Amabhuku Asetshenziswe Kugwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
JANUARY 6-12
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU UGENESISI 1-2
“UJehova Udala Izinto Eziphilayo Emhlabeni”
it-1-E 527-528
Indalo
Ngosuku lokuqala uNkulunkulu wathi: “Akubekhona ukukhanya,” lakanye kwaba lokukhanya okwadabula emayezini kukhanyisa emhlabeni lanxa kwakungakhanyi ukuthi kwakuvela ngaphi. Ukukhanya lokhu kwakusenzakala kancane kancane. Umhumutshi uJ. W. Watts wathi: “Kancane kancane kwaqalisa ukuba lokukhanya.” (Gen 1:3, A Distinctive Translation of Genesis) UNkulunkulu wehlukanisa ukukhanya lobumnyama, wabiza ukukhanya ngokuthi “lusuku,” ubumnyama ngokuthi “yibusuku.” Lokhu kutshengisa ukuthi umhlaba wawubhoda ilanga okwakusenza ukuthi umhlaba wonke ube lokukhanya lobumnyama.—Gen 1:3, 4.
Ngosuku lwesibili, uNkulunkulu wenza umkhandlu ‘owehlukanisa amanzi kwamanye amanzi.’ Lokhu kwenza amanye amanzi asala emhlabeni kodwa amanengi aba phezu komkhandlu. UNkulunkulu wabiza umkhandlu ngokuthi yisibhakabhaka kumbe umkhathi. Lanxa amanzi ayesephezu komkhandlu, ayisikho ukuthi ayesevale izinto ezisemkhathini, ezinjengezinkanyezi lakho konke okutholakala emkhathini.—Gen 1:6-8.
Ngosuku lwesithathu amandla kaNkulunkulu enza ukuthi amanzi angaphansi komkhathi aqoqane ndawonye okwenza kwavela umhlabathi owomileyo futhi uNkulunkulu wabiza umhlaba owomileyo ngokuthi ngumhlabathi. Ngosuku olufananayo uNkulunkulu wenza ukuthi umhlabathi umile utshani, izimila lezihlahla ezithela izithelo. Izinto zonke lezi zazizaqhubeka zithela “ngemihlobo” yazo.—Gen 1:9-13.
it-1-E 528 ¶5-8
Indalo
KuGenesisi 1:16, kusetshenziswe ibala lesiHebheru elithi ʽa·sahʹ, elitsho “ukwenza.” Akusetshenziswanga elithi ba·raʼʹ, elitsho “ukudala.” UGenesisi 1:1 ukhuluma ngokudalwa ‘kwamazulu’ futhi lokhu kugoqela ilanga, inyanga lezinkanyezi okwadalwa usuku lwesine lungakafiki. Ngosuku lwesine uNkulunkulu “wenza” ukuthi izibane lezi zikhanyise emhlabeni. UNkulunkulu wathi “mazibe yizibane emkhandlwini womkhathi ukuletha ukukhanya emhlabeni.” Lokhu kutshengisa ukuthi khathesi zasezikhanya lasemhlabeni. Izibane lezi zazizakuba “luphawu lokubonisa izibanga zomnyaka, lezinsuku leminyaka,” lokhu kwakuzanceda abantu ngendlela ezitshiyeneyo ngokuhamba kwesikhathi.—Gen 1:14.
Ngosuku lwesihlanu kwadalwa izinto eziphilayo emhlabeni kodwa umuntu wayengakadalwa. IBhayibhili lithi: “UNkulunkulu wadala izidalwa ezinkulu zolwandle layo yonke into ephilayo lehambayo enyakazelayo emanzini, kusiya ngemihlobo yazo, lezinyoni zonke ezilamaphiko, ngemihlobo yazo.” Lokhu kwenza kucace ukuthi kazange adale into eyodwa eyayizazala ezinye ezitshiyene layo kodwa wadala zonke ngemihlobo yazo. UNkulunkulu wabona ukuthi izinto ayezidalile zazizinhle, yikho wazibusisa wathi, ‘zizale zande ngobunengi.’ Phela izidalwa zonke lezi zazisenelisa ukuzalana zande “ngemihlobo yazo.”—Gen 1:20-23.
Ngosuku lwesithupha “uNkulunkulu wenza izinyamazana zeganga kusiya ngemihlobo yazo, izifuyo kusiya ngemihlobo yazo, njalo zonke izinanakazana ezihuquzela emhlabathini kusiya ngemihlobo yazo.” Lokhu lakho kwakukuhle njengakho konke uJehova ayesekudalile.—Gen 1:24, 25.
Sekusiya ekupheleni kosuku lwesithupha, uNkulunkulu wenza isidalwa esasingcono kakhulu kulezinyamazana kodwa sitshiyene lezingilosi. Isidalwa lesi kwakungumuntu futhi wayedalwe ngomfanekiso kaNkulunkulu langomfuziselo wakhe. Ngamafitshane, uGenesisi 1:27 uthi uNkulunkulu “wadala owesilisa lowesifazana,” uGenesisi 2:7-9 utshengisa ukuthi uJehova uNkulunkulu wabumba umuntu ngothuli lomhlabathi, waphefumulela emakhaleni akhe umoya wokuphila yikho umuntu wasesiba ngumphefumulo ophilayo. Umuntu wayephiwe ipharadayisi ukuthi libe likhaya lakhe njalo wayephiwe lokudla okunengi. Ngokuhamba kwesikhathi uJehova wadala owesifazana, esebenzisa ubambo ayelukhiphe ku-Adamu. (Gen 2:18-25) Njengoba owesilisa lowesifazana basebedaliwe, uNkulunkulu wababiza ngokuthi ‘ngabantu.’—Gen 5:1, 2.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Isayensi Lempilo Yakho
Umhlaba lamazulu kulesikhathi esinganani kukhona?
Izazi zesayensi zicabangela ukuthi umhlaba ungaba leminyaka engaba yi-4 bhiliyoni ukhona kanye lokuthi amazulu aleminyaka engaba ngamabhiliyoni angu-13 kusiya kwangu-14. IBhayibhili kalisitsheli ukuthi izinto zonke ezisezulwini lezisemhlabeni zadalwa ngawuphi umnyaka. Akulandawo lapho eliveza khona ukuthi umhlaba lo ungabe uleminyaka engaba yi-10 000 kuphela. Ivesi yakuqala eBhayibhilini ithi: “Ekuqaleni uNkulunkulu wadala amazulu lomhlaba.” (UGenesisi 1:1) Amazwi la alula avumela abezesayensi ukuthi basebenzise ulwazi lwabo ukuze bahlole ukuthi umhlaba lamazulu sekulesikhathi esinganani kukhona.
it-2-E 52
UJesu Khristu
KasoMdali. INdodana yayiseceleni kukaYise ngesikhathi sokudalwa kwezinto kodwa lokhu akutsho ukuthi inguMdali. Amandla okudala ayevela kuNkulunkulu. (Gen 1:2; Hu 33:6) Zonke izinto eziphilayo kungaba ngezincane kumbe ezinkulu, esizibonayo loba esingaziboniyo zadalwa nguNkulunkulu. IBhayibhili lithi umthombo wokuphila ukuJehova. (Hu 36:9) INdodana kayizange ibe nguMdali kodwa yaba njengethuluzi elasetshenziswa nguJehova. IBhayibhili likwenza kucace ukuthi uNkulunkulu nguye owadala izinto zonke loJesu watsho njalo.—Mat 19:4-6.
Ukubalwa KweBhayibhili
JANUARY 13-19
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU UGENESISI 3-5
“Umonakalo Owabangelwa Ngamanga Okuqala”
Injongo KaJehova Izagcwaliseka Loba Sekutheni!
9 USathane wasebenzisa inyoka ukuze akhohlise u-Eva. (Bala uGenesisi 3:1-5; Isam. 12:9) Wayefuna u-Adamu lo-Eva babone angathi uNkulunkulu uyabacindezela, kafuni ukuthi bazenzele abakufunayo. Esuka lapho wahutshuza amanga aluhlaza tshoko wathi: “Kalisoze life ngempela.” Waphinda wamqila u-Eva ngokumenza acabange ukuthi kamdingi uNkulunkulu, wathi: “UNkulunkulu uyazi ukuthi lingasidla amehlo enu azavuleka.” Ngamanye amazwi wayesithi uJehova kafuni badle lesosithelo ngoba uyakwazi ukuthi bangasidla bazahlakanipha. Kanti njalo wabathembisa amanga wathi: ‘Lizakuba njengoNkulunkulu lazi okuhle lokubi.’
w00-ZU 11/15 25-26
Singafunda Embhangqwaneni Wokuqala Ongabantu
Ingabe isono sika-Eva sasingenakugwenywa? Lutho neze! Zibeke esimweni sakhe. Okwakushiwo yinyoka kwakuhlanekezela ngokuphelele lokho uNkulunkulu no-Adamu ababekushilo. Ubungazizwa kanjani uma umuntu ongamazi ethi umuntu omthandayo nomethembayo akathembekile? U-Eva kwakufanele asabele ngokuhlukile, anengeke futhi acasuke, enqabe ngisho nokulalela. Yayingubani yona le nyoka ukuba ingabaze ukulunga kukaNkulunkulu futhi iphikise izwi lomyeni wakhe? U-Eva kwakufanele afune ukucetshiswa ngaphambi kokwenza isinqumo, ahloniphe isimiso sobunhloko. Nathi kufanele senze kanjalo uma singase sinikezwe ukwaziswa okuphambene neziyalezo ezivela kuNkulunkulu. Nokho, u-Eva wathemba amazwi oMlingi, efisa ukuzinqumela yena okulungile nokungalungile. Lapho ecabanga ngokwengeziwe ngalo mqondo, wamkhanga ngokwengeziwe. Yeka iphutha alenza ngokufukamela isifiso esingafanele, kunokuba asisuse engqondweni noma axoxe ngendaba nenhloko yomkhaya wakhe!—1 Korinte 11:3; Jakobe 1: 14, 15.
U-Adamu Ulalela Izwi Lomkakhe
Ngokushesha u-Eva wayengela u-Adamu ekubeni azibandakanye naye esonweni. Kwenzeka kanjani ukuba avele avume kalula? (Genesise 3:6, 17) U-Adamu kwadingeka akhethe ukuthi wayezothembeka kubani. Ingabe wayeyolalela uMdali wakhe, owayemnike konke, kuhlanganise nomkakhe ayemthanda, u-Eva? Ingabe u-Adamu wayeyofuna isiqondiso sikaNkulunkulu mayelana nalokho okwakufanele akwenze manje? Noma ingabe le ndoda yayizokhetha ukuzibandakanya nomkayo? U-Adamu wayazi kahle ukuthi umkakhe wayengeke akuthole lokho ayenethemba lokukuthola ngokudla isithelo esenqatshelwe. Umphostoli uPawulu waphefumulelwa ukuba abhale: “U-Adamu akakhohliswanga, kodwa owesifazane wakhohliswa ngokuphelele wayeseqa umthetho.” (1 Thimothewu 2: 14) Ngakho u-Adamu wakhetha ukudelela uJehova ngamabomu. Ngokusobala ukwesaba ukuhlukana nomkakhe kwakungaphezu kokholo lwakhe ekutheni uNkulunkulu wayengasilungisa leso simo.
w12-ZU 9/1 4 ¶2
Ingabe UNkulunkulu Uyabakhathalela Ngempela Abesifazane?
Ingabe abesifazane baqalekiswe uNkulunkulu?
Cha. Kunalokho, ‘yinyoka yokuqala, leyo ebizwa ngokuthi uDeveli,’ ‘eyaqalekiswa’ uNkulunkulu. (IsAmbulo 12:9; Genesise 3:14) Lapho uNkulunkulu etshela u-Adamu ukuthi ‘uyobusa’ umkakhe, wayengagunyazi indoda ukuba ibe ingqongqo phezu kowesifazane. (Genesise 3:16) Wayemane ebikezela umphumela odabukisayo wesono kulaba bantu ababili bokuqala.
w04-ZU 1/1 29 ¶2
Amaphuzu Avelele Encwadi KaGenesise—I
3:17—Umhlabathi waqalekiswa kanjani, futhi isikhathi esingakanani? Ukuqalekiswa komhlabathi kwenza kwaba nzima kakhulu ukuwulima. Imiphumela yomhlabathi oqalekisiwe, onameva namakhakhasi, yezwakala kakhulu ozalweni luka-Adamu kangangokuthi uyise kaNowa, uLameka, wakhuluma ‘ngobuhlungu bezandla zethu ngenxa yomhlabathi uJehova awuqalekisile.’ (Genesise 5:29) Ngemva kukaZamcolo, uJehova wambusisa uNowa namadodana akhe, wabatshela injongo yakhe yokuba bagcwalise umhlaba. (Genesise 9:1) Ngokusobala isiqalekiso sikaNkulunkulu emhlabathini sasuswa.—Genesise 13:10.
it-2-E 186
Imihelo Yokubeletha
Yibuhlungu obubakhona nxa owesifazana ebeletha. Ngemva kokona kuka-Eva, uNkulunkulu wamtshela ukuthi kwakuzahamba njani ngesikhathi ebeletha. Aluba u-Eva walalela, wayezabusiswa nguNkulunkulu futhi wayengasoze azwe ubuhlungu obuhlangane lenjabulo yokuba lomntwana ngoba ‘isibusiso sikaJehova siletha inotho, leyo notho ingabi labuhlungu.’ (Zag 10:22) Kodwa umuntu wayesezakuzwa ubuhlungu nxa ebeletha. UNkulunkulu wathi (abantu bandise ukuthi izinto uNkulunkulu azivumelayo nguye ozibangelayo): “Ngizakwandisa ngokuphindiweyo izinhlungu zakho nxa ubeletha; ngobuhlungu uzazala abantwana.”—Gen 3:16.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-2-E 192 ¶5
ULameki
Inkondlo eyahaywa nguLameki, eyihayela amakhosikazi akhe (Ge 4:23, 24) itshengisa ukuthi udlakela lwaselubhahile kulezonsuku. Inkondlo yakhe yayisithi “Lalelani kimi; bafazi bakaLameki, zwanini amazwi ami. Sengibulele umuntu ngenxa yokungilimaza, ijaha ngoba lingihlasele. Uma uKhayini ephindiselwa kakhombisa yikho uLameki okwamatshumi ayisikhombisa lesikhombisa.” Kukhanya angani uLameki kabulalanga umuntu lo ngabomu njengoKhayini. Wathi okwenza wabulala ijaha elalimhlasele njalo lamlimaza yikuthi wayezama ukuzivikela. Yikho ngenkondlo yakhe wayencenga ukuthi angajeziswa ngenxa yesenzo sakhe.
it-1-E 338 ¶2
Ukuthuka
“Ukubiza ibizo likaJehova” okwaqalisa ngesikhathi sika-Enoshi, uZamcolo engakafiki kwakungasuki enhliziyweni futhi kungasikweqiniso. Phela u-Abela wayelisebenzisa ibizo likaNkulunkulu. (Gen 4:26; Heb 11:4) Ezinye izikhwicamfundo zithi kungenzakala ukuthi ukubiza ibizo likaNkulunkulu okukhulunywa ngakho lapha kwakusitsho ukulisebenzisa ngendlela engaqondanga, enjengokubiza abantu loba izithombe ngebizo lelo. Nxa lokhu kuliqiniso kutsho ukuthi abantu laba babethuka uNkulunkulu.
Ukubalwa KweBhayibhili
JANUARY 20-26
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU UGENESISI 6-8
“Wakwenza Konke Njengokulaywa Kwakhe”
Lingisela Isibonelo SikaDanyeli LoNowa LoJobe
4 UNowa wahlangana labuphi ubunzima? Ngesikhathi sika-Enoki ukhokho kaNowa abantu babesenza izinto ezimbi. Babeze ‘bakhulume lamazwi alukhuni’ beseyisa uJehova. (Jud 14, 15) Udlakela lalo lwalumemetheka njalo kusiyafika izinsuku zikaNowa “umhlaba wawusugcwele ubudlwangudlwangu.” Izingilosi ezimbi zabuya emhlabeni zantshintsha zaba lemizimba yabantu, zathatha abafazi njalo zazala abantwana ababelodlakela. (Gen. 6: 2-4, 11, 12) UNowa kazange alandele ububi obabusenziwa ngabantu labo. IBhayibhili lithi: “UNowa wathola umusa emehlweni kaNkulunkulu. . . . Wayeyindoda elungileyo, engelasici phakathi kwabantu ngalesosikhathi, njalo wabambelela kuNkulunkulu.”—Gen. 6: 8, 9.
w13-ZU 4/1 14 ¶1
“Wahamba NoNkulunkulu Weqiniso”
Lo msebenzi wathatha amashumi eminyaka, mhlawumbe iminyaka engu-40 kuya kwengu-50. Kwakudingeka bagawule izingodo, bazidonse baziyise esakhiweni, bazigwede futhi bazihlanganise. Lo mkhumbi kwakufanele ube nezitezi ezintathu, ube namakamelo amaningana nomnyango ohlangothini. Kusobala ukuthi wawunamafasitela phezulu, futhi uphahla lwawo luphakeme maphakathi ukuze amanzi angami.—Genesise 6: 14-16.
w11-ZU 9/15 18 ¶13
Wugijime Ngokukhuthazela Umncintiswano
13 Yini eyenza lezo zinceku zikaJehova ukuba zikhuthazele futhi ziphumelele emncintiswaneni? Phawula lokho uPawulu akuloba ngoNowa. (Funda amaHebheru 11:7.) “Uzamcolo wamanzi phezu komhlaba [owawuzochitha] yonke inyama” wawuyinto uNowa ayengakaze ‘ayibone.’ (Gen. 6: 17) Wawungakaze ube khona ngaphambili, uyinto eyayizobe iqatshukwa. Noma kunjalo, uNowa akazange awubheke njengento engenakwenzeka noma ngisho engacabangeki. Ngani? Ngoba wayenokholo lokuthi noma yini uJehova ayishilo, wayeyoyenza. UNowa akazange abe nomuzwa wokuthi wayecelwa ukuba enze into engaphezu kwamandla akhe. Kunalokho, “wenza kanjalo nje.” (Gen. 6:22) Uma sicabanga ngakho konke lokho uNowa okwakudingeka akwenze—ukwakha umkhumbi, ukubutha izilwane, ukufaka ukudla kwabantu nokwezilwane emkhunjini, ukushumayela isigijimi sesixwayiso nokugcina umkhaya wakhe uqinile ngokomoya—siyobona ukuthi kwakungeyona neze into elula ‘ukwenza kanjalo nje.’ Nokho, ukholo lukaNowa nokukhuthazela kwakhe kwaholela ekuphileni nasezibusisweni abazithola yena nomkhaya wakhe.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w04-ZU 1/1 29 ¶7
Amaphuzu Avelele Encwadi KaGenesise—I
7:2—Yini eyasetshenziswa njengesisekelo sokuhlukanisa phakathi kwezilwane ezihlanzekile nezingahlanzekile? Ngokusobala izilwane zahlukaniswa ngokuthi iziphi ezifanelekela ukusetshenziswa emihlatshelweni yokukhulekela, hhayi ukuthi isiphi esifanelekela ukudliwa nesingakufanelekeli. Ngaphambi kukaZamcolo abantu babengayidli inyama. Amagama athi ‘okuhlanzekile’ ‘nokungcolile’ ekudleni aba khona lapho kuba khona uMthetho KaMose, futhi aphela lapho uyekwa. (IzEnzo 10:9-16; Efesu 2:15) Ngokusobala, uNowa wayazi ukuthi yini ekufanelekelayo ukwenziwa umhlatshelo wokukhulekela uJehova. Ngemva nje kokuba ephumile emkhunjini, “wakhela uJehova i-altare futhi wathatha kuzo zonke izilwane ezihlanzekile nakuzo zonke izidalwa ezindizayo ezihlanzekile wanikela umnikelo wokushiswa phezu kwe-altare.”—Genesise 8: 20.
w04-ZU 1/1 30 ¶1
Amaphuzu Avelele Encwadi KaGenesise—I
7:11—Amanzi abangela uZamcolo wembulunga yonke avelaphi? Phakathi nenkathi yesibili, noma “usuku” lwesibili lokudala, okwakhiwa ngalo “umkhathi” womhlaba, kwakunamanzi “ngaphansi komkhathi” namanzi “ngaphezu komkhathi.” (Genesise 1:6, 7) Amanzi ‘angaphansi’ kwakuyilawo ayesesemhlabeni kakade. Amanzi ‘ayengaphezulu’ kwakuwumswakama omningi owawusemoyeni ngaphezu komhlaba, wakha ‘utwa olukhulu lwamanzi.’ Lawo manzi ehlela emhlabeni ngosuku lukaNowa.
Ukubalwa KweBhayibhili
JANUARY 27–FEBRUARY 2
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU UGENESISI 9-11
“Umhlaba Wonke Wawulolimi Lunye”
it-1-E 239
IBhabhiloni Enkulu
Yayinjani IBhabhiloni Yendulo? Kuledolobho (elacina libizwa ngokuthi yiBhabhiloni) elakhiwa egcekeni laseShinari futhi ngesikhathi esifananayo kwakusakhiwa lomphongolo waseBhabheli. (Gen 11:2-9) Abantu abakha idolobho leli lomphongolo lo babelenhloso ‘yokuzenzela ibizo elikhulu’ hatshi eyokudumisa uJehova. Kukhanya angani imiphongolo ye-ziggurat eyatholakala emanxiweni eBhabhiloni yasendulo laseMesophothamiya inika ubufakazi bokuthi umphongolo waseBhabheli wawenzelwe injongo yokukhonza. UJehova uNkulunkulu wamisa ukwakhiwa kwawo. Lokhu kutshengisa ukuthi wayengathokozi ngedolobho lelo (iBhabheli) ngoba kulapho okwaqalisela khona ukukhonza kwamanga. Idolobho leli labizwa ngebala lesiHebheru elithi Bhabheli elitsho “Ukudideka.” Ibala lesiSumeri elithi Ka-dingir-ra lelesi-Akhadiya elithi Bab-ilu atsho ukuthi “Isango likaNkulunkulu.” Lanxa abantu abasala edolobheni leBhabheli bantshintsha ibizo leli kancane, lokhu akuzange kuntshintshe injongo yokwakhiwa kwalo.
it-2-E 202 ¶2
Ulimi
Ngemva kukaZamcolo, uNkulunkulu watshela uNowa lamadodana akhe ukuthi bazalane bande bagcwalise umhlaba. (Gen 9:1) Kodwa kulabanye abaphikisana lalokho uNkulunkulu ayekukhulumile. Kulokuthi basabalale ‘bagcwalise umhlaba,’ baqoqana ndawonye bakha endaweni eyacina isaziwa ngokuthi ligceke laseShinari eMesophothamiya. Baqalisa lokwakha umphongolo ababezakhonzela kuwo.—Gen 11:2-4.
it-2-E 202 ¶3
Ulimi
UNkulunkulu uSomandla wasanganisa ulimi lwabo, behluleka ukuzwanana njalo lokhu kwahle kwamisa lomsebenzi wabo. Abantu basabalala emhlabeni wonke. Njengoba basebekhuluma izindimi ezitshiyeneyo, kwasekuzathatha isikhathi eside ukuthi benze ababelesifiso sokukwenza njalo babezakwehluleka ukuphikisana lentando kaNkulunkulu. Kwasekunzima ukuthi bahlanganise amakhanda baphume lamaqhinga ayengenza umsebenzi uqhubekele phambili. Kwakuzabanzima ukuthi amaqembu akhuluma izindimi ezitshiyeneyo abelane ulwazi ayabe ezitholele lona futhi ulwazi lolo lwaluyabe lungaveli kuNkulunkulu. (Qathanisa lo Tsh 7:29; Dut 32:5.) Ukusanganiswa kolimi kwenza bangasazwisisani, kodwa kwanceda ukuthi bangenzi izinto ezazizabalimaza. (Gen 11:5-9; qathanisa lo-Isy 8:9, 10.) UNkulunkulu wakubona kudala ukuthi ulwazi abantu ababezakuba lalo lwaluzabayingozi aluba babevunyelwe ukuthi baqhubeke ngokwakha umphongolo weBhabheli.
it-2-E 472
Izizwe
Khathesi abantu basebesehlukaniswa yizinto ezinengi ezigoqela ulimi, amasiko, imikhuba, izenzo kanye lenkolo. Iqembu ngalinye laselizenzela okwalo. (Lev 18:3) Abantu basebeqhelelene kakhulu loJehova, bekhonza onkulunkulu bamanga lezithombe.—Dut 12:30; 2Am 17:29, 33.
Ukuchwayisisa IMibhalo
it-1-E 1023 ¶4
UHamu
Kungenzakala ukuthi kulokuthile okwenziwa nguKhenani ngesikhathi uNowa edakiwe. Kukhanya angani uHamu kazange akhuze umntanakhe uKhenani. Ekhuluma amazwi ayisiphrofetho uNowa wananzelela ukuthi ubuntu obubi bukaHamu babungabe sebusendodaneni yakhe uKhenani futhi kwakungenzakala lokuthi abantwana bakaKhenani bafuze uyise. Ukuqalekiswa lokhu kwenzakala ngesikhathi amanye ama-Israyeli enqoba amaKhenani kodwa akuphelelanga lapho. Abangazange babulawe ngalesosikhathi (ngokwesibonelo, amaGibhiyoni [Jos 9]) baba yizigqili zama-Israyeli. Kwathi sekudlule iminyaka eminengi kakhulu, ukuqalekiswa kukaKhenani indodana kaHamu kwaphinda kwagcwaliseka esizukulwaneni sakhe ngoba sabuswa yimibuso eyadabuka kuJafethi eyamaMede lamaPhesiya, iGrisi kanye leRoma.
it-1-E 2 503
UNimrodi
Izindawo zombuso kaNimrodi zazigoqela iBhabheli, i-Ereki, i-Akhadi, iKhaline lendawo yonke yeShinari. (Gen 10:10) Kukhanya angani nguye oweza lecebo lokuthi kwakhiwe iBhabheli lomphongolo wakhona. Lokhu kuvumelana lalokho okwabhalwa nguJosephus. Wathi: ‘Kancane kancane [uNimrodi] waqalisa ukuqoqela abantu ngaphansi kombuso wakhe futhi wayenguntandokayiphikiswa, esazi ukuthi indlela eyodwa eyayingenza abantu bayekele ukwesaba uNkulunkulu kwakuyikubenza baqhubeke bethembela emandleni akhe [uNimrodi]. Wayezitshela ukuthi uzakwakha umphongolo owawuzaba mude okokuthi wawungasoze ucwile nxa uNkulunkulu wayengafuna ukuphinda alethe uzamcolo. Inhloso yakhe yayingeyokuphindisela ukubhujiswa kwabokhokho bakhe. Abantu basukumela phezulu bamsekela ngoba babebona angathi ukubuswa nguNkulunkulu yibugqili. Umphongolo waphakama ngejubane elikhulu kakhulu.’—Jewish Antiquities, I, 114, 115 (iv, 2, 3).
Ukubalwa KweBhayibhili