CAPÍTULO 11
“Xtlakaitakan on namiktilistli”
“Xyolpaki iuan mosiuauj akin iuan otimonamikti ijkuak titelpochtli.” (PROVERBIOS 5:18.)
1, 2. ¿Tlenon tomachtiskej, niman tleka?
TLA tejua yotimonamikti, ¿kenon tikijtoskia tinemi iuan moixnamik? ¿Nenpakij noso nenkipiyaj tlauejli? ¿Tiknemilia ika tejua iuan moixnamik nion xok nemonotsaj noso hasta xok ika nemoyojlo ninnemij niman sa nemoxikojtiuej? Tla ijkon mopan nochiujtok, kanaj timajmana ika xok ijkon nemouikaj ken kachtopa. Noijki, tla tejua tiktekichiuilia toTajtsin, kanaj mitstekipachoua niman mitsajmana ika ken tinemi iuan moixnamik xtikueyichiua Jehová, toTajtsin akin tiktlasojtla. San ika, maka xnemili tla yejuin xuelis noyektlalis.
2 Matikilnamikikan ika miyekej akin yononamiktijkej niman kichiuaj ken Cristo yeuejkaui ouijtika nouikayaj niman aman kuajli nemij. Kijtosneki ika okinextijkej kenon kichikauaskej innamiktilis. Tejua noijki uelis tiknextis. San ika ¿tlenon uelis nochiuas niman ijkon tipakis iuan moixnamik?
TLA TIKNISIUIYA TOTAJTSIN TIKNISIUIYA MOIXNAMIK
3, 4. ¿Kenon nonisiuiyaj akin yononamiktijkej ijkuak nochikauaj kitekichiuiliaj toTajtsin? Xtlanankili ika se neskayotl.
3 Ijkuak akin yononamiktijkej nokojtiliaj kinisiuiskej toTajtsin, noijki yejuamej nonisiuiyaj. Matikasikamatikan yejuin. Xnemili ika se tlakatl niman se siuatl nemij itsintlan se tepetl kuayekapitstik. Tlakatl nemi ixpan tepetl niman siuatl ikuitlapan tepetl, melak uejka nemij. San ika, omemej peuaj tlejkouaj. ¿Tlenon panoua? Ijkuak tlejkotiuej, yejuamej peuaj nonisiuiyaj. ¿Kenon uelis techyolchikauas yejuin?
4 Titlejkoskej ipan yejuin tepetl kijtosneki ijkuak tochikauaj tiktekichiuiliskej toTajtsin ika nochi toyojlo. Tikmatstokej ika tejua iuan moixnamik nenkitlasojtlaj Jehová niman nemochikaujtokej nentlejkouaj ipan yejon tepetl. San ika, tla xok kuajli nemouikaj, kentla xsan sekan nentlejkouaj ipan yejuin tepetl. ¿Tlenon panos tla nenkiyejyekouaj nemajsiskej ikuapan? Maski tla ijkuak onenpeujkej uejka ninnemiyaj, tla nemochikauaj nentlejkouaj, kijtosneki nenkinisiuiskej toTajtsin, peuas nemonisiuiskej. Kuakon, tiknisiuis toTajtsin mitspaleuis tiknisiuis moixnamik. San ika ¿kenon uelis tikchiuas yejuin?
Tikchiuas tlen yotimomachti ipan Biblia kichikaua namiktilistli
5. a) ¿Kenon uelis kuajli timonisiuis itech Jehová niman iuan moixnamik? b) ¿Kenon kita Jehová namiktilistli?
5 Melak kuajli peuas “titlejkos” ijkuak tikintlakamatis tlajtolpaleuilistin tlen Biblia kinmaka akin yononamiktijkej (Salmo 25:4; Isaías 48:17, 18). Matikitakan san se tlen okitemakak Pablo, ijkuak okijto: “Nemochimej xtlakaitakan on namiktilistli” (Hebreos 13:4). ¿Tlenon okijtosnek ika yejuin tlajtoltin? Kachtopa, matikitakan tlajtojli “xtlakaitakan”. Ika tlajtojli tlen kachtopa ika onoijkuilo Biblia, yejuin tlajtojli nasikamati itlaj tlen notlasojkaita niman kualtsin. Kuakon, yejuin tlajtojli techititia kenon kita Jehová namiktilistli: kentla itlaj melak patioj.
TIKTLASOJTLASKEJ JEHOVÁ MELAK TECHYOLMAPEUA
6. Ika tlen Pablo okijto itech akin yononamiktijkej, ¿tlenon tikasikamatij, niman tleka noneki matikmatstokan?
6 Tla tejua iuan mosiuauj nenkitekichiuiliaj toTajtsin, kuajli nenkimatstokej ika namiktilistli ueyi kijtosneki, niman chipauak pampa Jehová okitlali (xpoua Mateo 19:4-6). Aman, tla nenkipiyaj tlauejli, ¿mitspaleuis san tikmatstos ika noneki notlakaitas namiktilistli? Kanaj nonekis itlaj okse tlen mechmapeuas xmotlasojtlakan niman xmotlakaitakan. Matikitakan yejuin itech itlajtoluan Pablo. Yejua xokijto: “Kitlakaitaj namiktilistli”; yejua okijto: “Xtlakaitakan on namiktilistli”. Kuakon, xsan kijtotoya se tlanemilijli, yejua kitemakatoya se tlanauatijli.a Melak noneki matikmatikan yejuin, pampa techkauilis matikitakan tlen techpaleuis matotlasojtlakan iuan toixnamik. ¿Tleka tikijtouaj yejuin?
7. a) ¿Tlenon tlanauatiltin itech Biblia tikintlakamatij, niman tleka? b) Pampa tikintlakamatij, ¿kenon techpaleuiyaj?
7 Matitlanemilikan kenon tikitaj okseki tlanauatiltin tlen techijlia matitenojnotsakan niman matosentlalikan ijkuak tikueyichiuaj toTajtsin (Mateo 28:19; Hebreos 10:24, 25). Tikintlakamati maski kemantika ouijtika. Tontenojnotsa maski tlaltikpakchanejkej xkinekij kikakiskej tlen tikimijlia itech Tekiuajyotl. Niman maski melak tiuajsiaujtiuj ijkuak tikisa kampa titekiti, tiauj ipan tlanechikoltin. Maski miyek tlen tikixnamiki, xtikajkaua ika titenojnotsa niman timosentlalia. Xakaj mitsteltia, nion Satanás. ¿Tleka? Pampa tejua tiktlasojtla Jehová ika nochi moyojlo, niman yejon mitsyolmapeua xtlakamati itlanauatiluan (1 Juan 5:3). ¿Niman kenon mitspaleuiya pampa titenojnotsa niman tiauj ipan tlanechikoltin? Pampa tikmati ika tikchiujtika tlen toTajtsin kineki, tikpiya yolseuilistli niman pakilistli ipan moyojlo. Niman yejuin tlen tikmachilia mitsyolchikaua (Nehemías 8:10). ¿Tlenon techmachtia yejuin?
8, 9. a) ¿Tlenon techmapeua matiktlakaitakan namiktilistli, niman tleka? b) ¿Tlenon ome tlamachtijli tikitaskej?
8 Ken tikitaj, tlasojtlalistli tlen tikmachiliaj itech toTajtsin techyolmapeua matikintlakamatikan itlanauatiluan, ken matitenojnotsakan niman matiakan ipan tlanechikoltin maski maonia itlaj tlen matechtsakuili. Noijki, yejon tlasojtlalistli kipiya ika techyolmapeuas matiktlakamatikan ijkuak Biblia kijtoua “xtlakaitakan on namiktilistli” maski ouijtika tikmachiliskej tikchiuaskej (Hebreos 13:4; Salmo 18:29; Eclesiastés 5:4). Niman ijkon ken Jehová techteochiua ijkuak tochikauaj titenojnotsaj niman ijkuak tiauej tlanechikoltin, noijki melak techteochiuas tla tochikauaj tikteititiskej ika tiktlakaitaj namiktilistli (1 Tesalonicenses 1:3; Hebreos 6:10).
9 Kuakon, ¿kenon tikteititis ika tiktlakaita namiktilistli? Kachtopa, xtikchiuas tlen makijtlako, niman ika ome, tikyejyekos tikchiuas tlen makichikaua.
MAKA MATITLAJTOKAN NION MATIKCHIUAKAN TLEN XKITLAKAITA NAMIKTILISTLI
10, 11. a) ¿Kenon tikteititis ika xtiktlakaita namiktilistli? b) ¿Tlenon uelis tiktlajtoltis moixnamik?
10 Yeuejkaui, se tokniuj siuatl okijto: “Niktlajtlanilia Jehová manechpaleui manikxiko”. ¿Tlenon kixikos? Yejua kijtoua: “Noueuentsin nechkokoua ika itlajtoluan. Ipan nonakayo xnesi tla yonechkoko, san ika, melak yokikoko noyojlo, pampa nochipa nechijlia: ‘Xtlaj ika titepaleui’ noso ‘Xtlaj ueli tikchiua’ ”. Yejuin tesiuauj tlajtoua itech tlen melak teajman: ijkuak akin yononamiktijkej noyolkokouaj ika intlajtoluan.
11 ¡Melak teajman ika akin yononamiktijkej niman kitekichiuiliaj toTajtsin nokokouaj ika intlajtoluan tlen ouijtika pajti! Ijkuak akin yononamiktijkej ijkon nonotsaj nesi ika xkitlakaitaj namiktilistli. Aman, ¿kenon tinemi tejua iuan moixnamik? Tla tikneki tikmatis, xtlajtolti ika yolyemanilistli moixnamik: “¿Kenon timomachilia ika tlen nimitsijlia?”. Tla mitsnankilia ika miyekpa kikokoua tlen tikijlia, nonekis timopatlas (Gálatas 5:15; xpoua Efesios 4:31).
12. ¿Tlenon kichiuas ika toTajtsin maka makiseli tekitl tlen tikchiuaj ipampa?
12 Matikilnamikikan ika tla xkuajli tiknotsaj toixnamik, kijtlakos ken iuan touikaj Jehová. ToTajtsin iTlajtol kijtoua: “Tla yakaj kinemilia ika kuajli kipia itlaneltok ixpan Dios niman xnota sa no yejua tlinon kijtoua inenepil, sa no yejua nokajkayaua niman on tlinon kichiua ixpan Dios xitlaj kijtosneki” (Santiago 1:26). Xkipiya ika tiknemiliskej ika tlen tikijtouaj xkijtlakoua ken tikueyichiuaj toTajtsin. Ken kijtoua Biblia, xkuajli yes tla tiknemiliaj ika, pampa tejuamej tiktekichiuilijtokej toTajtsin, xtlaj kijtosneki tlen panoua tochan. Maka matokajkayauakan. Melak noneki matitlanemilikan itech tlen tikchiujtokej (xpoua 1 Pedro 3:7). Se uelis kitekichiuilis toTajtsin niman miyek tekitl kichiuas ipan tlanechikojli. San ika, tla kinyolkokoua ichanejkauan, kiteititis ika xkitlakaita namiktilistli, niman toTajtsin kitas ika tlen kichiujtika itech itekiyo xtlaj kijtosneki noso xtlaj ika kipaleuiya.
13. ¿Kenon uelis se tokniuj noijki kiyolkokos ixnamik?
13 Akin yononamiktijkej noijki noneki notlajpiyaskej maka noyolkokoskej ika okseki tlemach tlen uelis kichiuaskej. Matikitakan ome neskayotl. Kachtopa, se tokniuj siuatl akin san iselti kimiskaltia ikoneuan kineki makitlajtolpaleui se tokniuj tlakatl akin yononamikti niman melak uejkaui iuan nonojnotsa. Okse, se telpochtli yonomat iuan tlajtos se tokniuj siuatl akin kipiya iueuentsin. Kanaj akin yononamiktijkej xkinemilijtokej kichiuaskej tlen xkuajli; san ika ¿kenon nomachilia ixnamik? Se tokniuj siuatl akin ijkon ipan nochiua okijto: “Ninoyolkokoua ijkuak nikita ika noueuentsin uejkaui kipaleuijtika se tokniuj siuatl ipan tlanechikojli. Ninomachilia kentla xok najmana nopampa”.
14. a) Itech tlen kijtoua Génesis 2:24, ¿tlenon noneki kichiuaskej akin yononamiktijkej? b) ¿Tlenon noneki notlajtoltiskej akin yononamiktijkej?
14 Tikasikamatij tleka yejuin tokniuj siuatl melak noyolkokoua. Niman noijki ijkon uelis tikijtoskej, itech akin kitaj kenon imixnamik xkitlakamatij tlen toTajtsin kimijlia akin yononamiktijkej: “Tlakatl kikauas itaj niman inan, niman ijkon nosentlalis iuan isiuauj” (Génesis 2:24). ¿Kijtosneki yejuin ika ijkuak yakaj nonamiktia uelis kimilkauas itajuan? Ka. Kijtosneki ika ijkuak yakaj nonamiktia, kachtopa kitas tlen kipoloua ixnamik. Niman noijki ijkon panoua ika tokniuan akin imiuan nosentlalia: maski melak kintlasojtla, noneki kachtopa najmanas ipampa ixnamik. Ika yejon, tla melak kuajli tlajtoua iuan akin xixnamik niman melak uejkaui iuan nemi, peuas nokualaniskej. Xmotlajtolti: “¿Kanaj yejon kichiua maonia tlauejli nochan? ¿Uejkaujtipan ninemi iuan noixnamik, ipampa ninajmana niman nikititia ika san yejua niktlasojtla?”.
15. Ijkon ken kijtoua Mateo 5:28, ¿tleka noneki ika teueuentsitsinuan akin kichiuaj ken Cristo maka melak manotekipachokan itech akin ximixnamik?
15 Niman noijki, ijkuak akin yononamikti melak notekipachoua ipampa akin xixnamik, nokalaktijtok kampa uelis tlajyouis. Teyolkoko ika sekimej itekipanojkauan toTajtsin ijkon yokichiujkej niman sakin peuaj kuelitaj akin xixnamik (Mateo 5:28). Niman, miyekpa yejuin yokichiuj makichiuakan tlen ika kiteititiaj ika melak xkitlakaitaj namiktilistli. Matikitakan tlenon okijto Pablo itech yejuin.
“XNEMIKAN IPAN CHIPAUALISTLI”
16. ¿Tlenon kinnauatia Pablo akin yononamiktijkej?
16 Ijkuak Pablo yokijtoka “xtlakaitakan on namiktilistli”, noijki okijto: “Ma ka xsiuapajpatlakan nion tlakapajpatlakan, yej xnemikan ipan chipaualistli pampa Dios kintlaxtlauilis [...] yejuan auilnemij niman on yejuan siuapajpatla noso tlakapajpatla” (Hebreos 13:4). San akin yononamiktijkej uelis notekaskej iuan imixnamik, ijkon ken iTlajtol toTajtsin kijtoua: “Xyolpaki iuan mosiuauj akin iuan otimonamikti ijkuak titelpochtli” (Proverbios 5:18).
17. a) ¿Tleka xkipiya ika titlanemiliskej ijkon ken tlaltikpakchanejkej itech tiixnamikpajpatlas? b) ¿Kenon uelis tikixkopinaskej tlen okichiuj Job?
17 Akin ixnamikpajpatla kiteititia ika xkitlakaita itlanauatiluan toTajtsin ijkuak kijtoua machipauak tonemilis. Maski miyekej kitaj ika xtlajtlakojli, akin yemelak tikchiuaj ken Cristo xtitlanemiliaj ken tlaltikpakchanejkej. Tikasikamatij ika “Dios kintlaxtlauilis [...] yejuan auilnemij niman on yejuan siuapajpatla noso tlakapajpatla”, xkijtoua tla kichiuas se tlaltikpakchane (Hebreos 10:31; 12:29). Kuakon, tiktlakaitaj itlanauatil Jehová (xpoua Romanos 12:9). Tikchiuaj ken Job, akin okijto: “Yoninotlajtolkauj iuan noixtololojuan” (Job 31:1). Kema, kuajli yotiknemilijkej ika xtiknekij tiktlajtlataskej niman xtikileuiskej akin xtoixnamik. Ijkon, xtikchiuaj tlen uelis kichiuas matiixnamikpajpatlakan (xkita apéndice “¿Tlenon kijtoua Biblia ijkuak se tekaua ixpan tekiuajkej niman ijkuak se noxeloua?”).
18. a) ¿Kenon kita Jehová ijkuak yakaj ixnamikpajpatla? b) ¿Tleka tiixnamikpajpatlas kentla tikinueyichiuas tajtsitsintin?
18 ¿Melak ueyi tlajtlakojli kita Jehová ijkuak yakaj ixnamikpajpatla? Tlanauatijli tlen toTajtsin okimakak Moisés techijlia tlenon kinemilia toTajtsin, ompa tlanauatiaya makinmiktikan israelitas akin ixnamikpajpatlayaj noso kinueyichiuayaj tajtsitsintin (Levítico 20:2, 10). ¿Tleka tiixnamikpajpatlas kentla tikinueyichiuas tajtsitsintin? Pampa ijkuak nochiuaya yejuin noyolkuepayaj itech tlen yonoijtoka: ijkuak se kinueyichiuaya tajtsitsintin xkichiuaya tlen yonotlajtolkaujka iuan Jehová, niman tla se ixnamikpajpatlaya noijki xkichiuaya tlen yokijtoka kichiuas iuan ixnamik. Itech yejuin ome tlajtlakojli noteititiaya ika se notlajtolkuepa (Éxodo 19:5, 6; Deuteronomio 5:9; xpoua Malaquías 2:14). Kuakon, toTajtsin akin kichiua tlen kijtoua niman yolmelauak xkuajli kimita (Salmo 33:4).
19. ¿Tlenon techpaleuiya maka keman matiknemilikan tiixnamikpajpatlaskej, niman tleka?
19 Tikmatstokej ika tejuamej xnoneki tiktlakamatiskej Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. San ika, noneki tikilnamikiskej tlenon kijtouaya itech akin ixnamikpajpatlaj. ¿Tleka? Pampa techpaleuis maka keman matiknekikan tikchiuaskej yejon. Matitlanemilikan itech yejuin. ¿Tikalakiskia tejua ipan se teopan, timotlakuanketsaskia niman tikinchiuiliskia teoyotl tajtsitsintin? Kanaj tejua tikijtos: “¡Xkeman ijkon nikchiuaskia!”. ¿Uan tla mitstekiuiltiskiaj miyek tomin? Nimantsin titlanankiliskia: “¡Nion maski kech nechmakaskiaj!”. Niman ijkon tikchiuaskia, pampa akin yemelak tikchiuaj ken Cristo tikitaj ika melak xkuajli tijkauaskej Jehová niman tikintokaskej tajtsitsintin. Niman ijkon ken xtiknemiliaj tijkauaskej toTajtsin, noijki xtijkauaskej toixnamik, xtiixnamikpajpatlaskej maski san tlenon matechtekiuiltikan (Salmo 51:1, 4; Colosenses 3:5). Xkeman tiknekiskiaj tikpaktiskej Satanás niman tiktsokuiloskej itokayo Jehová iuan namiktilistli tlen yejua okitlali.
KENON TIKCHIKAUASKEJ NAMIKTILISTLI
20. Xkijto ika se neskayotl tlenon inpan yonochiuj sekimej akin yononamiktijkej.
20 Kema, tla tiknekij manoskalti ken totlakaitaj, xsan noneki maka matikchiuakan tlen kiteititia ika xtiktlakaitaj namiktilistli. ¿Tlenon okse noneki tikchiuaskej? Matiknankilikan yejuin ika se neskayotl. Matiknemilikan ika namiktilistli ken se kajli. ¿Tlenon kikualtsintiliskia? Uelis yes kualtsin tlajtojli niman yemankatlajtojli kampa manesi ika totlakaitaj. Ijkuak akin yononamiktijkej san sekan nemij, uelis tikijtoskej ika kipiyaj tlen kinkualnextia niman kichiua ika kuajli manemikan inchan. San ika, tla tlasojtlalistli seseya, yejon tlen kikualnextia kajli poliui niman sa tlakoyauak nokaua. Aman, tejua xtikneki mapano yejon. Tikneki “ [tikteititis] ika tiktlakaita namiktilistli”, ijkon ken toTajtsin tlanauatia. Ika yejon, mitspaleuis tiktejtemos kenon mamitspaleui xyektlali niman maka maijtlakaui. ¿Kenon uelis tikchiuas yejuin? ToTajtsin iTlajtol kijtoua: “Ika tlamachilistli nochijchiua se kajli, niman ika kuajli tlanemilijli chikauak notelketsa. Niman ika tlaixmatilistli ijtik kajli notemiltia ika nochi tlemach tlen kualtsin niman tlen patioj” (Proverbios 24:3, 4). Matikitakan kenon uelis nochiuas yejuin ipan namiktilistli.
21. ¿Kenon ika yolik tikchikauaskej tonamiktilis? (Noijki xkita recuadro “¿Kenon uelis nikchikauas nonamiktilis?”.)
21 Melauak tlasojtlalistli, mojkaitalistli itech toTajtsin niman tlaneltokijli kentla “tlemach tlen kualtsin niman tlen patioj” tlen ika temij kaltin kampa onka pakilistli (Proverbios 15:16, 17; 1 Pedro 1:7). Yejuin niman okseki kualneskayomej kichikaua namiktilistli. San ika ¿yotikitak kenon kijtoua Proverbios 24:4 notemiltiaj kaltin ika “tlemach tlen kualtsin niman tlen patioj”? “Ika tlaixmatilistli.” Ika yejon, tla akin yononamiktijkej kinekij kipatlaskej ken tlanemiliaj niman oksejpa notlasojtlaskej, noneki kipiyaskej tlaixmatilistli itech Biblia niman kichiuaskej tlen ompa kijtoua (Romanos 12:2; Filipenses 1:9). San sekan niman ika nemoyojlo nenkitaskej amatlajkuilojli Examinando las Escrituras diariamente noso okse tlamachtijli tlen matlajto itech akin yononamiktijkej ipan La Atalaya noso ¡Despertad! tlen mechpaleuis nenkitaskej katlejua “tlemach tlen kualtsin” poliui makikualtsintili nemochan. Sakin noneki tikintlalis ijtik mokal, kijtosneki, pampa nenkitlasojtlaj Jehová, nenkichiuaskej tlen yonemomachtijkej. Ijkon oksejpa tikchiuas kualtsin manesi mochan niman timomachilis ken ijkuak onenpeujkej.
22. ¿Kenon tomachiliskej tla tochikauaj tikchiuaj ken noneki ijkuak tikchikauaskej tonamiktilis?
22 Tikmatstokej ika oksejpa tikintlalis nochi tlen kikualnextia se kajli, tiuejkauis. San ika, ijkuak akin kichiuaj ken Cristo nochikauaj kichiuaskej intekiyo, melak kuajli nomachiliskej pampa kimatstokej ika kitlakamatstokej se tlanauatijli itech Biblia kampa kijtoua ika se noneki kachtopa kiteititis tlakaitalistli (Romanos 12:10; Salmo 147:11). Niman noijki, tla nochikauaj kitlakaitaskej namiktilistli, kinpaleuis manemikan itech itlasojtlalis toTajtsin.
a Ijkuak Pablo otlajto itech akin yononamiktijkej, tlen kachtopa okijto niman tlen sakin okijto, otlajto itech miyek tlanauatiltin (Hebreos 13:1-5).