ISIPHALA SEZINGWALO ESIKU-INTHANETHI seWatchtower
ISIPHALA SEZINGWALO ESIKU-INTHANETHI
seWatchtower
Ndebele (Zimbabwe)
  • IBHAYIBHILI
  • AMABHUKU
  • IMIHLANGANO YEBANDLA
  • mwbr25 March kk. 1-15
  • Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu”

Akulavidiyo yalokho okukhethileyo.

Uxolo, sehlulekile ukudlala ividiyo oyidingayo.

  • Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu”
  • Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu—2025
  • Izihlokwana
  • MARCH 3-9
  • MARCH 10-16
  • MARCH 17-23
  • Ukuchwayisisa IMibhalo
  • MARCH 24-30
  • MARCH 31–APRIL 6
  • APRIL 7-13
  • APRIL 14-20
  • APRIL 21-27
  • APRIL 28–MAY 4
  • w02-ZU 5/15 27 ¶2-3
Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu—2025
mwbr25 March kk. 1-15

Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu

© 2024 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania

MARCH 3-9

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 3

Tshengisa Ukuthi Uyamthemba UJehova

ijwbv isihloko 14 ¶4-5

IZaga 3:5, 6—‘Ungathembi Okwakho Ukuqedisisa’

“Themba uJehova ngenhliziyo yakho yonke.” Siyabe simthemba uNkulunkulu nxa singenza izinto ngendlela yakhe njalo kumele simthembe ngenhliziyo yonke. Nxa iBhayibhili likhuluma ngenhliziyo liyabe lisitsho ingaphakathi yomuntu ehlanganisa imicabango yakhe, inhloso zakhe lendlela azizwa ngayo. Ukuthemba uNkulunkulu ngenhliziyo yonke akupheleli endleleni esizizwa ngayo kuphela. Kodwa kutsho ukungathandabuzi lakancane ukuthi yena wazi ngcono kulathi ngoba unguMdali wethu.—KwabaseRoma 12:1.

“Ungathembi okwakho ukuzwisisa.” Akumelanga sizithembe ngoba singabantu abalesono, yikho kuqakathekile ukuthi sithembe uNkulunkulu. Nxa singazithemba kumbe senze izinqumo silandela indlela esizizwa ngayo, singacina senze izinqumo ezingakhanya zizinhle ekuqaliseni kodwa zibe lesiphetho esibi. (IZaga 14:12; UJeremiya 17:9) UNkulunkulu ulenhlakanipho enkulu kakhulu kuleyethu. (U-Isaya 55:8, 9) Yikho sizaphumelela nxa singamvumela ukuthi asiqondise.—IHubo 1:1-3; IZaga 2:6-9; 16:20.

ijwbv isihloko 14 ¶6-7

IZaga 3:5, 6—‘Ungathembi Okwakho Ukuqedisisa’

“Mdinge kuzo zonke izindlela zakho.” Kumele sibekwazi ukuthi uNkulunkulu uthini ngezinto esizenzayo empilweni okugoqela lezinqumo zethu. Lokhu singakwenza ngokuthandaza kuye simcela ukuthi asiqondise futhi sizimisele ukusebenzisa lokho asitshela khona eLizwini lakhe iBhayibhili.—IHubo 25:4; 2 KuThimothi 3:16, 17.

“Yena uzaqondisa izindlela zakho.” UNkulunkulu wenza izindlela zethu ziqonde ngokusincedisa ukuthi siphile silandela imithetho yakhe. (IZaga 11:5) Nxa singakwenza lokhu asisoze senze amaphutha esizazisola ngawo futhi sizathokoza empilweni.—IHubo 19:7, 8; U-Isaya 48:17, 18.

w23.09 4 ¶10

Thembela KuJehova NjengoSamsoni

10 Lathi kumele sithembele kuJehova, sicele ukuthi asincedise kungelani lokuthi silaziphi iziphiwo kumbe ukuthi kuyini esenelisa ukukwenza loba ukuthi kuyini esesiphumelele ukukwenza. Kumele sithobeke sivume ukuthi ukuthembela kuJehova yikho kodwa okungasenza siphumelele. USamsoni wezwa eselamandla ngemva kokunatha amanzi ayewaphiwe nguJehova. Lathi sizahlala siqinile ekukhonzeni nxa singakusebenzisa konke uJehova asinika khona.—Mat. 11:28.

Ukuchwayisisa IMibhalo

w21.11 8 ¶1-2

Qhubekani Litshengisana Uthando Oluqotho

KUQAKATHEKILE ukuthi sitshengise uthando oluqotho kwabanye. Nanzelela ukuthi izaga ezilandelayo zikutshengisa njani lokhu: ‘Akungasuki kuwe loba nini uthando [“oluqotho,” NWT] lokuthembeka. Ngalokho uzathandeka uzuze igama elihle emehlweni kaNkulunkulu laphambi kwabantu.’ “Umuntu [“olothando oluqotho,” NWT] uyazisiza.” “Lowo odinga ukuhlakanipha lothando [“oluqotho,” NWT] uzuza ukuphila.”—Zaga. 3:3, 4; 11:17; 21:21.

2 Izaga lezi ziveza izizatho ezintathu zokutshengisa abanye uthando oluqotho. Esokuqala, siba ligugu kuNkulunkulu. Esesibili, kuyasinceda ukwenza njalo. Ngokwesibonelo, siba lobungane obuqinileyo labanye. Esesithathu, sizathola izibusiso esikhathini esizayo, ezigoqela ukuphila okungapheliyo. Kuyanceda sibili ukulalela amazwi kaJehova athi: “Tshengisani [“uthando oluqotho,” NWT] lozwelo omunye komunye.”—Zek. 7:9.

MARCH 10-16

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 4

“Linda Inhliziyo Yakho”

w19.01 15 ¶4

Ungayigcina Njani Inhliziyo Yakho?

4 Ibala elithi “inhliziyo” elikuZaga 4:23 litsho lokho umuntu ayikho “ngaphakathi,” “emibilini” yakhe. (Bala iHubo 51:6.) “Inhliziyo” igoqela imicabango, imizwa, inhloso kanye lezifiso. Zonke izinto lezi zingaphakathi komuntu futhi ngeke zibonwe ngabanye.

w19.01 17 ¶10-11

Ungayigcina Njani Inhliziyo Yakho?

10 Nxa sifuna ukuphumelela ukugcina izinhliziyo zethu kumele sinanzelele izinto ezingasingcolisa besesizibalekela masinyane. Ibala elihunyutshwe ngokuthi “gcina” kuZaga 4:23 lisikhumbuza umsebenzi owawusenziwa ngumuntu owayelinda. Endulo abalindi babesima phezu komduli wedolobho ukuze baxwayise abantu nxa bengabona ingozi isiza. Lathi kumele senze njengabalindi nxa sifuna ukuvikela izinhliziyo zethu ukuthi zingangcoliswa nguSathane.

11 Abalindi babencedisana lamadoda ayelinda esangweni ledolobho. (2 Sam. 18:24-26) Babesithi bangabona isitha sisiza bamemeze amadoda la ukuze avale amasango. Lokhu kwakusenza ukuthi idolobho livikeleke. (Neh. 7:1-3) Umzwangedwa oqeqetshwe ngeBhayibhili lawo usebenza njengomlindi. Uyasixwayisa nxa uSathane esehlasela izinhliziyo zethu ezama ukungcolisa imicabango, imizwa, inhloso kanye lezifiso zethu. Yikho nxa umzwangedwa wethu ungasixwayisa kumele siwulalele sihle sivale zonke intuba uSathane angangena ngazo.

w19.01 18 ¶14

Ungayigcina Njani Inhliziyo Yakho?

14 Sesibonile ukuthi nxa sifuna ukugcina izinhliziyo zethu kumele sivimbele loba yini engasingcolisa. Kodwa kumele siphinde sivule izinhliziyo zethu ukuze samukele izinto ezinhle ezingasenza sibe lemicabango kaJehova. Ake sibuyele emzekelisweni wabalindi ukuze sikuzwisise lokhu. Amadoda ayelinda esangweni ayevala amasango ukuze avimbele isitha ukuthi singangeni kodwa kwezinye izikhathi ayewavula ukuze kungeniswe ukudla kanye lezinye izinto eziqakathekileyo. Nxa amasango edolobho ayengahlala evaliwe abantu babengabulawa yindlala. Lathi kumele sivikele izinhliziyo zethu ezintweni ezingasingcolisa njalo sizivule ukuze samukele imicabango kaNkulunkulu.

w12-ZU 5/1 32 ¶2

“Qapha Inhliziyo Yakho!”

Kungani kufanele siyiqaphe inhliziyo yethu engokomfanekiso? UNkulunkulu washukumisela iNkosi uSolomoni ikuba ilobe: “Ngaphezu kwakho konke okumelwe kuqashelwe, qapha inhliziyo yakho, ngoba imithombo yokuphila ivela kuyo.” (IzAga 4:23) Izinga lokuphila kwethu kwamanje namathemba esikhathi esizayo kuxhomeke esimweni senhliziyo yethu engokomfanekiso. Ngani? Ngoba uNkulunkulu ubona lokho okusenhliziyweni. (1 Samuweli 16:7) Uhlobo lomuntu esiyilo ngaphakathi, “umuntu osithekile wenhliziyo,” yilona olubonisa indlela uNkulunkulu azizwa ngayo ngathi.—1 Petru 3:4.

Ukuchwayisisa IMibhalo

w21.08 8 ¶4

Uzimisele Yini Ukulindela UJehova?

4 IZaga 4:18 zisitshela ukuthi “indlela yabalungileyo injengovivi lokusa, kukhule ukukhanya kwalo kuze kuphelele emini.” Ivesi le icacisa ukuthi uJehova uncedisa abantu bakhe ukuthi bazwisise inhloso yakhe kancane kancane. Iphinda isincede sizwisise indlela umKhristu athuthuka ngayo. Kuthatha isikhathi ukuthi umuntu athuthuke aze abe lobungane obuqinileyo loJehova. Nxa singakhuthalela ukutaditsha lokulandela lokho okutshiwo liLizwi likaNkulunkulu kanye lenhlanganiso yakhe, kancane kancane sizakuba lobuntu obunjengobukaKhristu. Kanti njalo sizamazi kuhle uNkulunkulu. Asixoxeni ngokuthi uJesu wakucacisa njani lokhu.

ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA

ijwfq 19

Kungani OFakazi BakaJehova Bengananzi I-Easter?

Okwandise ukucatshangwa ngabantu

Amanga: OFakazi bakaJehova kabananzi i-Easter ngenxa yokuthi kabasiwo maKhristu.

Iqiniso: Sikholwa ukuthi uJesu Khristu unguMsindisi wethu, njalo senza konke okusemandleni ethu ukuthi ‘silandele amanyathelo akhe.’—1 UPhetro 2:21; uLukha 2:11.

Amanga: Kalikholwa ukuthi uJesu wavuswa.

Iqiniso: Siyakukholwa ukuthi uJesu wavuswa, futhi siyakunanzelela ukuthi lokhu kuqakathekile kuwo wonke amaKhristu kanti njalo sitshela bonke abantu ngokuvuswa kwakhe.—1 KwabaseKhorinte 15:3, 4, 12-15.

Amanga: Kalilandaba ukuthi abantwabenu baphutha injabulo ebonwa ngabanye abantwana ngesikhathi se-Easter.

Iqiniso: Siyabathanda abantwabethu—sisebenza gadalala sibafundisa njalo sibanceda ukuthi bathokoze.—KuThithusi 2:4.

Kungani OFakazi BakaJehova Bengananzi I-Easter?

● Umkhosi we-Easter awusekelwanga eBhayibhilini.

● UJesu wasilaya ukuthi sikhumbule ukufa kwakhe hatshi ukuvuswa kwakhe. Sinanza iSikhumbuzo sokufa kwakhe minyaka yonke. Sisebenzisa iKhalenda yeBhayibhili ukuze sithole usuku oluqondileyo lokusinanza.—ULukha 22:19, 20.

● Sikholwa ukuthi uNkulunkulu kayamukeli i-Easter ngenxa yokuthi isekelwe emikhutsheni yabahedeni ephathelane lokudumisa inzalo eyayisenziwa endulo. UJehova ‘unguNkulunkulu olobukhwele’ njalo uyakuzonda ukuthi abantu bamkhonze besebenzisa imikhuba yabahedeni.—U-Eksodusi 20:5; 1 AmaKhosi 18:21.

Okwenza singananzi umkhosi we-Easter yikuthi senza lokho okufundiswa liBhayibhili lona elisikhuthaza ukuthi sisebenzise “ingqondo ehlela ngolwazi” kulokuthi siphongulandela amasiko abantu. (IZaga 3:21; UMathewu 15:3) Nxa abanye besibuza lokho esikukholwayo ngendaba ye-Easter sibayabachasisela. Lanxa kunjalo siyakunanzelela ukuthi umuntu munye ngamunye kufanele azenzele esakhe isinqumo endabeni le.—1 UPhetro 3:15.

MARCH 17-23

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 5

Dlalela Khatshana Lobufebe

w00-ZU 7/15 29 ¶1

Ungahlala Umsulwa Ezweni Eliziphethe Kabi

Kulesi saga, umuntu ophambukayo uvezwe ‘njengowesifazane ongaziwa’—isifebe. Amazwi ayenga ngawo isisulu sakhe amnandi njengekhekheba lezinyosi futhi abushelelezi kunamafutha omnqumo. Ingabe okuningi ukuyengelwa kwabantu ekuziphatheni okubi ngokobulili akuqali ngaleyo ndlela? Ngokwesibonelo, cabanga ngalokho okwehlela umabhalane okhangayo oneminyaka engu-27 ubudala okuthiwa u-Amy. Uthi: “Le ndoda engisebenza nayo inginaka kakhulu futhi ingitusa ngawo wonke amathuba ewatholayo. Kuyajabulisa ukunakwa. Kodwa ngibona ngokucacile ukuthi isithakazelo sayo esokuba nobuhlobo bobulili nje kuphela. Ngeke ngithathwe yilokhu kuyenga kwayo.” Amazwi athophayo omyengi wesilisa noma wesifazane avame ukukhanga ngaphandle kwalapho siqaphela isimo sawo sangempela. Kulokhu kudingeka sisebenzise ikhono lethu lokucabanga.

w23.06 22-23 ¶9-10

Ukwesaba UNkulunkulu Kuzakunceda

9 Kulezizatho eziqakathekileyo ezisenza sibalekele ukuziphatha okubi. IBhayibhili lithi “owesifazana oyisiwula” uthi: “Amanzi atshontshiweyo amnandi.” Ayini ‘lawomanzi atshontshiweyo?’ IBhayibhili lifanisa ukuya emacansini kwendoda lomkayo abatshadileyo lamanzi amnandi. (Zaga. 5:15-18) Indoda lowesifazana bayavunyelwa ukuthi bakholise ukuya emacansini nxa betshade ngokusemthethweni. Lokhu kutshiyene kakhulu ‘lamanzi atshontshiweyo.’ Amanzi la atshontshiweyo angabe esitsho ukuziphatha okubi kumbe ukuya emacansini okungekho emthethweni. Abantu abenza lokho bakwenza becatshile njengoba nje lamasela ejayele ukutshontsha ecatshile. ‘Amanzi la atshontshiweyo’ angakhanya emnandi kakhulu, ikakhulu nxa kuyikuthi labo abawatshontshayo babona angani abasoze babanjwe. Lokhu yikuziqila sibili ngoba uJehova ubona konke okwenzakalayo. Akulanto embi kumbe ebaba ukwedlula ukulahlekelwa yibungane bethu loJehova. Ngakho ngeke sithi into le embi kangaka ‘imnandi.’ (1 Khor. 6:9, 10) Kodwa kulokunye futhi okwenzakalayo nxa singaziphatha kubi.

10 Umuntu oziphatha kubi angazizwa eyangeka, azibone engasimuntu walutho kumbe azithwale engakafuni loba adilize imuli yakhe. Kuyacaca-ke ukuthi umuntu uyabe ehlakaniphile nxa ebalekela indlu yowesifazana oyisiwula kanye lokudla kwakhe. Abantu abaziphatha kubi baphambanisa ubungane babo loJehova futhi baphinda bathole lemikhuhlane engenza ukuthi bafe masinyane. (Zaga. 7:23, 26) UZaga 9:18 uphetha esithi: “Izethekeli zakhe zisengcwabeni elitshonayo.” Manje kungani abantu abanengi beqileka baye endlini yowesifazana lo obangela ukuhlupheka?—Zaga. 9:13-18.

w15 6/1 20-21 ¶8-10

Singenelisa Ukuhlala Simsulwa

8 KuZaga 5:8 kukhulunywa ngowesifazana oyisifebekazi. Ivesi le ithi: “Hambani ngendlela ekhatshana kwaso, lingasondeli emnyango wendlu yaso.” Ukungalaleli iseluleko lesi yikuzithezela olulenkume sibili. Lokhu sikubona endabeni ekuZaga isahluko 7 lapho okukhulunywa ngejaha elalihambahamba eduze kwendlu yowesifazana ongaziphathanga. Laselitshonile sekunqunda amehlo. Ejikweni lendlela lahlangabezwa ngowesifazana okungenzakala ukuthi wayegqoke njengabonondindwa. Owesifazana lo wafika waligona ijaha leli, waliqabuza. Amazwi akhe amnandi enza ijaha leli laba lesifiso okwaba nzima ukuthi lilwisane laso. Baphetha ngokuya emacansini. Kodwa kayisikho ukuthi ijaha leli lasuka lihlose ukuyafeba. Lehluleka ukubona ingozi isiza. Lanxa kunjalo, kwasekumele libuzwe ubuhlungu bameva elalizihlabe ngawo. Lalizancedakala aluba lalihambe ngendlela ekhatshana kwaso isifebekazi lesi.—Zaga. 7:6-27.

9 Kungenzakala yini ukuthi lathi sehluleke ukubona ingozi yento esingabe siyenza, engabangela ukuthi sicine sesilezifiso ezingcolileyo? Ngokwesibonelo ebusuku ku-TV kungaphuma amafilimu alokuziphatha okubi. Kuyini okungenzakala nxa ngalesosikhathi sijayele ukuntshintshantshintsha izinhlelo sidinga esingakubukela? Mhlawumbe kwezinye izikhathi singavula izinhlelo eziku-Inthanethi singakwazi lokuthi kulani phakathi kumbe sivule amaWebhusayithi lapho abantu abaxoxisana khona bephosa imibono yabo, kumbe amanye akhangisa iphonogirafi loba ezinye izinto eziphathelane lezemacansini. Phela singazithela phezu kwezinto ezingavusa izinkanuko ezimbi sicine sesisehluleka ukuhlala simsulwa.

10 Enye indlela iBhayibhili elisisiza ngayo yikusipha iseluleko esiphathelane lokuthi amadoda labesifazana kufanele baphathane njani. (Bala u-1 Thimothi 5:2.) Iseluleko lesi siyakucacisa ukuthi ukudlala ngothando kubi. Phela abanye abantu balomkhuba wokuthaphana ngamehlo othando lokunyakazisa umzimba ngendlela ezavusa imizwa yothando komunye, futhi bathi akulanto embi ngakho ngoba uyabe ungamthintanga. Kodwa ukudlala ngothando loba ukuyekela umuntu ekwenza kuwe kungenza ukuthi libe lemicabango engcolileyo engabangela ukuthi licine liziphatha kubi kwezemacansini. Kwake kwenzakala, kungaphinda kwenzakale.

Ukuchwayisisa IMibhalo

w00-ZU 7/15 29 ¶7

Ungahlala Umsulwa Ezweni Eliziphethe Kabi

USolomoni ukugcizelela kanjalo ukulahlekelwa okukhulu okubangelwa ukuzivumela uhileleke ekuziphatheni okubi. Ukuphinga nokulahlekelwa isithunzi noma ukuzihlonipha, kuyahambisana. Akuhlazisi yini ngempela ukuba yinto nje yokwanelisa inkanuko yethu siqu noma yomunye umuntu? Akubonisi yini ukuntula ukuzihlonipha ukuhileleka ebuhlotsheni bobulili nomuntu ongeyena umngane wakho womshado?

MARCH 24-30

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 6

Ubunyonyo Busifundisani?

w93-ZU 5/15 32

Kungani Kumelwe ‘Siye Entuthwaneni’?

INKOSI ehlakaniphile yakwa-Israyeli wasendulo uSolomoni, yanikeza leseluleko: “Yana entuthwaneni.” Kungani yasho lokhu? Yini esingayifunda ezintuthwaneni?

USolomoni wanezela: “Ubone izindlela zayo, uhlakaniphe, yona ethi ingenamahluleli, nambonisi, nambusi, ilungisa nokho ehlobo isinkwa sayo, ibuthe ngesikhathi sokuvuna ukudla kwayo.” (IzAga 6:6-8) Lawomazwi asendulo aveza amaqiniso atholwe yizazi zezinto zemvelo zosuku lwanamuhla.

Umbhali wezaga u-Aguri ubonisa ukuthi izintuthwane ‘zihlakaniphile ngokomzwelo wemvelo.’ (IzAga 30:24, 25, qhathanisa ne-NW.) Eqinisweni, ukuhlakanipha kwazo akubangelwa ukucabanga okukhaliphile kodwa kubangelwa umzwelo wemvelo uMdali awufaka kuzona. Ngokwesibonelo, ngenxa yalomzwelo wemvelo, izintuthwane ziqoqa ukudla kwazo ngesikhathi esifanele.

Izintuthwane zihleleke ngendlela emangalisayo. Zibambisana ngendlela ephawulekayo futhi ziyazikhathalela izisebenzi ezikanye nazo, zisiza izintuthwane ezilimele noma ezikhathele ukuba zibuyele emuva esidlekeni. Ziqhutshwa umzwelo wemvelo zilungiselela ikusasa futhi zenze konke ezingase zikwenze ukuze zifeze imisebenzi yazo.

Lenkambo yentuthwane engokwemvelo isho ukuthi abantu kufanele bahlele izinto kusengaphambili futhi bazikhandle. Lokhu kusebenza esikoleni, emsebenzini wokuziphilisa, nasemisebenzini engokomoya. Njengoba intuthwane izuza ekukhuthaleni kwayo, ngakho uNkulunkulu ufuna ukuba abantu “babone okuhle kuwo wonke umshikashika wabo.” (UmShumayeli 3:13, 22; 5:18) Njengezintuthwane ezimatasa, amaKristu eqiniso enza umsebenzi omuhle wosuku. ‘Enza ngamandla awo lokho izandla zawo ezikufumanayo ukukwenza,’ hhayi ngoba umphathi ewabeke iso, kodwa ngenxa yokwethembeka nangesifiso sokuba yizisebenzi ezikhuthele ezikhiqizayo.—UmShumayeli 9:10; qhathanisa nezAga 6:9-11; bheka noThithu 2:9, 10.

Ngempela, siyojabula uma ‘siya entuthwaneni’ futhi sisebenzise lokho esikufunda kuyo. Futhi siyojabula kakhulu uma senza intando kaJehova uNkulunkulu ngenkuthalo, njengoba yembulwe eBhayibhelini.

w00-ZU 9/15 26 ¶3-4

Londoloza Igama Lakho

Njengentuthwane, ingabe nathi akufanele sisebenze ngenkuthalo? Ukusebenza kanzima ukuze sithuthukise umsebenzi wethu kuyasisiza kungakhathaliseki ukuthi ukhona yini osibhekile noma cha. Yebo, esikoleni, emsebenzini, nalapho sihlanganyela emisebenzini engokomoya, kufanele senze konke okusemandleni ethu. Njengoba intuthwane izuza ngokusebenza kwayo ngenkuthalo, ngakho noNkulunkulu ufuna ukuba ‘sibone okuhle kuwo wonke umshikashika wethu.’ (UmShumayeli 3:13, 22; 5:18) Unembeza ohlanzekile nokwaneliseka komuntu siqu kuyizinzuzo zokusebenza kanzima.—UmShumayeli 5:12.

Esebenzisa imibuzo emibili ewubuciko, uSolomoni uzama ukuphaphamisa ivila ekuvilapheni kwalo: “Uyakulala kuze kube nini, vilandini? Uyakuvuka nini ebuthongweni bakho na?” Ililingisa ngenkulumo yayo, le nkosi iyanezela: “Ubuthongo obuncane, ukozela okuncane, ukusonga izandla kancane kuze kulalwe, bese kuthi ubumpofu bakho bufike njengomhambuma, nokuswela kwakho njengomuntu wesihlangu.” (IzAga 6:9-11) Lapho ivila lisalele, ubumpofu bulifikela ngejubane lomphangi, futhi lihlaselwa ukweswela njengokungathi lihlaselwa umuntu ohlomile. Ngokushesha amasimu omuntu oyivila agcwala ukhula nembati. (IzAga 24:30, 31) Ibhizinisi lakhe lisheshe liwe. Umqashi uyombekezelela kuze kube nini umuntu oyivila? Futhi ingabe umfundi ovilapha ukutadisha angalindela ukuthola imiphumela emihle esikoleni?

Ukuchwayisisa IMibhalo

w00-ZU 9/15 27 ¶3

Londoloza Igama Lakho

Le mikhakha eyisikhombisa izaga ezikhuluma ngayo iyisisekelo futhi ihlanganisa cishe zonke izinhlobo zobubi. “Amehlo azidlayo” kanye “nenhliziyo eceba imicabango emibi” kuyizono esizenza ngokucabanga. ‘Ulimi lwamanga’ kanye ‘nokufakaza amanga nokuphafuza inkohliso’ kungamazwi ayisono. ‘Izandla ezichitha igazi elingenacala,’ kanye “nezinyawo ezigijimela ebubini” kuyizenzo zobubi. Futhi ikakhulukazi uJehova uyamzonda umuntu okujabulelayo ukubanga ukuxabana kubantu abebengahlalisana ngokuthula, ngaphansi kwezimo ezihlukile. Ukwanda kwesibalo sisuka ku-6 siya ku-7 kusikisela ukuthi akuhlosiwe ukuba lolu hla luphelele, njengoba abantu beqhubeka benza ububi obuhlukahlukene.

MARCH 31–APRIL 6

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 7

Balekela Izimo Ezingakufaka Esilingweni

w24.07 15-16 ¶8, 9

Nanzelela Ukuze Ungaweli Esonweni

8 Singenzani ukuze singaweli esonweni? Ake sixoxe ngezifundo esingazithola kulokho okwenziwa lijaha okukhulunywa ngalo kuZaga isahluko 7. Lafeba lowesifazana ongaziphathanga. Uvesi 22 usitshela ukuthi ijaha leli ‘lahle’ lamlandela owesifazana lo. Kodwa amavesi aphezulu atshengisa ukuthi lalenze ezinye izinto ezenza kwaba lula ukuthi licine liwele esonweni.

9 Yiziphi izinto ezenza ijaha leli lacina lonile? Okokuqala, kwathi sekusihlwa “ladlula ngomgwaqo, ekhoneni eliseduze kwendlu [yowesifazana ongaziphathanga],” laselihamba liqonda endlini yakhe. (Bala iZaga 7:8, 9.) Okwesibili, lathi libona owesifazana lo alizange liphambuke endleleni leyo. Kodwa lamyekela waliqabuza futhi lalalela elitshela ukuthi laye wayewenzile umhlatshelo wobudlelwano. Mhlawumbe wayefuna licabange ukuthi wayengasimuntu omubi. (Bala iZaga 7:13, 14, 21.) Ngabe ijaha leli lalingazenzanga izinto zonke lezi lalingasoze liwele esilingweni licine lonile.

w15 6/1 20 ¶8

Singenelisa Ukuhlala Simsulwa

8 KuZaga 5:8 kukhulunywa ngowesifazana oyisifebekazi. Ivesi le ithi: “Hambani ngendlela ekhatshana kwaso, lingasondeli emnyango wendlu yaso.” Ukungalaleli iseluleko lesi yikuzithezela olulenkume sibili. Lokhu sikubona endabeni ekuZaga isahluko 7 lapho okukhulunywa ngejaha elalihambahamba eduze kwendlu yowesifazana ongaziphathanga. Laselitshonile sekunqunda amehlo. Ejikweni lendlela lahlangabezwa ngowesifazana okungenzakala ukuthi wayegqoke njengabonondindwa. Owesifazana lo wafika waligona ijaha leli, waliqabuza. Amazwi akhe amnandi enza ijaha leli laba lesifiso okwaba nzima ukuthi lilwisane laso. Baphetha ngokuya emacansini. Kodwa kayisikho ukuthi ijaha leli lasuka lihlose ukuyafeba. Lehluleka ukubona ingozi isiza. Lanxa kunjalo, kwasekumele libuzwe ubuhlungu bameva elalizihlabe ngawo. Lalizancedakala aluba lalihambe ngendlela ekhatshana kwaso isifebekazi lesi.—Zaga. 7:6-27.

w23.06 23 ¶10

Ukwesaba UNkulunkulu Kuzakunceda

10 Umuntu oziphatha kubi angazizwa eyangeka, azibone engasimuntu walutho kumbe azithwale engakafuni loba adilize imuli yakhe. Kuyacaca-ke ukuthi umuntu uyabe ehlakaniphile nxa ebalekela indlu yowesifazana oyisiwula kanye lokudla kwakhe. Abantu abaziphatha kubi baphambanisa ubungane babo loJehova futhi baphinda bathole lemikhuhlane engenza ukuthi bafe masinyane. (Zaga. 7:23, 26) UZaga 9:18 uphetha esithi: “Izethekeli zakhe zisengcwabeni elitshonayo.” Manje kungani abantu abanengi beqileka baye endlini yowesifazana lo obangela ukuhlupheka?—Zaga. 9:13-18.

Ukuchwayisisa IMibhalo

w24.07 16 ¶11

Nanzelela Ukuze Ungaweli Esonweni

11 Sifundani endabeni le? Akumelanga sibalekele ukwenza isono kuphela kodwa kumele sinanzelele lezinto ezingenza sicine senze isono. USolomoni wakucacisa lokhu ngemva kokulandisa ngendaba yejaha elafeba lowesifazana ongaziphathanga. Wathi ekhuluma ngowesifazana lo wathi: “Ungahlanhlathi ungene ezindleleni zakhe. (Zaga. 7:25) Waphinda wathi: “Dlalela khatshana laye, ungasondeli eduze komnyango wendlu yakhe.” (Zaga. 5:3, 8) Nxa sifuna ukungenzi isono esikhulu kumele sinanzelele izinto kanye lezimo ezingasiwisela ekulingweni. Lokhu kutsho lokuyekela ukwenza ezinye izinto okungakubi ukuthi amaKhristu azenze nxa sikwazi ukuthi izinto lezo zingasenza sicine siwele esilingweni.—Mat. 5: 29, 30.

APRIL 7-13

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 8

Lalela Ukuhlakanipha Okuvela KuJesu

cf-ZU 131 ¶7

“Ngiyamthanda UBaba”

7 Evesini 22, ukuhlakanipha kuthi: “UJehova wangenza ngingukuqala kwendlela yakhe, owokuqala kuyo yonke imisebenzi yakhe yakudala.” Kumelwe ukuba kuhileleke okungaphezu kokuhlakanipha lapha, ngoba le mfanelo ayikaze ‘yenziwe.’ Ayizange ibe nesiqalo ngoba uJehova ubelokhu ekhona futhi ubelokhu ehlakaniphile. (IHubo 90:2) Nokho, iNdodana kaNkulunkulu ‘yayiyizibulo layo yonke indalo.’ Yenziwa noma yadalwa; yayingeyokuqala ezintweni uJehova azenza. (Kolose 1:15) INdodana yayikhona ngaphambi komhlaba namazulu, njengoba izAga zichaza. NjengoLizwi, uMkhulumeli kaNkulunkulu uqobo, yayiwukubonakaliswa okuphelele kokuhlakanipha kukaJehova.—Johane 1:1.

cf-ZU 131-132 ¶8-9

“Ngiyamthanda UBaba”

8 INdodana yayenzani phakathi neminyakanyaka ngaphambi kokuba ize emhlabeni? Ivesi 30 lisitshela ukuthi yayiseceleni kukaNkulunkulu ‘njengesisebenzi esiyingcweti.’ Kusho ukuthini lokhu? EyabaseKolose 1:16 iyachaza: “Kwadalwa ngayo zonke ezinye izinto emazulwini nasemhlabeni . . . Zonke ezinye izinto zidalwe ngayo futhi zadalelwa yona.” Ngakho uJehova, uMdali, wasebenzisa iNdodana yakhe, iSisebenzi esiyiNgcweti, ukuze adale zonke ezinye izidalwa—kusukela ezidalweni zomoya endaweni yasezulwini kuye emkhathini omkhulukazi, nasemhlabeni onezinhlobonhlobo ezimangalisayo zezitshalo nezilwane, kuze kufike esidalweni esiphakeme kunazo zonke emhlabeni: umuntu. Ngezindlela ezithile, singase sifanise lokhu kubambisana kukaBaba neNdodana nalokho okuba phakathi komdwebi wamapulani nomakhi, owenza ipulani edwetshiwe ibe yinto engokoqobo. Lapho sibamba ongezansi ngenxa yendalo, empeleni sisuke sidumisa uMdwebi Wamapulani Omkhulu. (IHubo 19:1) Singase sicabange nangokubambisana osekuthathe isikhathi eside nokujabulisayo phakathi koMdali ‘nesisebenzi’ sakhe “esiyingcweti.”

9 Lapho abantu ababili abangaphelele besebenza ndawonye, ngezinye izikhathi abezwani kahle. Akunjalo ngoJehova neNdodana yakhe! INdodana yasebenza iminyakanyaka noYise futhi ‘yayithokoza phambi kwakhe ngaso sonke isikhathi.’ (IzAga 8:30) Yebo, yayikujabulela ukuba noYise, noYise wayezizwa ngendlela efanayo. Njengokulindelekile, iNdodana yaya ifana kakhulu noYise, ifunda ukulingisa izimfanelo zaKhe. Akumangalisi-ke ukuthi isibopho phakathi kukaBaba neNdodana saqina kangaka! Kungashiwo kufanele ukuthi yisibopho sothando esidala nesiqine kunazo zonke ezulwini nasemhlabeni.

w09-ZU 4/15 31 ¶14-15

Ukwazisa UJesu—UDavide Omkhulu NoSolomoni Omkhulu

14 Ngokusobala, uyedwa kuphela umuntu owadlula uSolomoni ngokuhlakanipha. Lowo muntu uJesu Kristu futhi wazichaza ngokuthi ‘ungaphezu kukaSolomoni.’ (Math. 12:42) UJesu wakhuluma “amazwi okuphila okuphakade.” (Joh. 6:68) Ngokwesibonelo, iNtshumayelo YaseNtabeni inikeza imininingwane eyengeziwe ngezimiso ezikwezinye zezaga zikaSolomoni. USolomoni wachaza izinto eziningi eziletha injabulo kumuntu ongumkhulekeli kaJehova. (IzAga 3:13; 8:32, 33; 14:21; 16:20) UJesu wagcizelela ukuthi injabulo yeqiniso itholakala kuphela ezintweni ezihlobene nokhulekelwa kukaJehova nokugcwaliseka kwezithembiso zakhe. Wathi: “Bayajabula abaqaphela isidingo sabo esingokomoya, ngoba umbuso wamazulu ungowabo.” (Math. 5:3) Labo abasebenzisa izimiso ezitholakala ezimfundisweni zikaJesu basondela kuJehova, “umthombo wokuphila.” (IHu. 36:9; IzAga 22:11; Math. 5:8) UKristu ubonakalisa ‘ukuhlakanipha kukaNkulunkulu.’ (1 Kor. 1:24, 30) NjengeNkosi enguMesiya, uJesu Kristu ‘unomoya wokuhlakanipha.’—Isaya 11:2.

15 Njengabalandeli bakaSolomoni Omkhulu, singazuza kanjani ekuhlakanipheni okuvela kuNkulunkulu? Njengoba ukuhlakanipha kukaJehova kwembulwe eZwini lakhe, kumelwe senze umzamo wokukuthola ngokutadisha iBhayibheli ngokucophelela, ikakhulukazi amazwi kaJesu alotshiwe nangokuzindla ngalokho esikufundayo. (IzAga 2:1-5) Ngaphezu kwalokho, kudingeka siphikelele ekuceleni uNkulunkulu ukuba asinike ukuhlakanipha. IZwi likaNkulunkulu lisiqinisekisa ngokuthi imithandazo yethu eqotho yokucela usizo iyophendulwa. (Jak. 1:5) Ngosizo lomoya ongcwele, siyothola ukuhlakanipha okuzuzisayo okuseZwini likaNkulunkulu okungasisiza ukuba sibhekane nezinselele futhi senze izinqumo ezihlakaniphile. (Luka 11:13) USolomoni wayebizwa nangokuthi ‘umhlanganisi owafundisa abantu ulwazi ngokuqhubekayo.’ (UmSh. 12:9, 10) UJesu, njengeNhloko yebandla lobuKristu, naye ungumhlanganisi wabantu bakhe. (Joh. 10:16; Kol. 1:18) Ngakho-ke, senza kahle ngokuba khona emihlanganweni yebandla lapho ‘sifundiswa khona ngokuqhubekayo.’

Ukuchwayisisa IMibhalo

w22.10 18-19 ¶1-2

Ukuhlakanipha Kweqiniso Kuyamemeza

EMAZWENI amanengi sijayele ukubona abafowethu labodadewethu betshumayeza abantu endaweni eziphithizelayo bebanika amabhuku. Mhlawumbe lawe wake wawenza umsebenzi lo futhi lokhu kwakwenza wacabanga amazwi akuZaga athi ukuhlakanipha kuyamemeza emgwaqweni ukuze abantu bakuzwe. (Bala iZaga 1:20, 21.) EBhayibhilini lasemabhukwini ethu sithola ukuhlakanipha kweqiniso, okutsho ukuhlakanipha okuvela kuJehova. Abantu bayakudinga ukuhlakanipha lokhu ukuze bathole ukuphila okungapheliyo. Siyathokoza nxa abantu besamukela amabhuku ethu. Kodwa ayisibo bonke abawamukelayo. Abanye abalasifiso sokwazi ukuthi iBhayibhili lithini. Abanye bayasihleka ngoba bacabanga ukuthi iBhayibhili alisancedi. Kanti njalo abanye basola lokho iBhayibhili elikutshoyo endabeni zokuziphatha. Bacabanga ukuthi labo abalandela lokho elikutshoyo bazibona belunge kakhulu kulabanye. Kodwa uJehova uqhubeka enika wonke umuntu ithuba lokuthola ukuhlakanipha kwakhe. Ukwenza njani lokhu?

2 UJehova usebenzisa iLizwi lakhe ukuze abantu bathole ukuhlakanipha. Phose wonke umuntu uyenelisa ukulithola iBhayibhili. Amabhuku ethu asekelwe eBhayibhilini atholakala ngezindimi ezedlula 1 000 ngenxa yokuthi uJehova uyawubusisa umsebenzi wethu. Labo ababala iBhayibhili futhi basebenzise lokho abakubalayo bayancedakala. Kodwa abantu abanengi bakhetha ukungakwamukeli ukuhlakanipha okuvela kuJehova. Nxa kumele benze izinqumo bakhetha ukwenza lokho abakufunayo loba ukulalela okutshiwo ngabanye abantu. Bangaseyisa ngenxa yokuthi thina sikhetha ukulandela okutshiwo liBhayibhili. Esihlokweni lesi sizaxoxa ngokuthi kungani besenza njalo. Kodwa asiqaleni ngokuxoxa ngokuthi singenzani ukuze sithole ukuhlakanipha okuvela kuJehova.

ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA

ijwbq 160

Kungani Kuthiwa UJesu YiNdodana KaNkulunkulu?

Izikhathi ezinengi iBhayibhili libiza uJesu ngokuthi “uyiNdodana kaNkulunkulu.” (UJohane 1:49) Amazwi athi “iNdodana kaNkulunkulu” atshengisa ukuthi uNkulunkulu unguMdali wazo zonke izinto lokuthi nguye owadala uJesu. (IHubo 36:9; ISambulo 4:11) IBhayibhili kalitsho ukuthi uNkulunkulu waba lomntwana ngendlela abantwana abazalwa ngayo emhlabeni.

IBhayibhili lithi izingilosi lazo ‘zingamadodana kaNkulunkulu.’ (UJobe 1:6, The Holy Bible in Ndebele) Liphinda lithi u-Adamu ‘wayeyindodana kaNkulunkulu.’ (ULukha 3:38) Lisinceda lokuthi sizwisise ukuthi uJesu uyiNdodana kaNkulunkulu eqakathekileyo ngoba nguye owadalwa kuqala futhi wadalwa nguNkulunkulu mathupha.

UJesu wake waphila ezulwini yini engakabuyi emhlabeni?

Ye. UJesu waphila ezulwini eyingilosi engakabuyi lapha emhlabeni. Yena ngokwakhe wathi: “Ngehle ezulwini.”—UJohane 6:38; 8:23.

UNkulunkulu waqala ngokudala uJesu engakadali ezinye izinto. IBhayibhili lithi ngoJesu:

● ‘Ulizibulo lakho konke okudaliweyo.’—KwabaseKholose 1:15.

● ‘Uyisiqalo sezinto zonke ezadalwa nguNkulunkulu.’—ISambulo 3:14.

Isiphrofetho esithi ‘umdabuko wakhe ngowasekadeni, kusukela ezikhathini zendulo’ sagcwaliseka kuJesu.—UMikha 5:2; UMathewu 2:4-6.

UJesu wayesenzani engakabuyi emhlabeni?

Wayesezulwini futhi elesikhundla esiphezulu. UJesu wakhuluma ngesikhundla lesi ngesikhathi ekhuleka kuYise. Wathi: “Baba, ngikhazimulisa . . . ngenkazimulo engangilayo ngiseceleni kwakho umhlaba ungakabi khona.”—UJohane 17:5.

Wancedisa uYise ukudala zonke izinto. UJesu wayeyingcitshi emsebenzini wokudala ayewenza loYise. (IZaga 8:30) IBhayibhili lithi: ‘Kwasetshenziswa yena ukudala zonke ezinye izinto ezisezulwini lezisemhlabeni.’—KwabaseKholose 1:16.

UNkulunkulu wasebenzisa uJesu ukuthi adale zonke izinto ezikhona okugoqela izingilosi lakho konke esikubonayo. (ISambulo 5:11) Indlela uJehova loJesu abasebenza ngayo ngesikhathi bedala ingafaniswa lendlela umuntu odweba amaplani asebenzelana ngayo lobhilida. Umsebenzi kabhilida ngowokwakha amaplani adwetshwe ngomunye umuntu.

WayenguLizwi. IBhayibhili lithi uJesu ‘wayenguLizwi’ engakabuyi emhlabeni. (UJohane 1:1) Lokhu kutshengisa ukuthi uNkulunkulu wasebenzisa uJesu ukuthi adlulise imilayezo kwezinye izingilosi.

Kungenzakala ukuthi uNkulunkulu wamsebenzisa uJesu ukuthi akhulume labantu lapha emhlabeni. Ngokwesibonelo angabe wamsebenzisa ukuthi akhulume lo-Adamu lo-Eva esivandeni sase-Edeni. (UGenesisi 2:16, 17) Kungenzakala lokuthi nguye owayekhokhela ama-Israyeli ngesikhathi esenkangala. UNkulunkulu wayekhangelele ukuthi ama-Israyeli amlalele uJesu.—U-Eksodusi 23:20-23.

APRIL 14-20

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 9

Woba Ngumuntu Ohlakaniphileyo Hatshi Oweyisayo

w22.02 9 ¶4

“Lalela Uzwe Amazwi Ezihlakaniphi”

4 Kungaba nzima ukuthi silalele iseluleko esisinikwe ngomunye. Ngezinye izikhathi singacaphuka. Kuyini okungenza sicaphuke? Lanxa sivuma sibili ukuthi silesono, kungaba nzima ukwamukela iseluleko nxa othile esitshela khona kanye esikuphambanisayo. (Bala umTshumayeli 7:9.) Singazama ukucatsha ngomunwe. Singasola izizatho ezenze umuntu lo wasinika iseluleko kumbe sicatshulwe yindlela aseluleke ngayo. Singamsola laye ngokwakhe sisithi: ‘Kalalungelo lokunginika iseluleko, phela laye ulezakhe!’ Kanti njalo nxa singasithandi iseluleko singayekela ukusilalela kumbe sicele ukuthi omunye umuntu aseluleke silethemba lokuthi uzasitshela lokho esifuna ukukuzwa.

w22.02 12 ¶12-14

“Lalela Uzwe Amazwi Ezihlakaniphi”

12 Kuyini okungasinceda ukuthi samukele iseluleko? Kumele sithobeke njalo sikhumbule ukuthi silesono lokuthi ngezinye izikhathi siyake sibe yiziphukuphuku sibili. Sike sakhuluma ngokuthi uJobe wayebona izinto ngendlela engayisiyo, kodwa watshintsha indlela ayecabanga ngayo njalo uJehova wambusisa ngenxa yokuthi wayethobekile. Watshengisa ukuthi uthobekile ngokwamukela iseluleko asinikwa ngu-Elihu, lanxa u-Elihu wayemncane kakhulu kulaye. (Jobe. 32:6, 7) Lathi nxa sithobekile sizalalela iseluleko lanxa sibona angani asisidingi kumbe nxa sisiphiwe ngumuntu omncane kulathi. Omunye umdala webandla ohlala eCanada uthi, “Njengoba singeke sizibone ngendlela abanye abantu abasibona ngayo, kambe singathuthuka njani nxa bengaseluleki?” Sonke kumele sithuthuke ekutshengiseni izithelo zomoya lasemsebenzini wokutshumayela lokufundisa.—Bala iHubo 141:5.

13 Bona iseluleko siyindlela uNkulunkulu atshengisa ngayo ukuthi uyakuthanda. UJehova usifisela okuhle. (Zaga. 4:20-22) Nxa uJehova eseluleka esebenzisa iLizwi lakhe, amabhuku ethu kumbe umKhristu oqinileyo ekukhonzeni, uyabe etshengisa ukuthi uyasithanda. UHebheru 12:9, 10 uthi “usilaya ngalokho okunceda thina.”

14 Lalela iseluleko ungabi lendaba lokuthi usiphiwe njani. Ngezinye izikhathi singabona angani iseluleko asisiphiwanga ngendlela efaneleyo. Kuliqiniso ukuthi loba ngubani onika iseluleko kumele azame ukusinika ngendlela ezakwenza kube lula ukuthi samukeleke. (Gal. 6:1) Kodwa nxa kuyithi esinikwa iseluleko kumele sigxile kulokho okutshiwoyo kulasendleleni esisinikwe ngayo. Nanku esingazibuza khona: ‘Lanxa ngingayithandi indlela engiphiwe ngayo iseluleko, kukhona yini engingakufunda kuso? Akungcono yini ukulalela lokho engikutshelwa ngumuntu onginika iseluleko kulokukhangela kakhulu amaphutha akhe?’ Siyabe sihlakaniphile nxa singazama ukusebenzisa loba yisiphi iseluleko esisiphiwayo.—Zaga. 15:31.

w01-ZU 5/15 30 ¶1-2

‘Ngokuhlakanipha Izinsuku Zethu Ziyakuba Ziningi’

Umuntu ohlakaniphile usabela ngendlela ehlukile kweyomhleki wosulu lapho esolwa. USolomoni uthi: “Sola umuntu ohlakaniphile, uyokuthanda. Nika umuntu ohlakaniphile, uyohlakanipha ngokwengeziwe.” (IzAga 9:8, 9, NW) Umuntu ohlakaniphile uyazi ukuthi “asikho isiyalo esibonakala okwamanje sengathi siyajabulisa, kodwa sibanga usizi; nokho kamuva labo abaqeqeshwe yiso sibathelela isithelo esinokuthula, okuwukuthi, ukulunga.” (Heberu 12:11) Nakuba iseluleko singase sizwakale sibuhlungu, singaziphindiselelani noma sizivikele uma kanti ukusamukela kuzosenza sihlakaniphe nakakhulu?

Inkosi ehlakaniphile iyaqhubeka: “Fundisa olungileyo, uyakwenezela emfundweni.” (IzAga 9:9b) Akekho umuntu ohlakaniphe kakhulu noma osemdala kakhulu ukuba angaqhubeka efunda. Yeka ukuthi kujabulisa kanjani ukubona ngisho nasebegugile bamukela iqiniso futhi bezinikezela kuJehova! Kwangathi nathi singazama ukuhlala sizimisele ukufunda, sigcine ingqondo ikhaliphile.

w01-ZU 5/15 30 ¶5

‘Ngokuhlakanipha Izinsuku Zethu Ziyakuba Ziningi’

Ukwenza umzamo wokuzuza ukuhlakanipha kuwumthwalo wethu ngabanye. Egcizelela leli qiniso, uSolomoni uthi: “Uma uhlakaniphile, uzihlakaniphele; uma udelela [“uhleka usulu,” NW], uyakukuthwala wena wedwa.” (IzAga 9:12) Ukuhlakanipha komuntu ohlakaniphile kuzuzisa yena, kanti umhleki wosulu uzibangela yena ngokwakhe ukuhlupheka. Ngempela, sivuna lokho esikutshalayo. Ngakho, kwangathi ‘singabeka indlebe ekuhlakanipheni.’—IzAga 2:2.

Ukuchwayisisa IMibhalo

w23.06 22 ¶9

Ukwesaba UNkulunkulu Kuzakunceda

9 Kulezizatho eziqakathekileyo ezisenza sibalekele ukuziphatha okubi. IBhayibhili lithi “owesifazana oyisiwula” uthi: “Amanzi atshontshiweyo amnandi.” Ayini ‘lawomanzi atshontshiweyo?’ IBhayibhili lifanisa ukuya emacansini kwendoda lomkayo abatshadileyo lamanzi amnandi. (Zaga. 5:15-18) Indoda lowesifazana bayavunyelwa ukuthi bakholise ukuya emacansini nxa betshade ngokusemthethweni. Lokhu kutshiyene kakhulu ‘lamanzi atshontshiweyo.’ Amanzi la atshontshiweyo angabe esitsho ukuziphatha okubi kumbe ukuya emacansini okungekho emthethweni. Abantu abenza lokho bakwenza becatshile njengoba nje lamasela ejayele ukutshontsha ecatshile. ‘Amanzi la atshontshiweyo’ angakhanya emnandi kakhulu, ikakhulu nxa kuyikuthi labo abawatshontshayo babona angani abasoze babanjwe. Lokhu yikuziqila sibili ngoba uJehova ubona konke okwenzakalayo. Akulanto embi kumbe ebaba ukwedlula ukulahlekelwa yibungane bethu loJehova. Ngakho ngeke sithi into le embi kangaka ‘imnandi.’ (1 Khor. 6:9, 10) Kodwa kulokunye futhi okwenzakalayo nxa singaziphatha kubi.

APRIL 21-27

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 10

Singayithola Ngaphi Intokozo Yeqiniso?

w01-ZU 7/15 25 ¶1-3

‘Izibusiso Zitholwa Olungileyo’

Olungileyo ubusiswa nangenye futhi indlela. “Isandla esinobudenge siveza ubumpofu, kepha isandla sokukhuthala siyacebisa. Obutha ehlobo uyindodana ehlakaniphileyo; olele ubuthongo ngesikhathi sokuvuna uyindodana ehlazisayo.”—IzAga 10:4, 5.

Amazwi enkosi ayiqiniso nakakhulu ezisebenzini ngesikhathi sokuvuna. Inkathi yokuvuna ayisona isikhathi sokozela. Iyisikhathi sokukhuthala nokusebenza isikhathi eside. Ngempela, iyisikhathi sokuphuthuma.

Ecabanga ngokuvunwa kwabantu, hhayi kokusanhlamvu, uJesu watshela abafundi bakhe: “Ukuvuna kukhulu, kodwa izisebenzi zimbalwa. Ngakho-ke, ncengani iNkosi yokuvuna [uJehova uNkulunkulu] ukuba ithumele izisebenzi ekuvuneni kwayo.” (Mathewu 9:35-38) Ngonyaka ka-2000, kwaba khona abangaphezu kwezigidi ezingu-14 eSikhumbuzweni sokufa kukaJesu—abangaphezu kwenani loFakazi BakaJehova liphindwe kabili. Ubani-ke ongaphika ukuthi ‘amasimu amhlophe ukuba avunwe’? (Johane 4:35) Abakhulekeli beqiniso bacela izisebenzi ezengeziwe eNkosini bebe bezikhandla emsebenzini wokwenza abafundi ngokuvumelana nemithandazo yabo. (Mathewu 28:19, 20) Futhi yeka ukuthi uJehova uye wayibusisa ngokucebe kangakanani imizamo yabo! Phakathi nonyaka wenkonzo ka-2000, kwabhapathizwa abasanda kuhlanganyela abangaphezu kuka-280 000. Nalaba bazama ukuba ngabafundisi beZwi likaNkulunkulu. Kwangathi singathola injabulo nokwaneliseka kule nkathi yokuvuna ngokuhlanganyela ngokugcwele emsebenzini wokwenza abafundi.

w01-ZU 9/15 24 ¶3-4

Hamba ‘Endleleni Yobuqotho’

USolomoni ubonisa ukubaluleka kokulunga. Uthi: “Imfuyo yesicebi ingumuzi waso onamandla; incithakalo yabampofu ingubumpofu babo. Umsebenzi wolungileyo ungowokuphila; inzuzo yababi ingeyokona.”—IzAga 10:15, 16.

Ingcebo ingaba yisivikelo ezintweni ezingalindelekile ekuphileni, njengoba nje nomuzi onamandla unikeza ukulondeka ngezinga elithile kwabahlala kuwo. Futhi ubumpofu bungabangela umonakalo lapho kuba nezenzakalo ezingalindelekile. (UmShumayeli 7:12) Nokho, kungenzeka nokuthi le nkosi ehlakaniphile ibhekisela engozini ehilela kokubili ingcebo nobumpofu. Isicebi singase sithambekele ekuthembeleni ngokuphelele engcebweni yaso, sicabange ukuthi izinto zaso eziyigugu ‘zinjengogange oluphakemeyo.’ (IzAga 18:11) Futhi umuntu ompofu angase abe nombono oyiphutha wokuthi ubumpofu bakhe benza ikusasa lakhe lingabi nathemba. Ngenxa yalokho, bobabili bayahluleka ukuzenzela igama elihle noNkulunkulu.

it-1-E 340

Isibusiso

Indlela UJehova Abusisa Ngayo Abantu. “Isibusiso sikaJehova senza umuntu anothe, njalo isibusiso sakhe asibuyi lobuhlungu.” (Zag 10:22) UJehova ubusisa labo abathandayo ngokubavikela, ngokubenza baphumelele, ngokubaqondisa langokubanika abakudingayo ukuze bancedakale.

Ukuchwayisisa IMibhalo

w06-ZU 5/15 30 ¶18

Injabulo Yokuhamba Ebuqothweni

18 “Isibusiso sikaJehova”—yiso esenze abantu bakhe bachuma ngokomoya. Siqinisekiswa nangokuthi “akenezeli ubuhlungu kanye naso.” (IzAga 10:22) Pho kungani abantu bakaNkulunkulu abaningi abaqotho bebhekana novivinyo nezinhlupheko, okubabangela ubuhlungu obukhulu nosizi? Zintathu izizathu eziyinhloko ezenza sibhekane nezinkinga nezinsizi. (1) Ukuthambekela kwethu esonweni. (Genesise 6:5; 8:21; Jakobe 1:14, 15) (2) USathane namademoni akhe. (Efesu 6:11, 12) (3) Izwe elibi. (Johane 15:19) Nakuba uJehova ezivumela izinto ezimbi ukuba zisehlele, akazibangeli. Empeleni, “zonke izipho ezinhle nazo zonke izipho eziphelele zivela phezulu, ngoba zehla zivela kuYise wezinkanyiso zasezulwini.” (Jakobe 1:17) Izibusiso zikaJehova azibangeli buhlungu.

APRIL 28–MAY 4

AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 11

Ungakwenzi Lokhu!

w02-ZU 5/15 26 ¶4

Abaqotho Baholwa Ubuqotho

Ubuqotho babaqotho nobubi babenzi bokubi kuyabathinta nabanye abantu. “Ngomlomo umuntu ongenaNkulunkulu ubulala umakhelwane wakhe,” kusho inkosi yakwa-Israyeli, “kepha abalungileyo bayakhululwa ngokwazi.” (IzAga 11:9) Ubani ongaphika ukuthi ukunyundela, inhlebo elimazayo, inkulumo eyichilo, nezingxoxo ezingenanjongo kuyabalimaza abanye? Ngakolunye uhlangothi, inkulumo yolungileyo imsulwa, icatshangisiswe kahle, futhi iyacabangela. Ulwazi luyamkhulula ngoba ubuqotho bakhe bubonisa abamsolayo ukuthi bangabaqambimanga.

w02-ZU 5/15 27 ¶2-3

Abaqotho Baholwa Ubuqotho

Abantu bomuzi abahamba ngobuqotho bandisa ukuthula nenhlalakahle futhi bayabakha abanye ngokomzwelo emphakathini. Ngaleyo ndlela umuzi uyaphakanyiswa—uchume. Abanyundelayo, abakhuluma izinto ezibuhlungu nezingafanele babanga isiyaluyalu, ukungajabuli, ukwahlukana, nenkathazo. Kuba njalo ikakhulu uma laba abenza lezo zinto besesikhundleni esivelele. Umuzi onjalo uba nesiyaluyalu, inkohlakalo, nokuwohloka kokuziphatha ngisho mhlawumbe nezomnotho.

Isimiso esilotshwe kuzAga 11:11 sisebenza ngezinga elifanayo nakubantu bakaJehova njengoba behlanganyela ndawonye emabandleni asamuzi. Ibandla elinethonya labantu abangokomoya—abaqotho abaholwa ubuqotho—liba yiqembu labantu abajabulayo, abakhuthele, abawusizo, nabaletha udumo kuNkulunkulu. UJehova uyalibusisa lelo bandla, bese liyachuma ngokomoya. Ngezinye izikhathi, abambalwa bangase bakhononde futhi banganeliseki, futhi labo abagxekayo nabasola indlela izinto ezenziwa ngayo bafana ‘nempande enobuthi’ obungasakazekela nakwabanye abangahilelekile. (Heberu 12:15) Abantu abanjalo ngokuvamile basuke befuna igunya elithé xaxa nokuvelela. Basakaza inzwabethi, ethi ebandleni noma kubadala ubulungisa abukho, kunobandlululo lobuhlanga, nokunye okufuze lokho. Ngempela, ukwanda kwabo ngomlomo kungadala ukwahlukana ebandleni. Akungcono yini ukuba siyishaye indiva inkulumo yabo futhi siphishekele ukuba ngabantu abangokomoya abathuthukisa ukuthula nobunye ebandleni?

w20.03 21-22 ¶12-13

Yisiphi Isikhathi Esifaneleyo Sokukhuluma?

12 Kumele wenzeni nxa umfowethu kumbe udadewethu esazi indaba okumele ihlale iyimfihlo? Ngokwesibonelo, nxa ungahlangana lomuntu ohlala elizweni lapho umsebenzi wethu ongavunyelwa khona uyalingeka yini ukumbuza ukuthi umsebenzi wethu wenziwa njani kulelolizwe? Akuthandabuzwa ukuthi uyabe ulenhloso ezinhle. Phela siyabathanda abafowethu labodadewethu futhi silendaba lokuthi kwenzakalani kubo. Kanti njalo nxa sibathandazela siyabe sifuna ukuqamba khona kanye okubehlelayo. Lanxa kunjalo, lesi kuyabe kuyisikhathi sokuthi sithule. Nxa singambamba ngamandla umuntu olendaba eyimfihlo ukuthi asitshele yona, siyabe singamthandi lowomuntu labazalwane abathembe yena ukuthi angatsheli muntu ngomsebenzi wabo. Akuthandabuzwa ukuthi akula phakathi kwethu ongafuna ukwengeza ubunzima babafowethu labodadewethu abahlala emazweni umsebenzi wethu ongavunyelwa khona. Akula futhi phakathi kwabazalwane abahlala emazweni anjalo ongafuna ukukhuluma ngendlela inkonzo yabo kumbe imisebenzi yobuKhristu eyenziwa ngayo.

13 Kuqakatheke kakhulu ukuthi abadala basebenzise isimiso esikuZaga 11:13. (Bala.) Kabatsheli muntu indaba okungamelanga abeyazi. Lokhu kungaba nzima, ikakhulu nxa umdala etshadile. Abantu abatshadileyo bagcina umtshado wabo uqinile ngokuhlala bexoxa futhi betshelana imfihlo zabo, indlela abazizwa ngayo lokubakhathazayo. Kodwa umdala uyakwazi ukuthi akumelanga atshele umkakhe indaba ‘eziyimfihlo’ ezimayelana labanye ebandleni. Nxa angenza njalo, abantu bangakhuluma kubi ngaye futhi bangamthembi. Amadoda akhethwa ukuba ngabadala ebandleni akumelanga abe ngamaqili kulokho akukhulumayo. (1 Tim. 3:8) Lokhu kutsho ukuthi akumelanga aqile abanye kumbe athande ukunyeya. Nxa umdala emthanda umkakhe kasoze amtshele izinto okungamelanga abezazi.

Ukuchwayisisa IMibhalo

g20.1 11, box

Ongakwenza Nxa Ukhathazekile

“UKUBA LOMUSA KUNGANCIPHISA UKUKHATHAZEKA”

“Umuntu olomusa uyazisiza, kodwa umuntu ololunya uyazilimaza.”—IZAGA 11:17.

Ebhukwini elithi Overcoming Stress kulesahluko esithi: “Ukuba Lomusa Kunganciphisa Ukukhathazeka.” Umlobi walo uDr. Tim Cantopher wathi umuntu olomusa uba lempilakahle futhi athokoze. Kodwa umuntu ololunya kathokozi ngoba abanye bacina bengasamthandi futhi bayazehlukanisa laye.

Kumele uzizwele ukuze ungakhathazeki kakhulu. Akumelanga uzikhalale kumbe wenze ongenelisi ukukwenza loba uzibone ungasimuntu walutho. UJesu wathi: “Kumele uthande umakhelwane wakho ngendlela ozithanda ngayo.”—UMakho 12:31.

    Amabhuku EsiNdebele (2000-2025)
    Phuma
    Ngena
    • Ndebele (Zimbabwe)
    • Thumeza
    • Amasethingi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imithetho Yokusebenzisa
    • Ipholisi Yemfihlo
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Ngena
    Thumeza