Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
© 2023 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
4-10 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ESTER 1, 2
“Matiyetokan tiyolyamankej ijkon ken Ester”
Tiyetoskej tiyolyamankej maski titlajyouiskej
11 Noijki moteititis kox tiyolyamankej ijkuak oksekimej techiluiaj kuali tlen tikchiuaj. Ester ijkon okipanok. Ye okatka se ichpochtli tlen okachi kuajkualtsin itech altepetl Persia. Ye uan oksekimej ichpokamej, itech nochi se xiuitl okintlalilijkej miak tlamantli pampa ma motakan okachi kuajkualtsitsintin uan ijkon kipaktiskiaj ueyi tekiua. Pero ueyi tekiua okipejpenki Ester uan okitlali ken ueyi tekiua. Maski Ester okiseli miak tlamantli amo omoueyineki. Ye nochipa okatka yolyamanki, yolkuali uan otetlakaitaya (Ester 2:9, 12, 15, 17).
ia-S pág. 130 párr. 15
Okipaleui ialtepe toTajtsin Dios
15 Matikilnamikikan tlen okichi Ester. Ijkuak oyajki ixpan tekiua uelis kimotlaliliskia miak tlamantli para okachi kualtsin motaskia. Pero ye okatka yolyamanki uan okimotlalili san tlen okimakak Hegai (Est. 2:15). Xamo ye omokuayejyeko para kiyolpaktiskia tekiua omonekiaya yetos yolyamanki uan amo san omonekiaya motas kualtsin. Pero ¿melauak tlen omokuayejyeko?
Tiyetoskej tiyolyamankej maski titlajyouiskej
12 Tla tiyolyamankej, tikpiaskej kuali toyelis uan kuali timotlakentiskej ijkon tikintlakaitaskej oksekimej uan tejuan. Amo ma timoueyinekikan nion ma tikintlajtlachialtikan oksekimej, okachi kuali ma tikpiakan “se espíritu yámanki ika yolsewílistli” (xiktlajtolti 1 Pedro 3:3, 4; Jeremías 9:23, 24; 2 Corintios 10:17). Tla amo tiyolyamankej, toyelis uan tlen tikijtoaj kiteititis tlen timokuayejyekoaj. Se neskayotl, ¿tikchiuaj oksekimej ma mokuayejyekokan okachi topati pampa itlaj tikchiuaj noso pampa tikinmixmatij sekimej tokniuan? ¿Noso tikteititiaj san toselti itlaj otikchijkej tlen miak ipati maski oksekimej otechpaleuijkej? Ma timokuayejyekokan itech Jesús. Ye ueliskia tetlajtlachialtis ika tlen okimatiaya, pero amo ijkon okichi. Okachi kuali, nochipa otlajtoaya itech iTlajtol toTajtsin Dios pampa amo okinekiaya ma kiueyichiuakan. Jesús nochipa okinekiaya san Jehová ma kiueyichiuakan (Juan 8:28).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Otikmatiaya?
Ixtlamatkej okajsikej ika tlajtoli persa itoka se tlakatl tlen omotokayotiaya Marduka noso Mardoqueo, ye otlapaleuiaya ompa Susa. Ijkuak non okajsikej se ixtlamatki tlen itoka Arthur Ungnad, okijto san ompa moajsi itoka Mardoqueo tlen kajki itech Biblia.
Ijkuak Arthur Ungnad okijto non, opejkij kintlajtolkopaj miakej textos tlen okatka ika persa. Noijki okitlajtolkopkej tepalkamej tlen okatka Persépolis, okajsikej kanin okololouaya tomin, kanin okatka ueyi tepamitl. Nonmej tepalkamej okinchijkej ijkuak otlanauatijtoka Jerjes l, ijkuilitokej ika tlajtoli elamita uan kinpia tokayomej tlen noijki katej itech amochtli Ester.
Miakej tepalkamej tlen okatkaj Persépolis kijtoua Marduka otlapaleuiaya ken escriba ompa Susa ijkuak otlanauatiaya Jerjes l, noijki kijtoua otlajtolkopaya. Biblia kijtoua Mardoqueo ijkon okichiuaya, ye okipaleuiaya tekiua Asuero (Jerjes l) noijki okimatiaya ome tlajtolmej uan omotlaliaya ik kanin okatka ipuerta palacio (Est. 2:19, 21; 3:3) Ompa okatkaj akinmej okipaleuiayaj tekiua.
Yotikitakej Marduka tlen ijkuilitok itech tepalkamej uan Mardoqueo tlen ijkuilitok itech amochtli Ester, okatka Susa uan okitekichiuiliaya tekiua. Ikinon tikijtoua Marduka ye Mardoqueo.
11-17 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ESTER 3-5
“Matikinpaleuikan oksekimej makichiuakan tlen moneki”
it-2-S pág. 313 párr. 7
Mardoqueo
Mardoqueo amo okinek motlankuaketsas ixpan Hamán. Satepan tekiua Asuero okitlali Hamán matlayekana uan okinnauati nochtin akinmej okatkaj kaltempa ixpan mamotlankuaketsakan. Ijkon kiteititiskiaj okitlakaitayaj porque oueyititoka. Pero Mardoqueo amo okinek ijkon kichiuas porque okatka judío (Est. 3:1-4). Ijkuak ijkon okichi okiteititi omouikaya iuan Jehová uan san ye okitlakamatiaya. Yiuejkika israelitas omotlankuaketsayaj inmixpan tekiuajkej porque okintlakaitayaj. Pero Mardoqueo okimatiaya tla motlankuaketsaskia ixpan Hamán yetoskia ken kiueyichiuaskia (2 Sam. 14:4; 18:28; 1 Rey. 1:16). Ikinon Mardoqueo amo omotlankuaketski ixpan Hamán. Xamo Hamán okatka amalequita uan Jehová okijtojka ye nochipa moteuiskia inmiuan amalequitas (Éx. 17:16; xikita HAMÁN). Mardoqueo okinekiaya nochipa kitekichiuilis toTajtsin Dios.
it-2-S pág. 313 párr. 9
Mardoqueo
Mardoqueo otlapaleui mamomakixtikan israelitas. Ijkuak otlanauatijkej makinmiktikan judíos, Mardoqueo okineltokak Ester uelis kinpaleuiskia mamomakixtikan. Mardoqueo okilui Ester mamotlapoui iuan tekiua para makinpaleui judíos mamomakixtikan. Ester okimatiaya uelis kimiktiskiaj ijkuak motlapouiskia iuan tekiua pero okichi tlen okilui Mardoqueo (Est. 4:7-5:2).
ia-S pág. 133 párrs. 22, 23
Okipaleui ialtepe toTajtsin Dios
22 Ester omomojti ijkuak okimatki tlen okijto Mardoqueo. Ye okilui Mardoqueo tlen okimachiliaya uan omonekiaya kiteititis otlaneltokaya. Pero ¿tleka omomojtiaya Ester? Porque tlanauatil tlen okipiayaj persas okijtouaya omonekiaya kimiktiskej akin oyaya ixpan tekiua tla ye amo okinotsaya. Tla ikaj oyaya ixpan tekiua maski amo okinotsaya, tekiua omonekiaya kimelauas icetro para kitlapojpoluis. Pero ¿uelis Asuero kitlapojpoluiskia Ester? Achto, Asuero amo okitlapojpolui Vasti porque amo okitato ijkuak ye okinotski. Noijki yokipiaya 30 tonal tekiua amo okiluiaya Ester makitati. Xamo tekiua ayakmo okipaktiaya Ester (Est. 4:9-11).
23 Mardoqueo kuali okinankili Ester para kipaleuis okachi matlaneltoka. Okilui Jehová uelis kinmakixtiskia judíos maski Ester tlapaleuiskia noso amo. Noijki okilui tla amitlaj kichiuaskia, amo uelis momakixtiskia ijkuak okachi kintlajyouiltiskia. Ijkon Mardoqueo okiteititi okineltokaya Jehová porque ye nochipa kichiua tlen kijtoua uan amo keman kitekauilis makipojpolokan ialtepe (Jos. 23:14). Mardoqueo noijki okilui Ester uelis tlapaleuiskia porque ye okatka isiua tekiua (Est. 4:12-14). Mardoqueo okiteititi melauak okineltokaya Jehová. ¿Tejuan noijki ijkon titlaneltokaj? (Prov. 3:5, 6).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
kr-S pág. 160 párr. 14
Timochijchikauaj tikueyichiuaj Jehová
14 Axkan iTlaixpantijkauan Jehová kitemouaj ken mopaleuiskej para makinkauilikan kiueyichiuaskej Jehová ijkon ken ye kineki. Yejuan kichiuaj ijkon ken okichijkej Mardoqueo uan Ester (Est. 4:13-16). ¿Ken uelis titlapaleuiskej? Nochipa matimotlatlaujtikan inpatka tokniuan tlen amo kinkauiliaj mamonechikokan nion matetlapouikan. Ijkon uelis tikinyolchikauaskej ijkuak kintlajyouiltiaj (xiktlajtolti Santiago 5:16). ¿Technankilia Jehová ijkuak timotlatlaujtiaj inpatka tokniuan? Ijkuak tokniuan yauij inmixpan tekiuajkej uan kintlaniliaj, kiteititia Jehová kema technankilia (Heb. 13:18, 19).
18-24 DE SEPTIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ESTER 6-8
“Matimotlapouikan inmiuan oksekimej ijkon ken okichi Ester”
ia-S pág. 140 párrs. 15, 16
Ester okatka ixtlamatki, yolchikauak uan yolkuali
15 Ester omochixki se tonal uan satepan oyajki ixpan tekiua. Ijkon Hamán otlayektlali kanin mikiskiaj judíos pero amo okimatiaya ye ompa mikiskia. Noijki tekiua Asuero amo ueli okochiaya uan xamo ye Jehová okichi amo ueli makochi (Prov. 21:1). Axkan Biblia techiluia amo san niman itlaj matikchiuakan uan matikmatikan timochiaskej (xiktlajtolti Miqueas 7:7). Ijkuak tikkauiliaj Jehová makiyektlali tlen panoua, tikitaj tlen ye kichiua okachi kuali uan amo ijkon ken tejuan timokuayejyekouaj.
Ester otlajto uan okiteititi okatka yolchikauak
16 Ester amo ouejka omochixki ikinon ijkuak ome uelta okinotski tekiua matlakuati okilui tlen okinekiaya. Pero ¿ken okichi? Tekiua oksepa okitlajtlani tlen okinekiaya uan ijkon ye okilui tlen opanotoka (Est. 7:2).
ia-S pág. 140 párr. 17
Ester okatka ixtlamatki, yolchikauak uan yolkuali
17 ¿Tlen okichi Ester ijkuak ayamo okinankiliaya tekiua? Ye san ichtaka okitlatlaujti toTajtsin Dios. Ijkon Ester amo omomojti uan okilui tekiua: “Tekiua tla tikneki techpaleuis uan tikneki techmakas tlen nimitstlajtlanilis, nimitstlatlaujtia techmakixti uan noijki noaltepe” (Est. 7:3). Ester okilui tekiua kitlakaitaskia tlen ye kichiuaskia. Achto, Vasti okipinati tekiua pero Ester amo ijkon okichi (Est. 1:10-12). Noijki Ester amo okilui tekiua tleka okitlali Hamán matlayekana. Ye okitlatlaujti makipaleui porque uelis kimiktiskiaj.
ia-S pág. 141 párrs. 18, 19
Ester okatka ixtlamatki, yolchikauak uan yolkuali
18 Asuero omoyolkoko uan amo okineltokaya tlen okilui Ester. ¿Tleka okinekiaya kimiktiskej Ester? Ye okijto: “Porque ne uan noaltepe otechnemakakej para matechmiktikan, matechpojpolokan uan ayakmo matiyetokan. Amitlaj nikijtoskia tla san technemakaskiaj para matiyetokan titlakeualmej. Pero amo uelis tiktekauiliskej mapano non tlamantli amo kuali porque noijki kitlajyouiltis tekiua” (Est. 7:4). Ester okiyekijto tlen opanotoka pero noijki okijto amitlaj kichiuaskia tla ye uan ialtepe san kinnemakaskiaj ken tlakeualmej. Ester omonekiaya kiluis tekiua tlen opanotoka porque ye noijki tlajyouiskia.
19 Ester okimatki ken kiyektlalis tlen opanotoka porque okatka ixtlamatki uan otetlakaitaya. Tlen okichi Ester techmachtia tla moneki tikiluiskej itlaj akin tiktlasojtlaj noso akin techyekana, moneki timochiaskej, tiktlakaitaskej uan tikiluiskej tlen melauak (Prov. 16:21, 23).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 1/3 pág. 11 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech amochtli Ester
7:4. ¿Tleka uelis tlajyouiskia tekiua tla kinmiktiskiaj judíos? Ijkuak Ester okijto amitlaj kijtoskia tla kinnemakaskiaj judíos uan amo kinmiktiskiaj, okiteititi tekiua noijki tlajyouiskia tla kinmiktiskiaj judíos. Tla Hamán kijtoskia makinnemakakan judíos ken tlakeualmej, okachi miak tomin kitlaniskiaj uan amo san diez mil piezas de plata tlen ye okijto kitemakaskia. Noijki uelis kimiktiskiaj isiua tekiua porque ye okatka judía.
25 DE SEPTIEMBRE- 1 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ESTER 9, 10
“Mardoqueo kuali okinyekanki oksekimej”
it-2-S pág. 314 párr. 3
Mardoqueo
Mardoqueo okipatkayoti Hamán uan ye opejki tlayekana. Noijki okiseli ianillo tekiua para kintlaliliskia sello amamej. Tekiua Asuero okikauili Ester makimokaui tlen okatka iaxka Hamán pero Ester okimakak Mardoqueo. Satepan Mardoqueo okilui tekiua makinkauili kitlaliskej se tlanauatil para judíos mopaleuiskiaj ijkuak kinekiskiaj kinmiktiskej. Tlen okichi Mardoqueo okinpaleui judíos uan oyolpakej. Miakej tlen opouiayaj Persia okinpaleuijkej judíos. Ijkon ijkuak oajsik tonal 13 metstli Adar, judíos yokimatiayaj tlen kichiuaskej porque non tonal peuaskia mochiuas tlen otlanauati Hamán. Oksekimej tekiuajkej noijki okinpaleuijkej judíos porque Mardoqueo yotlayekantoka. Pero itech tonal 14 akinmej ochantiayaj Susa ok omoteuijtokaj. Itech nochi altepetl Persia okinmiktijkej kanaj 75 mil akinmej okinkokoliayaj judíos. Noijki okinmiktijkej majtlaktli ikoneuan Hamán (Est. 8:1-9:18). Ester okikauili Mardoqueo matlanauati sejse xiuitl mailuichiuakan tonalmej 14 uan 15 itech metstli Adar. Nonmej tonalmej omotokayotiayaj Purim, yejuan oyolpakiayaj, otlakuayaj, okimotliokoliayaj seki tlamantli uan noijki okintliokoliayaj itlaj akinmej amo okipiayaj miak tlamantli. Judíos okijtojkej kichiuaskej non iluitl ikinon okinnauatijkej inkoneuan noijki ijkon makichiuakan uan noijki ijkon okinmiluijkej akinmej inmiuan oiluichiuayaj. Judíos okitlakaitayaj Mardoqueo porque kuali otlayekanaya uan ye kuali otekipano para kuali mayetokan judíos (Est. 9:19-22, 27-32; 10:2, 3).
it-2-S pág. 765 párr. 1
Purim
¿Tleka okichiuayaj? Sekimej kijtouaj axkan judíos amo kiueyichiuaj toTajtsin Dios ijkuak kichiuaj iluitl Purim, porque kichiuaj miak tlamantli tlen ye amo kipaktia. Pero ijkuak okatkaj Mardoqueo uan Ester amo ijkon okichiuayaj. Yejuan ijkuak oiluichiuayaj okiueyichiuayaj Jehová. Mardoqueo san okiueyichiuaya Jehová ikinon okinpaleui judíos mamomakixtikan. Hamán xamo okatka se amalequita uan Jehová okijto kipojpoloskia Amaleq. Ikinon Mardoqueo amo omotlankuaketski ixpan Hamán porque okitlakaitaya tlen okijto Jehová (Est. 3:2, 5; Éx. 17:14-16). Tlen Mardoqueo okilui Ester kiteititia ye okineltokaya Jehová kuali kinmakixtiskia judíos (Est. 4:14). Noijki Ester okiteititi okineltokaya Jehová kipaleuiskia ijkuak omosaujki noso amo otlakua kualkan ijkuak okitato tekiua (Est. 4:16).
cl-S págs. 101, 102 párrs. 12, 13
Matitlayekanakan ken Jehová kipaktia
12 Jehová okintlali tlayekankej itech circuito uan tlayekankej tlen katej kanin timonechikouaj para makipaleuikan ialtepe (Hebreos 13:17). Jehová kinkauilia nonmej tokniuan matechmaluikan uan matechpaleuikan iuan matimouikakan. Pero ¿uelis techchiualtiskej matikchiuakan tlen yejuan kinekij? Amo. Tlayekankej moneki yetoskej yolyamankej uan kajsikamatiskej tlen kineki Jehová makichiuakan (1 Pedro 5:2, 3). Biblia tlamachtia tlayekankej moneki kuali kiyekanaskej tlanechikol porque toTajtsin Dios okiko ika ieso iKone (Hechos 20:28, TNM). Ikinon tlayekankej moneki kiteititiskej tinochtin techtlasojtlaj.
13 Matikijtokan se toyolikni techiluia matikmaluikan se tlamantli tlen ye sapanoua kipatioita uan okitlaxtla ika miak tomin. Tejuan sapanoua moneki tikmaluiskej. Noijki Jehová okinmilui tlayekankej sapanoua matechmaluikan porque tipouij itech ialtepe (Juan 21:16, 17). Jehová otechtlaxtla ika ieso iKone uan non sapanoua ipati. Amo onka okse tlamantli tlen uelis techpaleuis. Non kilnamiktokej tlayekankej ikinon techtlasojtlaj uan techmaluiaj.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 1/3 pág. 11 párr. 4
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech amochtli Ester
9:10, 15, 16 ¿Tleka ijkuak judíos omoteuijkej amo okimokauijkej tlen okipiayaj akinmej okinkokoliayaj? Porque tlen okichijkej okiteititi okinekiayaj mopaleuiskej uan amo porque okinekiayaj kipiaskej miak tlamantli.
2-8 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOB 1-3
“Xikteititi melauak tiktlasojtla Jehová”
w18.02 págs. 6, 7 párrs. 16, 17
Ma titlaneltokakan uan ma titetlakamatikan ken Noé, Daniel uan Job
16 ¿Tlen ouijkayotl okixnamik? Job omopatlak inemilis. Ye sapanoa okipiaya miak tlamantli (Job 1:3). Noijki miakej okixmatiayaj uan okitlakaitayaj (Job 29:7-16). Pero ye amo keman omomachili okachi oueyititoka noso okijto amo omonekiaya kitlakamatis toTajtsin Dios. Tlamo Jehová amo kijtoskia “notekipanojka Job” uan “ye se tlakatl tlen kipia iyolo ajsitok, akin kimauilia Dios uan amo kichiua tlen amo kuali” (Job 1:8).
17 Inemilis Job san niman omopatlak. Nochi okipolo uan sapanoa omoyolkoko uan okinekiaya mikis. Kuali tikmatij Satanás okitelui uan okijto okiueyichiuaya Jehová san porque okiteochiuaya (xiktlajtolti Job 1:9, 10). Jehová amo san okajauilmatki tlen okijto Satanás. Jehová okikauili Job ma kiteititi ye yolmelajki uan ika nochi iyolo okitekichiuiliaya.
Ma tikpiakan toyolo ajsitok
10 ¿Tlen kipia tlen kitas touan tlen Satanás okichiuili Job? Satanás kijtoa amo melauak tiktlasojtlaj Jehová. Kijtoa ijkuak titlajyouiskej ayakmo tiktekichiuiliskej uan ayakmo tikpiaskej toyolo ajsitok (Job 2:4, 5; Apoc. 12:10). ¿Ken timomachiliaj? Techyolkokoa. Pero ma tikitakan tlen mokuayejyekoa Jehová. Jehová kikauilia Satanás ma techyejyeko porque techkauilia ma tikteititikan tikpiaj toyolo ajsitok uan noijki ma tikteititikan Satanás san tlakajkayaua. ToTajtsin Dios kineki techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok (Heb. 13:6). Se tlateochiualistli techneltokilia toTajtsin Dios akin ueyi Tekiua itech nochi semanauak. Ma tikitakan tleka miak ipati ma tikpiakan toyolo ajsitok. Porque techpaleuis ma tikteititikan Satanás san tlakajkayaua. Ijkon tikteititiskej tikpaleuiaj itoka toTajtsin Dios porque san ye kinamiki tlanauatis. Pero ¿tlen techpaleuis ma tikpiakan toyolo ajsitok?
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Tlen techmachtia tlen saiktlami okijto Jesús?
9 ¿Tlen okijto Jesús? Ijkuak Jesús yiixpoliuiskia, chikauak okijto: “Notajtsi, Notajtsi, ¿tleka otechkajte noselti?” (Mat. 27:46). Biblia amo kijtoua tleka ijkon okijto pero ma timokuayejyekokan tlen techmachtia. Ijkuak ijkon okijto, omochi profecía tlen kajki itech Salmo 22:1. Noijki tlen okijto okiteititi ijkuakon Jehová amo okimaluijtoka (Job 1:10). Jesús okajsikamatki iTajtsin okitekauili akinmej okikokoliayaj sapanoua ma kitlajyouiltikan para ijkon uelis kiteititiskia nochipa kitlakamatiskia iTajtsin. Amo keman ikaj ijkon okitlajyouiltiayaj. Noijki ijkuak ijkon okijto okiteititi amo okimotemoli tlen okichiuilijkej.
9-15 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOB 4, 5
“Ximomalui para amo mamitskajkayauakan”
it-1-S pág. 795
Elifaz
2. Ye omouikaya iuan Job (Job 2:11). Okatka temanita uan xamo okatka se ixui Abrahán uan se ifamiliar Job. Ye uan ixuiuan omoueyinekej porque okijtouayaj okatkaj ixtlamatkej (Jer. 49:7). Elifaz okitato Job inmiuan ome tlakamej ijkuak otlajyouijtoka. Elifaz oueyititoka uan xamo ye akin okipiaya okachi xiuitl. Ye achto okitlapoui Job uan ouejka okitlapoui.
w05-S 15/9 pág. 26 párr. 2
Amo matimokuayejyekokan tlen amo kuali
Elifaz okilnamik tlen okipanok uan okijto: “Se espíritu opanok noixpan uan nochi onisesepokak. Ijkuakon espíritu omoketski, pero amo onikixmatki; san onikitak se tlasekauil, achto amitlaj onikkak, pero satepan onikkak se tlajtoli” (Job 4:15, 16). ¿Tlen espíritu okitak Elifaz? Tlen okijto Elifaz amo kuali uan non okiteititi okitak se amo kuali ejekatl uan amo se iángel toTajtsin Dios (Job 4:17, 18). Ikinon Jehová okinyektlali Elifaz uan ome tlakamej porque okijtojkej tlen amo melauak (Job 42:7). Se amo kuali ejekatl okichi Elifaz makijto tlen amo kuali.
w10-S 15/2 pág. 19 párrs. 5, 6
Amo matechkajkayaua Satanás
Satanás okichi se iyolikni Job tlen omotokayotiaya Elifaz makijto tinochtin amo uelis titlaxikoskej ijkuak titlajyouiskej. Elifaz okijto: “Okachi ijkon kintoktia akinmej chantij itech kalmej tlen chijchitokej ika sokitl uan motlakxilijtok itech tlalpinoli”. Ye noijki okijto: “Yejuan uelis inpan tlajtlaksaskej ken se papalotl. Kualkan hasta youak nochi inpan tlajtlaksaj. Semi ixpoliuij uan amikaj kimati” (Job 4:19, 20).
Biblia tlamachtia tejuan tiyetoskiaj ken komitl tlen san niman tlapani (2 Cor. 4:7). Biblia ijkon kijtoua porque tejuan tikpiaj tlajtlakoli tlen Adán otechpanoltili (Rom. 5:12). Ikinon tejuan toselti amo uelis titlaxikoskej ijkuak Satanás techyejyekos. Pero amo matikilkauakan Jehová nochipa techpaleuia. Ye techpatioita maski titlajtlakolejkej (Is. 43:4). Noijki uelis techmakas espíritu santo tla tiktlajtlaniliskej (Luc. 11:13). Ijkon uelis titlaxikoskej ijkuak Satanás techyejyekos (2 Cor. 4:7; Filip. 4:13). Noijki amo tikkauaskej matechyekana uan timoyolchikauaskej para nochipa tikneltokiliskej Jehová (1 Ped. 5:8-10). Amo matikkauilikan matechmomojti Satanás.
mrt 32-S párrs. 13-17
¿Tlen tikchiuaskej para amo tikneltokaskej tlen amo melauak?
● Kuali xikita kanin kisa uan tlen kijtoua tlen tikitas uan tlen tiktlajtoltis
Tlen kijtoua Biblia: “Kuali xikkakikah tlan nomechmatiltiah” (1 Tesalonicenses 5:21).
Miakej uelis kijtoskej itlaj noso itech noticias miak uelta kijtouaj se tlamantli. Pero amo san niman matikinmiluikan oksekimej tlen otikakej, moneki tikitaskej kox melauak. ¿Ken uelis tikchiuaskej?
Moneki tikitaskej kanin kisa uan kox melauak uelis tikneltokiliskej. Miakej akinmej kichiuaj noticias kijtouaj tlen amo melauak para kitlaniskej okachi miak tomin noso kipaleuiskej se tekiua. Ikinon xikita kox melauak noticias tlen tikinmita. Noijki xamo toyolikniuan uelis techtitlaniliskej correos noso mensajes tlen kipia noticias tlen amo melauak. Ikinon amo san niman xikneltoka se noticia.
Noijki xikita tlen kijtoua noticia kox yankuik noso yopanok uan kuali xitlatemo. Xikita kox ajsitok noticia tlen tikitas noso akinmej okichijkej noticia kinekij ximoyolkoko, xiyolpaki noso ximomojti.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w03-S 15/5 pág. 22 párrs. 5, 6
Matimochijchikauakan para nochipa tiyoltoskej
Sapanoua techpaleuia ijkuak tikatej inmiuan tokniuan uan Jehová techteochiua porque tikatej itech ialtepe (1 Pedro 2:17). Tejuan noijki uelis tikinpaleuiskej tokniuan.
Matikilnamikikan ken Job okinpaleuiaya oksekimej. Elifaz akin okajuak Job, okijto: “Akin ouetsiaya otikyolchikauaya ika motlajtol. Noijki otikinyolchikauaya akinmej omonekiaya kinpaleuiskej” (Job 4:4). ¿Tejuan tikchiuaj ken Job? Moneki tikinpaleuiskej tokniuan para nochipa makitekichiuilikan Jehová. Ijkuak tikatej inmiuan tokniuan matikchiuakan tlen kijtoua nin texto: “Xikinchikauakan inmauan akinmej sotlauaj, uan xikinmelauakan itlankuauan tlen uiuiyokaj” (Isaías 35:3). Ikinon matimochijchikauakan matikyolchikauakan se noso ome tokniuan ijkuak timonechikouaj (Hebreos 10:24, 25). Uelis tikinmiluiskej tlen kinyolchikauas uan tikintlasojkamatiliskej porque mochijchikauaj kiyolpaktiskej Jehová. Tla ijkon tikchiuaj, tikinpaleuiskej matlaxikokan uan ijkon nochipa yoltoskej.
16-22 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOB 6, 7
“¿Ayakmo titlaxikoua?”
w06-S 15/3 pág. 14 párr. 10
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech amochtli Job
7:1; 14:14. ¿Tleka Job okijto ijkuak tiyoltokej yetoskia ken ijkuak techchiualtiaj matitekipanokan? Job sapanoua otlajyouijtoka ikinon okijto ijkuak tiyoltokej yetoskia ken ijkuak techchiualtiaj chikauak matitekipanokan uan tisotlauaj (Job 10:17, nota). Ijkuak ikaj ixpoliui, amo tikmatij keski xiuitl panos hasta ijkuak kiyolitiskej. Job okijto yetoskia ken ijkuak ikaj kichiualtia matekipano.
Jehová “kinmakixtia akinmej yolpatlachitokej”
XAMO ualeua timoyolkokouaj porque ‘amo uejkika tiyoltokej uan sapanoua titlajyouiajʼ (Job 14:1). Yiuejkika ualeua ijkon omomachiliayaj sekimej itekipanojkauan Jehová. Sekimej okinekiayaj mikiskej (1 Rey. 19:2-4; Job 3:1-3, 11; 7:15, 16). Pero nochipa okineltokayaj Jehová kinpaleuiskia uan ye okinyolchika. Uan tlen okinpanok ijkuilitok itech Biblia para techmachtis uan techyolchikauas (Rom. 15:4).
g-S 12/1 págs. 16, 17
¿Tlen techpaleuis tla ayakmo tiknekij tiyoltoskej?
Xamo titlajyouijtok uan tikita oui titlaxikos pero xikilnamiki amo tika moselti. Axkan nochtin tlajyouijtokej. Biblia kijtoua: “Tejwah tikmatih nochi tlan Dios okichijchi asta axa tenna iwa choka” (Romanos 8:22). Xikilnamikto amo uejkauas titlajyouijtos maski axkan sapanoua titlajyouia. Pero ¿tlen moneki tikchiuas?
Xikilui tlen tikmachilia se moyolikni tlen kuali iuan timouika. Biblia kijtoua: “Se melauak toyolikni nochipa kiteititia techtlasojtla uan ye se tokni tlen kajki ijkuak timoyolkokouaj” (Proverbios 17:17). Job okinmilui oksekimej tlen okimachiliaya ijkuak otlajyouijtoka. Ijkuak ye amo kuali omomachiliaya okijto: “Nikijtos nochi tlen nikmachilia. ¡Nikijtos tlen sapanoua nechtekipachoua!” (Job 10:1). Ijkuak tikinmiluis oksekimej tlen tikmachilia, timoyolseuis uan uelis mitspaleuis xikita amo okachi oui tlen mitspanotok.
Ximotlatlaujti uan xikilui toTajtsin Dios tlen tikmachilia. Miakej kijtouaj amo melauak techpaleuia ijkuak timotlatlaujtiaj. Pero Salmo 65:2 kijtoua Jehová kinkaki akinmej kitlatlaujtiaj uan 1 Pedro 5:7 kijtoua ye kitekipachoua tlen techpanoua. Biblia kijtoua miak uelta uelis tikneltokaskej toTajtsin Dios techpaleuis. Xikinmita ninmej textos:
“Xitlaneltoka itech Jehová ika nochi moyolo uan amo xikchiua san tlen timokuayejyekoua. Nochi tlen tikchiua xikchiua ken ye kineki uan ye kichiuas kuali xikpia monemilis” (PROVERBIOS 3:5, 6).
“[Jehová] kinmaka tlen kinekij akinmej kimauiliaj; ye kinkaki ijkuak kitlatlaujtiaj makinpaleui uan kinmakixtia” (SALMO 145:19).
“Titlaneltokah inawak Dios, porke tikmatih Ye techkaki tla itla tiktlajtlaniliah non Ye kipaktia” (1 JUAN 5:14).
“Jehová amo kajki iuan akin tlajtlakolchiua, pero akin yolkuali kikaki ijkuak motlatlaujtia” (PROVERBIOS 15:29).
Totajtsin Dios mitspaleuis ijkuak titlajyouijtos. Biblia kijtoua: “Nochipa itech xitlaneltoka [...]. Xikiluikan tlen nankipiaj itech namoyolo” (Salmo 62:8).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Ma titeajsikamatikan uan ma titeiknomatikan
10 Uelis tikinmajsikamatiskej tokniuan ijkon ken Jehová kichiua. Kuali ma tikinmixmatikan. Ma timotlapouikan inmiuan ijkuak timonechikouaj, inmiuan ma titetlapouikan uan uelis tikinmiluiskej ma tlakuatij tokalijtik. Xamo ijkuak tikinmixmatiskej tikitaskej amo okachi tlajtouaj porque pinauaj. Xamo se tokni tikitaj kipia tomin pero ye kinmaka oksekimej tlen kipia uan amo kixneki kipias miak tlamantli. Xamo sekimej tokniuan amo kualkan ajsij kanin timonechikouaj porque kipiaj ouijkayotl (Job 6:29). Pero amo ma timokajkalakikan kanin amo toteki (1 Tim. 5:13). Moneki ma tikinmixmatikan tokniuan uan ma tikmatikan tlen kinpanotok.
23-29 DE OCTUBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOB 8-10
“Satanás amo techkajkayauas porque tikmatokej Jehová techtlasojtla”
¿Uelis tikyolpaktiskej toTajtsin Dios?
Job okipanok miak tlamantli tlen amo kuali uan omokuayejyeko toTajtsin Dios amo okitekipachoaya tla kitlakamatiskia noso amo, pero amo kuali ijkon omokuayejyeko (Job 9:20-22). Noijki, Job omomachiliaya ye okatka se tlakatl tlen sapanoa yolkuali. Ik non, akinmej okikakiayaj omokuayejyekoayaj ye omomachiliaya okachi yolkuali uan amo toTajtsin Dios (Job 32:1, 2; 35:1, 2).
Jehová nochipa techtlasojtla ika nochi iyolo
14 ToTajtsin Dios tetlasojtla ika nochi iyolo, non techpaleuia nochipa iuan ma timouikakan. Se tonal, David okilui Jehová: “Monauak uelis nimotlatis; techmaluia para amo ma nimomojti. Uan ijkuak techmakixtis sapanoua niyolpakis”. Noijki okijto akin kineltoka Jehová kipaleuis, ye kitlasojtlas ika nochi iyolo (Sal. 32:7, 10). Yiuejkika tla se altepetl okipiaya tepamitl, amitlaj okinchiuiliayaj akinmej ompa ochantiayaj. Noijki ijkon, ken Jehová techtlasojtla yetoskia ken se tepamitl tlen techmaluia nochipa ma titlaneltokakan. Jehová tetlasojtla ika nochi iyolo, ik non, techyoltilana iuan ma timouikakan (Jer. 31:3).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w10-S 15/10 págs. 6, 7 párrs. 19, 20
¿Akin uelis kimatis ken mokuayejyekoua Jehová?
19 ¿Ken mokuayejyekoua Jehová? Moneki timomachtiskej Biblia para tikajsikamatiskej ken mokuayejyekoua. Amo moneki tikijtoskej itlajtlakol Jehová tla itlaj amo kuali tikchiuaj nion amo matikijtokan amo kuali tlen kichiua. Job okijto: “Porque ye amo se tlakatl ken ne para niknankilis uan san sekan matechixkomakakan” (Job 9:32). Ijkuak tikajsikamatij ken mokuayejyekoua Jehová noijki tikijtouaj ken Job. Ye okijto: “¡Xikitakan! Nin san itempa iojuiuan; ¡san se tlajtoli tlen amo chikauak tikkakij! Ikinon ¿akin uelis kajsikamatis ijkuak chikauak mokakis itlatikuinil?” (Job 26:14).
20 ¿Tlen moneki tikchiuaskej tla tikajsij se texto oui tlen kijtoua ken mokuayejyekoua Jehová? Moneki timomachtiskej uan titlatemoskej. Pero tla yotimomachtijkej uan amo tikajsikamatij non texto, matikitakan ken techpaleuia okachi matitlaneltokakan. Matikilnamiktokan seki textos techpaleuiaj matikneltokakan Jehová uan matikixmatikan. Moneki tikmatiskej amo ueli nochi tikajsikamatij tlen kichiua Jehová (Ecl. 11:5). Ijkon amo oui tikajsikamatiskej tlen okijto apóstol Pablo: “¡Milák, kema weyi iteiknomatilis Dios, iwa kema weyi iixtlamatilis! Iwa iajsikamatilis, amaka weleti kiteajsikamatiltia tlan Dios kichiwa, nion amaka kajsikamati tlan kichiwa nion kenomi kichiwa. Noso, “¿akin weleti kajsikamati itlayejyekolis n Toteko?, noso ¿akin okiixtlamachti? ¿Akin achto itla okitliokoli n Toteko, para makiseli itlaxtlawil?” Porke nochi tlan onka, walewatok de Dios, iwa onka por Ye, iwa Ye nochi iaxka. ¡Matikweyilikah Totajtsi Dios nochipa! Ijkó mamochiwa” (Rom. 11:33-36).
30 DE OCTUBRE-5 DE NOVIEMBRE
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | JOB 11, 12
“Eyi tlamantli tlen techpaleuis matiyetokan tiixtlamatkej”
w09-S 15/4 pág. 6 párr. 17
Job okiueyichi itoka Jehová
17 ¿Tlen okipaleui Job amo makikaua Jehová? Ye amo okika Jehová porque kuali iuan omouikaya ijkuak ayamo okachi otlajyouiaya. Job nochipa omouikak iuan Jehová maski amo okimatiaya kox Satanás okitlajyouiltijtoka. Ye okijto: “¡Hasta ijkuak nimikis nikpias noyolo ajsitok!” (Job 27:5). Pero ¿ken opejki mouika iuan toTajtsin Dios? Xamo okixmatki Jehová porque Abrahán, Isaac uan Jacob kuali iuan omouikayaj. Yejuan okatkaj ifamiliares uan ye okilnamiktoka tlen yejuan okichijkej. Job noijki okixmatki Jehová porque okitak nochi tlen ye okichijchi (xiktlajtolti Job 12:7-9, 13, 16).
w21.06 págs. 10, 11 párrs. 10-12
Jehová nochipa touan kajki
10 Ma timouikakan iuan akinmej nochipa kitekichiuiliaj Jehová. Ma timouikakan iuan tokniuan tlen okachi techpaleuiskej ma tikpiakan chikauak totlaneltokilis. Maski yikipiaj miak xiuitl noso okachi telpokamej uan ichpokamej noso oksekan inmialtepe. Biblia kijtoua akinmej yikipiaj miak xiuitl ixtlamatkej (Job 12:12). Yejuan noijki uelis momachtiskej miak tlamantli tlen kimatij telpokamej uan ichpokamej. David okatka telpochtli uan Jonatán yokipiaya miak xiuitl pero kuali omouikayaj (1 Sam. 18:1). Nochipa omopaleuijkej para kitekichiuiliskej Jehová ijkuak sapanoua otlajyouijkej (1 Sam. 23:16-18). Ma tikitakan se tokni tlen itoka Irina. Ye iTlaixpantijka Jehová uan ifamilia amo. Ye okijto: “Akinmej noijki kichiuaj ken Cristo uelis yetoskej tokniuan uan noijki ken totatajuan. Jehová kichiua yejuan ma yetokan ken tofamilia uan amo ma timomachilikan toselti”.
11 Xamo sekimej kinchiuilia oui kinmixmatiskej oksekimej uan inmiuan mouikaskej porque pinauaj. Ma tikitakan tlen okipanok se tokni tlen itoka Ratna. Ye opinauaya uan ijkuak opejki momachtia Biblia oksekimej okualankej. Ye okijto: “Onikitak omonekiaya nikselis ma nechpaleuikan tokniuan tlen onikinmitaya ken nofamilia”. Xamo tikitaj oui tikinmiluiskej tokniuan ken timomachiliaj pero tla tikinmiluiaj non techpaleuis inmiuan ma timouikakan. Yejuan kinekij techyolchikauaskej uan techpaleuiskej pero moneki tikinmiluiskej ken timomachiliaj para techpaleuiskej.
12 Tla titetlapouiaj iuan oksekimej tokniuan, techpaleuis inmiuan ma timouikakan. Carol tlen itech otimotlapouijkej itech párrafo 5, okijto: “Opejki nimouika iuan tokniuan siuamej porque inmiuan nitetlapouia uan san sekan tikchiuaj okseki tlamantli para tikueyichiuaskej Jehová. Ye nochipa kinyolinia para ma nechpaleuikan ijkuak moneki”. Ik non, moneki timochijchikauaskej timouikaskej iuan akinmej kitekichiuiliaj Jehová. Ye kinyolinia tokniuan ma techpaleuikan ijkuak timomachiliaj toselti (Prov. 17:17).
it-2-S pág. 883
Ixtlamatki
ToTajtsin Dios ixtlamatki. San Jehová sapanoua ixtlamatki uan san ye kinamiki ijkon matikiluikan (Rom. 16:27; Apoc. 7:12). Tiyetoskej tiixtlamatkej kijtosneki tikmatiskej tleka panoua seki tlamantli uan Jehová kimati nochi porque ye otlachijchi uan nochipa kajki (Sal. 90:1, 2). Ye kimati ken kajki nochi tlen onka iluikak uan tlaltikpak. Noijki kimati nochi tlen yopanok uan tlen axkan panotok. Nochi tlen kimatij ixtlamatkej iaxka toTajtsin Dios. Yejuan amitlaj kimatiskiaj tla toTajtsin Dios amo kinkauiliskia makimatikan (Job 38:34-38; Sal. 104:24; Prov. 3:19; Jer. 10:12, 13). Akinmej kipiaj innemilis ken toTajtsin Dios kineki okachi kuali katej uan kuali kisa tlen kichiuaj (Deut. 32:4-6; xikita kanin kijtoua JEHOVÁ [Un Dios de normas morales]). ToTajtsin Dios nochi kajsikamati (Is. 40:13, 14). Ualeua ye kikaua mapano seki tlamantli tlen amo kuali pero ye kimati tlen panos satepan uan kichiuas tlen ye kineki. Nochi tlen ye kijtoua melauak mochiua (Is. 55:8-11; 46:9-11).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w08-S 1/8 pág. 11 párr. 5
Ximotlapoui inmiuan mokoneuan
▪ “¿Nikajsikamati tlen nechiluiaj?”. Job 12:11 kijtoua: “¿Tonakas amo kiyekoua tlen kikaki ijkon ken tonenepil kiyekoua tlakuali?”. Akinmej kinpiaj inkoneuan moneki kuali kikakiskej tlen kijtouaj. Ualeua telpochmej kijtouaj seki tlajtoli tlen oksekimej amo kajsikamatij. Xamo mokone kijtos: “¡Nochipa techita ken se konetl!” noso “¡Te amo keman techkaki!”. Ijkuak ijkon kijtoua ximochijchikaua tikajsikamatis tlen kijtosneki. Ijkuak kijtoua “¡Nochipa techita ken se konetl!”, xamo kijtosneki “Amo tikneltoka tlen nikchiua noso tlen nikijtoua”. Noijki ijkuak kijtoua “¡Te amo keman techkaki!”, xamo kijtosneki “Nikneki techajsikamati”. Ximochijchikaua tikajsikamatis tlen kineki mitsiluis mokone.