TLAMACHTIL 39
¿Ken kita toTajtsin Dios estli?
Estli sapanoua ipati, porque tla amo tikpiaskiaj amo uelis tiyoltoskiaj. ToTajtsin Dios otechchijchi ikinon san ye kinamiki techiluis tlen moneki tikchiuaskej ika estli. ¿Tlen technauatia toTajtsin Dios? ¿Kuali matikmotlalilikan noso matikkuakan estli? Uan ¿tlen mitspaleuis xikmati kox tikmotlalilis noso amo?
1. ¿Ken kita toTajtsin Dios estli?
Yiuejkika toTajtsin Dios okinmilui itekipanojkauan: “Iyolilis nochi yolkatl kajki itech ieso” (Levítico 17:14). Ixpan Jehová, toeso kijtosneki toyolilis. Ye otechmakak toyolilis uan noijki toeso, ikinon miak ipati.
2. ¿Techiluia toTajtsin Dios ken moneki tiktekitiltiskej estli?
Yiuejkika ijkuak ayamo okatkaj akinmej okichiuayaj ken Cristo, Jehová okinmilui itekipanojkauan amo makikuakan estli (xiktlajtolti Génesis 9:4 uan Levítico 17:10). Ijkuak yokatkaj akinmej okichiuayaj ken Cristo, Jehová oksepa ijkon okinnauati, ikinon tlayekankej uan apóstoles akinmej opouiayaj itech Cuerpo Gobernante, okinnauatijkej akinmej okichiuayaj ken Cristo: “Amo xikselikan estli” (xiktlajtolti Hechos 15:28, 29).
¿Tlen kijtosneki amo matikselikan estli? Tla akin tepajtia mitsiluia amo xikoni alcohol, ¿tikoniskia? ¿Tikkuaskia itlaj tlen kipia alcohol noso tikmotlaliliskia? Amo, amo ijkon tikchiuaskia. Noijki ijkon, ijkuak toTajtsin Dios techiluia amo matikselikan estli, kijtosneki amo matikmotlalilikan, amo matikonikan uan amo matikkuakan nakatl tla yolkatl amo okikixtilijkej estli. Noijki amo matikkuakan itlaj tlen okitlalilijkej estli.
¿Tlen tikchiuaskej tla techiluiaj moneki tikmotlaliliskej estli para tipajtiskej? ToTajtsin Dios amo kipaktia ikaj makimotlalili estli noso tlen ika chijchitok estli ken: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma. Pero ualeua noijki onka okseki pajtli tlen kipia estli uan moneki tikpejpenaskej kox tikmotlaliliskej, noijki sekimej kinpajtiaj ika inmieso. Tinochtin moneki tikitaskej ken timopajtiskej noso tlen tikchiuaskej (Gálatas 6:5).a
MATIMOMACHTIKAN
Matikitakan tlen moneki tikilnamiktoskej ijkuak tikpejpenaskej ken timopajtiskej.
3. Xikpejpena tlen toTajtsin Dios kiyolpaktia
¿Ken uelis tikchiuas tlen toTajtsin Dios kiyolpaktia ijkuak tikpejpenas kox tikmotlalilis estli? Xikitakan VIDEO uan satepan xikitakan ken uelis tikchiuas tlen nikan kijtoua.
Xiktlatlaujti toTajtsin Dios para tikmatis tlen moneki tikchiuas (Santiago 1:5).
Xikintemo principios bíblicos tlen tlajtouaj itech estli uan xikita ken uelis tikchiuas tlen ompa kijtoua (Proverbios 13:16).
Xikita ken uelis timopajtis ik kanin tichanti.
Xikita tlen amo uelis ika timopajtis.
Xikita tlen tikpejpenas para amo mamitskuejso motlalnamikilis (Hechos 24:16).b
Xikilnamikto amikaj uelis mitsiluis tlen moneki tikchiuas (Romanos 14:12).
Xikijkuilo tlen ika uelis mitspajtiskej.
4. TiiTlaixpantijkauan Jehová tiknekij kuali matechpajtikan
Maski amo tikseliaj estli tiknekij kuali matechpajtikan. Xikitakan VIDEO.
Xiktlajtoltikan Tito 3:2 uan satepan xikitakan tlen namechmachtia.
Moneki tikinyekiluiskej uan tikintlakaitaskej akinmej tlapajtiaj ijkuak tikinmiluiskej amo tikseliaj estli, ¿tleka?
Amo tikseliaj |
Tejuan tikijtoskej kox tikseliskej |
---|---|
A. Plasma. |
Tlen ika chijchitok plasma |
B. Glóbulos blancos. |
Tlen ika chijchitokej glóbulos blancos |
C. Plaquetas. |
Tlen ika chijchitokej plaquetas |
D. Glóbulos rojos. |
Tlen ika chijchitokej glóbulos rojos |
5. Tlen ika chijchitok estli
Estli chijchitok ika naui tlamantli: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma. Ninmej naui tlamantli noijki chijchitokej ika okseki tlamantli uan moixmati ken fracciones sanguíneas.c Seki fracciones kitekitiltiaj para ika tepajtiskej uan noijki kitekitiltiaj para ikaj ayakmo maeskisa.
Tejuan moneki tikpejpenaskej kox tikseliskej pajtli tlen kipia fracciones sanguíneas. Moneki timoyekanaskej ika tlen kijtoua Biblia para kuali timomachiliskej. Xamo sekimej amo kinekiskej makinpajtikan ika fracciones sanguíneas pero oksekimej xamo kinekiskej kiseliskej.
Ijkuak tikpejpenas ken timopajtis, ximotlajtlani:
¿Ken nikiluis akin nechpajtia amo uelis nikselis seki pajtli tlen kipia fracciones sanguíneas? ¿Noso tleka nikselia?
SEKIMEJ KIJTOUAJ: “¿Tleka amo uelis tikmotlaliliskej estli?”.
¿Tejuatsin tlen timokuayejyekoua?
XIKILNAMIKTO
Jehová amo kineki matikkuakan nion matikmotlalilikan estli.
Matikojpauikan
¿Tleka Jehová kipatioita estli?
¿Ken tikmatij toTajtsin Dios amo kipaktia matikmotlalilikan estli?
¿Tlen mitspaleuis xikmati ken timopajtis?
NIN NOIJKI MITSPAKTIS
¿Tlen moneki tikilnamiktos ijkuak tikitas ken timopajtis?
“Sekimej techtlajtlaniaj” (Akin Tetlapouijtok, 15 de octubre 2000)
Achto tikpejpenas kox timopajtis ika pajtli tlen kipia fracciones sanguíneas, ¿tlen moneki tikilnamiktos?
“Sekimej techtlajtlaniaj” (Akin Tetlapouijtok, 15 de junio 2004)
¿Tlen okipaleui se tepajti makajsikamati tlen toTajtsin Dios technauatia itech estli techpaleuia?
Xikita ken sekimej tlayekankej motlapouiaj iuan akinmej tlapajtiaj para kinpaleuiskej tokniuan tlen katej itech hospitales.
a Xikita tlamachtil 35 tlen itoka: “¿Tlen techpaleuis kuali ma tikpejpenakan tlen tikchiuaskej?”.
b Xikita punto 5 kanin kijtoua “Tlen ika chijchitok estli” uan noijki xikita nota 3, “Ijkuak kinekiskej kichiuaskej seki tlamantli ika moeso”.
c Tejuan amo tikseliaj estli nion naui tlamantli tlen ika chijchitok. Sekimej tepajtijkej kijtouaj glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma ken se fracción. Ikinon moneki tikinmiluis tleka amo tikselia nin naui tlamantli.