¿ITIKMATIYA?
¿Tlenon kichiuayaj teopixkej ika yestli tlen kisaya ipan teopan tlen onkatka ipan kachtopa siglo?
YEUEJKAUI ne Israel, sejse xiuitl, teopixkej melak miyek kinuentlaliayaj yolkamej ipan teopan. Se ixtlamatki judío akin onen ipan kachtopa siglo niman itoka Josefo, kijtoua ika ipan tonajli ijkuak nochiuaya Pascua nouentlaliayaj 250,000 borregos. Kuakon, melak ueyi yestli notoyauaya (Lev. 1:10, 11; Núm. 28:16, 19). ¿Tlenon nochiuaya ika yejuin yestli?
Ixtlamatkej yokitakej ika ipan iteopan Herodes, tlen onotekitilti hasta ijkuak onoxoxotoni ipan xiuitl 70, kipiaya kampa kisaya atl. Kuakon, kanaj ompa kitoyauayaj yestli niman yejuin onkisaya ikiyauak teopan.
Matikitakan kenon kikixtiayaj atl.
Inakastlan tlaixpan tlatekoyonkan katka. Ipan Misná (se libro kampa okijkuilojkej tlanauatiltin tlen kinpiayaj judíos niman onoijkuilo ipan siglo 3) noteneua kenijki katka yejon tlaixpan kampa notoyauaya atl: “Inakastlan tlaixpan ojkan tlatekoyonkan katka, […] kuakon, yestli tlen notoyauaya tlaixpan niman iyeualiujyan onkisaya hasta ipan atentli Cedrón” (okitlajtolkuep Carlos del Valle).
Tlen onoijto ipan Misná (itech kenijki tlatekoyonkan katka inakastlan tlaixpan) yejon tlen aman noijki yokinextijkej ixtlamatkej. Libro The Cambridge History of Judaism kijtoua ika inisiuj teopan “onkatka miyekkan kampa kisaya atl”. Libro kijtoua: “Kuakon, kanaj ompa kikixtiayaj yestli tlen yononelojka iuan atl tlen kisaya ipan teopan ijkuak tlauentlaliayaj”.
Nochipa onkatka atl: Teopixkej kitekitiltiayaj miyek atl niman ijkon kichipauaskej tlaixpan niman noijki kampa nojuitiaya atl. ¿Kanon konkuiyaj atl? Yejuamej kiseliayaj atl itechkopa canales niman acueductos. Noijki kisentlaliayaj atl ipan cisternas niman estanques. Ixtlamatki akin itoka Joseph Patrich kijtoua: “Yeuejkaui xonkatka okse teopan tlen kipiaya kanon kejyeuayaj atl, kampa kuajli matlachipauakan niman miyekan makipiya kampa notlaloua atl”.