Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr22 septiembre págs. 1-10
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo 2022
  • Tlen okseki kipia
  • 5-11 DE SEPTIEMBRE
  • 12-18 DE SEPTIEMBRE
  • 19-25 DE SEPTIEMBRE
  • 26 DE SEPTIEMBRE-2 DE OCTUBRE
  • 3-9 DE OCTUBRE
  • 10-16 DE OCTUBRE
  • 17-23 DE OCTUBRE
  • 24-30 DE OCTUBRE
  • 31 DE OCTUBRE-6 DE NOVIEMBRE
Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo 2022
mwbr22 septiembre págs. 1-10

Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

5-11 DE SEPTIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 9, 10

“Matikueyichiuakan Jehová porque ixtlamatki”

w99-S 1/7 pág. 30 párr. 6

Sapanoua okinpaleui ijkuak omotakej

Ijkuak siuatl tlen otlanauatiaya ompa Seba okitato Salomón, okiyejyeko uan opejki kitlajtlania seki tlamantli oui (1 Reyes 10:1). Ika tlajtoli hebreo tlen ye okichi noijki uelis motlajtolkopas ken “acertijos”. Non amo kijtosneki siuatl san omauiltijtoka iuan Salomón. Noijki itech Salmo 49:4 okitlalijkej non tlajtoli uan kijtosneki ijkuak timotlajtlaniaj, tleka titlajtlakolchiuaj, tiixpoliuij noso ken timomakixtiskej. Xamo siuatl tlen otlanauatiaya Seba omotlapoui iuan Salomón seki tlamantli ipati para ijkon kitas kox melauak okatka ixtlamatki. Biblia kijtoua non siuatl okilui tlen omokuayejyekouaya uan “Salomón okilui nochi tlen okinekiaya kimatis. Nochi okinankili uan amitlaj okitak oui. Nochi kuali okiyekilui” (1 Rey. 10:2b, 3).

w99-S 1/11 pág. 20 párr. 6

Ijkuak tiktemakaj tlen tikpiaj

Siuatl sapanoua okitlajtlachialti tlen okikak uan okitak, ik non, okijto: “¡Yolpakij tlakamej uan motlakeualuan tlen nochipa mouan katej porque kikaktokej moixtlamatilis!” (1 Rey. 10:4-8). Siuatl amo okijto itlakeualuan Salomón oyolpakiayaj porque okipiayaj miak tlamantli, ijkon okijto porque toTajtsin Dios okimakaya ixtlamatilistli Salomón uan yejuan okikakiayaj. Tlen okipanok siuatl tlen otlanauatiaya ompa Seba kinpaleuia axkan itekipanojkauan Jehová porque noijki ixtlamatilis Jehová uan Jesucristo kinpaleuia.

w99-S 1/7 pág. 30

Sapanoua okinpaleui ijkuak omotakej

Siuatl tlen otlanauatiaya ompa Seba sapanoua omotlajtlachialti ijkuak okitak Salomón okatka ixtlamatki uan okipiaya sapanoua miak tlamantli (1 Reyes 10:4, 5). Sekimej ixtlamatkej kajsikamatij siuatl sapanoua omotlajtlachialti uan okse ixtlamatki kijtoua ouetski. Amo tikyekmatij, pero tlen ye okikak uan okitak sapanoua okitlajtlachialti. Okijto mayolpakikan akinmej okikakiayaj Salomón porque otlapouaya ika ixtlamatilistli uan okiueyichi Jehová porque okipejpenki matlanauati. Ik non, okimakak miak tlamantli tlen sapanoua patio, oro tlen okimakak, axkan ipati kanaj $824,460,000 (40,000,000 dólares [E.U.A]). Salomón okimakak siuatl miak tlamantli, nochi tlen okitlajtlanki (1 Reyes 10:6-13).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w08-S 1/11 pág. 22 párrs. 4-6

¿Otikmatiaya?

¿Kech oro okipiaya Salomón?

Biblia kijtoua tekiua Hiram tlen otlanauatiaya ompa Tiro, okititlanili Salomón kanaj naui toneladas oro, siuatl tlen otlanauatiaya ompa Seba noijki ijkon okimakak uan itlakeualuan okiuikiliayaj kanaj 14 toneladas oro de Ofir. Biblia kijtoua: “Oro tlen okiseliaya sejse xiuitl Salomón okatka etik kanaj 666 talentos de oro” (1 Reyes 9:14, 28; 10:10, 14). ¿Sapanoua miak oro okipiayaj? Matikitakan yiuejkika kech oro okipiayaj tekiuajkej.

Sekimej ixtlamatkej kineltokaj tlen yiuejkika okijkuilojkej, kiteititia faraón Tutmosis III tlen okatka kanaj dos mil xiuitl itech achto xiuitl se. Melauak okitetliokoli kanaj 12 toneladas oro para iteokal Amón-Ra, ompa Karnak. Itech siglo VIII achto xiuitl se, tekiua Tiglat-piléser III tlen otlanauatiaya ompa Asiria okiseli kanaj naui toneladas oro, Sargón II noijki ijkon okitemakak para kinueyichiuas teotsitsintin tlen okatkaj ompa Babilonia. Noijki tekiua Filipo II tlen okatka Macedonia, (359-336 achto itech xiuitl se). Sejse xiuitl okikixtiaya kanaj 25 toneladas oro itech minas tlen okatkaj monte Pangeo, itech altepetl Tracia.

Noijki itelpoch, Alejandro Magno tlen okimoaxkati altepetl persa tlen okatka ompa Susa, (336-323 achto itech xiuitl se). Okololo kanaj 1,000 toneladas oro uan kanaj 6,000 toneladas ijkuak okimoaxkati nochi altepetl Persia. Tlen okipiayaj tekiuajkej kiteititia, uelis tikneltokaskej tlen kijtoua Biblia, Salomón amo sapanoua miak oro okipiaya.

12-18 DE SEPTIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 11, 12

“Kuali xikpejpena akin iuan timonamiktis”

w18.07 pág. 18 párr. 7

“¿Akin kajki iuan Jehová?”

7 Tlen okichi ueyi tekiua Salomón techmachtia miak tlamantli. Ijkuak okatka telpochtli okitlakamatiaya Jehová uan ye okimakak ixtlamatilistli uan okinauati ma kichijchiua teokali ompa Jerusalén. Pero Salomón ayakmo omouikak iuan Jehová (1 Rey. 3:12; 11:1, 2). Itlanauatil Jehová okijtoaya tekiuajkej hebreos amo ma monamiktikan iuan miakej siuamej para amo tlajtlakolchiuaskiaj (Deut. 17:17). Pero Salomón amo otetlakamatki uan omonamikti iuan 700 siuamej uan 300 san inmiuan okatka (1 Rey. 11:3). Uan miakej amo okatkaj israelitas uan okinueyichiuayaj teotsitsintin. Salomón noijki amo okitlakamatki tlanauatil kanin kijtoa amo ma monamiktikan iuan akinmej amo okatkaj israelitas (Deut. 7:3, 4).

w19.01 pág. 15 párr. 6

¿Ken uelis tikmaluiskej toyolo?

6 Satanás tlaixneki uan teixnamiki uan amo kineki ma tikintlakamatikan itlanauatiluan Jehová. Kineki ma timokuayejyekokan uan ma tikchiuakan ken ye. Amo uelis kichiuas ma tikchiuakan ken ye kineki, ik non, kineki techkajkayauas ika okseki tlamantli. Biblia kijtoa techyaualoaj akinmej yokinkajkaya Satanás (1 Juan 5:19). Satanás kineki ma timouikakan iuan akinmej amo kitekichiuiliaj Jehová. Tejuan kuali tikmatij techpatiliskej ken timokuayejyekoaj uan kinekij ma tikchiuakan ken yejuan (1 Cor. 15:33). Ijkon okichi ma kichiua Salomón. Ye omonamikti iuan miakej siuamej uan amo okiueyichiuayaj toTajtsin Dios. Nonmej siuamej yolik okichijkej Salomón ayakmo ma kitlakamati Jehová ika nochi iyolo (1 Rey. 11:3).

w18.07 pág. 19 párr. 9

“¿Akin kajki iuan Jehová?”

9 Pero toTajtsin Dios amo okitlapojpolui. Biblia kijtoa: “Jehová okualanki iuan Salomón porque ayakmo okitlakamatiaya ika nochi iyolo Jehová [...] tlen ome uelta okimonextili. Uan okinauatijka amo ma kinueyichiua teotsitsintin pero ye amo okitlakamatki tlen Jehová otlanauati”. Uan toTajtsin Dios ayakmo okipaleui uan ayakmo okiseli. Itekiuajkayo omoxelo, ik non, ikoneuan amo otlanauatijkej. Uan ixuiuan sapanoa otlajyouijkej (1 Rey. 11:9-13).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w18.06 pág. 14 párrs. 1-4

Xamo kiseliskia toTajtsin Dios

Oyajki iuan isoldados para moteuiskiaj. Pero Jehová amo okikauili uan okilui Semaya ma kiluiti: “Amo ximoteuitij iuan namokniuan israelitas. Ximokuepakan namokalijtik porque ne onitlanauati ma mochiua tlen panotok” (1 Rey. 12:21-24).

¿Tlen kichiuaskia Rehoboam? Xamo sapanoa okualanki. ¿Tlen kijtoskiaj nochtin akinmej okinmilui kintlajyouiltiskia uan axkan ayakmo moteuiskia? (Xikita ika 2 Crónicas 13:7). Pero ye uan isoldados “okitlakamatkej tlen okinmilui Jehová uan omokuepkej inkalijtik ijkon ken Jehová okinmilui”.

¿Tlen techmachtia nin? Ma tiktlakamatikan toTajtsin Dios maski techpinauiskej. Uan Jehová nochipa kinteochiua akinmej kitlakamatij (Deut. 28:2).

¿Okiteochijkej Rehoboam porque otetlakamatki? Ye otetlakamatki uan amo omoteui iuan altepetl. Maski Rehoboam otlanauatiaya itech altepetl Judá uan altepetl Benjamín, okinyektlali okseki altepemej (2 Crón. 11:5-12). Ijkuakon okintlakamatki itlanauatiluan Jehová. Maski ik norte kanin otlanauatiaya Jeroboán opejki kinueyichiuaj teotsitsintin, miakej oualayaj Jerusalén para kiueyichiuaskej Jehová uan kipaleuiskiaj Rehoboam (2 Crón. 11:16, 17). Rehoboam otetlakamatki, ik non, kuali okatkaj akinmej okinnauatiaya.

19-25 DE SEPTIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 13, 14

“Matiyetokan tiyolyamankej uan matiyolpakikan ika tlen tikpiaj”

w08-S 15/8 pág. 8 párr. 4

Matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo

4 Satepan tekiua Jeroboán okilui iprofeta toTajtsin Dios: “Xiuiki nokalijtik, xitlakua uan techkauili manimitstliokoli itlaj” (1 Rey. 13:7). ¿Tlen omonekiaya kichiuas profeta? ¿Amo kiseliskia tlen kimakaskia tekiua porque okilui tlen kipanoskia? (Sal. 119:113). Noso ¿uelis kiseliskia tlen kimakaskia tekiua porque omotak omoyolkopki? Jeroboán okipiaya miak tomin, ik non, kuali kintliokoliskia miak tlamantli patio iyolikniuan. Tla iprofeta toTajtsin Dios kinekiskia kipias miak tlamantli xamo kiseliskia tlen tekiua kimakaskia. Pero Jehová okinauati iprofeta: “Amo xikkua pan nion xikoni atl uan amo ximokopa itech ojtli kanin otiuala”. Ik non, profeta okinankili tekiua: “Maski techmakas tlajko tlen tikpia itech mokalijtik amo nias mouan nion nikkuas pan nikan nion nikonis atl”. Satepan iprofeta toTajtsin Dios okiski Betel uan omokopki uan oksekan oyajki (1 Rey. 13:8-10). ¿Tlen techmachtia tlen okichi profeta? (Rom. 15:4).

w08-S 15/8 pág. 11 párr. 15

Matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo

15 ¿Tlen okachi techmachtia tlen amo kuali okichi profeta tlen okatka ompa Judá? Proverbios 3:5 kijtoua: “Ximotenmachia itech Jehová ika nochi moyolo, uan amo xikchiua tlen timokuayejyekoa”. Iprofeta Jehová ayakmo okitlakamatki uan okichi tlen ye omokuayejyeko. Ijkuakon omikik uan ayakmo omouikak iuan toTajtsin Dios porque okichi tlen amo kuali. Tlen okipanok profeta techmachtia sapanoua ipati nochipa matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo uan matiyetokan tiyolyamankej.

w08-S 15/8 pág. 9 párr. 10

Matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo

10 Profeta tlen okatka Judá omonekiaya kitas tlakatl tlen okipiaya miak xiuitl okikajkayajtoka. Omonekiaya motlajtlanis: “Tla Jehová kinekiskia nechiluis tlen okachi moneki manikchiua, ¿tleka okiualtitlanki se ángel mamotlapouiki iuan okse?”. Noijki uelis kitlajtlaniskia Jehová tleka ijkon okichi, pero Biblia amo kijtoua kox okitlajtlani. Biblia kijtoua: “Omokopki iuan tlakatl [tlen okipiaya miak xiuitl] itech ikalijtik uan okikua pan uan okonik atl”. Jehová amo okipakti tlen okichi. Ijkuak profeta omokopki Judá, se león okimikti. Ayakmo okitekichiuili Jehová ken profeta ¡Sapanoua amo kuali tlen okipanok! (1 Rey. 13:19-25).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w10-S 1/7 pág. 29 párr. 5

Jehová kita tlen kuali tikchiuaj

1 Reyes 14:13 techmachtia tlen okachi ipati, tlen kuali kichiua Jehová uan kita tlen kuali tikchiuaj. Non versículo kijtoua Jehová okajsik itlaj tlen kuali itech Abías. Xamo Jehová okitak tlen okipiaya itech iyolo uan okitak itlaj tlen kuali. Amo okatka ken ifamilia, se ixtlamatki okijto Abías okatka ken “se perla itlajkotia temej”. Jehová okipatioitak tlen okichi porque amo okatka ken ifamilia tlen amo otetlakamatkej, ik non, okiknomatki uan okitekauili kuali makitokakan.

26 DE SEPTIEMBRE-2 DE OCTUBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 15, 16

“¿Uelis tiyetos tiyolchikauak ken Asá?”

w12-S 15/8 pág. 8 párr. 4

“Jehová techteochiuas tla tikchiuaj tlen kuali”

Opanok 20 xiuitl ijkuak Judá uan Israel ayakmo san sekan otlanauatiayaj, Judá sapanoua okinueyichiuaya teotsitsintin. Itech 977 achto itech xiuitl se, ijkuak Asá opejki tlanauatia, sekimej itlakeualuan okinueyichiuayaj teotsitsintin tlen okatkaj Canaán para kinpiaskiaj inkoneuan. Biblia kijtoua tekiua Asá “okichi tlen kuali ixpan Jehová iDios”. Ik non, “okinpojpolo inmialtares teotsitsintin uan kanin otlaueyichiuayaj, noijki okinxajxamanki temej uan okintlamotlak tlaketsalmej tlen okinueyichiuayaj” (2 Crón. 14:2, 3). Noijki okinkixti ompa Judá akinmej oauilnemiayaj. Para tlaueyichiuaskiaj yejuan omotekayaj iuan tlakamej. Pero Asá amo san okijto ayakmo makinueyichiuakan teotsitsintin noijki okijto ‘makitemokan Jehová, inDios itatajuan uan makitlakamatikan nochi Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés’ (1 Rey. 15:12, 13; 2 Crón. 14:4).

w17.03 pág. 17 párr. 7

Ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo

7 ¿Ken tikmatij kox tiktekichiuilijtokej Jehová ika nochi toyolo? Ma timotlajtlanikan: “¿Niktlakamati Jehová maski oui? ¿Nitlapaleuia ma yeto chipauak tlanechikol?”. Ma timokuayejyekokan itech Asá, omonekiaya yetos yolchikauak para kixnamikis isitsin. Ualeua moneki tiyetoskej tiyolchikauakej ken Asá. Se neskayotl, ¿tlen tikchiuaskej tla se tokalchanejka noso se toyolikni tlajtlakolchiua uan kikixtiaj itech tlanechikol porque amo moyolkuepa? ¿Ok iuan timouikaskej? ¿Tlen techiluis toyolo ma tikchiuakan?

it-1-S pág. 222 párr. 5

Asá

Maski ualeua amo kuali omokuayejyeko uan amo kuali okipejpenki tlen kichiuas. Amo okixnamik toTajtsin Dios, okichi tlen kuali. Ik non, miakej kixmatij ye nochipa otetlakamatki ken sekimej tekiuajkej tlen okatkaj ompa Judá (2 Crón. 15:17). Ijkuak otlanauati 41 xiuitl, chikueyi tekiuajkej noijki otlanauatijkej ompa Israel: Jeroboán, Nadab, Baasá, Elah, Zimrí, Omrí, Tibní (ye otlanauati Israel maski okixnamik Omrí) uan Acab (1 Rey. 15:9, 25, 33; 16:8, 15, 16, 21, 23, 29). Ijkuak oixpoliuik Asá itelpoch tlen omotokayotiaya Jehosafat opejki tlanauatia (1 Rey. 15:24).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w98-S 15/9 pág. 21 párr. 8

¿Tikneltoka melauak kajki toTajtsin Dios?

Xiktlajtolti profecía tlen kijtoua tlen panoskia porque okiyektlalijkej Jericó uan satepan xikita ken omochi non profecía. Josué 6:26 kijtoua: “Non tonal Josué okijto ijkin mapano: ‘Tlajtlakolchiuas tlakatl ixpan Jehová tla peuas kiyektlalis nin altepetl Jericó. Ixpoliuis ikone tlen tlayekana para kitlakxilis altepetl uan ixpoliuis ikone tlen xokoyotl para kintlalis puertas’”. Non omochi 500 xiuitl satepan. Itech 1 Reyes 16:34 kijtoua: “Ijkuak okatka [tekiua] Acab, Hiel betelita opejki kiyektlalia Jericó. Oixpoliuik itelpoch Abiram tlen otlayekanaya porque okitlakxili altepetl uan oixpoliuik itelpoch Segub tlen xokoyotl porque okintlali puertas, ijkon ken Jehová okijto ika Josué ikone Nun”. San akin melauak toTajtsin Dios okijto non profecías uan ye okichi ijkon mapano.

3-9 DE OCTUBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 17, 18

“¿Hasta keman nanmokuayejyekojtoskej ome tlamantli?”

w17.03 pág. 10 párr. 6

Ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak tikpejpenaj tlen tikchiuaskej

6 Ijkuak israelitas yochantiayaj itech tlali tlen okinmakakej, omonekiaya kipejpenaskej akin kiueyichiuaskiaj, Jehová noso okseki teotsitsintin (xiktlajtolti Josué 24:15). Tlen okipejpenkej omotaya ken amo itlaj ipati. Pero uelis mikiskiaj noso yoltoskiaj. Ijkuak jueces okinyekanayaj israelitas, yejuan amo kuali okipejpenkej tlen kichiuaskiaj. Ayakmo okiueyichijkej Jehová uan opejkej kinueyichiuaj okseki teotsitsintin (Jueces 2:3, 11-23). Satepan ijkuak okatka teotlajtojki Elías, israelitas omonekiaya kipejpenaskej kox kitekichiuiliskej Jehová noso Baal (1 Reyes 18:21). Uelis tikijtoskej amo oui kipejpenaskiaj, porque kuali tikmatij okachi kuali tiktekichiuiliskej Jehová. Akinmej ixtlamatkej amo kinekiskiaj kitekichiuiliskej se teotsin tlen amo yoltok. Pero israelitas sapanoa oui okinchiuiliaya kipejpenaskej akin kiueyichiuaskiaj. Biblia kijtoa: “¿Hasta keman nanmokuayejyekojtoskej ome tlamantli?”. Elías okatka ixtlamatki, ik non, okinyolchika ma kiueyichiuakan Jehová.

ia-S pág. 88 párr. 15

Okitematilti akin melauak toTajtsin Dios

15 Ijkuak okinkakej teopixkej tlen okiueyichiuayaj Baal okachi opejki “yejuan chikauak otsajtsiayaj, omotekiayaj ika cuchillos uan lanzas ijkon ken nochipa okichiuayaj hasta oeskisaya intlalnakayo”. Pero san nenka ijkon okichijkej porque “amitlaj omokakiaya, amikaj okinnankili uan amikaj okinkakiaya” (1 Rey. 18:28, 29). Satanás okinkajkaya miakej ika Baal para ayakmo makitekichiuilikan Jehová pero Baal amo oyoltoka. Non techititia moneki san matiktekichiuilikan Jehová uan amo teotsitsintin porque san titlajyouiskej uan san timopinatiskej (xiktlajtolti Salmo 25:3; 115:4-8).

ia-S pág. 90 párr. 18

Okitematilti akin melauak toTajtsin Dios

18 Ijkuak Elías opejki motlatlaujtia xamo miakej omokuayejyekojkej Jehová amo melauak oyoltoka ijkon ken Baal. Pero ijkuak otlanki miakej motlatlaujtia okitakej Jehová melauak yoltok. Biblia kijtoua: “Jehová okichi maualuetsiki tlitl, okitlati tlamanali, kuauitl, temej uan tlalpinoli, okipajpalo atl tlen okatka itech apantli” (1 Rey. 18:38). ¡Sapanoua okintlajtlachialti tlen okitakej! Pero ¿axkan tlen kichiuaskiaj?

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

nwtsty nota, Luc. 4:25

Eyi xiwitl iwa n tlajko: Itech 1 Reyes 18:1 kijtoa Elías okijto oksepa kiauiskia ijkuak oajsik xiuitl eyi. Ik non, sekimej kijtoaj tlen Jesús okijto kitlajtolnamiki tlen kijtoa Primero de los Reyes. Pero tlen ompa kijtoa amo kijtosneki kanaj eyi xiuitl amo okiauik. Ijkuak kijtoa oajsik xiuitl eyi kijtosneki desde ijkuak Elías okilui Acab amo kiauiskia (1 Rey. 17:1). Xamo Elías ijkon okijto ijkuak amo okiauiaya; maski ualeua amo okiauiaya san kanaj chikuase metstli, ijkuakon xamo okachi ouejka. Uan amo san niman okiauik ijkuak Elías omotlapoui iuan Acab itech xiuitl eyi, porque achto itlaj opanok itech tepetl Carmelo (1 Rey. 18:18-45). Ken tikitaj, tlen okijto Jesús uan itlakpaikni itech Santiago 5:17, amo kitlajtolnamiki tlen kijtoa 1 Reyes 18:1.

10-16 DE OCTUBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 19, 20

“Jehová nochipa mitspaleuis”

w19.06 pág. 15 párr. 5

Ma titlaneltokakan itech Jehová ijkuak timotekipachoaj

5 (Xiktlajtolti 1 Reyes 19:1-4). Pero ijkuak Jezabel okijto kimiktiskia, Elías sapanoa omomojti. Ik non, ocholo uan oyajki Beer-seba. Sapanoa omoyolkoko uan okinekiaya mikis. ¿Tleka ijkon omomachili? Porque ye noijki okipiaya tlajtlakoli uan “okatka se tlakatl kemi tejwah” (Sant. 5:17). Xamo sapanoa omotekipacho uan osotlauak. Xamo omokuayejyekoaya amitlaj ipati nochi tlen okichi ijkuak okinpaleui israelitas ma kiueyichiuakan Jehová. Porque israelitas amitlaj okichijkej uan Elías omokuayejyekoaya san ye okitekichiuiliaya Jehová (1 Rey. 18:3, 4, 13; 19:10, 14). Xamo techtlajtlachialtia ken omomachili Elías pero Jehová okajsikamatki.

ia-S pág. 103 párr. 13

ToTajtsin Dios okipaleui uan okiyolchika

13 ¿Tlen timokuayejyekoua okimachili Jehová ijkuak iprofeta okilui itlampa se kuauitl kanin tlauaki okinekiaya ixpoliuis? Matikitakan tlen okichi. Ijkuak Elías okochki Jehová okititlanili se ángel, ye yolik okijxiti uan okilui mameua uan matlakua. Elías omejki, ángel okilui makikua pan uan makoni atl. Biblia kijtoua Elías otlakua, okonik atl uan oksepa okochki. Biblia amo kijtoua kox okitlasojkamatili ángel. ¿Xamo sapanoua omoyolkokouaya, ik non, amitlaj ueli okijtouaya? Ijkuak yotlanesiskia ángel oksepa okijxiti uan okilui matlakua porque ok uejka yaskia (1 Rey. 19:5-7).

ia-S pág. 106 párr. 21

ToTajtsin Dios okipaleui uan okiyolchika

21 Ken kijtoua Biblia Jehová amo kajki itech tlen okichijchi. Elías okimatiaya Jehová melauak oyoltoka uan amo ken Baal. Akinmej okiueyichiuayaj Baal okineltokayaj ken ikaj tlen oyaya itech se caballo ipan mixtli uan okichiuaya makiaui. San Jehová ueli kichiua makiaui porque ye okichijchi nochi tlen onka, ik non, okachi ueyititok uan amo tlen okichijchi, nion iluikak amo ueli kixikoua (1 Rey. 8:27). Pero ¿ken okipaleui profeta kimatis? Matikilnamikikan ye omomojtiaya pero okimatiaya toTajtsin Dios sapanoua chikauak uan kipaleuiskia. ¡Ayakmo omomojtiaya porque Acab uan Jezabel itlaj kichiuiliskiaj! (xiktlajtolti Salmo 118:6).

w20.06 pág. 22 párr. 14

“Noneuian nikintemos nochkauan”

14 Profeta Elías ocholo porque Jezabel okinekiaya kimiktis (1 Rey. 19:1-3). Omokuayejyeko ayakmo okatkaj oksekimej profetas tlen noijki okitekichiuiliayaj Jehová uan amitlaj ipati tlen okichijtoka. Sapanoua omoyolkoko uan okinekiaya mikis (1 Rey. 19:4, 10). Jehová amo okajuak Elías. Okilui amo keman kikauaskia uan kipaleuiskia porque omonekiaya kichiuas miak tlamantli. Jehová kuali okikak Elías ijkuak okilui tlen okitekipachouaya uan oksepa okinauati itlaj ma kichiua (1 Rey. 19:11-16, 18). ¿Tlen techmachtia? Tejuan uan noijki tlayekankej ma tikintlasojtlakan tokniuan. Tlayekankej moneki kajsikamatiskej tla se tokni kijtoua tleka kualani uan mokuayejyekoua Jehová amo keman kitlapojpoluis. Noijki ma kiluikan tokni Jehová sapanoua kitlasojtla.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w16.04 pág. 8 párr. 17

Jehová kinteochiua akinmej itech tlaneltokaj

17 Miakej telpokamej uan ichpokamej tlen kichiuaj ken Cristo, amo monamiktiaj axkan noso amo kinpiaj inkoneuan, pampa ijkon okachi kitekichiuiliskej Jehová. Noijki miakej tokniuan tlen yikipiaj xiuitl amo okachi katej iuan inkoneuan noso inmixuiuan pampa tlapaleuiaj ijkuak mochijchiua kalmej kanin tikueyichiuaj uan tiktekichiuiliaj Jehová. Noso uelis ijkon kichiuaj pampa yaskej itech Tlamachtil pampa ma tetlapouikan Tekiuajkayotl uan tetlapouiskej kanin okachi moneki. Uan oksekimej okachi tetlapouiaj ijkuak tikilnamikij iCena toTeko. ToTajtsin Dios kipaktia ijkuak tiktekichiuiliaj ika nochi toyolo. Ye amo keman kilkauas tlen kichiuaj akinmej kitlasojtlaj (xiktlajtolti Hebreos 6:10-12). Uan tejuatsin, ¿yotimokuayejyeko tlen uelis tikchiuas pampa okachi tiktekichiuilis Jehová?

17-23 DE OCTUBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 1 REYES 21, 22

“Xikinyekana oksekimej ijkon ken Jehová”

it-2-S pág. 51 párr. 2

Jehová akin kinyekana miakej soldados

Ijkuak Josué okitak se ángel ik Jericó, okitlajtlani kox okatka iuan Israel noso inmiuan akinmej okinkokoliayaj, ye okilui: “Amo, pero axkan oniuala ken tlayekanki itech isoldados Jehová” (Jos. 5:13-15). Profeta Micaya okinmilui tekiuajkej Acab uan Jehosafat: “Onikitak Jehová kajki ipan itrono uan inauak omoketokaj nochtin ángeles, okatkaj iyekma uan iopochma”, ye okijto nonmej ángeles ikoneuan Jehová (1 Rey. 22:19-21). Kinamiki makiluikan “Jehová akin kinyekana miakej soldados” porque maski ángeles sesekan katej, querubines, serafines uan ángeles (Is. 6:2, 3; Gén 3:24; Apoc. 5:11), noijki yejuan san sekan katej itech ingrupo, ik non, Jesucristo okijto kipaleuiskiaj “eyipóali iwa n májtlaktli mil ángeles” (Mat. 26:53). Ijkuak Ezequías okitlatlaujti Jehová makipaleui, okilui: “Jehová akin kinyekana miakej soldados” xamo querubines tlen okipiaya Arca itech tlajtolsenkaualistli okiteititiaya uan okineskayotiaya itrono Jehová (Is. 37:16; noijki xikita 1 Sam. 4:4; 2 Sam. 6:2). Itlakeual Eliseo okiyolseui ijkuak okinextilijkej tepemej tlen okiyaualouayaj altepetl kanin okatka profeta. Ompa okatkaj sapanoua miakej caballos uan carros tlen okinuikayaj itech guerra. Non san okinneskayotiaya sekimej iángeles Jehová (2 Rey. 6:15-17).

w21.02 pág. 4 párr. 9

“Cristo Ye n tlayákanki [...] itech nochi tlakatl”

9 Yolyamanki. Maski Jehová okachi ixtlamatki, kinkaki itekipanojkauan (Gén. 18:23, 24, 32). Noijki akinmej kinyekana kinkauilia ma kijtokan ken uelis kichiuas seki tlamantli (1 Rey. 22:19-22). Maski Jehová nochi kuali kichiua, ye kimati amo nochi kuali tikchiuaskej uan techpaleuia kuali ma tiyetokan (Sal. 113:6, 7). Itech Biblia David okijto Jehová ye akin okipaleuiaya (Sal. 27:9; Heb. 13:6). Tekiua David okajsikamatki okichi tlen okinauatijkej porque Jehová yolyamanki uan ye okipaleui (2 Sam. 22:36).

it-2-S pág. 368 párr. 7

Amo matitlakajkayauakan

Jehová kinkauilia mamokajkayauakan akinmej amo kijtouaj tlen melauak uan ijkon “makineltokakah tlan amo milák” itech Jesucristo (2 Tes. 2:9-12). Tlen kijtoua non principio okipanok tekiua Acab tlen okatka yiuejkika. Sekimej profetas okikajkayajkej Acab, okiluijkej kitlaniliskia altepetl Ramot-galaad ijkuak iuan moteuiskia pero Micaya iprofeta Jehová okijto tlajyouiskia. Ijkon ken okinextilijkej Micaya, Jehová okikauili se ángel makichiua profetas makikajkayauakan Acab, non kijtosneki ángel amo okinyolini para amo makijtokan tlen melauak. Yejuan okijtojkej tlen okinpaktiaya uan tlen Acab okinekiaya kikakis. Ik non, maski okinejmachtijkej, Acab oixpoliuik porque okinkakili (1 Rey. 22:1-38; 2 Crón 18).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w21.10 pág. 3 párrs. 4-6

¿Ken kiteititia ijkuak ikaj melauak moyolkopa?

4 Satepan Jehová okititlanki Elías ma kinmiluiti Acab uan Jezabel nochi ifamilia kinmixpoloskia. Tlen okikak Acab okichi ma moyolkoko (1 Rey. 21:19-29).

5 Maski Acab omoyolkoko, tlen satepan okichi okiteititi amo melauak omoyolkopki. Amo okinpaleui israelitas para ayakmo ma kiueyichiuakan Baal nion okinpaleui oksepa ma kiueyichiuakan Jehová uan ok okichi tlen amo kuali uan ijkon okiteititi amo omoyolkopki.

6 Satepan Acab okilui tekiua Jehosafat ma kinteuitij sirios, pero ye okilui achto ma kitlajtlanikan se iprofeta Jehová. Acab okilui: “Ok kajki se tlakatl tlen uelis motlapouis topatka iuan Jehová. Pero nikkokolia porque nochipa kijtoua tlen amo kuali nechpanos”. Okitemojkej Micaya ma kinmilui tlen kichiuaskiaj, ye okilui Acab mikiskia pero ye amo omoyolkopki nion okitlatlaujti ma kitlapojpolui Jehová uan otlanauati ma kitsakuatij Micaya (1 Rey. 22:7-9, 23, 27). Maski tekiua ijkon okichiuili iprofeta Jehová, okipanok tlen ye okijto. Ijkuak omoteuito uan sirios ompa okimiktijkej (1 Rey. 22:34-38).

24-30 DE OCTUBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 1, 2

“Kuali xitlamachti ijkon ken okichi Elías”

w15 1/4 pág. 18 párr. 15

¿Ken uelis tlayekankej kinmachtiskej oksekimej?

15 Ineskayo Eliseo noijki techmachtia miak ipati xikintlakaita tlayekankej. Satepan okintlajpalotoj sekimej teotlajtojkej tlen okatkaj itech altepetl Jericó, Elías uan Eliseo oyajkej itech aueyatl Jordán. Ijkuakon Elías okikitski itlaken ken teotlajtojki uan okikimilo uan okiuitek atl, uan atl omotlajkoxelo uan ijkon opanokej itlajkotia aueyatl. Ijkuak onejnentiayaj Eliseo kuali okikakiaya tlen Elías okitlapouiaya. Eliseo amo keman omokuayejyeko yokimatiaya miak. Ijkuak ika chikauak ejekatl Jehová okiuikak Elías, Eliseo omokuepki itech aueyatl Jordán. Okiuitek atl ika itlaken Elías uan okitlatlaujti Jehová. Uan oksepa atl omotlajkoxelo (2 Reyes 2:8-14).

w15 1/4 pág. 18 párr. 16

¿Ken uelis tlayekankej kinmachtiskej oksekimej?

16 Achto milagro tlen okichi Eliseo noijki okatka ken tlen okichi Elías. ¿Tlen techmachtia nin? Eliseo amo omokuayejyeko okse tlamantli kichiuas san pampa axkan ye okipiaya chikaualistli. Ye okichi ijkon ken Elías. Ijkon okiteititi okitlakaitaya Elías. Uan nin okichi oksekimej teotlajtojkej ma tlaneltokakan itech Eliseo (2 Reyes 2:15). Itech 60 xiuitl Eliseo otekitik ken iteotlajtojki Jehová, uan maski Elías okichi seki milagros, Eliseo okichi miakej milagros. ¿Tlen techmachtia nin neskayotl?

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w05-S 1/8 pág. 9 párr. 1

Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Segundo de los Reyes

2:11. ¿Tlen kijtosneki ijkuak Elías otlekojtia iluikak ijkuak sapanoua oejekak? Ye amo oyajki iluikak kanin katej toTajtsin Dios uan iángeles (Deuteronomio 4:19; Salmo11:4; Mateo 6:9; 18:10). Elías san oyajki itech atmósfera (Salmo 78:26; Mateo 6:26). Nesi carro okiuikak oksekan uan ompa omoka seki tonal. Porque satepan Elías okijkuilili se carta Jehoram tlen otlanauatiaya ompa Judá (2 Crónicas 21:1, 12-15).

31 DE OCTUBRE-6 DE NOVIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 REYES 3, 4

“Xikita mokone oksepa yoltok”

w17.12 pág. 4 párr. 7

“Ne nikmati moyolitis”

7 Teotlajtojki Eliseo akin okipatkayoti Elías, noijki ikaj okiyoliti uan moijtoa itech Biblia. Itech altepetl Sunem ochantiaya se siuatl israelita tlen amo okinpiaya ikoneuan. Ye noijki kuali okiseliaya Eliseo uan toTajtsin Dios okiteochi uan okipixki se konetl. Opanok seki xiuitl uan chokotsin omikik. Ye sapanoa omoyolkokoaya. Okilui inamik ma kikauili ma kitemoti teotlajtojki akin okatka itech tepetl Carmelo tlen omokauaya kanaj 30 kilómetros. Eliseo okilui Guehazí akin okatka itlakeual ma yajto Sunem uan ma kiyoliti chokotsin. Pero amo ueli okiyoliti. Ijkuakon oajsito inantsin chokotsin uan Eliseo (2 Rey. 4:8-31).

w17.12 pág. 5 párr. 8

“Ne nikmati moyolitis”

8 Teotlajtojki okalak kalijtik uan inakastlan chokotsin omotlatlaujti. Uan Jehová okiyoliti. Inantsin chokotsin sapanoa oyolpakik (xiktlajtolti 2 Reyes 4:32-37). Uelis okilnamik ijkuak Ana omotlatlaujti akin amo ueli okinpiaya ikoneuan. Ijkuak okiuikak Samuel itech tabernáculo, okijto Jehová uelis kichiuas ma timikikan uan uelis techyolitis (1 Sam. 2:6). Ijkuak Jehová okiyoliti ichokotsin non siuatl, okiteititi uelis kinyolitis akinmej yomikej.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

it-2-S pág. 728 párr. 3

Profeta

Ikoneuan profetas. Amochtli Gesenius’ Hebrew Grammar kiyekijtoua (Oxford, 1952, pág. 418), tlajtoli hebreo ben (ikone) uan benéh (ikoneuan) xamo kijtosneki miakej san sekan katej noso pouij itech se tribu noso okinmixmatiayaj ika tlen okichiuayaj. (Noijki xikita Neh. 3:8, kijtoua opouiaya iuan akinmej okichijchiuayaj pajtli tlen ajuiak, non tlajtoli kijtosneki inkone akinmej okichijchiuayaj pajtli tlen ajuiak). Tlajtoli ikoneuan profetas, xamo kijtosneki kanin okinmachtiayaj akinmej okinekiayaj mochiuaskej profetas noso okatkaj profetas tlen okipiayaj ingrupos uan omopaleuiayaj. Nonmej grupos okatkaj Betel, Jericó uan Guilgal (2 Rey. 2:3, 5; 4:38; noijki xikita 1 Sam. 10:5, 10). Samuel okiyekanaya se grupo ompa Ramá (1 Sam. 19:19, 20), uan ijkuak okatka Eliseo xamo noijki okiyekanaya se grupo (2 Rey. 4:38; 6:1-3; noijki xikita 1 Rey. 18:13). Biblia kijtoua yejuan okimochijchiuiliayaj inkalijtik uan san okintlanetiayaj teposmej, maski amo okipiayaj miak tlamantli okichiuaya tlen kuali. Okitlanetiayaj kanin omokauayaj uan okinmakaya oksekimej tlen okikuayaj, xamo ualeua noijki okintitlaniayaj oksekan itlaj makitematiltitij (1 Rey. 20:35-42; 2 Rey. 4:1, 2, 39; 6:1-7; 9:1, 2).

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani