Jehová kijliaya “akin iuan ninouika”
“Tejua Israel, tejua tinotekipanojkauj, tejua, Jacob, akin oniktlapejpeni, ichanejkauj Abrahán, akin iuan ninouika” (ISAÍAS 41:8).
TLAKUIKALTIN 91 NIMAN 22
1, 2. a) ¿Kenon tikmatij ika tlaltikpakchanejkej uelis kuajli iuan nouikaskej toTajtsin? b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?
ITECH tonajli ijkuak titlakatij hasta ipan tonajli ijkuak timikij, tiknekij matechtlasojtlakan. Tlaltikpakchanejkej kinekij kinpiyaskej akin imiuan nouikaskej niman makintlasojtlakan, xsan tlasojtlalistli tlen tikpiyas itech akin tikuelita. San ika, itlasojtlalis Jehová yejon tlen melak noneki tikpiyaskej. Miyekej tlaltikpakchanejkej kinemiliaj ika xuelis iuan touikaskej toTajtsin pampa tejuamej xuelij tikitaj niman yejua melak kipiya kojtilistli. San ika, tejuamej tikmatij ika kema uelis iuan touikaskej.
2 Tikmatij ika ipan Biblia kijtoua ika sekimej tlaltikpakchanejkej kuajli iuan onouikakej toTajtsin. Noneki matomachtikan itech yejuamej. ¿Tleka? Pampa touikaskej iuan toTajtsin yejon tlen melak kuajli tiknekiskej tikchiuaskej ipan tonemilis. Ika yejon, matitlajtokan itech Abrahán (xpoua Santiago 2:23). ¿Kenon ouel onouikak iuan toTajtsin? Pampa yejua okipix tlaneltokijli itech toTajtsin, ika yejon okixmatkej ken “se tajtli para nochimej on yejuan kineltokaj Dios” (Romanos 4:11). Ijkuak tomachtijtiaskej itech Abrahán ipan yejuin tlamachtijli, matotlajtoltikan: “¿Kenon uelis nikpiyas notlaneltokil niman melak kuajli ninouikas iuan Jehová ijkon ken Abrahán?”.
¿KENON ABRAHÁN OUEL IUAN ONOUIKAK JEHOVÁ?
3, 4. a) Xkijto tlenon melak okitlatlatak itlaneltokil Abrahán. b) ¿Tleka Abrahán kinekiya kitemakas ikoneuj Isaac ken se uentli?
3 Xnemili ika Abrahán ikipiya 125 xiuitl, san yolik tlejkotiuj ipan tepetl[1] (xkita nota kampa ontlami). Noijki iuan yauj ikoneuj Isaac, akin kipiya kanaj 25 xiuitl. Yejua kitki tlikojtli niman Abrahán kitki se cuchillo niman okseki tlemach tlen ika tlatlatiskej. Kanaj ijkuak okichiuj yejuin, melak ouijtika katka xijkon ken okseki tlemach tlen okichiuj Abrahán ipan inemilis. San ika, xouijtika katka pampa iueuentsin. Yejua ok kipiaya chikaualistli. Ouijtika katka pampa Jehová yokitlajtlanilijka makitemaka ikoneuj ken se uentli (Génesis 22:1-8).
4 Kanaj yejon melak okitlatlatak itlaneltokil Abrahán. Sekimej kijtouaj ika toTajtsin melak xteikneliani pampa okitlajtlanili Abrahán makitemaka ikoneuj ken uentli. Niman oksekimej kijtouaj ika Abrahán okinek kichiuas yejon pampa xkitlasojtlaya ikoneuj. Akin ijkon kijtouaj xkipiyaj tlaneltokijli, xkimatij tlenon kijtosneki noso kenon noteititia (1 Corintios 2:14-16). San ika, Abrahán kimatiya tleka kitlakamatiya toTajtsin. Yejua okitlakamat pampa kipiaya melauak tlaneltokijli. Yejua kimatiya ika Jehová xkeman kitlajtlaniliskia makichiua itlaj tlen melak kijtlakoskia. Abrahán kuajli kimatstoya ika tla kitlakamatiya, Jehová kiteochiuaskia yejua niman ikoneuj akin melak kitlasojtlaya. ¿Tlenon okipaleui makipiya chikauak itlaneltokil? Nonekiya kuajli kixmatis niman kitas kenon Jehová kipaleuiya.
5. ¿Kanaj kenon Abrahán okixmat Jehová niman kenon yejuin okipaleui itech itlaneltokil?
5 Tlaixmatilistli. Abrahán otlakat ipan se ueyikalpan itoka Ur. Akin ompa chantiyaj kinueyichiuayaj akin xmelauak tajtsitsintin, niman itaj Abrahán noijki ijkon kichiuaya (Josué 24:2). Kuakon, ¿kenon Abrahán okixmat Jehová? Biblia kijtoua ika Abrahán ualeuaya itech Sem, ikoneuj Noé. Niman Sem onen hasta ijkuak Abrahán kipiaya kanaj 150 xiuitl. Sem kipiaya chikauak itlaneltokil, niman kanaj yejua okiminojnots ichanejkauan itech Jehová. Maski xkuajli tikmatij tla ijkon opanok, kanaj Abrahán ijkon okixmat Jehová. Tlen okixmat itech Jehová, okichiuj makitlasojtla niman yejuin okipaleui makipiya chikauak itlaneltokil.
6, 7. ¿Kenon tlen okitak ipan inemilis Abrahán okichikauj itlaneltokil?
6 Okitak ipan inemilis ken Jehová okipaleui. ¿Kenon okichikauj itlaneltokil Abrahán pampa okitak ken Jehová okipaleui? Sekimej kijtouaj ika tlen tiknemiliaj kichiua matikmachilikan niman tlen tikmachiliaj kichiua matikchiuakan. Kuakon Abrahán okinek nomachtis itech toTajtsin niman yejon okichiuj melak makitlakaita Jehová akin Ueyixtika (Génesis 14:22). Ipan Biblia kijtoua ika yejon kijtosneki ijkuak yakaj kimojkaita toTajtsin (Hebreos 5:7). Tla tiknekij kuajli iuan touikaskej toTajtsin, noijki noneki tikmojkaitaskej (Salmo 25:14). Kuakon pampa Abrahán okimojkaitak toTajtsin, okichiuj makitlakamati Jehová.
7 ToTajtsin okijli Abrahán niman Sara makikaujteuakan inchan Ur niman mauiyan ipan okse país. Yejuamej ikipiayaj miyek xiuitl niman aman nonekiskia chantiskej kampa san nokajkaltiskej. Abrahán kimatiya ika uelis kixnamikiskiaj tlen teijtlako, san ika, yejua kuajli yokinemilijka kitlakamatis Jehová. Pampa Abrahán otetlakamat, toTajtsin okiteochiuj niman okipaleui. Se tonajli, se tekiuaj okuikak Sara pampa melak kualtsin katka. Niman Abrahán hasta ueliskiaj kimiktiskej. San ika, Jehová okinpaleui niman xsan sejpa (Génesis 12:10-20; 20:2-7, 10-12, 17, 18). Tlen ipan onochiuj Abrahán, okichikauj itlaneltokil.
8. ¿Kenon uelis tikixmatiskej toTajtsin niman tikitaskej kenon techpaleuiya ipan tonemilis niman ijkon kichiuas iuan matouikakan?
8 ¿Uelis touikaskej iuan Jehová? Kema, tejuamej noijki tiueliskej ijkon ken Abrahán. Niman ijkon ken yejua, noneki tikixmatiskej Jehová. Niman tejuamej noijki uelis tikixmatiskej niman tikitaskej kenon techpaleuiya ipan tonemilis. Ipan yejuin tonajli, tejuamej tikpiyaj miyek tlen tomachtiskej xijkon ken Abrahán (Daniel 12:4; Romanos 11:33). Biblia kijtoua miyek itech toTajtsin akin Ueyixtika. Tlen tomachtiskej itech yejua, kichiuas matiktlasojtlakan niman techpaleuis matiktlakaitakan ika nochi toyojlo. Tla tejuamej tiktlasojtlaj toTajtsin niman tiktlakaitaj, tiknekiskej tiktlakamatiskej. Ijkuak ijkon tikchiuaj, tikitaj kenon techpaleuiya niman techteochiua. Yejuin techyolchikaua pampa tikitaj kenon Jehová techpaleuiya ipan tonemilis niman kichikaua totlaneltokil. Ijkuak tiktekichiuiliaj Jehová ika nochi toyojlo, melak kuajli tomachiliaj, tikpiya yolseuilistli niman tiyolpakij (Salmo 34:8; Proverbios 10:22). Ijkuak tikixmatstiaskej Jehová niman tikitstiaskej kenon techpaleuiya ipan tonemilis, kichiuas melak kuajli iuan matouikakan.
KENON ABRAHÁN NOCHIPA OUEL ONOUIKAK IUAN JEHOVÁ
9, 10. a) ¿Tlenon noneki niman ijkon kuajli timouikas iuan yakaj? b) ¿Tlenon techititia ika Abrahán kitaya ika melak ueyi kijtosneki nouikas iuan Jehová?
9 Melak ueyi kijtosneki yakaj iuan timouikas (xpoua Proverbios 17:17).a Timouikas iuan yakaj, xsan ken itlaj tlen ika tijkualnextis mochan. Yejuin ijkon ken se kualtsin xochitl tlen noneki manotekili atl niman ijkon kualtsin nesis. Abrahán kimatiya ika melak ueyi kijtosnekiya iuan nouikas Jehová niman ika yejon nochipa iuan onouikak. ¿Kenon okichiuili?
10 Abrahán nochipa okimojkaitak niman okitlakamat toTajtsin. Se neskayotl, ijkuak yejua oyaj Canaán iuan ichanejkauan niman itekipanojkauan, okikauili ika Jehová makiyekana itech nochi tlen kitlapejpeniaya kichiuas. Ijkuak poliuiya se xiuitl ika tlakatiskia Isaac, Abrahán kipiaya 99 xiuitl, Jehová okijli makinchiuili circuncisión nochimej tlakamej akin nemiyaj ipan ikal. ¿Xokineltokak Abrahán tlen Jehová okijli noso okiyejyeko kitejtemos kenon xkichiuas tlen kitlajtlaniliayaj? Ka, yejua okineltokak Jehová niman okitlakamat ipan yejon tonajli (Génesis 17:10-14, 23).
11. ¿Tleka Abrahán najmanaya itech Sodoma niman Gomorra, niman kenon okipaleui Jehová?
11 Pampa Abrahán nochipa okitlakamat Jehová itech nochi tlen kitlajtlaniliaya, melak kuajli iuan onouikak. Yejua ueliya iuan tlajtouaya Jehová maski san itech tlenon. Kemantika kitlajtlaniliaya makipaleui ijkuak kitaya itlaj tlen ouijtika. Se neskayotl, ijkuak Jehová okijli kipopoloskia Sodoma niman Gomorra Abrahán melak onajman. ¿Tleka? Yejua nomojtiaya ika tlaltikpakchanejkej akin kichiuaj tlen kuajli popoliuiskiaj imiuan akin kichiuaj tlen xkuajli. Kanaj yejua najmanaya ipampa isobrino Lot niman ichanejkauan, akin chantiyaj Sodoma. Abrahán otlaneltokak itech Jehová, “Teyolkuitijketl ipan nochi tlaltikpaktli”, kuakon ika yolyemanilistli otlajto iuan Jehová itech tlen kajmanaya. Jehová kuajli okikak niman okititi ika yejua xnimantsin kichiua itlaj niman ika yejua teikneliani. Jehová okijli ika ijkuak teyolkuitis, yejua kintejtemos akin kichiuaj tlen kuajli niman kinmakixtis (Génesis 18:22-33).
12, 13. a) ¿Kenon okipaleui Abrahán ika kixmatiya Jehová niman yokitaka kenon yokipaleui ipan inemilis? b) ¿Kenon nesi ika Abrahán tlaneltokaya itech Jehová?
12 Kuajli tikitaj ika pampa Abrahán okixmat Jehová niman okitak kenon okipaleui ipan inemilis, okichiuj nochipa kuajli iuan manouika. Kuakon, ijkuak Jehová okitlajtlanili Abrahán makitemaka ikoneuj ken uentli, yejua kimatiya ika Jehová nochipa kijyouiaya, kikneliaya, yolkuajli katka niman kipaleuiaya. Abrahán kuajli kimatstoya ika Jehová xnopatlaya niman ika aman xkichiuiliskia itlaj tlen makijtlako. ¿Tleka tikijtouaj ijkon?
13 Ijkuak Abrahán nemiya iuan itekipanojkauan, okimijli: “Nikan xmokauakan iuan poloko, san ika, nejua niman telpochtli tiaskej ne tonteueyichiuaskej niman tokuepaskej kampa nemejuamej” (Génesis 22:5). ¿Tlenon okijtosnek Abrahán? ¿Kinkajkayaujtoya ika uajnokuepas iuan Isaac, maski kimatiya ika kitemakas ken uentli? Ka. Biblia kijtoua ika Abrahán kimatiya ika Jehová kipiya chikaualistli niman ijkon kiyolitiskia Isaac maski mikiskia (xpoua Hebreos 11:19). Abrahán kimatiya ika Jehová yokichiujka makipiyakan se inkoneuj maski yejua iuan Sara iueuentsitsintin katkaj (Hebreos 11:11, 12, 17-18). Kuakon yejua yokitaka ika Jehová nochi ueli kichiua. Maski Abrahán xkimatiya tlenon panoskia ipan yejon tonajli, kineltokaya ika tla Jehová kinekiskia, uelis oksejpa kimakas inemilis ikoneuj niman ijkon yemelak nochiuas nochi tlen toTajtsin yokijlika. Ika yejuin, Abrahán okitokayotijkej “se tajtli para nochimej on yejuan kineltokaj Dios”.
14. ¿Tlenon uelis ouijtika tikitaskej ijkuak tiktekichiuiliskej Jehová niman kenon techpaleuis ineskayo Abrahán?
14 Ipan yejuin tonajli, Jehová xtechtlajtlanilia matikintemakakan tokoneuan ken uentli. San ika, yejua kema techtlajtlanilia matiktlakamatikan itlanauatiluan. Kemantika kanaj xtikasikamatiskej tleka noneki titetlakamatiskej noso tikmachiliskej ika melak ouijtika tikchiuaskej. ¿Ijkon timomachilia tejua? Sekimej ouijtika kitaj tenojnotsaskej. Kanaj kitaj ouijtika tlajtoskej imiuan akin xkimixmatij. Oksekimej nomojtiaj noteititiskej ika xkichiuaj ijkon ken oksekimej kampa tekitij noso ipan kaltlamachtijli (Éxodo 23:2; 1 Tesalonicenses 2:2). Ijkuak tejua mitstlajtlaniliskej xchiua itlaj tlen ouijtika tikita, xtlanemili itech Abrahán kenon okiteititi itlaneltokil niman yolchikaualistli. Ijkuak titlanemiliaj itech tlakamej niman siuamej akin otlaneltokakej, uelis kichiuas matiknekikan tikchiuaskej ken yejuamej niman noijki kichiuas kuajli iuan matouikakan Jehová (Hebreos 12:1, 2).
TIMOUIKAS IUAN JEHOVÁ KUAJKUI TLATEOCHIUALISTLI
15. ¿Tleka kuajli tikmatstokej ika Abrahán xokinemili tla xkuajli okichiuj pampa okitlakamat Jehová?
15 ¿Okinemili Abrahán ika xkuajli okichiuj pampa okitlakamat Jehová? Biblia kijtoua ika yejua hasta ijkuak omik oyolmelaujkanen itech Jehová niman ika iyojlo onomachili ika tlen okichiuj (Génesis 25:8). Ijkuak kipiaya 175 xiuitl kinemiliaya ika ouejkauj onen niman kuajli nomachiliaya ika tlen okichiuj. ¿Tleka? Pampa kuajli nouikaya iuan Jehová niman nochipa okitak ika melak ueyi kijtosneki yejuin. San ika, ijkuak ipan iTlajtol toTajtsin kijtoua ika Abrahán ika iyojlo onomachili ika tlen okichiuj, xkijtosneki tla xok kinekiya nemis.
16. ¿Tleka uelis yolpakis Abrahán itech Xochitlalpan?
16 Biblia kijtoua ika Abrahán “kichiaya se ueyikalpan tlen kuajli matlachijchiujtli, tlen kitlaliskia niman kichijchiuaskia toTajtsin” (Hebreos 11:10). Abrahán kineltokaya ika se tonajli ueliskia kitas yejon ueyikalpan, kijtosneki iTekiuajyo toTajtsin, tlen tlanauatis ipan nochi tlaltikpaktli. ¡Niman ijkon nochiuas! Xnemili kenon melak pakis Abrahán ijkuak nemis ipan Xochitlalpan niman nochipa melak kuajli iuan nouikas toTajtsin. Yejua melak yolpakis kimatis ika ineskayo okinpaleui itekipanojkauan toTajtsin, ipan miyek xiuitl, makipiyakan chikauak intlaneltokil. Ipan Xochitlalpan kimatis ika tlen okichiuj ipan tepetl Moria iuan Isaac, okineskayoti tlen ueyi onochiuj sakin (Hebreos 11:19). Niman kimatis kenon ijkuak melak okikoko ika kitemakaskia Isaac ken uentli, okinpaleui melak miyekej makasikamatikan kenon Jehová onomachili ijkuak okitemakak iKoneuj, Jesucristo, ken uentli inpampa nochimej tlaltikpakchanejkej (Juan 3:16). Ineskayo Abrahán yotechpaleui tinochimej ok melak matiktlasojkaitakan tlaxtlauijli tlen okitemakak Jehová. Yejuin melak ueyi tlasojtlalistli tlen okiteititi topampa.
17. ¿Tlenon noneki tiknemilis tikchiuas niman tlenon tomachtiskej ipan okse tlamachtijli?
17 Tinochimej matiknemilikan tikixkopinaskej itlaneltokil Abrahán. Ijkon ken yejua, noneki tikixmatiskej toTajtsin niman tikitaskej kenon yotechpaleui ipan tonemilis. Tla tejuamej tomachtijtiaskej itech Jehová niman tiktlakamatiskej, tikitaskej kenon yejua techteochiuas niman techpaleuis (xpoua Hebreos 6:10-12). ¡Tiknekij nochipa iuan touikaskej toTajtsin Jehová! Ipan okse tlamachtijli, tikitaskej yeyi neskayomej itech akin otlaneltokakej niman kuajli iuan onouikakej toTajtsin.
^ [1] (párrafo 3): Abrahán niman Sara kachtopa notokayotiayaj Abrán niman Sarai. San ika, ipan yejuin tlamachtijli, tikintekitiltiskej intokayo tlen Jehová okinmakak sakin.
a Proverbios 17:17: “Se akin melauak kuajli iuan touikaj nochipa techtlasojtla, niman nochiua ken tokniuj ijkuak tikpiyaj tlajyouilistli”.