ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | ¿TLENON KIJTOUA BIBLIA ITECH NEMILISTLI NIMAN MIKILISTLI?
Tlen Biblia kijtoua itech nemilistli niman mikilistli
Ijkuak tikpouaj amoxtli Génesis, tlen onka ipan Biblia, ompa tikitaj kenon toTajtsin okichijchiuj nochi, niman okijli kachtopa tlakatl Adán: “Itech nochi kojtin ipan xochitlalpan uelis tijkuas hasta tixuis. San ika, yejon kojtli tlen tetlalnamiktia, ika san nejua nechnamiki nikijtos tlen kuajli niman tlen xkuajli, maka tijkuas, pampa yejon tonajli ijkuak tejua tijkuas, timikis” (Génesis 2:16, 17). Yejuin tlanauatijli kuajli kiteititia ika tla Adán kitlakamatiskia toTajtsin, xmikiskia; yejua ok yoltoskia ipan xochitlalpan Edén.
Teajman ika Adán xokinek kitlakamatis toTajtsin nion nemis nochipa, okitlapejpeni xtetlakamatis niman okikua tlakilyotl tlen xnonekiya kikuas ijkuak isiuauj, Eva, okimakak (Génesis 3:1-6). Ipan yejuin tonajli ok titlajyouiyaj ipampa tlen okichiuj. Apóstol Pablo techasikamachiltia yejuin: “Ipan in tlaltikpaktli on achtoj tlakatl otlajtlakoj niman ipampa on tlajtlakojli onkaj mikilistli. Niman aman nochimej mikiskej pampa nochimej tlajtlakouaj” (Romanos 5:12). Yejon “achtoj tlakatl” akin kiteneua, yejua Adán. San ika ¿tlenon tlajtlakojli okichiuj, niman tleka yejuin okimikti?
Tlen Adán okichiuj, ika okitlapejpeni xkitlakamatis toTajtsin, yejua se tlajtlakojli (1 Juan 3:4). Niman, ijkon ken toTajtsin okijli, akin tlajtlakoua intlaxtlauil yes mikilistli. Tla Adán kitlakamatiskia toTajtsin, yejua niman ikoneuan tlen nemiskiaj tlayekapan, xkipiyaskiaj tlajtlakojli niman xkixmatiskiaj tlenon mikilistli. ToTajtsin xokinchijchiuj tlaltikpakchanejkej mamikikan, yejua kinekiya nochipa manemikan.
Xakaj uelis kijtos tla xmelauak ijkuak Biblia kijtoua ika “aman nochimej mikiskej”. San ika ¿onka itlaj ipan tejuamej tlen nokaua ijkuak timikij? Miyekej kanaj kijtoskiaj ika kema, ika tikpiyaj itlaj tlen xmiki, tlen kitokayotiaj alma. Tla yejuin yemelak yeskia, kuakon tlen toTajtsin okijli Adán yeskia se tlakajkayaualistli. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Pampa tla itlaj topan nokauaskia niman yaskia oksekan, kuakon mikilistli xyeskia itlaxtlauil akin tlajtlakoua. San ika, Biblia kijtoua ika toTajtsin “xkeman kijtoua on tlen xmelauak” (Hebreos 6:18). Akin kema otekajkayauj yejua Satanás ijkuak okijli Eva: “Xnenmikiskej” (Génesis 3:4).
Kuakon, tla tlamachtijli itech se alma tlen xmiki ualeua itech se tlakajkayaualistli, ¿tlenon melauak topan nochiua ijkuak timikij?
BIBLIA TECHIJLIA TLEN MELAUAK
Ijkuak Génesis techijlia itech kenon nochi okichijchiujkej, kijtoua: “ToTajtsin Jehová opeuj kichijchiua tlakatl ika tlalpoktli niman okilpits ipan iyekajtsol ejekatl tlen kipiya nemilistli, niman tlakatl onochiuj se alma tlen yoltok” (Génesis 2:7). Tlajtojli “se alma tlen yoltok” ualeua itech néfesch, se tlajtojli ika hebreo tlen kijtosneki “akin nijyotia”.
Ijkon, tikitaj ika Biblia kuajli techititia ika tlaltikpakchanejkej xokintlalilijkej se alma tlen xmiki, kijtoua ika yejuamej se “alma tlen yoltok”. Ika yejon, maski melak tiktejtemoskej, ipan Biblia xkeman tiknextiskej tlajtoltin “alma tlen xueli miki”.
Tla ipan Biblia xkijtoua ika tikpiyaj tlen sekimej kitokayotiaj alma tlen xmiki, ¿tleka melak miyek tlaneltokiltin temachtiaj ika kema tikpiyaj? Tikmatiskej tla tikitaj tlen opanok yeuejkaui ipan Egipto.
NOSEMOYAUA SE TLAMACHTIJLI TLEN XMELAUAK
Heródoto, se ixtlamatki akin ikipiya 2,500 xiujtin ika onen, okijto ika egipcios “yejuamej akin kachtopa okijtokej ika tikpiyaj se alma tlen xmiki”. Babilonios noijki onokauilijkej makintlaneltokiltikan ika tikpiyaj se alma tlen xmiki. Niman ijkuak Alejandro Magno onotlatkiti Oriente Medio (332 i.x.x. 1), tlamachtijkej griegos okisemoyaujkej yejuin tlaneltokijli, niman nion xouejkauj oajsik nochiuiyan kampa tlayekanayaj.
Xtiknextis nion se texto ipan Biblia kampa makijto ika tikpiyaj se alma tlen nokaua ijkuak timikij
Ipan kachtopa siglo, ome uejueyimej tlaneltokiltin judíos, esenios niman fariseos, temachtiayaj ika nokaua se alma ijkuak timikij. The Jewish Encyclopedia techtomilia: “Tlaneltokijli itech se alma tlen xmiki oajsik intech judíos ipampa tlanemililtin griegos niman itech itlamachtiluan Platón”. Noijki, Josefo, se ixtlamatki judío akin onen ipan kachtopa siglo, okijto ika yejon tlamachtijli xualeua itech iTlajtol toTajtsin, ualeua itech “ken kinemiliayaj griegos”, tlen yejua kimitaya san ken mitos niman cuentos.
Ijkuak miyekan oajsik intlanemililuan griegos, akin kijtouayaj ika cristianos noijki opeujkej kineltokaj yejuin tlamachtijli tlen xmelauak. Ixtlamatki Jona Lendering kijtoua ika “tlen kinemiliaya Platón, ika se alma onen achtopa kampa tlakualkan niman ika aman chanti ipan se xkuajli tlaltikpaktli, okichiuj nimantsin manoselikan itlamachtiluan Platón ipan cristianismo”. Kuakon, ipan teopantin “tlen kijtouaj kineltokaj Cristo” okiselijkej yejuin tlamachtijli tlen xmelauak itech se alma tlen xmiki, tlen sakin onochiuj se ueyi tlamachtijli tlen kineltokaj.
“TLEN MELAUAK YEJUA MECHMANAUIS”
Ipan kachtopa siglo, apóstol Pablo okimelajkaijto: “Espíritu Santo kimelajkaijtoua ika ijkuak sa itlajtlankan yes in tonaltin, sekimej noxeloskej itech on tlaneltoktli. No ijki kintlakamatiskej on tlakajkayajkej espíritus niman on temachtiltin yejuan ualeuaj intech on xkuajkualtin espíritus” (1 Timoteo 4:1). ¡Melauak tlen okijto! Tlaneltokijli itech se alma tlen xmiki, se tlamachtijli tlen ualeua intech “xkuajkualtin espíritus” noso demonios. Xualeua itech Biblia, yejuin otemachtijkej tlaneltokiltin xmelajkej niman san tlakamej okijtokej.
Melak teyolseui ika Jesús okijto: “Nenkixmatiskej tlen melauak, niman on tlen melauak yejua mechmanauis” (Juan 8:32). Tikixmatis tlen melauak temachtia Biblia, techmakixtia itech tlamachtiltin niman itech tlen kichiua maka manoueyichiua toTajtsin, tlen tlaneltokiltin xmelajkej kiteititiaj. Noijki techkauilia matikinkauakan tradiciones niman tlaneltokiltin tlen ualeua itech tlen noneltoka itech mikilistli (xkita recuadro “¿Kanon nemij akin yomijkej?”).
ToTajtsin ijkuak otexchijchiuj xkinekiya san matinemikan 70 noso 80 xiujtin niman sakin matiakan iluikak noso kampa nemij espíritus niman ompa nochipa matinemikan. Yejua nochipa okinek ika ikoneuan akin kitlakamatij machantikan ipan yejuin tlaltikpaktli. Yejuin tlen kineki kichiuas kiteititia ika melak techtlasojtla niman xtlaj kiteltis makichiua (Malaquías 3:6). Techyolseuiya tlen toTajtsin okichiuj makijkuilo salmista: “Akin yolmelaujkej nemiskej ipan tlaltikpaktli, niman nochipa ipan chantiskej” (Salmo 37:29).