Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
© 2023 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
SEPTEMBER 4-10
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-ESTA 1-2
“Thobeka Njengo-Esta”
Izinto Ezingenza Kube Nzima Ukuzithoba
11 Okunye okungabangela ukuthi sehluleke ukuzithoba yikunconywa loba ukubukwa ngabantu. Cabanga ngalokho okwenzakala ku-Esta. Lanxa wayelitshatshazi, wahlala umnyaka wonke egcotshwa ngamakha amahle ukuze abe muhle kakhulu. Wayehlala lamantombazana amanengi ayevela kuzo zonke izindawo embusweni wasePhesiya. Wonke amantombazana la ayencintisana ukuze athole isikhundla sokuba yindlovukazi yenkosi. Lanxa u-Esta wayephethwe okweqanda, kazange aqalise ukuzikhukhumeza loba ukuzigqaja. Langemva kokuba inkosi isimkhethile ukuba yindlovukazi yayo waqhubeka elokhu ehlonipha njalo ezithoba.—Esta. 2:9, 12, 15, 17.
Wavikela Abantu BakaNkulunkulu
15 Lafika ilanga lokuthi u-Esta aye enkosini. Watshelwa ukuthi azikhethele loba kuyini ayekufuna, mhlawumbe ayengazicombacomba ngakho ukuze abe muhle kakhulu. Kodwa yena wazithoba, kacelanga lutho ngaphandle kwalokho okwakukhulunywe nguHegayi. (Esta. 2:15) Engxenye wakunanzelela ukuthi ukuba muhle nje kuphela kwakungeke kwenze ukuthi inkosi imthande. Wabona ukuthi okwakuqakathekile yikuthi azithobe, angazikhukhumezi njengabanengi ababesesigodlweni. Lokhu kwamnceda yini?
Izinto Ezingenza Kube Nzima Ukuzithoba
12 Ukuzithoba kuyasinceda ukuthi sigqoke njalo sizilungise ngendlela elesithunzi kanye lokuthi siziphathe kuhle. Phela siyakwazi ukuthi ‘ukuba lomoya omnene lothuleyo’ yikho okungenza abantu basithande, hatshi ukuzikhukhumeza loba ukufuna ukubukwa. (Bala u-1 Phetro 3:3, 4; Jer. 9:23, 24) Khumbula ukuthi nxa sizibona singcono kulabanye kuzakhanya endleleni esikhuluma ngayo lesenza ngayo. Ngokwesibonelo singenza abantu babone angathi singcono kulabo ngokubatshela ngemisebenzi esiyenzayo enhlanganisweni, ngemfihlo ethile esiyaziyo kumbe ukuthi sazana labazalwane abathile abakhokhelayo. Kwesinye isikhathi singabatshela ukuthi yithi esenze into ethile yaphumelela ukuze basincome. Kumele silingisele isibonelo sikaJesu lasendabeni le. Okunengi ayekukhuluma wayekuthatha eMibhalweni yesiHebheru. Wayekwazi ukuthi angenza njalo abantu bazabona ukuthi ayekutsho kwakuvela kuJehova, hatshi ekuhlakanipheni kwakhe.—Joh. 8:28.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Ubukwazi Yini?
Bathola umbhalo wePhesiya owawukhuluma ngendoda okuthiwa ngu-Marduka (ngesiNdebele uModekhayi). Wayeyisiphathamandla futhi kungenzeka wayebona ngezimali eSusa. U-Arthur Ungnad oyingcitshi yezembali yakuleyo ndawo wabika ukuthi umbhalo lo “wawungowokuqala ukukhuluma ngoModekhayi ngaphandle kweBhayibhili.”
Kusukela u-Ungnad wabhala umbiko wakhe izazi zihumutshe izinkulungwane zemibhalo yePhesiya. Eminye yayo yimibhalo eyatholakala emanxiweni edolobheni lePersepolis endaweni okwakugcinwa khona inotho duzane lemiduli yedolobho. Imibhalo le yayingeyesikhathi sikaXerxes Wokuqala. Ibhalwe ngesi-Elami njalo ilamabizo amanengi atholakala ebhukwini lika-Esta.
Imibhalo eminengi yePersepolis iqamba ibizo elithi Marduka owayengunobhala wenkosi esigodlweni saseSusa ngesikhathi kubusa uXerxes Wokuqala. Omunye umbhalo uthi u-Marduka wayengumhumutshi. Lokhu kuhambelana lalokho iBhayibhili elikutshoyo mayelana loModekhayi. Wayeyisiphathamandla esigodlweni seNkosi u-Ahasuweru (uXerxes Wokuqala) futhi wayengabe ekhuluma indimi ezimbili. UModekhayi wayehlala egedini lenkosi eSusa. (Esta. 2:19, 21; 3:3) Igedi leli lalilikhulu futhi kulapho iziphathamandla zenkosi ezazisebenzela khona.
Kunengi okuhambelanayo phakathi kuka-Marduka okukhulunywa ngaye emibhalweni yamatshe loModekhayi okukhulunywa ngaye eBhayibhilini. Baphila ngasikhathi sinye endaweni efananayo njalo benza umsebenzi ofananayo endaweni efananayo. Konke lokhu kutshengisa ukuthi u-Marduka kungabe kunguye uModekhayi okukhulunywa ngaye ebhukwini lika-Esta.
SEPTEMBER 11-17
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-ESTA 3-5
“Ncedisa Abanye Bananzelele Lokho Abangenelisa Ukukwenza”
it-2-E 431 ¶7
UModekhayi
Wala Ukukhothamela UHamani. Kungakenzakali lokhu iNkosi yapha uHamani um-Agagi isikhundla esiphezulu ukwedlula zonke ezinye iziphathamandla ezazilaye. Yabeka umlayo wokuthi zonke izinceku zayo ezazisegedini lenkosi zizilahle phansi zikhothamele uHamani. UModekhayi wala wemba phansi, wathi ngeke akwenze lokho ngoba ungumJuda. (Est 3:1-4) Isizatho lesi esakhulunywa nguModekhayi sitshengisa ukuthi wala ngoba wayengafuni ukuphambanisa ubungane bakhe loJehova uNkulunkulu ayezinikele kuye. Wananzelela ukuthi ukuguqela uHamani kwakungafanani lokuguqela umuntu ngenxa yesikhundla sakhe, njengalokho okwakusenziwa ngama-Israyeli endulo nxa etshengisa ukuthi ayahlonipha umuntu olesikhundla sokuba ngumbusi. (2Sa 14:4; 18:28; 1Am 1:16) Kulesizatho esihle esenza uModekhayi wangamkhothameli uHamani. Kumele ukuthi uHamani wayengum-Amaleki njalo uJehova wayekhulumile ukuthi uzakulwa lama-Amaleki “kuzo zonke izizukulwane zawo.” (Eks 17:16) UModekhayi wayefuna ukuba qotho kuNkulunkulu, kwakungayisikho ukuthi ubangisa uHamani isikhundla sesikhosini.
it-2-E 431 ¶9
UModekhayi
Wasetshenziswa Ukusindisa Abako-Israyeli. Ngesikhathi kukhitshwa umlayo wokuthi wonke amaJuda ayesembusweni atshabalaliswe, uModekhayi watshengisa ukuthi wayengathandabuzi ukuthi u-Esta wayephiwe isikhundla sesikhosini ngalesosikhathi ukuze kusindiswe amaJuda. Ngakho watshengisa u-Esta umsebenzi omkhulu okwakumele awenze, wasemtshela ukuthi ayekhuluma lenkosi acele ukuthi ibe lomusa kubo futhi ibalamulele. U-Esta wavuma ukwenza lokhu lanxa kwakufaka ukuphila kwakhe engozini.—Est 4:7–5:2.
Wavikela Abantu BakaNkulunkulu
22 Lapho u-Esta ekuzwa lokhu, kumele ukuthi kwabila ekhanda kwangathi ubuchopho bubaselwe ilangabi. Lesi kwakuyisilingo esikhulu esasizatshengisa ukuthi wayelokholo. Wayesesaba njalo wakuveza lokhu ngesikhathi ephendula uModekhayi. Wamkhumbuza ngomthetho wenkosi owawusithi nxa umuntu wayengayazithela enkosini ingambizanga, wayengagwetshelwa ukufa. Wayengasila kuphela nxa inkosi ingelula intonga yayo yegolide. U-Esta yena wayelaso yini isizatho sokucabanga ukuthi wayengasila njengoba wayezibonele lokho inkosi eyayikwenze kuVashithi lapho esala ngesikhathi imbiza? Wamtshela uModekhayi ukuthi kwasekulamalanga angu-30 inkosi ingazange imbize. Engxenye lokhu kwenza ukuthi u-Esta azitshele ukuthi inkosi le eyayiphenduphenduka njengonwabu yayingasamthandi.—Esta. 4:9-11.
23 UModekhayi waphendula engakhekhelezi ukuze aqinise ukholo luka-Esta. Wamtshela ukuthi nxa wayengazihlalela angenzi lutho, amaJuda ayezathola usizo kwenye indawo. Waphinda wathi u-Esta laye wayengeke asile nxa abakibo sebebulawa. Lapha uModekhayi waveza ukuthi wayelokholo kuJehova, uNkulunkulu owayengeke avumele ukuthi abantu bakhe batshabalaliswe loba ukuthi izithembiso zakhe ziphelele emoyeni. (Josh. 23:14) Wabuza u-Esta wathi: “Kwazi bani, ukuthi uze kulesi sikhundla sobukhosi ngenxa yesikhathi esinjengalesi na?” (Esta. 4:12-14) Kufanele simlingisele sibili uModekhayi. Wayemthemba ngenhliziyo yonke uJehova uNkulunkulu wakhe. Wena uyamthemba yini?—Zaga. 3:5, 6.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Ukulwela Inkululeko Yokukhonza
14 Abantu bakaJehova lamuhla benza njengo-Esta loModekhayi ngokulwela inkululeko yabo yokukhonza uJehova ngendlela athi simkhonze ngayo. (Esta. 4:13-16) Kukhona yini lawe ongakwenza? Ye kukhona. Ungahlala uthandazela abafowenu labodadewenu abadliswa imbuya ngoluthi ngamacala abangelawo. Imithandazo enjalo ingasiza abafowethu labodadewethu abathwele nzima labahlukuluzwayo. (Bala uJakhobe 5:16.) UJehova uyayiphendula yini imithandazo enjalo? Ukunqoba kwethu kwezomthetho kutshengisa ukuthi uyayiphendula sibili!—Heb. 13:18, 19.
SEPTEMBER 18-24
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-ESTA 6-8
“Sifundani Ku-Esta Ngokukhuluma Kuhle Labanye?”
Wahlakanipha, Waba Lesibindi Futhi Wazinikela
15 Sibonile ukuthi indlovukazi u-Esta kayizange ihle itshele inkosi isicelo sayo kodwa yabekezela. Ngesikhathi isalindile, uHamani wayesenza izinto ezazizamthela emanyaleni. Mhlawumbe uJehova uNkulunkulu nguye owayebangele ukuthi inkosi iswele ubuthongo. (Zaga. 21:1) Nxa lathi singalindela uNkulunkulu sizabona ukuthi indlela alungisa ngayo izinhlupho zethu ingcono khatshana kulalokho ebesingazenzela khona. Yikho iLizwi lakhe lisikhuthaza ukuthi ‘simlindele.’—Bala uMikha 7:7.
Waqunga Isibindi Wakhuluma
16 U-Esta wayengafuni ukuthi inkosi icine iphelelwa yisineke. Edilini lakhe lesibili kwasekumele isiziba sidungwe, ayitshele konke. Kodwa wayezaqalisela ngaphi? Okuhle yikuthi inkosi yaphinda yamnika elinye ithuba, yambuza ukuthi wayekhala ngani. (Esta. 7:2) Sasesifikile-ke ‘isikhathi sokukhuluma.’
Wahlakanipha, Waba Lesibindi Futhi Wazinikela
17 Engxenye u-Esta waqala wathandazela enhliziyweni, wasesithi: ‘Nxa ngifumene umusa kuwe nkosi, njalo nxa inkosi kuyithokozisa, bengicela ukuphila, yisicelo sami lesi.’ (Esta. 7:3) Nanzelela ukuthi waqinisekisa inkosi ukuthi wayeyithemba ukuthi yahlulela kuhle. Wayengafanani ngitsho lakancane lendlovukazi yakuqala, uVashithi, eyayangisa inkosi phakathi kwabantu. (Esta. 1:10-12) Kanti njalo indlovukazi u-Esta kayizange ichothoze inkosi ithi yayenze ubuwula ngokuthemba uHamani. Kodwa yayincenga inkosi iyicela ukuthi iyivikele ukuze ingabulawa.
Wahlakanipha, Waba Lesibindi Futhi Wazinikela
18 Kumele ukuthi inkosi yaphelelwa, yazibuza ukuthi kambe ngubani owayengaba lesibindi sokuzama ukubulala indlovukazi yayo. U-Esta waqhubeka wathi: “Mina kanye labantu bakithi sithengisiwe ukuze sichithwe njalo sibulawe ukuze singabikhona emhlabeni. Ngabe besimane sathengiswa njengezigqili ezesilisa lesifazana, bengizazithulela, ngoba akulahlupho olunje olungabangela ukuthi inkosi iphanjaniswe.” (Esta. 7:4) U-Esta kazange akhekheleze kodwa wahle wayithi bhadla indaba yakhe. Waphinda wathi wayezazithulela aluba kwakuyindaba yokuthengiswa ukuthi babeyizigqili nje. Kodwa nxa abantu bonke laba babengabulawa, inkosi layo yayiyabe ilahlekelwe kakhulu.
19 Okwenziwa ngu-Esta kusifundisa lokho okumele sikwenze ukuze esikutshoyo kuthophele ezinhliziyweni zabanye. Nxa kuyikuthi kulodaba olukhulu okumele ulutshele otshade laye, isihlobo, umngane kumbe umuntu olesikhundla, kuqakatheke kakhulu ukuthi ubekezele, ube lenhlonipho futhi ukhulume kucace.—Zaga. 16:21, 23.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w06-ZU 3/1 11 ¶1
Amaphuzu Avelele Encwadi Ka-Esteri
7:4—Ukuqothulwa kwamaJuda kwakuzoyidalela kanjani “inkosi umonakalo”? Lapho ngobuhlakani esikisela ukuba amaJuda athengiselwe ebugqilini, u-Esteri waveza ukuthi ukubhujiswa kwamaJuda kwakuyodalela inkosi umonakalo. Izinhlamvu zesiliva ezingu-10 000 uHamani ayezithembise inkosi zazingelutho kunengcebo inkosi eyayingayithola ukube uHamani wayenze icebo lokuba amaJuda athengiswe njengezigqila. Ukuphumelela kwaleli cebo kwakuyosho nokubulawa kwendlovukazi.
SEPTEMBER 25–OCTOBER 1
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | U-ESTA 9-10
“Wasisebenzisa Kuhle Isikhundla Ayelaso”
it-2-E 432 ¶2
UModekhayi
Inkosi yanika uModekhayi isikhundla esiphezulu esasingesikaHamani, yasimnika lendandatho yayo elophawu ukuze afake uphawu ezincwadini ezazisuka esigodlweni. Inkosi yanika u-Esta amandla okuthi enze akufunayo ngoHamani langakho konke okwakhe, u-Esta yena wakubeka ezandleni zikaModekhayi. UModekhayi wasebenzisa amandla ababewaphiwe yinkosi ukuthi abhale umlayo owawunika amaJuda imvumo yokuthi azilwele. Lokhu kwawathabisa amaJuda ngoba ayesebona ukuthi azakhululwa. Abanengi embusweni wePhesiya basekela amaJuda. Kwathi kusiyafika ilanga lokuthi amaJuda azivikele mhlaka 13 ngenyanga ka-Adari, amaJuda ayeselungiselele. Iziphathamandla lazo zazibasekela njengoba uModekhayi wayelesikhundla esiphezulu. EShushani abantu baqhubeka besilwa langelanga lesibili. Embusweni wonke wePhesiya kwabulawa izitha zamaJuda ezedlula 75 000 kugoqela lamadodana kaHamani alitshumi. (Est 8:1–9:18) UModekhayi watshela amaJuda ukuthi minyaka yonke athakazelele umhlaka 14 lomhlaka 15 wenyanga ka-Adari. Kwakumele enze amalanga la abe zinsuku zamadili lokuthokoza njalo abe yisikhathi sokwabelana ukudla labanye, lesokupha abayanga izipho. AmaJuda akwamukela lokhu futhi athi izizukulwane zawo labo bonke abazihlanganisa labo, kumele bawenze umkhosi lo. Njengoba uModekhayi wayelesikhundla esilandela eseNkosi, wayehlonitshwa ngamaJuda futhi wayeqhubeka esebenzela inhlalakahle yawo.—Est 9:19-22, 27-32; 10:2, 3.
it-2-E 716 ¶5
IPhurimi
Inhloso. UModekhayi lo-Esta babekhonza uJehova uNkulunkulu weqiniso futhi umkhosi lo wasungulelwa ukuthi udumise uJehova. UJehova uNkulunkulu nguye okwakumele aphiwe udumo ngokukhululwa kwamaJuda. Phela okwavusa indaba yokuthi amaJuda wonke abulawe yikuthi uModekhayi wayefuna ukuba qotho kuJehova ahlale ezinikele kuye kuphela. Kumele ukuthi uHamani wayengum-Amaleki. UJehova wayesiqalekisile isizwe leso wathi kumele sitshabalaliswe. UModekhayi wayewazi mhlophe amazwi kaNkulunkulu yikho wala ukukhothamela uHamani. (Est 3:2, 5; Eks 17:14-16) Amazwi uModekhayi awatshela u-Esta (Est 4:14) atshengisa ukuthi wayethemba ukuthi uNkulunkulu wayezancedisa ekukhululeni amaJuda. Kanti njalo okwenziwa ngu-Esta lakho kutshengisa ukuthi wayefuna ukuncediswa nguNkulunkulu ngoba engakayi eNkosini esiyayinxusa edilini, waqala wazila ukudla.—Est 4:16.
“Wobani Ngabalingiseli bakaNkulunkulu” Endleleni Elisebenzisa Ngayo Amandla
12 UJehova ubeke ababonisi ukuthi bakhokhele ebandleni lobuKhristu. (KumaHebheru 13:17) Kumele amadoda la afaneleyo asebenzise amandla awo awaphiwe nguNkulunkulu ukuthi ancede futhi anakekele inhlalakahle yomhlambi. Isikhundla sabo sibanika ilungelo lokubusa abakhonza labo yini? Hatshi! Abadala kumele babe lombono omuhle ngomsebenzi abawenzayo ebandleni. (1 UPhetro 5:2, 3) IBhayibhili litshela ababonisi ukuthi: “Yelusani ibandla likaNkulunkulu, alithenga ngegazi leNdodana yakhe.” (ImiSebenzi 20:28, NW) Leso yiso isizathu okumele senze ukuthi ilunga ngalinye lebandla liphathwe ngomusa.
13 Singafaka umzekeliso onjengalo olandelayo. Umngane wakho oseduze ukucela ukuthi unakekele impahla ethile eligugu. Uyakwazi ukuthi umngane wakho uthenge impahla leyo ngemali enkulu. Ngeke yini uyiphathe njengeqanda? Ngendlela efananayo, uNkulunkulu unike abadala umsebenzi wokunakekela impahla eqakatheke kakhulu. Impahla leyo libandla, futhi amalunga alo afananiswa lezimvu. (UJohane 21:16, 17) Izimvu zikaJehova ziligugu kuye, okokuthi wazithenga ngegazi eliligugu leNdodana yakhe eyiyo yodwa, uJesu Khristu. UJehova wathenga izimvu zakhe ngenani elikhulu eledlula elanoma yini. Abadala abathobekileyo bahlala bekukhumbula lokho futhi baphatha izimvu zikaJehova ngendlela efaneleyo.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w06-ZU 3/1 11 ¶4
Amaphuzu Avelele Encwadi Ka-Esteri
9:10, 15, 16—Ngisho noma umyalo wawugunyaza ukuba amaJuda azithathele impango, kungani engazange akwenze lokho? Ukwenqaba kwawo kwabonisa ngokusobala ukuthi injongo yawo kwakuwukuzivikela, hhayi ukuthola ingcebo.
OCTOBER 2-8
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | UJOBE 1-3
“Qhubeka Utshengisa Ukuthi Uyamthanda Kakhulu UJehova”
Lingisela Isibonelo SikaDanyeli LoNowa LoJobe
16 UJobe wahlangana labuphi ubunzima? Wahlangana lezinhlupho ezibuhlungu kakhulu. Ekuqaliseni wayeyindoda “eyayinothile ukudlula bonke abantu beMpumalanga.” (Jobe. 1:3) Wayedumile futhi ehlonitshwa ngabantu emphakathini. (Jobe. 29:7-16) Loba kunjalo uJobe kazange azibone engcono kulabanye loba acabange ukuthi kamdingi uNkulunkulu. Yikho uJehova wambiza ngokuthi ‘yinceku yami’ njalo wathi, “kalasici, uqondile, indoda emesabayo uNkulunkulu, exwaya okubi.”—Jobe. 1:8.
17 Kodwa ngesikhatshana nje impilo kaJobe yantshintsha ngendlela ebuhlungu. Wasala engumyanga futhi lokhu kwamhlupha waze wafisa lokufa. Inhlupho lezo zabangelwa nguSathane ngoba wayesola uJobe esithi okwenza akhonze uNkulunkulu yinotho amnike yona. (Bala uJobe 1:9, 10.) UJehova kazange akuthathe lula okwatshiwo nguSathane. Wanika uJobe ithuba lokuthi atshengise ubuqotho bakhe futhi ekucineni kwakhanya ukuthi uSathane umqambela amanga.
Hlala Uqotho!
10 Lamuhla uSathane uyasisola ngendlela asola ngayo uJobe. Akutshoyo yikuthi kasimthandi uJehova lokuthi nxa izinto sezinzima sizamtshiya. (Jobe. 2:4, 5; Isam. 12:10) Kumele ukuthi lokhu uSathane akutshoyo kukuzwisa ubuhlungu kakhulu. Kodwa ungakhathazeki, uJehova uyavumela uSathane ukuthi akulinge ngoba uyakuthemba. Uyakwazi ukuthi uzahlala uqotho kuye njalo ukuthembisa ukuthi uzakusiza ukuze uphumelele. (Heb. 13:6) Yikho ekunika ithuba lokuthi utshengise ukuthi uSathane ungusomangase. Kuyisibusiso sibili ukuthenjwa nguMbusi wendawo yonke. Kuyakhanya-ke ukuthi ukuba qotho kuqakatheke kakhulu ngoba kuyasinceda ukuthi singcwelise ibizo likaNkulunkulu, sisekele ubukhosi bakhe futhi sitshengise ukuthi uSathane ulamanga. Manje kuyini okungasisiza ukuthi sihlale siqotho?
Ukuchwayisisa IMibhalo
Amazwi UJesu Awatsho Esezakufa Asifundisani?
9 Wathini uJesu? UJesu wathi esezakufa wamemeza wathi: “Nkulunkulu wami, Nkulunkulu wami, ungitshiyeleni na?” (Mat. 27:46) IBhayibhili kalisitsheli ukuthi uJesu wawakhulumelani amazwi la, kodwa kasihloleni ukuthi asifundisani. Okunye esikufundayo yikuthi ngesikhathi uJesu ekhuluma amazwi la, wayegcwalisa isiphrofetho esikuHubo 22:1. Kanti njalo amazwi la enza kwacaca ukuthi uJehova ‘wayengayibiyelanga ngothango’ iNdodana yakhe. (Jobe. 1:10) UJesu wayezwisisa ukuthi uYise wayevumele ukuthi izitha zakhe zinyikinye ukholo lwakhe kuze kube sekufeni kwakhe. Akulamuntu owake wehlelwa yibunzima obulingana lalobo obehlela uJesu. Amazwi la aphinda aveze ukuthi uJesu wayengenzanga cala elalingenza afanele ukubulawa.
OCTOBER 9-15
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | UJOBE 4-5
“Ungalaleli Izinto Ezingamanga”
it-1-E 713 ¶11
U-Elifazi
2. Wayengomunye wabangane bakaJobe abathathu. (Job 2:11) WayengumThemani njalo kungenzakala ukuthi wayeyisizukulwane sezibulo lika-Esawu, okutsho ukuthi wayeyisizukulwane sika-Abrahama futhi eyisihlobo sikaJobe esikhatshana. Yena lezizukulwane zakhe babezigqaja ngokuhlakanipha kwabo. (Jer 49:7) Phakathi kwabangane bakaJobe abathathu ababesithi bayamduduza, kukhanya u-Elifazi nguye owayeqakathekiswa futhi elalelwa kakhulu, okutsho ukuthi kungabe kunguye owayemdala. Nguye owayekhuluma kuqala futhi inkulumo zakhe zazizinde kulezabanye.
w05-ZU 9/15 26 ¶2
Melana Nokucabanga Okungalungile!
Ekhumbula umbono oyinqaba ayeke waba nawo, u-Elifazi wathi: “Kwadlula umoya phezu kobuso bami; iziboya zenyama yami zasiphuzela. Wama, kodwa angizange ngikwazi ukubona ukubonakala kwawo; isimo sasiphambi kwamehlo ami; kwazola, futhi manje ngezwa izwi.” (Jobe 4:15, 16) Ukucabanga kuka-Elifazi kwakuthonywe umoya onjani? Indlela agxeka ngayo uJobe ibonisa ukuthi lo moya wawungaveli neze ezingelosini zikaNkulunkulu ezilungile. (Jobe 4:17, 18) Wawuvela esidalweni somoya esibi. Ukube lo moya wawuvela kuJehova, uJehova wayengamlahlelani u-Elifazi nabangane bakhe ababili athi bakhulume amanga? (Jobe 42:7) Yebo, u-Elifazi wayethonywe amademoni. Amazwi akhe abonisa ukuthi wayengacabangi ngendlela kaNkulunkulu.
w10-ZU 2/15 19 ¶5-6
Melana Nenkulumo-ze KaSathane
USathane wasebenzisa u-Elifazi, omunye wabangane abathathu bakaJobe ababemvakashele, ukuba aveze umqondo wokuthi abantu bangamachoboka. Ebiza abantu ngokuthi “labo bahlala ezindlini zobumba,” wathi kuJobe: “[Isisekelo] sabo sisothulini! Umuntu ubachoboza masinyane kakhulu kunenundu. Bachotshozwa babe yizicucwana kusukela ekuseni kuze kuhlwe; bashabalala kuze kube phakade kungekho muntu okufaka enhliziyweni.”—Jobe 4:19, 20.
Kwenye indawo emiBhalweni, sifaniswa ‘nezitsha zobumba,’ ezisheshe ziphuke. (2 Kor. 4:7) Sibuthakathaka ngenxa yesono nokungapheleli esikuzuze njengefa. (Roma 5:12) Ngamandla ethu, asinakukwazi ukumelana nokuhlasela kukaSathane. Kodwa njengamaKristu, ukhona umuntu ongasisiza. Naphezu kobuthakathaka bethu, siyigugu emehlweni kaNkulunkulu. (Isaya 43:4) Ngaphezu kwalokho, uJehova uyabanika umoya ongcwele labo abawucelayo. (Luka 11:13) Umoya wakhe ungasinika “amandla angaphezu kwavamile,” usenze sikwazi ukumelana nanoma ibuphi ubunzima uSathane abulethayo kithi. (2 Kor. 4:7; Fil. 4:13) Uma simelana noDeveli, ‘siqinile okholweni,’ uNkulunkulu uyosiqinisa futhi asenze sibe namandla. (1 Pet. 5:8-10) Ngakho-ke, akudingeki simesabe uSathane uDeveli.
mrt 32 ¶13-17
Zivikele Ezindabeni Ezingamanga
● Hlolisisa ukuthi kuvela kuwuphi umthombo lokuthi kukhulunywa ngani
Okutshiwo liBhayibhili: “Hlolisisani zonke izinto.”—1 KwabaseThesalonika 5:21.
Hlolisisa ukuthi indaba ethile iliqiniso ungakayikholwa futhi ungakayidluliseli phambili lanxa kuyindaba esematheni kumbe itholakala lakwabezindaba. Ungakwenza njani lokhu?
Cabangisisa ngalapho okusuka khona leyondaba. Phela abezindaba lezinye inhlanganiso bangakhuluma indaba ngendlela ezenza ukuthi ibhizimusi yabo iphumelele kumbe bakhulume besekela imibono yabo kwezombusazwe. Lokho okubalileyo kumbe okubonileyo kumele ukudingisise lakwezinye izindawo ukuze uqathanise. Kwezinye izikhathi abangane bakho bangakuthumela olunye ulutho kwezempucuko bengananzelelanga. Yikho ungathembi loba yini oyibonayo kodwa qala udingisise ukuthi iliqiniso yini.
Woba leqiniso lokuthi lokho okukhulunywayo kuqondile futhi ayisikho kwakudala. Zama ukudingisisa ukuthi ngokwanini futhi udinge lobufakazi obuqinileyo obusekela leyo ndaba. Nanzelela futhi nxa indaba yakhona ibingazwisiseki kodwa ubusubona ichasiswe yaba lula kakhulu. Loba nxa kuyikuthi ikhuthaza abantu ukuthi benze okuthile.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w03-ZU 5/15 22 ¶5-6
Hlala Ugxilile, Unqobe Emncintiswaneni Wokuphila
Ukuba yingxenye yenhlangano yomhlaba wonke yabakhulekeli beqiniso kungaba ithonya elinamandla elisenza sizinze. Yeka isibusiso okuyiso ukuhlanganyela nabazalwane bomhlaba wonke abanothando kangaka! (1 Petru 2:17) Futhi singaba yithonya elenza esikholwa nabo bazinze.
Cabanga ngezenzo zosizo zendoda eqotho enguJobe. Ngisho nomduduzi-mbumbulu u-Elifazi waphoqeleka ukuba avume: “Noma ubani okhubekayo, amazwi akho ayemvusa; namadolo abesephelelwa ngamandla ubuwaqinisa.” (Jobe 4:4) Siqhuba kanjani thina kulesi sici? Ngabanye sinomthwalo wemfanelo wokusiza abafowethu nodadewethu abangokomoya ukuba bakhuthazele enkonzweni kaNkulunkulu. Ekusebenzelaneni kwethu nabo, singenza ngokuvumelana nomoya wala mazwi: “Qinisani izandla ezibuthakathaka, nenze amadolo axegayo aqine.” (Isaya 35:3) Ngakho kungani ungakwenzi umgomo wakho ukuqinisa nokukhuthaza umKristu oyedwa noma ababili njalo lapho uhlangana nabo? (Hebheru 10:24, 25) Amazwi akhuthazayo okuncoma nokubonga ngemizamo yabo yokuqhubeka bejabulisa uJehova ingabasiza ngempela ukuba bahlale begxilile benombono wokuphumelela emncintiswaneni wokuphila.
OCTOBER 16-22
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | UJOBE 6-7
“Nxa Impilo Isinzima Kakhulu”
w06-ZU 3/15 14 ¶10
Amaphuzu Avelele Encwadi KaJobe
7:1; 14:14—Usho ukuthini “umsebenzi oyimpoqo”? Ukuhlupheka kukaJobe kwakunzima kakhulu kangangokuthi wabheka ukuphila njengomsebenzi oyimpoqo onzima nokhathazayo. (Jobe 10:17) Njengoba isikhathi esichithwa umuntu eShiyoli—kusukela ngesikhathi efa kuya ovukweni—siyinkathi ephoqelelwe, uJobe ufanisa leso sikhathi nomsebenzi oyimpoqo.
‘UJehova Uyabasindisa Abadabukileyo Emoyeni’
IMPILO yethu imfitshane futhi ‘igcwele inhlupho.’ (Jobe. 14:1) Ukucabanga ngalokhu kungenza ngezinye izikhathi sidane kakhulu. Izinceku ezinengi zikaJehova zakudala lazo zazike zidane. Ezinye zaze zafisa ukuthi ngabe ziyafa. (1 AmaKho. 19:2-4; Jobe. 3:1-3, 11; 7:15, 16) Kodwa uJehova wayehlala eziduduza futhi eziqinisa. Indaba zazo zabhalwa eBhayibhilini ukuze zisiduduze njalo zisifundise.—Rom. 15:4.
g-ZU 1/12 16-17
Lapho Ufikelwa Umuzwa Wokuzibulala
Nakuba isimo sakho singase sibonakale singenathemba, khumbula ukuthi awuwedwa nokuthi ngokudabukisayo cishe bonke abantu babhekene nohlobo oluthile lwenkinga namuhla. IBhayibheli lithi: “Yonke indalo iyaqhubeka ibubula kanyekanye futhi isezinhlungwini kanyekanye.” (Roma 8:22) Yize okwesikhashana kungase kubonakale sengathi inkinga yakho ayisoze yaxazululeka, ngokuvamile izinto ziyadamba ngokuhamba kwesikhathi. Yini engakusiza lapho inkinga isaqhubeka?
Khuluma nomngane ovuthiwe nomethembayo ngemizwa yakho. IBhayibheli lithi: “Umngane weqiniso ubonisa uthando ngaso sonke isikhathi, futhi ungumfowabo womuntu ozalelwe isikhathi sosizi.” (IzAga 17:17) Indoda elungile uJobe, okukhulunywa ngayo eBhayibhelini, yakhuluma nabanye ngemizwa yayo ngesikhathi ibhekene nezinkathazo. Uma izwa lokho eyakubiza ngokuthi ‘ukwenyanya ukuphila kwami,’ yathi: “Ngizozwakalisa ukukhathazeka kwami ngami. Ngizokhuluma ngomunyu womphefumulo wami!” (Jobe 10:1) Ukuvulela abanye isifuba sakho kungayidambisa indlela ozizwa ngayo futhi kukwenze ube nombono ohlukile ngezinkinga obhekene nazo.
Thulula inhliziyo yakho kuNkulunkulu ngomthandazo. Abanye banombono wokuthi umthandazo umane nje uyinto yokukhulula ingqondo, kodwa iBhayibheli lisho okuhlukile. IHubo 65:2 libiza uJehova uNkulunkulu ngokuthi ‘UMuzwi womthandazo,’ futhi u-1 Petru 5:7 uthi: “Uyanikhathalela.” IBhayibheli likugcizelela ngokuphindaphindiwe ukubaluleka kokuncika kuNkulunkulu ngomthandazo. Ngokwesibonelo lithi:
“Thembela kuJehova ngayo yonke inhliziyo yakho, ungenciki kokwakho ukuqonda. Mqaphele kuzo zonke izindlela zakho, yena uyokwenza izindlela zakho ziqonde.”—IZAGA 3:5, 6.
“Uyokwanelisa isifiso sabo bonke abamesabayo [uJehova], nokukhalela kwabo usizo uyokuzwa, abasindise.”—IHUBO 145:19.
“Yilokhu ukuqiniseka esinakho kuye, ukuthi, kungakhathaliseki ukuthi yini esiyicelayo ngokwentando yakhe, uyasizwa.”—1 JOHANE 5:14.
“UJehova ukude nababi, kodwa umthandazo wabalungileyo uyawuzwa.”—IZAGA 15:29.
Uma umtshela uNkulunkulu izinkinga obhekene nazo, uyokusiza. Ngesizathu esihle, iBhayibheli likukhuthaza ukuba ‘uthembele kuye ngazo zonke izikhathi. Thulula inhliziyo yakho phambi kwakhe.’—IHubo 62:8.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Lingisela UJehova Endleleni Ophatha Ngayo Abafowenu Labodadewenu
10 Singalingisela uJehova ngokuzama ukuzwisisa abafowethu labodadewethu. Bazi kuhle abafowenu labodadewenu. Xoxa labo imihlangano ingakaqalisi lalapho isiphelile, phuma labo ekutshumayeleni futhi nxa kusenza banxuse lizekudla lonke. Nxa ungenza njalo, ungathola ukuthi okwenza udade othile akhanye engajayeleki yikuthi ulenhloni lokuthi umfowethu olemali enengi kagijimisi inotho kodwa uyaphana. Kanti njalo ungathola ukuthi udade othile labantwabakhe abajayele ukuphuza emihlanganweni yebandla basuka emulini elabantu abaphikisa lokho abakukholwayo. (Jak. 4:12) Lanxa kunjalo akumelanga ‘singenele endabeni zabantu.’ (1 Tim. 5:13) Kodwa kuhle ukuthi sazi okuthile ngabafowethu labodadewethu lalokho okwenzakale ezimpilweni zabo. Lokho kuzasinceda ukuthi sibazwisise.
OCTOBER 23-29
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | UJOBE 8-10
“Uthando LukaNkulunkulu Oluqotho Luyasivikela Emangeni KaSathane”
w15-ZU 7/1 12 ¶3
Ingabe Singakwazi Ngempela Ukumjabulisa UNkulunkulu?
UJobe wabhekana nezinkinga ezilandelanayo ezenza kwabonakala sengathi ubulungisa abukho. Waba nombono oyiphutha, waphetha ngokuthi uNkulunkulu akumkhathazi ukuthi uqhubeka eqotho kuYe noma cha. (Jobe 9:20-22) UJobe wayeqiniseka ukuthi yena ulungile, kangangokuthi kwabanye kwabonakala sengathi uthi ulunge kakhulu kunoNkulunkulu.—Jobe 32:1, 2; 35:1, 2.
Uthando LukaJehova Oluqotho Lukunceda Njani?
14 Uthando lukaNkulunkulu oluqotho luyasivikela ukuze sihlale singabangane bakhe. UDavida wakhuleka kuJehova wathi: ‘Uyindawo yami yokuphephela; uzangivikela enkathazweni ungizungeze ngezingoma zensindiso. Uthando lukaJehova olungaphuthiyo luyamzungeza umuntu othemba kuye.’ (Hubo. 32:7, 10) Kudala, imiduli eyayigombolozele idolobho yayivikela izakhamizi ezitheni. Uthando lukaJehova oluqotho lalo lunjengomduli osivikela kuloba yini engaphambanisa ubungane bethu laye. Kanti njalo lwenza asivikele ngokusisondeza kuye.—Jer. 31:3, NWT.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w10-ZU 10/15 6-7 ¶19-20
“Ngubani Osewazi Umqondo KaJehova?”
19 Yini esiyifundile mayelana ‘nomqondo kaJehova’? Kudingeka sivumele iZwi likaNkulunkulu lilolonge ukuqonda kwethu umqondo kaJehova. Akufanele silokothe sibekele uJehova imingcele futhi simahlulele ngezindinganiso nangokucabanga kwethu. UJobe wathi: “[UNkulunkulu] akayena umuntu njengami ukuba ngimphendule, ukuba sihlangane ndawonye ekwahluleleni.” (Jobe 9:32) NjengoJobe, lapho siqala ukuqonda umqondo kaJehova, sishukumiseleka ukuba sibabaze: “Bheka! Lawa amaphethelo ezindlela zakhe, futhi yeka ukuthi okuzwakele ngaye kuwumnyenyezo omncane kangakanani wendaba! Kodwa ubani ongabonisa ukukuqonda ukuduma kwakhe okunamandla?”—Jobe 26:14.
20 Njengoba sifunda imiBhalo, kufanele senzeni uma sihlangana nendinyana okunzima ukuyiqonda, ikakhulu ngokuphathelene nokucabanga kukaJehova? Uma singayitholi impendulo ecacile nangemva kokucwaninga ngendaba, singabheka lokhu njengokuvivinya ukuthembela kwethu kuJehova. Khumbula ukuthi ngezinye izikhathi amazwi athile asinikeza ithuba lokubonisa ukholo lwethu ezimfanelweni zikaJehova. Masithobeke, samukele ukuthi asikuqondi konke akwenzayo. (UmSh. 11:5) Ngaleyo ndlela, siyoshukumiseleka ukuba sivumelane nala mazwi omphostoli uPawulu: “O ukujula kwengcebo nokuhlakanipha nolwazi lukaNkulunkulu! Yeka ukuthi zingezingaphenyeki kanjani izahlulelo zakhe nokuthi zingezingenakuthungathwa kanjani izindlela zakhe! Ngoba ‘ubani owaziyo umqondo kaJehova, noma ubani oye waba umeluleki wakhe?’ Noma, ‘Ngubani oye wamupha kuqala kangangokuba kumelwe abuyiselwe?’ Ngoba zonke izinto zivela kuye, zikhona ngaye futhi zingezakhe. Inkazimulo mayibe kuye kuze kube phakade. Amen.”—Roma 11:33-36.
OCTOBER 30–NOVEMBER 5
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU | UJOBE 11-12
“Indlela Ezintathu Ongathola Ngazo Ukuhlakanipha”
w09-ZU 4/15 6 ¶17
UJobe Wadumisa Igama LikaJehova
17 Yini eyasiza uJobe ukuba agcine ubuqotho bakhe? Kusobala ukuthi ngaphambi kokuba kugadle izinhlekelele, wayevele enobuhlobo obuhle noJehova. Nakuba singenabufakazi bokuthi uJobe wayazi ukuthi uSathane wayebekele uJehova inselele, wayezimisele ukuhlala eqotho. Wathi: “Ngeke ngiziphuce ubuqotho bami ngize ngiphangalale!” (Jobe 27:5) Wabuhlakulela kanjani lobu buhlobo? Ngokungangabazeki, wayekwazisa lokho ayekuzwile ngokusebenzelana kukaNkulunkulu no-Abrahama, u-Isaka noJakobe, ababeyizihlobo zakhe ezikude. Ukuqaphelisisa kwakhe indalo kwamenza wakwazi ukubona izimfanelo zikaJehova eziningi.—Funda uJobe 12:7-9, 13, 16.
Kawuwedwa, UJehova Ulawe
10 Woba ngumngane wabafowethu labodadewethu. Dinga abangane ongafunda kubo ebandleni, kungaba ngabancane kumbe abadala kulawe loba abomunye umhlobo. IBhayibhili lisikhumbuza ukuthi ukuhlakanipha “kufunyanwa ebadaleni.” (Jobe. 12:12) Asebekhulile labo bangafunda okunengi kwabasakhulayo abathembekileyo. Ngokwesibonelo, lanxa uDavida wayemncane kakhulu kuloJonathani, baba ngabangane abaseduze. (1 Sam. 18:1) Bancedisana ukuthi bakhonze uJehova lanxa babesehlelwa yibunzima obukhulu. (1 Sam. 23:16-18) U-Irina onguye yedwa uFakazi emulini yangakibo uthi: “Abafowethu labodadewethu bangaba njengabazali sibili kumbe njengalabo esizalwa labo. UJehova angabasebenzisa ukuthi basincedise nxa sidinga usizo.”
11 Nxa ulenhloni kungaba nzima kakhulu ukuthi ube labangane. Udadewethu olenhloni okuthiwa nguRatna owafunda iqiniso lanxa wayephikiswa uthi: “Kwakumele ngivume ukuthi ngiyaludinga uncedo lwabafowethu labodadewethu ebandleni.” Kungaba nzima ukutshela omunye umuntu indlela ozizwa ngayo. Kodwa nxa ungakwenza umuntu lowo angaba ngumngane wakho oseduze. Abangane bakho bayafuna ukukukhuthaza lokukusekela, kodwa kumele ubatshele indlela ozizwa ngayo ukuze benelise ukwenza njalo.
12 Enye indlela engcono kakhulu yokuthola abangane yikutshumayela labafowethu labodadewethu. UCarol esike sakhuluma ngaye uthi: “Ukuphuma ekutshumayeleni labodadewethu lokwenza labo ezinye izinto eziphathelane lokukhonza kungincede ngaba labangane abanengi abahle. Sekuleminyaka eminengi uJehova engincedisa esebenzisa abangane labo.” Ukuba labangane abangamaKhristu athembekileyo kuhlala kunceda sibili. Yibo uJehova abasebenzisayo ukuze asikhuthaze nxa sidanile, ngokwesibonelo nxa silesizungu.—Zaga. 17:17.
it-2-E 1190 ¶2
Ukuhlakanipha
Ukuhlakanipha KukaNkulunkulu. Ukuhlakanipha kweqiniso kuvela kuJehova uNkulunkulu “onguye yedwa ohlakaniphileyo.” (Rom 16:27; Sam 7:12) UJehova unguMdali futhi ubelokhu ekhona “kusukela nininini kuze kube nini lanini.” (Hu 90:1, 2) Ngakho uyakwazi konke okuphathelane lomhlaba lakho konke okusemkhathini, indlela okwadalwa ngayo lembali yakho. Wenza imithetho yemvelo lemijikelezo njalo abantu bayazithemba izinto lezi ngoba yizo abazisebenzisayo nxa bechwayisisa kumbe besungula izinto ezintsha. (Job 38:34-38; Hu 104:24; Zag 3:19; Jer 10:12, 13) Lokhu kutshengisa ukuthi imithetho yakhe emayelana lokuziphatha iqakathekile ukuze sihlaliseke, sahlulele kuhle futhi siphumelele empilweni. (Dut 32:4-6) UJehova wazi zonke izinto.—Isy 40:13, 14.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w08-ZU 8/1 11 ¶5
Ukukhulumisana Nentsha
▪ ‘Ingabe ngiyakuqonda ngempela lokho okuvezwa amazwi?’ UJobe 12:11 uthi: “Indlebe ayiwavivinyi yini amazwi njengoba ulwanga lunambitha ukudla?” Manje kunanini ngaphambili, kudingeka ‘uvivinye’ lokho indodana noma indodakazi yakho ekushoyo. Intsha ivame ukweqisa lapho ikhuluma. Ngokwesibonelo, indodana noma indodakazi yakho ingase ithi, “Njalo ungiphatha njengengane!” noma “Awukaze ungilalele!” Esikhundleni sokugxila emazwini anganembile athi “njalo” nathi “awukaze,” qaphela ukuthi umntanakho kungenzeka akakuqondile ngempela lokho akushoyo. Ngokwesibonelo, amazwi athi “Njalo ungiphatha njengengane” angase asho ukuthi “Nginomuzwa wokuthi awungithembi,” kanti athi “Awukaze ungilalele” angase asho ukuthi “Ngifuna ukukutshela indlela engizizwa ngayo ngempela.” Zama ukuqonda isigijimi esivezwa amazwi.