Xteititi tlaneltokijli niman xtlapejpeni ika tlamachilistli
“Ijkuak nenkitlajtlaniliskej [...], xneltokakan [...]. Ma ka xometlamatikan” (SANTIAGO 1:6).
1. ¿Tlenon okichiuj ika Caín xkuajli makitlapejpeni tlen kichiuas niman kenon okisato?
CAÍN kipiaya tlen ueyi kijtosneki kitlapejpenis. Yejua ueliskia kiteltis tlen xkuajli kimachiliaya, niman yejuin kichiuaskia kuajli makisati. Noso ueliskia kichiuas tlen kimachiliaya, niman yejuin kichiuaskia maka kuajli makisati. Biblia kijtoua ika Caín xkuajli okitlapejpeni tlen okichiuj. Tlen okitlapejpeni, okichiuj mamiki ikniuj Abel niman okijtlako ken nouikaya iuan Jehová (Génesis 4:3-16).
2. ¿Tleka melak noneki kuajli matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej?
2 Noijki ijkon, tinochimej noneki tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej ipan tonemilis. Seki tlen tiktlapejpeniaj melak ueyi kijtosneki niman okseki ka. Maski san kenon, miyek tlen tiktlapejpeniaj tikchiuaskej uelis techpaleuis noso techijtlakos ipan tonemilis. Ijkuak kuajli tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej, kanaj kichiuas maka miyek matikpiyakan tlauejli niman matinemikan ika yolseuilistli. San ika, ijkuak xkuajli tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej, ipan tonemilis tikpiyaj miyek tlaueltin niman toyolkokouaj (Proverbios 14:8).
3. a) ¿Itech tlenon noneki titlaneltokaskej tla tikneki tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej? b) ¿Tlenon tlajtoltilistin tikinnankiliskej?
3 ¿Tlenon techpaleuis matiktlapejpenikan ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej? Noneki tikpiyaskej tlaneltokijli itech toTajtsin, titlaneltokaskej ika yejua kineki techpaleuis niman techmakas tlamachilistli tlen ika kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. Noijki noneki titlaneltokaskej ipan iTlajtol niman itech itlajtolpaleuilis (xpoua Santiago 1:5-8). Ijkuak tonisiuiya itech Jehová niman tiktlasojtlaj iTlajtol, techpaleuiya matikneltokakan ika yejua kimatij kenon melak kuajli tonkisaskej. Kuakon, kachtopa tomachtiskej iTlajtol niman sakin tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. San ika ¿kenon tiueliskej kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej? ¿Niman xuelis tikpatlaskej tlen yotiktlapejpenijkej tikchiuaskej?
TINOCHIMEJ NONEKI TIKTLAPEJPENISKEJ TLEN TIKCHIUASKEJ
4. ¿Tlenon nonekiya kitlapejpenis kichiuas Adán niman kenon okisato?
4 Tlaltikpakchanejkej yeuejkaui opeujkej kitlapejpeniaj tlen kichiuaskej. Kachtopa tlakatl, Adán, ononek kitlapejpenis tla kikakiskia toTajtsin akin okichijchiuj, Jehová, noso kikakiskia isiuauj, Eva. Adán okitlapejpeni kikakis Eva, akin okichiuj makitlapejpeni tlen xkuajli. Ika yejon, Jehová okikixti Adán itech xochitlalpan Edén niman sakin omik. Ipan yejuin tonajli, tejuamej noijki titlajyouiyaj ipampa tlen xkuajli okitlapejpeni kichiuas Adán.
Jehová yotechmakak iTlajtol tlen techmachtia kenon kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej
5. ¿Kenon noneki tikitaskej ika kipiya tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej?
5 Sekimej kinemiliaj ika innemilis xouijtika yeskiaj tla xyejuamej kitlapejpeniskiaj tlen kichiuaskej. Kanaj noijki ijkon tiknemilia. San ika, kuajli tla tejuamej tikilnamiki ika Jehová xotexchijchiuj ken se robot tlen xueli tlanemilia nion xueli kitlapejpenia tlen kichiuas. Yejua yotechmakak iTlajtol tlen techmachtia kenon kuajli tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. Jehová kineki tejuamej matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej niman tla ijkon tikchiuaj uelis techpaleuis. Aman matitlanemilikan itech yejuin neskayomej.
6, 7. ¿Tlenon ononek kitlapejpeniskej kichiuaskej israelitas niman tleka ouijtika okimatkej kichiuaskej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej).
6 Ijkuak nemiyaj ipan Tlajli tlen toTajtsin yokijtoka kinmakas, israelitas nonekiya kitlapejpeniskej tla kiueyichiuaskej Jehová noso kinueyichiuaskej tajtsitsintin (xpoua Josué 24:15).a Yejon nesiya ika xueyi kijtosneki. San ika, tlen kitlapejpeniskiaj kijtosnekiskia nemilistli noso mikilistli. Ipan intonaluan jueces, israelitas miyekpa xkuajli tlen okitlapejpenijkej kichiuaskej. Yejuamej okikaujkej kiueyichiuaj Jehová niman opeujkej kinueyichiuaj tajtsitsintin (Jueces 2:3, 11-23). Sakin, ipan itonaluan teotlajtoketl Elías, ikalpan toTajtsin nonekiya kitlapejpenis tla kitekichiuiliskej Jehová noso Baal (1 Reyes 18:21). Ueliskia nesis kentla xouijtika kitlapejpeniskiaj tlen kichiuaskiaj, pampa tiktekichiuilis Jehová yejon tlen melak kuajli. Se akin tlamachilise xkinekiskia kiueyichiuas akin xyoltika. San ika, yejuamej xueliyaj kitlapejpeniayaj tlenon kichiuaskej. Biblia kijtoua ika israelitas koxouetstiayaj “ipan ome tlanemililtin”. Elías okinyolchikauj makitlapejpenikan kiueyichiuaskej toTajtsin akin melauak, Jehová.
7 ¿Tleka ouijtika kitayaj israelitas kitlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen kichiuaskej? Kachtopa, yejuamej xkipiayaj intlaneltokil itech Jehová niman xokinejkej kikakiskej. Noijki xotlaneltokakej itech Jehová, xonomachtijkej itech yejua nion itech itlamachilis. Tla yejuamej kichiuaskiaj, yejon tlen nomachtiskiaj kinpaleuiskiaj makitlapejpenikan ika tlamachilistli tlen kichiuaskej (Salmo 25:12). Ika ome, israelitas opeujkej kichiuaj ijkon ken oksekimej kalpamej. Yejon tlaltikpakchanejkej okijtlakojkej ken tlanemiliaj israelitas niman hasta okitlapejpenijkej inpampa. Ika yejon, israelitas opeujkej kichiuaj ken yejuamej niman kinueyichiuaj intajtsitsinuan akin xmelaujkej. Yejuin itlaj tlen Jehová yokimijlika maka makichiuakan israelitas miyek xiuitl ika tlakuitlapan (Éxodo 23:2).
¿NONEKI OKSEKIMEJ MAKITLAPEJPENIKAN TOPAMPA?
8. ¿Tlenon noneki tomachtiskej itech inneskayo israelitas?
8 Inneskayo israelitas techmachtia ika tla tejuamej tiknekij tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej, noneki tiktekitiltiskej iTlajtol toTajtsin. Gálatas 6:5 techilnamiktia ika tinochimej tikixnamikiskej tlen uajlas ipampa tlen tiktlapejpeniaj tikchiuaskej. Kuajli nesi ika xnoneki okse makitlapejpeni topampa tlen tikchiuaskej. Tinochimej noneki tomachtiskej tlen toTajtsin kijtoua ika kinamiki niman tiktlapejpeniskej tikchiuaskej yejon.
Tla tejuamej tikinkauiliaj oksekimej makitlapejpenikan topampa tlen tikchiuaskej, kuakon kijtosneki ika tiknekij yejuamej matechyekanakan
9. ¿Tleka ueliskia xkuajli onkisas tikinkauiliskej oksekimej makitlapejpenikan topampa tlen tikchiuaskej?
9 ¿Kenon ueliskia tikinkauiliskej oksekimej topampa makitlapejpenikan tlen tikchiuaskej? Uelis panos tla tikinkauiliaj matexchiualtikan matiktlapejpenikan tikchiuaskej tlen xkuajli (Proverbios 1:10, 15). Yejon uelis xkuajli onkisas. Tejuamej noneki toyekanaskej ika totlamachilis tlen yotikmachtijkej ika Biblia. Tla tejuamej tikinkauiliaj oksekimej makitlapejpenikan topampa tlen tikchiuaskej, kuakon kijtosneki ika tikneki yejuamej matechyekanakan. Yejon kichiuas melak xkuajli matikisatij.
10. ¿Tlenon okimijli Pablo maka makichiuakan gálatas?
10 Pablo, itlatitlankauj Cristo, okimijli gálatas maka makinkauilikan oksekimej makitlapejpenikan inpampa tlen kichiuaskej (xpoua Gálatas 4:17). Sekimej tokniuan akin chantiyaj Galacia kinekiyaj yejuamej kitlapejpeniskej inpampa oksekimej tlen kichiuaskej niman ijkon makintlalkauikan itlatitlankauan Cristo. ¿Tleka kinekiyaj kichiuaskej yejon? Yejuamej san tlanemiliayaj intechkopa niman kinekiyaj ika makichiuakan ken yejuamej niman maka ken itlatitlankauan Cristo. Yejuamej xyolyemankej katkaj niman xkitlakaitayaj ika imikniuan kinmelauaya yejuamej makitlapejpenikan tlen kichiuaskej.
11. ¿Kenon uelis tikinpaleuiskej oksekimej ijkuak noneki kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej?
11 Tinochimej noneki tomachtiskej ineskayo Pablo. Yejua kimatiya ika ikniuan noijki kinmelaua makitlapejpenikan tlen kichiuaskej niman kitlakaitaya yejon (xpoua 2 Corintios 1:24). Ipan yejuin tonajli, tlayekankej noijki uelis ijkon kichiuaskej ijkuak kimakaj tlajtolpaleuilistli yakaj akin noneki kitlapejpenis tlenon kichiuas. Yejuamej kinyolpaktiaj kinmakaskej imikniuan tlapaleuilistli tlen kisa itech iTlajtol toTajtsin. Maski ijkon, tlayekankej kinkauiliaj yejuamej makitlapejpenikan tlen kichiuaskej pampa yejuamej kixnamikiskej tlen uajlas itech tlen kitlapejpeniaj. Yejuin tlen noneki matomachtikan: uelis tikinpaleuiskej oksekimej makasikamatikan tlajtolpaleuilistli itech Biblia niman makimatikan kenon kichiuaskej. Tokniuan kinmelaua niman kipiya ika yejuamej kitlapejpeniskej tlen kichiuaskej. Ijkuak yejuamej kitlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen kichiuaskej, uelis nopaleuiskej. Ika yejon, maka keman matiknemilikan ika tejuamej noneki tiktlapejpeniskej tlen tokniuan noneki kichiuaskej.
Ika tetlasojtlalistli tlayekankej kinpaleuiya tokniuan san yejuamej makitlapejpenikan tlen kichiuaskej. (Xkita párrafo 11).
MAKA MATIJKAUILIKAN MATECHYEKANA TLEN TIKMACHILIAJ
12, 13. ¿Tleka ueliskia xkuajli onkisas tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej ijkuak tikualantokej noso tajmantokej?
12 Ipan yejuin tonajli, miyekej tlaltikpakchanejkej noyekanaj ika inyojlo ijkuak kitlapejpeniaj tlen kichiuaskej. San ika, yejon uelis xkuajli onkisas. Biblia texchikajkaijlia ika maka matechyekana toyojlo noso tlen tikmachiliaj ijkuak tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej (Proverbios 28:26). Xuelis titlaneltokaskej itech toyojlo pampa “toyojlo melak tekajkayaua xijkon ken itlaj okse, niman teijtlakoua” (Jeremías 17:9). Onka miyek neskayomej ipan Biblia tlen teititiaj ika se xkuajli onkisa ijkuak tlaneltoka itech iyojlo (1 Reyes 11:9; Jeremías 3:17; 13:10). Kuakon, ¿tlenon ueliskia panos tla toyekanaj ika toyojlo ijkuak tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej?
13 Jehová yotechnauatij matiktlasojtlakan ika nochi toyojlo niman matikintlasojtlakan oksekimej ijkon ken tejuamej totlasojtlaj (Mateo 22:37-39). San ika, noneki totlajpiyaskej. Textos tlen onoteneujkej ipan párrafo tlen otiuajpanokej teititiaj ika ueliskia xkuajli onkisas tijkauiliskej tlen tikmachiliaj makiyekanaj tlen tiknemiliaj niman tlen tikchiuaj. Se neskayotl, melak ouijtika se tlaltikpakchane kuajli kitlapejpenis tlen kichiuas ijkuak kualantika (Proverbios 14:17; 29:22). Noijki melak ouijtika ijkuak yakaj najmantika kitlapejpenis ika tlamachilistli tlen kichiuas (Números 32:6-12; Proverbios 24:10). Noneki matijkauilikan iTlanauatil toTajtsin makiyekana ken titlanemiliaj (Romanos 7:25). Ijkuak tiktlapejpeniaj tlen tikchiuaskej itech tlen ueyi kijtosneki, xnoneki matijkauilikan ika tlen tikmachiliaj matechyekana.
IJKUAK NONEKI NOPATLAS TLEN ONOTLAPEJPENI
14. ¿Kenon uelis tikmatiskej ijkuak kinamiki tikpatlaskej itlaj tlen yotiktlapejpenijkej tikchiuaskej?
14 Tejuamej noneki tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej. Maski ijkon, se akin tlamachilise kimati ika kemantika uelis nonekis oksejpa kinemilis itech tlen yokitlapejpeni kichiuas niman kanaj nonekis kipatlas. ToTajtsin Jehová okitlali melak ueyi neskayotl. Xkita tlen okichiuj inpampa chanejkej Nínive ipan itonaluan Jonás: “Ijkuak toTajtsin akin melauak okitak tlen okichiujkej, kenon yejuamej okikaujkej xkuajli inojui, yejua oksejpa okinemili tekokojkayotl tlen yokijtoka kinuajkuiliskia, niman yejua xokinuajkuili” (Jonás 3:10). Ijkuak Jehová okitak ika chanejkej Nínive yokipatlakaj niman yokikajkaujkaj tlen xkuajli kichiuayaj, okipatlak tlen kinemiliayaj kichiuas. Yejuin okiteititi ika tlanemilia ken kinamiki, yolyemanki niman teikneliani. San ika, yejua xijkon ken miyekej tlaltikpakchanejkej. Jehová nochipa kitlapejpenia kichiuas tlen kinamiki maski ijkuak kualantok.
Ijkuak Jehová okitak ika chanejkej Nínive yokipatlakaj niman yokikaujkaj tlen xkuajli kichiuayaj, okipatlak tlen kinemiliayaj kichiuas
15. ¿Kemanon nonekis tikpatlaskej tlen yotiktlapejpenijkaj tikchiuaskej?
15 Kanaj kemantika uelis kuajli yes oksejpa titlanemiliskej itech tlen yotiktlapejpenijkaj tikchiuaskej, ken ijkuak itlaj nopatla ipan tonemilis. Matikilnamikikan ika Jehová kemantika okipatlak tlen yokinemilijka kichiuas (1 Reyes 21:20, 21, 27-29; 2 Reyes 20:1-5). Niman kemantika nonekis tikpatlaskej tlen yotiknemilijka tikchiuaskej ijkuak noyenkuiliaj tlen tikmatiyaj. Xtlanemili itech ineskayo tekiuaj David. Yejua yokitlapejpenijka itlaj kichiuas itech Mefibóset, akin ixuiuj Saúl, ipampa tlen xkuajli yokimatka. Sakin, ijkuak David kuajli nochi okimat, yejua okipatlak tlen yokitlapejpenijka kichiuas (2 Samuel 19:24-29). Kemantika, kanaj kuajli yes noijki ijkon tikchiuaskej.
16. a) ¿Tlenon uelis techpaleuis ijkuak tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej? b) ¿Tleka nonekiskia tikitaskej oksejpa tlen yotiktlapejpenijkaj tikchiuaskej niman kenon uelis tikchiuaskej?
16 Biblia kijtoua ika xnoneki nimantsin matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej ipan itlaj tlen ueyi kijtosneki (Proverbios 21:5). Noneki kuajli matitlanemilikan itech nochi niman ijkon uelis tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej (1 Tesalonicenses 5:21). Se akin tlayekana itech ichanejkauan noneki kixelos tiempo niman ijkon kitejtemos ipan Biblia niman toamatlajkuiloluan tlayekanalistli ijkuak ok xkitlapejpenia tlen kichiuas. Noijki kuajli yeskia tla kikaki tlen kinemiliaj ichanejkauan. Matikilnamikikan ika toTajtsin okitlajtlanili Abrahán makikaki isiuauj (Génesis 21:9-12). Tlayekankej noijki noneki kixeloskej tiempo niman ijkon nomachtiskej. Ijkuak kimatij itlaj tlen yenkuik niman kitaj ika noneki makipatlakan tlen kachtopa yokitlapejpenijka kichiuaskej, kichiuaj niman xnomojtiaj tla ipampa yejon xok kintlakaitaskej. Tlayekankej akin yolyemankej niman tlanemiliaj ken kinamiki noneki kinekiskej kipatlaskej ken tlanemiliaj niman tlen yokitlapejpenijkaj kichiuaskej ijkuak nonekis. Niman melak kuajli yes tla tinochimej tikchiuaj ken yejuamej. Yejuin uelis kichiuas ika ipan tlanechikojli maonia yolseuilistli niman san sekan manemikan (Hechos 6:1-4).
MATIKCHIUAKAN TLEN YOTIKTLAPEJPENIJKEJ TIKCHIUASKEJ
17. ¿Tlenon uelis techpaleuis kuajli matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej?
17 Seki tlen tiktlapejpeniaj tikchiuaskej melak ueyi kijtosneki xijkon ken okseki. Se neskayotl, melak ueyi kijtosneki tiktlapejpenis tla timonamiktis niman iuan akinon timonamiktis. Okse tlen melak ueyi kijtosneki ijkuak tiknemiliaj kemanon peuas chikauak tiktekichiuiliskej toTajtsin. Itech yejuin tlen ueyi kijtosneki, kachtopa noneki kuajli tiknemiliskej niman tiktlajtlaniliskej Jehová itlapaleuilis niman sakin tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. Yejuin uelis techuejkauas, san ika, tla tiknekij tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej, noneki titlaneltokaskej itech Jehová, tijkakiskej itlayekanalis niman tikchiuaskej (Proverbios 1:5). Jehová yotechmakak ipan iTlajtol tlajtolpaleuilistli tlen melak kuajli. Kuakon melak noneki matiktejtemokan niman matiktlajtlanilikan itlayekanalis Jehová. Yejua uelis techmakas kualneskayomej tlen techpoloua niman ijkon tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej ijkon ken yejua kineki. Achtopa tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej ipan tlen melak ueyi kijtosneki, nochipa noneki matotlajtoltikan: “¿Yejuin tlen niktlapejpenis teititis ika niktlasojtla Jehová? ¿Kichiuas maonia pakilistli niman yolseuilistli iuan nochanejkauan? ¿Teititis yejuin ika nejua niteijyouiya niman niyolkuajli?”.
18. ¿Tleka Jehová kichia ika tejuamej matiktlapejpenikan tlen tikchiuaskej?
18 Jehová xtexchiualtiaj matiktlasojtlakan niman matiktekichiuilikan. Yejua otexchijchiuj matiuelikan tiktlapejpeniskej tlen tikchiuaskej. Yejua kitlakaita ika techmelaua tejuamej matiktlapejpenikan tla tiktekichiuiliskej (Josué 24:15; Eclesiastés 5:4). San ika, yejua kichia ika tejuamej matikchiuakan tlen yotiktlapejpenijkej tikchiuaskej ijkon ken kijtoua ipan iTlajtol. Ijkuak tikpiyaj totlaneltokil itech itlayekanalis Jehová niman tikchiuaj tlajtolyekanalistin tlen yejua yotechmakak, uelis tiktlapejpeniskej ika tlamachilistli tlen tikchiuaskej. Niman tikteititiskej ika kuajli tikmatstokej tlenon tikchiuaskej itech nochi (Santiago 1:5-8; 4:8).
a Josué 24:15: “Aman, tla nenkitaj xkuajli ika nenkitekichiuiliaj Jehová, xtlapejpenikan yejuin tonajli akinon nenkinekij nenkitekichiuiliskej, tla tajtsitsintin akin okintekichiuilijkej nemouejkachanejkauan akin nemiyaj ne ijkuak xiuajpanouayaj ipan Atentli, noso intajtsitsinuan amorreos kampa aman nenchantij. San ika, nejua niman nochanejkauan, tiktekichiuiliskej Jehová”.