CAPÍTULO 7
¿Yemelak yoliuiskej tochanejkauan akin yomijkej?
¿Tleka tikmatstokej ika oksejpa uajnemiskej akin yomijkej?
¿Yemelak kineki Jehová kinyolitis akin yomijkej?
¿Akinomej yoliuiskej?
1-3. ¿Akinon techtlauelita niman kineki techajsis tinochimej, niman kenon techyolseuiya ijkuak tomachtiaj tlen kijtoua Biblia?
XNEMILI ika ticholojtika itech se akin melak mitstlauelita, melak kojtik niman melak notlaloua xijkon ken tejua. Tikmatstika ika, tla mitsajsi, xmitsiknelis, pampa yotikitak ika yokinmikti miyekej akin imiuan timouika. Maski melak timotlaloua, sa nisiu kipoloua ika mitsajsis. Xok tikpiya kenon timakisas. San ika, aman tikita ika yakaj ouajla omitspaleuiko. Yejua melak kojtik xijkon ken akin mitstlauelita niman kineki mitspaleuis. ¡Melak kuajli otiuajmomachili!
2 Matikijtokan ika, nemi se akin mitstlauelita niman mitstokatinemi. Niman xsan tejua, tinochimej kineki techajsis. Ken otomachtijkej ipan capítulo tlen yotiuajpanokej, Biblia kijtoua ika mikilistli kentla se akin techtlauelita. Xakaj uelis makisas itech mikilistli nion xuelis tiktlaniskej, niman timiyekej yotikitakej kenon yokimikti akin tiktlasojtlaj. San ika, Jehová melak kojtik xijkon ken mikilistli. Yejua techtlasojtla niman techmakixtia. Kema, yokiteititi ika uelis kitlanis, niman noijki kijtoua ika kipopolos. Biblia kijtoua: “Niman on sa ika nochi itlauelikniu yejuan kitlanis, on yejua on mikilistli” (1 Corintios 15:26). ¡Melak techyolpaktia yejuin!
3 Matiknemilikan achijtsin kenon techyolkokoua ijkuak texchiuilia tlen xkuajli akin techtlauelita. Ijkon tikasikamatiskej itlaj tlen kichiuas matipakikan: Jehová kijtoua ika akin yomijkej oksejpa yoliuiskej (Isaías 26:19). Yejua kichiuas ika oksejpa manemikan; yejuin tonajli tikchiaj ijkuak yoliuiskej akin yomijkej.
IJKUAK MIKI SE TOCHANEJKAUJ
4. a) Ijkuak tikasikamatij tlen okimachili Jesús ijkuak omik akin iuan nouikaya, ¿tleka yejuin uelis techpaleuis matikmatikan tlen kimachilia Jehová? b) ¿Akinomej iuan kuajli nouikaya Jesús?
4 ¿Kanaj yomik se mochanejkauj noso se akin iuan timouika? Melak teyolkoko, pampa xtikmatij kenon tikxikoskej yejuin ajmantli niman xtlaj ueli tikchiuaj. Ijkuak ijkon topan nochiua, melak tiknekij matechyolseui iTlajtol toTajtsin (xpoua 2 Corintios 1:3, 4). Biblia techpaleuiya matikasikamatikan tlenon kimachilia Jehová niman Jesús ijkuak yakaj miki. Techijlia kenon yemelak onoyolkoko Jesús ijkuak omik se akin iuan nouikaya, niman tikmatstokej ika Jesús kipiaya ikualneskayouan iTaj (Juan 14:9). Ijkuak yaya Jerusalén, kontlajpalouaya Lázaro niman ikniuan, María iuan Marta, akin chantiyaj nisiu ueyikalpan Betania. Biblia kijtoua ika melak kuajli nouikayaj niman ika “Jesús kitlajsojtlaya Marta inuan ikniuan María niman Lázaro” (Juan 11:5). San ika, Lázaro omik, ijkon ken otikitakej ipan capítulo 6.
5, 6. a) ¿Kenon onomachili Jesús ijkuak okimitak akin iuan nouikayaj Lázaro niman ichanejkauan chokatoyaj pampa omik? b) ¿Tleka techyolchikaua pampa Jesús onoyolkoko?
5 ¿Kenon onomachili Jesús ijkuak omik akin iuan nouikaya? Ipan Biblia tikitaj ika oyaj okintlajpaloto akin iuan nouikayaj Lázaro niman ichanejkauan, akin chokatoyaj pampa omik. Ijkuak okimitak, melak onoyolkoko. “Sanoyej onajman” niman sakin “Jesús ochokak” (Juan 11:33, 35). ¿Tleka melak onoyolkoko? ¿Kanaj kinemiliaya Jesús ika xuelis yoliuis Lázaro? Ka. Jesús kuajli kimatstoya ika panoskia itlaj tlen melak kinmojkatlachialtiskia (Juan 11:3, 4). San ika, maski kimatstoya yejuin, noijki onajman niman onoyolkoko.
6 Tlen Jesús okimachili techyolchikaua. Techmachtia ika yejua niman iTaj kitlauelitaj mikilistli. Niman ika Jehová kipiya kojtilistli tlen ika kixnamikis itlauelikniuj niman kitlanis. Matikitakan milagro tlen okichiuj Jesús ika ikojtilis toTajtsin.
“¡LÁZARO, XUAJKISA!”
7, 8. ¿Tleka uelis tikijtoskej ika miyekej akin ompa nemiyaj kinemiliayaj ika Lázaro xok ueliskia yoliuiskia, niman tlenon okichiuj Jesús?
7 Lázaro okitokakej ijtik se teostotl, niman Jesús otlanauati ika makejkuanikan tetl tlen ika tentsaujtoya. Marta xkikauiliaya pampa yopanoka naui tonajli, niman okijli ika itlalnakayo Lázaro yoijtlakaujka (Juan 11:39). Se tlaltikpakchane kinemiliskia ika, xok ueliskia itlaj nochiuaskia.
Ijkuak okiyolitijkej Lázaro melak oyolpakilok (Juan 11:38-44)
8 Ijkuak okejkuanijkej tetl, Jesús chikauak oontsajtsik: “¡Lázaro, xuajkisa!”. Kuakon, ¿tlenon opanok? “On mikatsintli ouajkis.” (Juan 11:43, 44.) ¡Xnemili kenon melak opajkej nochimej! Ikniuan niman akin ken kimita, akin iuan nouikayaj niman akin nisiu chantiyaj, kimatstoyaj ika Lázaro omik; san ika, aman oksejpa iminakastlan nemiya yejon tlakatl akin melak kitlasojtlayaj. Xueliyaj kineltokayaj, pampa melak temojkatlachialti tlen kitstoyaj. Kema, miyekej okinapalojkej ika ueyi pakilistli. ¡Tikitaj kenon Jehová ouel okitlan mikilistli!
Elías okiyoliti ikoneuj se siaukauajli (1 Reyes 17:17-24)
9, 10. a) ¿Kenon oteasikamachilti Jesús itech akinon okiseli kojtilistli tlen ika okiyoliti Lázaro? b) ¿Kenon techpaleuiya ijkuak tikpouaj ipan Biblia ika okinyolitijkej sekimej tlaltikpakchanejkej?
9 Jesús xokijto tla iselti okichiuj yejuin milagro. Ijkuak sa achijtsin poliuiya ika kiyolitis Lázaro, okichiuj se teoyotl kampa okiteasikamachilti ika san Jehová ueli kinyolitia akin yomijkej (xpoua Juan 11:41, 42). Noijki, xsan nikan ijkon okitekitilti ikojtilis Jehová. Yejuin san se neskayotl itech chiknaui tlen uajlauej ipan iTlajtol toTajtsin.a Melak teyolpakti tikpouas niman timomachtis tlen ompa opanok. Techmachtia ika toTajtsin xtetlapejpenia, pampa okinyoliti telpokamej niman ueuentsitsintin, tlakamej niman siuamej, israelitas niman akin xisraelitas katkaj. ¡Melak ueyi pakilistli tikitaj ijkuak okinyolitijkej yejuin tlaltikpakchanejkej! Se neskayotl, ijkuak Jesús okichiuj mayoliui se ichpochtsintli, itajuan “sanoyej otlamojkaitajkej” (Marcos 5:42). Kema, Jehová okichiuj ika makipiyakan se ueyi pakilistli tlen xkeman kilkauaskiaj.
Pedro okiyoliti se siuatl akin kichiuaya ken Cristo itoka Dorcas (Hechos 9:36-42)
10 Yejuin tlaltikpakchanejkej akin Jesús okinyoliti oksejpa omijkej. ¿Kijtosneki xtlaj ika otepaleui maski okinyoliti? Kema. Yejuin yoliuilistin tlen onochiujkej techasikamachiltia tlen yemelak temachtia Biblia niman kichiua matikpiyakan tlamachialistli.
¿TLENON TECHMACHTIAJ YOLIUILISTIN?
11. Itech tlen kijtoua Eclesiastés 9:5, ¿kenon ijkon ipan onochiuj Lázaro?
11 Biblia temachtia ika akin yomijkej “xok tlanemiliaj” (Eclesiastés 9:5). Kijtosneki, yejuamej nion xyoltokej kanaj oksekan nion xtlaj kimatij. Yejuin ijkon tikasikamatij ipampa tlen onochiuj itech Lázaro. Ijkuak yejua oksejpa oyoliuj, ¿okinnojnots tlaltikpakchanejkej itech kenon katka iluikak? ¿Okimijli ika okitlajyouiltijkej ika tlitl? Ka. Biblia xtlaj kijtoua itech yejon. Itech naui tonajli tlen kuikaya ika yomijka, Lázaro xok itlaj okinemili. Lázaro san kochtoya itech mikilistli (Juan 11:11).
12. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika ijkuak okiyolitijkej Lázaro, yemelak opanok?
12 Tlen ipan onochiuj Lázaro noijki techmachtia ika toTajtsin yemelak kinyolitis akin yomijkej. Ijkuak Jesús okiyoliti Lázaro, okichiuj kampa tojlan katka. Ijkuak Jesús okichiuj yejuin milagro, xouel yakaj okijto tla xmelauak ijkon opanok, nion tlayekankej ipan tlaneltokiltin xtlaj okijtokej maski kitlauelitayaj Jesús. Yejuamej okijtokej: “¿Tlinon tikchiuaskej? Yejua in tlakatl kichijtikaj miyek milagros” (Juan 11:47). Miyekej tlaltikpakchanejkej oyajkej okitatoj Lázaro ijkuak okiyolitijkej niman nochimej opeuj kineltokaj Jesús. Ijkuak okitakej tlen ipan onochiuj Lázaro yemelak okasikamatkej ika Jesús okuajtitlanka toTajtsin. Pampa okitakej ika yemelak yejua katka, sekimej tlamachtijkej ipan tlanauatijli opeuj kitejtemouaj kenon kimiktiskej Jesús niman Lázaro (Juan 11:53; 12:9-11).
13. ¿Tleka tikmatstokej ika Jehová uelis kinyolitis akin yomijkej?
13 ¿Yemelak yoliuiskej akin yomijkej? Kema, pampa Jesús okijto ika yejkos tonajli ijkuak akin nemij “ipan intlalkon [tlalkontin tlen teilnamiktiaj, TNM]” yoliuiskej (Juan 5:29). Pampa Jehová okichijchiuj nochi tlen yoltika ijkon ken yejua okinek, ¿xmelauak ika uelis tikneltokaskej ika oksejpa kinyolitis akin yomijkej? Kema, san tikchiaj maka kimilkauas Jehová. ¿Uelis kimilnamikis Jehová tochanejkauan? Xnemili itech yejuin: ¡ToTajtsin kimanti intoka sesentemej sitlalimej itech keski melak miyekej okintlali ipan iluikak! (Isaías 40:26.) Ika yejon, uelis tikneltokaskej ika Jehová kimilnamikis tochanejkauan akin yomijkej, niman oksejpa kinyolitis.
14, 15. Itech tlen okijto Job, ¿yemelak kineki Jehová kinyolitis akin yomijkej?
14 ¿Yemelak kineki Jehová kinyolitis akin yomijkej? Biblia temachtia ika kema, kinektika kinyolitis. Se itekipanojkauj toTajtsin itoka Job otetlajtolti: “Tla se tlakatl miki, ¿uelis oksejpa uajnemis?”. Job tlajtouaya ika tlamachiaskia ipan itlalkon hasta ijkuak toTajtsin kilnamikiskia. Ika yejon, okijli Jehová: “Tinechnotsas, niman nejua nimitsnankilis. Melak tiknekis tikchiuas ipampa tlen yokichijchiujkej momauan” (Job 14:13-15).
15 Xnemili yejuin: Jehová melak kineki mayejko tonajli ijkuak kinyolitis akin yomijkej. ¿Xmelak ika techyolchikaua pampa Jehová kijtoua ika melak kineki kichiuas? San ika ¿kenon nochiuas yejuin yoliuilistli? ¿Akinomej yoliuiskej, niman kanon yoliuiskej?
“KISASKEJ IPAN INTLALKON”
16. ¿Kenon nemiskej akin yoliuiskej?
16 Ijkuak tikpouaj ipan Biblia itech kenon okinyolitijkej sekimej, tikasikamatij itech tlen panos ika tlayekapan. Tlaltikpakchanejkej akin oksejpa oyoliujkej ipan tlaltikpaktli, onosentlalijkej imiuan inchanejkauan. Kema, ika tlayekapan tlaltikpakchanejkej akin yoliuiskej oksejpa nosentlaliskej imiuan inchanejkauan niman melak kuajli nemiskej. Ken otikitakej ipan capítulo 3, toTajtsin kineki kikuepas tlaltikpaktli se xochitlalpan, ika yejon, akin yomijkej xok yoliuiskej ipan se tlaltikpaktli tlen tentika ika guerras, kokolistli niman miyek tlemach tlen xkuajli. Aman yejuamej uelis nemiskej ika pakilistli niman ika yolseuilistli nochipa ipan tlaltikpaktli.
17. ¿Keskimej tlaltikpakchanejkej yoliuiskej?
17 ¿Akinomej yoliuiskej? Jesús okijto: “Nochimej on mimikej kakiskej notlajtol niman kisaskej ipan intlalkon” (Juan 5:28, 29). Niman noijki ipan Apocalipsis (noso Revelación) 20:13 kijtoua: “On mimikej yejuan nemiyaj ijtik on mar okiskej, niman on mikilistli okintemakak on mimikej niman ipan intlalkon okiskej”. (Xkita apéndice, “¿Tlenon kijtosneki Seol niman Hades?”.) Kampa nemij akin yomijkej, xakaj nokauas ijkuak oksejpa yoliuiskej melak miyekej tlaltikpakchanejkej akin ompa noseuijtokej. Pablo okijto: “Yoliuiskej nochimej, sanken on yejuan yolmelajkej niman on yejuan xyolmelajkej” (Hechos 24:15). ¿Tlenon kijtosnekij yejuin tlajtoltin?
Ipan Xochitlalpan, tlaltikpakchanejkej akin yomijkej oksejpa uajnemiskej niman nosentlaliskej imiuan inchanejkauan
18. ¿Akinomej kintokayotiaj ken “yolmelajkej” akin yoliuiskej, niman kenon techpaleuiya yejuin tlamachialistli?
18 “Yolmelajkej”, ijkon kintokayotia Biblia tlaltikpakchanejkej akin onenkej ijkuak Jesús xiuajlaya ipan tlaltikpaktli, ken Noé, Abrahán, Sara, Moisés, Rut, Ester niman miyekej oksekimej. Ipan Hebreos itlaxelol ueyi 11 tlajtoua itech sekimej tlakamej niman siuamej akin otlaneltokakej. San ika, itech yejuin “yolmelajkej” noijki kinpouaj itekipanojkauan Jehová akin mikij ipan yejuin tonaltin. Pampa tikchiaj tonajli ijkuak kinyolitiskej akin yomijkej, xok techmojtia mikilistli ijkon ken miyekej tlaltikpakchanejkej kimachiliaj (Hebreos 2:15).
19. ¿Akinomej “xyolmelajke”? Niman ipampa itetlasojtlalis Jehová, ¿tlenon kinkauilis makichiuakan?
19 Melak miyekej tlaltikpakchanejkej nion xouel okixmatkej Jehová, ika yejon, xokitekichiuilijkej nion xokichiujkej tlen yejua kineki. ¿Tlenon inpan nochiuas yejuamej? Yejuin “xyolmelajke”, toTajtsin xkimilkauas. Noijki kinyolitis niman kichiuas mauelikan makixmatikan niman makitekichiuilikan. Ipan mil xiuitl, akin yomijkej oksejpa yoliuiskej niman ueliskej nosentlaliskej iuan tlaltikpakchanejkej yolmelaujkej akin kitekipanouaj Jehová ipan tlaltikpaktli. Melak kualtsin yes, tlen Biblia kitokayotia Tonajli ijkuak Teyolkuitilos.b
20. ¿Tlenon kijtosneki Gehena, niman akinomej ompa yauej?
20 ¿Kijtosneki ika yoliuiskej nochimej tlaltikpakchanejkej akin yonenkej? Ka. Biblia kijtoua ika sekimej nemij ipan ‘Gehena’ (Lucas 12:5, Reina-Valera, 1909). Kitokayotiayaj Gehena kampa kitlatiayaj nochi tlen yomik niman tlasojli. Yejuin onkatka ikisayan ueyikalpan Jerusalén tlen youejkauj onkatka. ¿Akinomej ompa komintlajkaliyaj judíos? San akin kinemiliayaj xkinnamikiya makintokakan noso makinyolitikan. Ika yejon, Gehena san kijtosneki kentla kampa popoliui se inemilis niman xok keman yoliuis. Jesús tlapaleuis kinyolkuitis akin yomijkej, san ika, Jehová yejua akin Ueyixtika Teyolkuitijketl (Hechos 10:42). Niman toTajtsin xkeman kinyolitis tlaltikpakchanejkej akin xkuakualtin niman xkinekij noyolkuepaskej.
YOLIUILISTLI IPAN ILUIKAK
21, 22. a) ¿Katlejua okse yoliuilistli onka? b) ¿Akinon kachtopa okiyolitijkej ken se espíritu?
21 Biblia temachtia itech okse yoliuilistli. Titlajtouaj itech akin yoliuij ipan iluikak ken espíritus. ToTajtsin iTlajtol san technojnotsa itech se akin ijkon oyoliuj: Jesucristo.
22 Ijkuak Jesús onen ken se tlaltikpakchane, okimiktijkej; san ika, Jehová xokikauj iKoneuj ijtik tlalkontli (Salmo 16:10; Hechos 13:34, 35). Okiyoliti, san ika, xken se tlaltikpakchane. Se itlatitlankauj Cristo akin itoka Pedro kijtoua ika “okimiktijkej, san ika, oyoliuj ken espíritu” (1 Pedro 3:18). ¡Melak ueyi milagro! Jesús oksejpa onemito iluikak ken se espíritu melak kojtik (xpoua 1 Corintios 15:3-6). Yejua akin kachtopa okiyolitijkej ken se espíritu, san ika, noijki ijkon kinyolitiskiaj oksekimej (Juan 3:13).
23, 24. ¿Akinomej Jesús okintokayoti ‘xmiyekej’ niman kechmej yeskej?
23 Pampa kimatstoya ika sa achijtsin poliuiya ika nokuepaskia iluikak, Jesús okimijli inomachtijkauan akin yolmelaujkej: “Nikonyektlalis ne kampa nemonchantiske” (Juan 14:2). Akin yaskiaj iluikak okintokayoti ‘xmiyekej’ (Lucas 12:32). ¿Kechmej yeskiaj yejuin akin okintokayoti xmiyekej? Itlatitlankauj Jesús akin itoka Juan, okijkuilo ipan Apocalipsis 14:1: “Onontlachix niman onikitak on Borreguito [Jesucristo] ijkatikatka ipan on tepetl itoka Sión. Iuan yejua nemiyaj 144,000 tlakamej yejuan ipan inixkuateu tlajkuilolnestikatka itokayo on Borreguito niman itokayo on iTajtsin”.
24 Yejuin 144,000 akin kichiuaj ken Cristo —akin noijki teuan kinpouaj itlatitlankauan Jesús—, toTajtsin kinyolitia niman ijkon manemikan iluikak. ¿Kemanon nochiua yejuin yoliuilistli? Pablo itlatitlankauj Jesús okijkuilo ika yeskia ipan tonaltin tlen noixmatij ken ijkuak Cristo itekiuajtitos iluikak (1 Corintios 15:23). Aman tinemij ipan yejon tonaltin, ijkon ken tikitaskej ipan capítulo 9. Sa achijtsitsintin nokauaj ipan yejuin tonaltin itech 144,000. Ijkuak mikiskej, nimantsin yoliuiskej ipan iluikak (1 Corintios 15:51-55). San ika, miyekej tlaltikpakchanejkej kichiaj yoliuiskej ipan tlaltikpaktli tlen nokuepas se xochitlalpan.
25. ¿Tlenon tomachtiskej ipan okse capítulo?
25 Tejua uelis kuajli tikmatstos ika Jehová kitlanis mikilistli, totlauelikniuj, niman kipopolos (xpoua Isaías 25:8). Aman kanaj timotlajtoltia: “¿Tlenon kichiuaskej ipan iluikak akin ompa yoliuiskej?”. Yejuamej teuan tekiuajtiskej ipan se kualtsin Tekiuajyotl ne iluikak. Ipan okse capítulo kuajli tomachtiskej itech yejuin tekiuajyotl.
a Okseki yoliuilistin tlen onochiujkej tikinnextis ipan 1 Reyes 17:17-24; 2 Reyes 4:32-37; 13:20, 21; Mateo 28:5-7; Lucas 7:11-17; 8:40-56, niman Hechos 9:36-42 niman 20:7-12.
b Ipan apéndice, “¿Tlenon kijtosneki Tonajli ijkuak Teyolkuitilos?” tiknextis okseki tlen tlajtoua itech Tonajli ijkuak Teyolkuitilos niman kenon kinyolkuitiskej tlaltikpakchanejkej.