BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower
Watchtower
BIBLIOTECA IPAN INTERNET
náhuatl de guerrero
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLTIN
  • TLANECHIKOLTIN
  • w20 febrero págs. 26-30
  • Jehová yonechteochiuj pampa oniknokauili manechpaleuikan tokniuan

Xonka video tlen otiktlapejpeni.

Xtechtlapopolui, xueli tlapoui video.

  • Jehová yonechteochiuj pampa oniknokauili manechpaleuikan tokniuan
  • Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2020
  • Subtítulos
  • Okseki ken yejuin
  • TLEN ONECHPALEUI MANECHYOLPAKTI NITENOJNOTSAS
  • OTOKUEPKEJ IPAN UEYIKALPAN QUEBEC KEN PRECURSORES ESPECIALES
  • TIKINTLAJPALOUAJ TLANECHIKOLTIN
  • SE XIUITL TLEN MELAK UEYI OKIJTOSNEK
  • OKSEKAN TECHTITLANIJ
  • Melak tepaleuiya ijkuak timajmana inpampa oksekimej
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2023
  • Notekauilia manotenojnotsa ipan Quebec
    Nemilistli niman Tekitl ken Cristo. Tlen tomachtiskej niman tlen notekitiltis (2019)
  • Kuajli yonikijto ika xkeman nikintemoltis nomauan
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2018
  • Melak yoniyolpak pampa niktekichiuilia Jehová
    Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2024
Amatl Tekakistilijketl kiteijlitika iTekiuajyo Jehová (tlen tomachtiaj) 2020
w20 febrero págs. 26-30

TLAJTOUA ITECH INEMILIS

Jehová yonechteochiuj pampa oniknokauili manechpaleuikan tokniuan

OKIJTO LÉONCE CRÉPEAULT

Léonce Crépeault ijkuak telpochtli katka.

IJKUAK nitelpochtli katka, ninomojtiaya nias nontenojnotsas. Sakin, onechmakakej seki tekitl ipan ikalpan Jehová tlen niknemiliaya xueliskia nikchiuas. Ika yejon, nimechinteneuilis sekimej tokniuan akin onechmachtijkej kuajli manikchiua notekiyo. Ipan nochi on 58 xiuitl tlen chikauak yoniktekichiuili Jehová, yejuamej melak onechpaleuijkej maka maninomojti. Ipampa yejon, Jehová melak yonechteochiuj.

Onitlakat Quebec, se kalpan tlen onka Canadá, ompa tlajtouaj francés. Notajuan, Louis niman Zélia, melak onechtlasojtlakej. Notaj xmás tlajtlajto katka niman melak kuelitaya tlaamapouas. Nejua melak nikuelitaya nitlajkuilos niman niknekiya niperiodista yes.

Ijkuak nikpiaya 12 xiuitl, se tlakatl akin itoka katka Rodolphe Soucy, akin tekitiya iuan notaj, otechtlajpaloto tochan iuan se iamigo. Yejuamej katkaj iteixpantijkauan Jehová. Nejua xmiyek nikmatiya intech iteixpantijkauan Jehová niman xmás niknekiya nikmatis tlen kineltokayaj. San ika, onikuelitak kenijki melak kuajli technotsayaj niman kenijki technankiliayaj ika Biblia tlen totlajtoltiayaj. Notajuan noijki melak okuelitakej ken otechnojnotskej, ika yejon, otiknejkej matechmachtikan Biblia.

Ijkuakon, nejua ninomachtiaya ipan se escuela católica. Kemantika nikinnojnotsaya akin imiuan ninomachtiaya tlen niueliya itech Biblia. Sakin, yejon teopixkej akin nechmachtiayaj okimatkej ika nitenojnotsaya. Se teopixki, okijto imixpan akin imiuan ninomachtiaya ika nejua san niknekiya nikimixnamikis católicos, san ika, nion xokiyejyeko kitekitiltis Biblia niman ijkon kitas tla ninopopolouaya. Maski ouijtika tlen onikixnamik, yejon melak onechpaleui, onikitak ika tlen ompa temachtiayaj xuajlaya ipan Biblia. Onikasikamat ika más kuajli yeskia oksekan nonnomachtiskia. Onikimijli notajuan tlen niknekiya nikchiuas niman yejuamej okinejkej oksekan maninomachtiti.

TLEN ONECHPALEUI MANECHYOLPAKTI NITENOJNOTSAS

Xonikajkauj ninomachtia Biblia, san ika, yolik noskaltijtiaya notlaneltokil pampa melak ninomojtiaya nitenojnotsas techajchan. Iglesia Católica xkinekiya matitenojnotsakan, niman melak techtlaueltokaya. Maurice Duplessis, se tlakatl akin melak ueyixtoya ipan política ne Quebec, melak kinpaleuiaya católicos. Ipampa yejon, miyekej xtechkauiliayaj matitenojnotsakan niman texchiuiliayaj tlen xkuajli. Nonekiya melak tiyolchikaujkej yeskej niman ijkon titenojnotsaskej.

John Rae, se tokniuj akin oyajka ipan iTlamachtil Galaad número 9, melak onechpaleui maka ok maninomojti. Maski tokniuj miyek tlemach ueliya, melak yolyemanki katka. Xmiyekpa onexchikajkanots, san ika, melak miyek tlemach oniuel ipampa tlen kichiuaya. Yejua xmás ueliya tlajtouaya francés, yejua ika, miyekpa iuan nontenojnotsaya niman nikpaleuiaya ijkuak xkimatiya kenon kijtos itlaj ika francés. Melak onechpaleui miyekpa nikistinemis iuan John, onechpaleui manikneki niktekichiuilis Jehová. Oninoapolakti ipan 26 de mayo de 1951, majtlaktli xiuitl sakin ika otechnojnotskaj iteixpantijkauan Jehová.

Léonce Crépeault niman John Rae imiuan sekimej iminamigos.

Tlen kichiuaya tokniuj John Rae (A) onechpaleui (B) maka sa maninomojti nitenojnotsas techajchan.

Totlanechikol tlen onkatka ipan ueyikalpan Quebec pitentsin katka niman ompa nemiyaj miyekej precursores. Tlen kichiuayaj precursores onechpaleui noijki maninochiua precursor. Ipan yejon tonaltin, titenojnotsayaj san ika Biblia. Niman pampa xtikinpiayaj okseki amatlajkuiloltin, melak nonekiya kuajli tiktekitiltiskej Biblia. Ika yejon, oninokojtili kuajli nikimixmatis tlaxeloltin itech Biblia tlen nechpaleuiskiaj manikteijli tlen nikneltokaya. San ika, miyekej tlaltikpakchanejkej xkinekiyaj kinamapouaskej Biblias tlen Iglesia católica xkintekauiliaya.

Ipan 1952, oninonamikti iuan Simone Patry, se tokniuj akin chantiya ipan ueyikalpan Quebec niman akin melak kitlasojtlaya Jehová. Otichantitoj Montreal, niman ijkuak xitikajxiltiayaj se xiuitl ika yotonamiktijkaj, otikpixkej se toichpokatsin akin otiktokayotijkej Lise. Maski achto tonamiktiskiaj nejua xok niprecursor katka, nejua iuan Simone, tikyejyekouayaj tinemiskej san ika achijtsin niman ijkon más titenojnotsaskej niman titepaleuiskej ipan tlanechikojli.

Opanok majtlaktli xiuitl niman oksejpa oniknemili ninochiuas precursor. Ipan 1962, oniajka ipan Tlamachtijli itech iTekiyo Tekiuajyotl, yejuin se tlamachtijli tlen kiseliaj tlayekankej tlen uejkauiya se metstli. Yejuin tlamachtijli otechmakakej ipan Betel tlen onka Canadá. Ipan cuarto kampa oninokauj, noijki ompa onokauj tokniuj Camille Ouellette. Melak onechmojkatlachialti ika yejua melak tenojnotsaya, niman más nechmojkatlachialtiaya pampa yejua ijkon kichiuaya maski kipiaya isiuauj niman ikoneuan. Ipan yejon tonaltin, miyekej tokniuan akin kinpiayaj inkoneuan xkatkaj precursores, san ika, tokniuj Camille kinekiya nochiuas precursor. Ijkuak san sekan tinemiyaj, onechyolchikauj kuajli manikita tla ueliskia ninochiuas precursor. Xopanokej miyek metstin ijkuak onikitak ika oksejpa niueliskia ninochiuas precursor. Sekimej xmás okineltokakej ika niueliskia nikchiuas yejon tekitl, maski ijkon, oninochiuj precursor, nikneltokaya ika Jehová nechteochiuaskia pampa ninokojtilijtoya chikauak niktekichiuilis.

OTOKUEPKEJ IPAN UEYIKALPAN QUEBEC KEN PRECURSORES ESPECIALES

Ipan 1964, nejua iuan Simone otechtitlankej ken precursores especiales ne Quebec, kampa otitlakatkej. Ompa otitlapaleuijkej miyek xiujtin. Maski ijkuakon ok xtechkauiliayaj matitenojnotsakan, xok melak kualaniyaj ijkon ken kachtopa.

Se sabádo ika teotlak onechtsajkej ne Sainte-Marie, se kalpan pitentsin tlen nokaua nisiuj ueyikalpan Quebec. Se policía onechajsik niman onechtsakuato comisaría pampa nitenojnotstinemiya techajchan. Sakin, onechuikakej ixpan se juez akin itoka katka Baillargeon, yejuin tlakatl miyekej kimakasiyaj. Onechtlajtolti akinon nechpaleuiskia ijkuak nechyolkuitiskiaj. Ijkuak oniknankili ika yeskia Glen How,a akin katka se iteixpantijkauj Jehová niman tekitiya ken abogado, yejon juez onomojti niman okijto: “¿Tleka yejua?”. Glen How kixmatiyaj pampa yokinpaleuijka miyekej tokniuan maka makintsakuakan. Nion xouejkauj, yejon tribunal onechijli ika xok nonekiya nechyolkuitiskej.

Pampa xtechkauiliayaj matitenojnotsakan Quebec, xtiueliyaj tiknextiayaj se kajli kampa tikinpanoltiskiaj totlanechikoluan. San otiknechtijkej se kalsosojli kampa kimejyeuayaj carros, ompa melak tlasesekan katka. Ijkuak melak seuaya, tokniuan kikuiyaj se máquina ika nototoniayaj. Miyekpa, achto peuaskiaj totlanechikoluan, tonisiuiayaj itech yejon máquina niman tikijtouayaj tlen topan yonochiujka, yejon melak techyolchikauaya.

Melak temojkatlachialti kenon miyekej yopeujkej kitekichiuiliaj Jehová. Kanaj ipan xiuitl 1960 xonkatkaj miyek tlanechikoltin ne Quebec, nion ne Côte-Nord nion kampa península de Gaspé. Aman, ompa nemij melak miyekej tokniuan akin nonechikouaj ipan kuajkualtsitsintin Kaltin kampa tosentlaliaj.

TIKINTLAJPALOUAJ TLANECHIKOLTIN

Léonce Crépeault imiuan oksekimej tokniuan akin kintlajpalouaj tlanechikoltin ipan se tlanechikojli tlen onochiuj ipan 1977 ne Toronto (Canadá).

Ipan 1977, oniajka ipan se tlanechikojli tlen okiselijkej akin kintlajpalouaj tlanechikoltin, yejuin tlanechikojli onochiujka ne Toronto (Canadá).

Ipan 1970, opeuj nitlapaleuiya ken tlayekanketl ipan circuito iuan nosiuatsin Simone. Niman ipan 1973, opeuj titlapaleuiyaj ipan distrito. Ipan yejon xiujtin, melak miyek oniuel intech tokniuan akin kintlajpalouayaj tlanechikoltin, ken tokniuj Laurier Saumurb niman David Splane.c Nochipa ijkuak tlamiyaj toueyitlanechikoluan, nejua iuan David toijliayaj kenon más kuajli tikinpanoltiskej totlamachtiluan. Nikilnamiki ika sejpa yejua onechijli: “Léonce melak onikuelkak ken otikpanolti motlamachtil. Kuajli otikpanolti, san ika, nejua ueliskia nikpanoltis yeyi tlamachtiltin ika nochi tlen tejua otikijto”. Nejua yoninomatka miyek nikijtos ijkuak nikinpanoltiaya notlamachtiluan, ika yejon, nonekiya xok miyek nikijtos.

Se mapa kampa nesij kalpamej tlen onkatij Canadá kampa Léonce Crépeault okitekichiuili Jehová: Sainte-Marie, Quebec, Montreal niman Toronto.

Onitlapaleui ipan miyekej kalpamej tlen nokauaj Canadá.

Tlayekankej ipan distrito nonekiya kinyolchikauaskej tlayekankej ipan circuito. San ika, miyekej tokniuan akin chantiyaj Quebec nechixmatiyaj, ika yejon, ijkuak nikomintlajpalouaya circuitos, kinekiyaj imiuan manitenojnotsa. Melak nikuelitaya imiuan nias, ika yejon, xmiyek tiempo nipanouaya imiuan tlayekankej ipan circuito. Nikilnamiki ika se tonajli se tlayekanketl ipan circuito san kualtsin onechijli: “Melak kuajli ika titenojnotsa imiuan tokniuan, san ika, xkilnamiki ika yejuin semana noneki nejua tinechyolchikauas. Noijki nikneki manechyolchikauakan”. Tlen onechijli melak onechpaleui kuajli manikchiua notekiyo.

Melak teyolkoko tlen nopan onochiuj ipan 1976. Nosiuatsin Simone melak okualok niman onomikili. Yejua melak kitlasojtlaya Jehová niman yolkuajli katka, yejon okichiuj melak maniktlasojtla niman manechyolpakti iuan nikistinemis. Nikchiuas miyek ipan itekiyo Jehová onechpaleui maka sajnoye maninajmana. Niktlasojkamachilia Jehová pampa nochipa onechtlajpix niman onechyolchikauj ijkuak nitlajyouijtoya. Sakin, oninonamikti iuan Carolyn Elliott, se precursora akin tlajtoua inglés niman melak kuelita tenojnotsas. Yejua tlapaleuijtoya Quebec. Carolyn se siuatl akin melak najmana inpampa oksekimej niman más inpampa akin xmás tlajtlajtouaj noso akin san inselti nomachiliaj. Yejua melak onechpaleui ijkuak tikomintlajpalouayaj tlanechikoltin.

SE XIUITL TLEN MELAK UEYI OKIJTOSNEK

Ipan enero de 1978, onechmakakej se kualtsin tekitl: nitlamachtiskia ipan kachtopa Tlamachtijli tlen kiselia se Precursor, yejuin nochiuaskia ne Quebec. Melak ninomojtiaya pampa tlamachtiltin tlen ompa nopanoltiskiaj xkeman nikinkakiya, nochi yenkuik katka. Melak onechpaleui ika miyekej akin okiselijkej yejon Tlamachtijli youejkaujkaj ken precursores. Kuakon, maski nejua nitemachtiaya, miyek oniuel intech yejon tokniuan.

Sakin, ipan yejon xiuitl, onochiuj se Ueyi Tlanechikojli iuan Miyekej Países tlen itoka katka “Fe victoriosa”, yejuin onopanolti ipan Estadio Olímpico de Montreal. Xkeman ijkon panouaya se ueyi tlanechikojli ne Quebec. Onosentlalijkej ipantsin ochenta mil tlaltikpakchanejkej. Nejua onechnauatijkej manitlajto imiuan periodistas itech toueyitlanechikol. Miyekej imiuan onitlajto niman melak onechyolpakti ika yejuamej melak kuajli otlajtokej totech. Onopanoltijkej miyek tlamachtiltin itech toueyitlanechikol ipan televisión niman ipan radio, tlen onopanolti ouejkauj kanaj ipantsin 20 horas. Noijki onoijkuilo ipan periódicos tlen onopanolti ipan yejon ueyi tlanechikojli. Yejuin melak otepaleui pampa miyekej tlaltikpakchanejkej okixmatkej Jehová niman ikalpan.

OKSEKAN TECHTITLANIJ

Miyek tlemach onopatlak ipan 1996. Desde ijkuak oninoapolakti, onitlapaleuijtinen Quebec, kampa tlajtouaj francés. San ika, aman onechtitlankej ipan se distrito tlen onka Toronto kampa tlajtouaj inglés. Niknemiliaya ika xniueliskia nitepaleuis, niman melak ninomojtiaya nikinpanoltis notlamachtiluan ika inglés pampa xmás niueliya. Nonekiya más nikchiuilis teoyotl Jehová niman itech nitlaneltokas.

Aman uelis nikijtos ika melak onechyolpakti yejon ome xiuitl tlen oninen Toronto. Carolyn onechpaleui maka melak maninomojti ijkuak nitlajtouaya inglés, niman tokniuan noijki onechpaleuijkej niman onechyolchikaujkej. Nimantsin otouikakej imiuan miyekej tokniuan.

Maski melak miyek tekitl nikpiaya, nejua nikuelitaya nontenojnotsas nochi viernes ika teotlak achto peuaskia Ueyi Tlanechikojli se Tonajli. Kanaj sekimej notlajtoltiayaj tleka nontenojnotsaya itlamiyan semana ijkuak tikpiayaj toueyitlanechikol niman tikpiayaj miyek tekitl. San ika, onikitak ika melak nechyolchikauaya nikinnojnotsas oksekimej. Niman aman ok melak kuajli ninomachilia ijkuak nontenojnotsa.

Ipan 1998, nejua iuan nosiuatsin Carolyn otechtitlankej Montreal ken precursores especiales. Miyek xiujtin onechmakakej se kualtsin tekitl, nonekiya nikitas kenon ueliskia titenojnotsaskej kampa tojlan niman nonekiya nitlajtos imiuan periodistas niman ijkon oksekimej kuajli makasikamatikan akinomej iteixpantijkauan Jehová. Aman, nejua iuan Carolyn, techyolpaktia tikinnojnotsaskej akin ualeuaj okseki países niman yejkoj Canadá, miyekej kinektokej más kimatiskej itech Biblia.

Léonce Crépeault iuan isiuatsin, Carolyn.

Iuan nosiuatsin, Carolyn

Ijkuak nikonnemilia ika yopanok 68 xiuitl ika oninoapolakti, melak kuajli ninomachilia. Yonechyolpakti nitenojnotsas niman nikinpaleuis oksekimej makixmatikan tlen melauak. Sakin ika nochpoch Lise iuan iueuentsin okinmiskaltijkej inkoneuan, yejuamej onochiujkej precursores regulares. Nechyolpaktia nikitas kenon nochpoch Lise ok melak kuelita tenojnotsas. Noijki melak nikintlasojkamachilia tokniuan akin onechpaleuijkej más manoskalti notlaneltokil niman kuajli manikchiua notekiyo tlen nechmakayaj ipan tlanechikojli. Yonikasikamat ika san uelis tikchiuaskej se tekitl ipan ikalpan Jehová tla tikneltokaj ika espíritu santo techpaleuis (Sal. 51:11). Nochipa niktlasojkamachilis Jehová pampa yonechkauili nikueyiteneuas itoka (Sal. 54:6).

a Xkita kampa tokniuj W. Glen How tlajtoua itech inemilis, “La batalla no es de ustedes, sino de Dios”, itech ¡Despertad! del 22 de abril de 2000.

b Xkita kampa tokniuj Laurier Saumur tlajtoua itech inemilis, “Encontré la causa por la cual luchar”, itech La Atalaya del 15 de mayo de 1977.

c David Splane teuan ipan Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin.

    Amatlajkuiloltin ika Náhuatl de Guerrero (2006-2025)
    Nikisas
    Nikalakis ika nocuenta
    • náhuatl de guerrero
    • Xtetitlanili
    • Ken tikneki manesi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ken noneki notekitiltis
    • Ken notlajpiyaj modatos
    • Xpatla ken notekitiltiaj modatos
    • JW.ORG
    • Nikalakis ika nocuenta
    Xtetitlanili