujti itech se tekiua tlen satepan tlanauatiskia.
14-20 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 SAMUEL 3-5
“Jehová teiknomati”
ToTajtsin Dios kipia miak chikaualistli uan teiknomati
3 Samuel opejki tekipanoa itech tabernáculo ijkuak okatka chokotsin (1 Sam. 3:1). Se yoak itlaj opanok ijkuak yokochtoka (xiktlajtolti 1 Samuel 3:2-10). Okikak ikaj okiualnotski uan omokuayejyeko okinotsaya teopixki Elí. Ye otetlakamatiaya, ik non, san niman okitato Elí uan okilui tleka okinotski. Pero Elí okilui amo ye okinotski. Satepan oksepa okikak okiualnotskej. Ijkuak oksepa okiualnotskej, Elí okimatki ye toTajtsin Dios okinotsaya. Elí okilui Samuel ken kinankiliskia toTajtsin Dios uan okichi ken okilui. ¿Tleka Jehová amo san niman okilui Samuel ye okinotsaya? Biblia amo kijtoa. Xamo amo okilui porque okiknomatki. ¿Tleka ijkon tikijtoaj?
ToTajtsin Dios kipia miak chikaualistli uan teiknomati
4 (Xiktlajtolti 1 Samuel 3:11-18). Jehová otlanauati konemej ma kintlakaitakan akinmej otlayekanayaj uan noijki tlen yokipiayaj miak xiuitl (Éx. 22:28; Lev. 19:32). Ik non, xamo Samuel okitak oui kiluiti Elí tlen kichiuiliskia toTajtsin Dios. Biblia kijtoa Samuel omomojtiaya, ik non, amo okinekiaya kiluiti Elí tlen kipanoskia. Pero toTajtsin Dios okilui Elí ye okinotski Samuel. Ik non, Elí okilui Samuel nochi ma kilui tlen okijto toTajtsin Dios. Samuel okitlakamatki Elí uan nochi okilui.
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/3 pág. 21 párr. 6
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Primero de Samuel
3:3. ¿Okochiaya Samuel kanin okatka Santísimo? Amo. Samuel okatka levita ye opouiaya itech ifamilia qohatitas uan yejuan amo okatka teopixkej (1 Crónicas 6:33-38). Ik non, amo uelis kalakiskia kanin okatka tlen iaxka Jehová (Números 4:17-20). Samuel san uelis yetoskia ikaltempa tabernáculo uan xamo ompa okochiaya. Nesi Elí noijki okochiaya kaltempa. Tlajtoli “kanin okatka iArca toTajtsin Dios” xamo kijtosneki kaltempa kanin okatka tabernáculo.
21-27 DE FEBRERO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 SAMUEL 6-8
“¿Akin namotekiua?”
it-2-S pág. 813 párr. 2
ITekiuajkayo toTajtsin Dios
Israelitas okitlajtlankej ma kinnauati se tlakatl. Cuatrocientos xiuitl satepan ijkuak okintlajyouiltijkej israelitas uan ochocientos xiuitl satepan ijkuak toTajtsin Dios omotlapoui iuan Abrahán uan okilui tlen kichiuaskia, israelitas okitlajtlankej se tlakatl ma kinnauati ijkon ken okichiuayaj okseki altepemej. Ijkon okiteititijkej amo okinekiayaj Jehová ma yeto intekiua (1 Sam. 8:4-8). Amo okatka tlajtlakoli israelitas okichiayaj toTajtsin Dios ma kitlali se tekiuajkayotl porque yokinmiluijka Abrahán uan Jacob. Ijkuak yiixpoliuiskia Jacob okijto se profecía itech Judá uan non okichi okachi ma kineltokakan yetoskia se tekiuajkayotl (Gén. 49:8-10), Jehová noijki okinmilui seki tlamantli israelitas ijkuak yokinmakixtijka (Éx. 19:3-6), non okatkaj tlanauatilmej tlen okilui Moisés ma kijkuilo (Deut. 17:14, 15), noijki okichi ma kitematilti Balaam yetoskia se tekiuajkayotl (Núm. 24:2-7, 17). Ana inantsin Samuel ijkuak omotlatlaujti noijki okijto tlanauatiskia se tekiua (1 Sam. 2:7-10). Pero Jehová ayamo okijtouaya ken yetoskia iTekiuajkayo, keman peuaskia tlanauatiskia, noijki ayamo okijtouaya kox non tekiuajkayotl yetoskia iluikak noso tlaltikpak. Ik non, amo kuali tlen okichijkej israelitas porque okinekiayaj ma kinnauati se tlakatl.
w11-S 1/1 pág. 27 párr. 1
Okichi tlen omonekiaya maski otlajyoui
Samuel okilui Jehová tlen opanotoka uan ye okinankili: “Xikchiua nochi tlen altepetl mitsiluia porque amo te omitsixtopejkej. Yejuan amo kinekij ne ma niyeto intekiua”. Ijkon Jehová okichi ma kajsikamati Samuel amo omonekiaya kualanis porque ye akin amo okitlakaitayaj. Ye okilui Samuel tlen kinpanoskia israelitas ijkuak kipiaskiaj intekiua. Pero yejuan amo okintekipacho tlen okinmilui uan miak uelta okiluijkej Samuel okinekiaya se tekiua. Ijkuak Jehová okipejpenki akin yetoskia intekiua israelitas, okilui Samuel ma kiteititi akin yetoskia uan ye okichi ijkon ken okilui (1 Samuel 8:7-19).
w10-S 15/1 pág. 30 párr. 9
Jehová yokiteititi san ye kuali tlanauatia
9 Satepan opanok tlen Jehová okinmilui israelitas. Tekiuajkej okinchiuilijkej tlen amo kuali uan okachi okintlajyouiltijkej ijkuak tekiuajkej amo okitlakamatkej Jehová. Yimiak xiuitl yotikitakej tekiuajkej tlen katej itech nochi tlaltikpak amo kikauiliaj toTajtsin Dios ma kinyekana, ik non, amo kuali kisa tlen kinekij kichiuaskej. Tekiuajkej tlen kijtouaj toTajtsin Dios kinteochiua tlen kichijtokej para kipiaskej yolseuilistli uan kuali yetoskej akinmej kinnauatiaj pero amo melauak ijkon panoua, Jehová amo kinpaleuia porque amo kichiuaj tlen ye kijtoua (Sal. 2:10-12).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Yiuelis timoapolaktis?
17 Xamo yotimomachti miak tlamantli uan ijkon kuali timouika iuan Jehová, ik non, timokuayejyekoua yiuelis timoapolaktis. Yotikmatki akin Jehová, akin Jesús uan titlaneltoka porque timomachtia Biblia (Heb. 11:6). Tikneltoka tlen yokijto kichiuas Jehová uan tikneltoka Jesús topatka omotemakak uan ijkon ayakmo tiyetoskej titlajtlakolejkej uan ayakmo tiixpoliuiskej. Noijki yotikilui Jehová yotimoyolkopki uan tikneki ma mitstlapojpolui porque otitlajtlakolchiuaya. Ayakmo tikchiua tlen achto otikchiuaya uan axkan tikyolpaktia toTajtsin Dios (Hech. 3:19). Tikneki tikintlapouis oksekimej tlen axkan tikneltoka. Yopejki titetlapouia iuan tokniuan maski ayamo timoapolaktia (Mat. 24:14). Jehová yolpaki porque yotikpatlak monemilis (Prov. 27:11).
28 FEBRERO-6 MARZO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 SAMUEL 9-11
“Achto Saúl okatka yolyamanki”
“Xiyeto yolyamanki ixpan moDios”
11 Ma timokuayejyekokan tlen okipanok tekiua Saúl. Amo omoueyinekiaya ijkuak okatka telpochtli uan okijto amo kiseliskia tekitl tlen okimakakej porque ye okimachiliaya amitlaj ipati (1 Sam. 9:21; 10:20-22). Pero ijkuak yokatka tekiua omoueyineki uan itlaj okichi tlen amo okinamikiaya kichiuas. Se tonal, omosotla ijkuak amo oejkoya profeta Samuel. Omoueyineki uan amo okineltokak Jehová kipaleuiskia ialtepe. Okitemakak se tlamanali maski amo okinamikiaya ye kitemakas. Ik non, Jehová okijto ayakmo yetoskia tekiua (1 Sam. 13:8-14). Non techmachtia amo ma tikchiuakan tlen amo toteki.
w14-S 15/3 pág. 9 párr. 8
Ma timochijchikauakan ma tiktekichiuilijtokan Jehová
8 Itlaj technejmachtia tlen okipanok tekiua Saúl. Techititia tla san totech timotekipachouaj ayakmo timochijchikauaskej tiktekichiuiliskej Jehová. Saúl okatka yolyamanki ijkuak opejki tlanauatia (1 Sam. 9:21). Amo okijto kintlajyouiltiskia israelitas tlen amo okinekiayaj ma yeto tekiua, pero uelis ijkon kichiuaskia porque toTajtsin Dios okipejpenki (1 Sam. 10:27). Saúl okikauili iespíritu Jehová ma kiyekana ijkuak okinyekanki soldados israelitas ma moteuitij iuan ammonitas uan okiteititi Jehová okinpaleui ma kintlanilikan (1 Sam. 11:6, 11-13).
w95-S 15/12 pág. 10 párr. 1
Ammonitas amo omotlasojkamatkej
Jehová okintlasojtlak amonitas pero yejuan amo omotlasojkamatkej. Jehová okitak tlen amonitas okinekiayaj kinchiuiliskej israelitas. Biblia kijtoua: “Ijkuak Saúl ijkon okikak [tlen okijto Nahás], iespíritu toTajtsin Dios okimakak chikaualistli uan sapanoua okualanki”. Jehová okiyekanki Saúl uan ye okinnechiko 330,000 soldados, okinteuitoj ammonitas, miakej okinmixpolojkej uan ijkon okintlanilijkej (1 Samuel 11:6, 11).
Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia
w05-S 15/3 pág. 22 párr. 8
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Primero de Samuel
9:9. ¿Tlen kijtosneki tlajtoli “ijkuak yiuejkika okinmiluiayaj ixtlamatkej uan satepan okinmiluijkej profeta”? Non xamo kijtosneki ijkuak okatka profeta Samuel uan tekiuajkej ompa Israel, profetas okachi miakej okatkaj, ik non, akinmej okinmiluiayaj ixtlamatkej satepan okinmiluijkej profetas. Biblia kijtoua Samuel okatka achto profeta (Hechos 3:24).