TLEN TIKEJYEUJTIUEJ
Kenon onotokak kachtopa xinachtli itech Tekiuajyotl ipan Portugal
ATL itech océano Atlántico chikauak kimailijtiuj se barco tlen yauj Europa niman ipan panotiuj. Se akin ompa yauj itoka George Young, yejua kilnamiktiuj ika pakilistli tlen okichiuj ipampa iTekiuajyo toTajtsin ipan Brasil.a San ika, ijkuak uejka iyaujtika, peua tlanemilia itech tekitl tlen aman yokimakakaj: yaskia España niman Portugal, kampa xsajnoye notenojnotsa itech Tekiuajyotl. Ijkuak ompa ajsiskia, nonekiskia kitas kanon niman kemanon tokniuj Joseph F. Rutherford ueliskia kitemakas tlamachtiltin itech Biblia. Niman noijki kichiaya kinxelos 300,000 amatlajkuiloltin pitentsitsintin.
George Young uejka yaya ipan barco pampa oksekan ontenojnotsaya.
Tokniuj Young oajsik Lisboa (Portugal) ipan xiuitl 1925. Ipan yejon tonaltin melak miyek tlemach panotoya. Guerra tlen onochiujka ipan 1910 okichiuj maka sa manemi san se tekiuaj, niman Teopan Católica xok miyek tlemach kikauiliayaj makichiua. Akin ompa chantiyaj miyek tlen ueliyaj kichiuayaj, san ika, ok kimachiliayaj ika itlaj xkuajli onkatka.
Ijkuak tokniuj George Young ikipiaya nochi niman ijkon tokniuj Rutherford ueliskia kitemakas se tlamachtijli, tekiuaj okitlali se tlanauatijli pampa kinekiyaj kixnamikiskej itlayekanalis. Se akin tekitiya ipan Sociedad Bíblica Británica niman Extranjera okijli tokniuj Young ika kitlaueltokaskiaj. Maski ijkon, tokniuj okitlajtlan makitlaneujtikan gimnasio tlen onkatka ipan Secundaria Camões, niman kema okitlaneujtijkej.
Ipan mayo 13, tonajli ijkuak notemakaskia tlamachtijli, miyek tlen nochiaya. Amamej tlen okintlalijkaj ipan kaltin niman tlen onoijkuilojkaj ipan periódicos kiteijliayaj ika notemakaskia tlamachtijli tlen itoka katka “Kenon tinemis nochipa ipan Tlaltikpaktli”. Akin kixnamikiyaj tlen melauak nimantsin okitlalijkej ipan inperiódico ika kemach yoyejkokaj sekimej akin xkiteijliayaj tlen melauak. Ikiyauatenko gimnasio, noijki okinxejxelojkej miyek amatlajkuiloltin kampa kijtouayaj tlen xmelauak itech itlamachtiluan tokniuj Rutherford.
Maski ijkon, melak otojlantik, kanaj ome mil tlaltikpakchanejkej okalajkej niman kanaj ome mil xouelkej. Sekimej melak kinekiyaj kalakiskej, niman hasta otlejkokej ipan escaleras tlachijchiujtli ika mekatl tlen onkatkaj inajnakastlan gimnasio, niman oksekimej onotlalijkej ipan aparatos kampa kichiuaj ejercicio.
San ika, itlaj opanok. Akin techtlauelitayaj otsajtsikej niman okintlajtlapankej sillas. San ika, tokniuj Rutherford xokualan niman otlejkok ipan se mesa niman ijkon ueliskiaj kikakiskej. Otlan itlamachtil tlajkoyeuajli, niman ipantsin 1,200 tlaltikpakchanejkej okitemakakej intokayo niman kanon chantiyaj pampa kinekiyaj makintitlanilikan amatlajkuiloltin itech Biblia. Uajmostla, periódico O Século okijkuilo tlen tokniuj Rutherford okijto ipan itlamachtil.
Ipan septiembre, xiuitl 1925, opeuj nokixtia ipan Portugal amatlajkuilojli La Torre del Vigía, ika tlajtojli portugués. Yejon revista aman noixmati ken Amatl Tekakistilijketl (ipan Brasil inotemakaya yejon amatlajkuilojli ika portugués). Kanaj ijkuakon, se Nomachtijketl itech Biblia akin chantiya Brasil akin itoka katka Virgílio Ferguson opeuj kinemilia yas Portugal niman ijkon tepaleuis ipan tenojnotsalistli. Yejua niman George Young san sekan otlapaleuijkaj ipan se pitentsin sucursal kampa tlapaleuiayaj Nomachtijkej itech Biblia tlen onkatka ipan Brasil. Virgílio niman isiuatsin, Lizzie, nimantsin oyajkej Portugal niman ijkon oksejpa iuan nonextiskej. Melak kuajli ika ijkon okichiujkej, pampa tokniuj Young iyaskia oksekan ontenojnotsaskia, ken ipan Unión Soviética.
Iamauj Lizzie niman Virgílio Ferguson kampa nesi ika kinkauiliayaj chantiskej kampa okitlajtlankaj (1928).
Sakin, miyekej tlaltikpakchanejkej okichiujkej san se tekiuaj manemi. Ijkuak ijkon onochiuj, opeuj panoua miyek tlen xkuajli, niman opeuj kintlaueltokaj tokniuan. San ika, tokniuj Ferguson omelajkanen. Okichiuj tlen nonekiya niman ijkon kintlajpiyas Nomachtijkej itech Biblia akin achijtsitsintin katkaj, niman okitak tlenon ueliskiaj kichiuaskej niman ijkon kichikauaskej intlaneltokil, noijki okitlajtlan makikauilikan manosentlalikan ichan. Ipan octubre, xiuitl 1927, tlanauatijkej okikauilijkej.
Ijkuak nemiya san se tlanauatijketl niman kemach ikuikaya se xiuitl, kanaj 450 tlaltikpakchanejkej okitlajtlankej makintitlanilikan amatlajkuilojli La Torre del Vigía. Ipampa amatlajkuiloltin pitentsitsintin niman uejueyimej, miyekej akin uejka chantiyaj okixmatkej tlen melauak ipan Portugal, ken akin chantiyaj Angola, Azores, Cabo Verde, Goa (India), Madeira, Mozambique niman Timor Oriental.
Ipan xiuitl 1929, Manuel da Silva Jordão oajsik Lisboa. Yejua katka portugués niman kintlajpiaya xochimej. Ijkuak chantiya Brasil, okikak se itlamachtil tokniuj Young. Nimantsin okasikamat ika yejon tlen melauak katka, niman melak okinek kipaleuis tokniuj Ferguson niman ijkon kinnojnotsaskej oksekimej itech iTekiuajyo toTajtsin. Ika yejon, Manuel otekit ken colportor, yeuejkaui ijkon kintokayotiayaj akin precursores katkaj. Pampa tokniuan kuajli kiyekanayaj ken nochijchiuayaj niman notitlaniyaj amatlajkuiloltin, tlanechikojli tlen onkatka Lisboa oueyiyak.
Tokniuan Ferguson ononek nokuepaskej Brasil ipan xiuitl 1934. San ika, xinachtli itech tlen melauak yonotokaka ipan Portugal. Melak miyek tlen panotoya Europa, onkatka guerra ipan España niman noijki ika okpa Guerra tlen onochiuj ipan nochi tlaltikpaktli. Maski ijkon, tokniuan portugueses xokipolojkej intlaneltokil. Seki tonaltin, yejuin tokniuan xok chikauak katka intlaneltokil. San ika, oksejpa opeuj ueyiya intlaneltokil ijkuak ipan 1947 oajsik kachtopa misionero, John Cooke. Ijkuakon, opeuj melak miyekiyaj tenojnotskej. Niman ok melak omiyekiyakej maski ipan 1962 tekiuajkej xok otechkauilijkej matitenojnotsakan. Ipan diciembre, xiuitl 1974, ijkuak tekiuajkej okinkauilijkej iteixpantijkauan Jehová matenojnotsakan, nemiyaj ipantsin 13 mil tenojnotskej ipan yejon país.
Aman, ipantsin 50 mil tokniuan tenojnotsaj itech iTekiuajyo toTajtsin ipan Portugal niman noijki ipan seki islas kampa tlajtouaj portugués, ken Azores niman Madeira. Intech yejuin tokniuan, noijki ompa nemij sekimej imixuiuan akin okikakitoyaj itlamachtil tokniuj Rutherford ipan xiuitl 1925.
Tiktlasojkamachiliaj Jehová niman yejon tokniuan yolmelaujkej akin ika yolchikaualistli okitokakej ipan yejon xiujtin kachtopa xinachtli itech Tekiuajyotl. Niman, ken okijto Pablo, yejuamej okitekichiuilijkej toTeko Jesucristo (Rom. 15:15, 16). (Tlen tikejyeujtiuej ipan Portugal).
a Xkita tlamachtijli “Queda mucho por cosechar”, itech La Atalaya 15 mayo 2014, páginas 31 niman 32.