Nikasikamati kenon noyektlalis tlen xkuajli nochiua
Okijto Ursula Menne
Nochipa yoniknek manoyektlali tlen xkuajli nochiua. Niman hasta ipampa yejon onechtsajkej ijkuak tlanauatijtoya gobierno comunista ipan Alemania oriental. Niman ompa ipan cárcel oniuel kenon noyektlalis tlen xkuajli nochiua. Manimechijli kenon opanok yejuin.
ONITLAKAT ipan 1922 ipan se kalpan tlen itoka Halle, tlen nokaua Alemania. Kanaj 200 kilómetros ika suroeste de Berlín. Yejon kalpan kipiya kanaj 1,200 xiuitl ika onka. Niman se de yejon kalpan kampa opeujkej protestantes. Nokniuj, Käthe, otlakat ipan 1923. Notaj soldado katka niman nonan nokuikatiaya ipan teatro.
Nejua niknekiya manoyektlali tlen xkuajli nochiua pampa nikitaya ika notaj noijki ijkon kinekiya. Ijkuak notaj xok soldado katka okitlapo se tienda. Pampa akin kitlakouiliayaj xkipiayaj tomin, yejua kimikneliaya niman kimijliaya ika sakin kitlaxtlauiliskiaj. San ika, xkeman okitlaxtlauilijkej. Ika yejon okitsauk itienda. Tlen ipan onochiuj notaj nonekiya nechasikamachiltis ika tiknekis tikyektlalis tlen xkuajli nochiua melak ouijtika. San ika, tlen kinemiliaj kichiuaskej telpokamej ouijtika tikinteltilis.
Nonan noijki miyek otechititi. Nokniuj Käthe niman nejua otechititi ken titlatsotsonaskej, ken tokuikatiskej niman ken tijtotiskej. Ijkuak nikonetl katka nochipa nipakiya. Nejua iuan nokniuj melak tiyolpakiyaj. San ika, ipan xiuitl 1939 nochi onopatlak.
Panoua tlen melak teyolkoko
Ijkuak otlan ninomachtia ipan escuela, onikalak kampa temachtiaj ballet. Niman ompa oniuel danza expresionista tlen temachtia Mary Wigman. Yejua okipeualti ijkin manijtotilo. Akin ijkin nijtotia teititia tlen kimachilia ika ken nouiyonia. Noijki opeuj nitlatlapalyotia. Ika yejon uelis nikijtos ika ijkuak nichpochtli katka melak oniyolpak niman miyek tlemach tlen oniuel. San ika, ipan xiuitl 1939 nochi onopatlak, pampa opeuj ika okpa guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Sakin, ipan xiuitl 1941 opanok itlaj tlen melak teyolkoko, pampa notaj okajsik tuberculosis niman omik.
Guerra melak xkuajli. Maski kemach nikpiaya 17 xiuitl ijkuak nochi opeuj, xueliya nikneltokaya tlen panotoya onikitak kenon akin xkuelitayaj tlauisokiskej opeuj tlanemiliaj ijkon ken nazis. Sakin opeuj titlajyouiyaj, pampa tikitayaj kenon mojmostla nomiktiayaj niman melak yotlaixpoliujka. Kampa tichantiyaj melak oijtlakauj ipampa se bomba. Ijkuak panotoya guerra, miyekej nochanejkauan omijkej.
Ipan xiuitl 1945, ijkuak otlan guerra, nejua, Käthe iuan nonan ok tichantiyaj Halle. Nejua yoninonamiktijka niman nikpiya se nokonetsin. San ika, nejua iuan noueuentsin tikpiayaj tlauejli. Ika yejon otokaujkej. Aman san nejua nikiskaltiskiaj nokoneuj. Ika yejon, opeuj nitekiti ken bailarina niman noijki opeuj nitlatlapalyotia.
Sakin ijkuak yopanoka guerra, Alemania onoxexelo. Kampa tejuamej tichantiyaj aman tlayekanaya Unión Soviética. Niman ononek tinemiskej ijkon ken yejuamej tlayekanayaj. Kampa tichantiyaj kitokayotiayaj Alemania oriental. San ika, ipan xiuitl 1949, okitokayotijkej República Democrática Alemana.
Nochiua tlen xkinamiki
Ipan yejon tiempo nonan okualok niman nejua ononek niktlajpiyas. Onechmakakej tekitl ipan se oficina tlen kipiya gobierno. Sakin oninosentlali imiuan sekimej akin nomachtiayaj akin kinekiyaj kiteijliskiaj tlen xkuajli kichiujtoyaj akin tlayekanayaj. Se tonajli se telpochtli xokiselijkej ipan Universidad pampa itaj nemiyaj ipan se partido nazi. Nejua kuajli nikixmatiya yejon telpochtli. Ika yejon ninotlajtoltiaya: “¿Tleka yejua noneki makitlaxtlaua tlen okichiuj itaj?”. Sakin opeuj más ninosentlalia iuan yejuamej niman opeuj nikchiua marchas. Noijki onikintlalili seki amamej escalera tlen onkatka kampa tribunal.
Nejua nitekitiya ken secretaria itech Comité Regional de Paz. Niman nonekiya nikijkuilos tlen xkinamiki ipan seki cartas. Yejuin Comité kinekiya kontitlanilis seki cartas se tlakatl kampa noijtouaya tlen xmelauak niman ijkon manonemili tlen xkuajli itech yejon tlakatl. Yejon tlen okichiujkej melak onechkualani. Ika yejon, onikimiyan amamej ipan oficina niman xkeman okintitlankej.
Akin melak xkuajli siuatl nechnojnotsa itech toTajtsin
Ipan junio de 1951, ome tlakamej okalajkej ipan nooficina niman onechijlikej: “Timitstsakuaskej”. Onechuikakej ipan se cárcel tlen noixmatiya ken Roter Ochse (Buey Rojo). Se xiuitl sakin, onechtlateluilijkej ika nikimixnamiktoya tekiuajkej. Yakaj okijli policía secreta, akin kitokayotiayaj Stasi, ika nejua onikintlalili amamej escalera ne tribunal. Ijkuak nechyolkuitijtoyaj xakaj okineltokak tlen nikijtouaya, niman ika yejon, onechtsajkej chikuasen xiuitl. Ijkuak nitsauktoya onikualok niman onechuikakej kampa kinuikaj akin kualoj. Ompa nemiyaj 40 siuamej. Ijkuak onikitak ipan inxayak ika san kualantoyaj, melak oninomojti. Oninotlalo kampa puerta niman opeuj chikauak nikuiteki ika nomauan.
Akin ompa tlajpiaya onechtlajtolti: “¿Tlenon tikneki?”.
Nejua oniktsajtsili: “Nikneki nikisas. Maski san noselti xnechtsakuakan. San ika, xnechkixtikan nikan”. Yejon tlakatl nion xonechkak. Sakin onikitak ika ompa nemiya se siuatl akin sejneka nesiya. Ipan ixayak nesiya ika iyojlo nemiya. Ika yejon oninotlalito iuan.
Onitlamojkaitak ijkuak onechijli: “Tla timotlalis nouan, noneki timotlajpiyas. Oksekimej siuamej kinemiliaj ika melak xnikuajli pampa niiteixpantijkauj Jehová”.
Nejua xnikmatiya ika gobierno kintlauelitaya iteixpantijkauan Jehová. San ika, kema nikilnamiki ika ijkuak nikonetl katka, omemej nomachtijkej itech Biblia (ijkon kintokayotiayaj kachtopa) kontlajpalouayaj notaj. Niman nikilnamiki ika yejua kijtouaya: “Nomachtijkej itech Biblia kijtouaj tlen melauak”.
Melak oniyolpak pampa onikixmat yejuin siuatsintli, akin itoka katka Berta Brüggemeier. Nejua oniktlajtlanili: “Xnechnojnotsa itech Jehová”. Nejua iuan Berta opeuj nochipa touikatinemij niman nochipa titlajtlatouayaj itech Biblia. Nejua oniuel ika Jehová yejua toTajtsin akin melauak niman ika se toTajtsin akin tetlasojtla, melajki niman teyolseuiya. Noijki oniuel ika Jehová kineki kiyektlalis nochi tlen yokichiujkej tlakamej akin xkuajkualtin. Ijkon ken kijtoua ipan Salmo 37:10, 11: “San xuejkajtika on xompayejyeuamej [noso akin xkuajkualtin] popoliuiskej [...]. Pero on yejuan yolyemankej itech toTEKO, kiseliskej on kuajli tlajli. Niman sanoyej pakanemiskej ikan yolseuilstli pampa xitlaj kimpajsolos”.
Nikisa itech cárcel niman niauj oksekan
Makuijli xiuitl nitsauktoya niman ipan xiuitl 1956 onechkixtijkej Makuijli tonaltin sakin onicholo Alemania occidental. Ipan yejon xiuitl inikpiaya ome nokoneuj, Hannelore niman Sabine, akin nouan oyajkej. Nejua iuan noueuentsin otoxelojkej niman opeuj nikintejtemoua iteixpantijkauan Jehová. Ijkuak opeuj ninomachtia Biblia onikasikamat ika tla niknekiya niktlakamatis itlanauatiluan Jehová, nonekiya ninopatlas. Niman ijkon onikchiuj. Ika yejon ipan 1958 oninoapolakti.
Nejua oksejpa oninonamikti. San ika, aman iuan se iteixpantijkauj Jehová, itoka katka Klaus Menne. Melak otiyolpajkej niman otikinpixkej ome tokoneuan, Benjamin niman Tabia. Teajman nikijtos, ika ikipiya 20 xiuitl ika Klaus omik ipan se accidente, niman hasta aman noselti ninemi. San ika, melak nechyolseuiya nikmatis ika akin yomijkej oksejpa yoliuiskej niman nemiskej ipan Xochitlalpan (Lucas 23:43; Hechos 24:15). Noijki melak nechyolpaktia ika nochimej nokoneuan kitekichiuiliaj Jehová.
Aman ika yoninomachti Biblia, kuajli nikmatstok ika san Jehová uelis tlayektlalis. Yejua kimati tlenon topan nochiuaj, niman tlenon topan yonochiuj yeuejkaui. Yejuin tlen yejua kimati, xuelis kimatis nion se tlakatl. Tlen yoninomachti ipan Biblia yonechpaleui maninemi ika yolseuilistli, maski tla nikita ika nochiua tlen xkuajli noso nikixnamiki tlen xkuajli. Ipan Eclesiastés 5:8 kijtoua: “Maka mitstlatlachaltis tla tikita ipan se país on ueyitekiuaj kintlayojuiltiaj on mayankej, noso xkichiua tlen melajki impampa yejuamej niman xkimpaleluiya ken kitocaroua. In ueyitekiuaj ijkon kichiua pampa okse yejuan mas ueyixtikaj kipaleuiya, niman in omemej uejueyitekiuajkej kinmanauiya okse ueyitekiuaj yejuan más ueyixtikaj xken yejuamej”. Niman kuajli tikmatstokej, ika yejon tekiuaj akin ueyixtika toTajtsin akin otlachijchiuj, ijkon ken kijtoua ipan Biblia: “Xitlaj onkaj nion xakaj nemi yejuan uelis niyanas ixpan Dios, yej nochi tlen onkaj niman nemi yejua kuajli kimatstikaj. Yejua ika tej, ika onkaj ixpan titoyolkuitiskej de nochi tlen tikchiuaj” (Hebreos 4:13).
Ijkuak nikilnamiki tlen onechpanok ipan nonemilis
Kemantika nechtlajtoltia kenon ninemiya ijkuak tlanauatiayaj nazis niman gobierno comunista. Nejua nikinnankilia ika melak ouijtika katka. Yejuin omemej tekiuajkej ijkon ken sekimej tekiuajkej yokiteititijkej ika se tlakatl xueli kiyekana okse tlakatl. Ijkon kijtoua Biblia: “Sen tlakatl kipiya poder para ika nauiltia niman kichiuilia tlen xkuajli okse tlakatl” (Eclesiastés 8:9). ¡Kuajli nesi ika melauak tlen kijtoua Biblia!
Ijkuak nichpochtli katka, nikchiaya ika tekiuajkej makiyektlalikan tlen xkuajli. San ika, aman kuajli nikmatstika ika san toTajtsin Jehová uelis tlayektlalis. Yejuin kichiuas ijkuak kinpopolos akin xkuajkualtin niman ijkuak Jesucristo tekiuajtis ipan tlaltikpaktli, akin nochipa okitak kenon kinpaleuis oksekimej. Biblia ijkin kijtoua itech Jesús “Otikuelitak yolchipaualistli, niman xotikuelitak on tlen xkuajli” (Hebreos 1:9). Melak niktlasokamachilia toTajtsin pampa onechpaleui manikixmati Tekiuaj akin yejua yokitlali, niman nikchia ninemis para nochipa ijkuak yejua tlanauatis.
[Tlaixkopinajli]
Iuan noichpokauan Hannelore niman Sabine ijkuak otajsikej Alemania occidental
[Tlaixkopinajli]
Iuan nokoneuj Benjamin niman isiuatsin Sandra