DAYRELL SHARP | TLAJTOUA ITECH INEMILIS
Jehová techpaleuiya maka matotsinkixtikan
Ijkuak opeuj nitlapaleuiya ken precursor ipan 1956, sekimej tokniuan okijtojkej: “Xuejkauis nion se metstli”. Ijkuakon, nikpiaya 16 xiuitl niman oninoapolakti ijkuak nikpiaya 12 xiuitl pampa onechijli se tokniuj akin kuajli iuan ninouikaya. Nikilnamiki ika ipan yejon tonaltin, tlayekankej xmiyek kintlajtoltiayaj akin kinekiyaj noapolaktiskej.
Nikasikamatiya tleka tokniuan ijkon tlanemiliayaj. Pampa ijkuakon xmás nesiya tla chikauak nikpiaya notlaneltok. Nejua xmás nikuelitaya nitenojnotsas niman hasta niknekiya makiyaui domingos, para xniaskia. Niman ijkuak niaya, san nikinxexelouaya revistas niman xkeman niktekitiltiaya Biblia. Nonan, hasta nechtlaxtlauiliaya para manikpoua Biblia ipan tlanechikojli. Xnikuelitaya ninomachtis Biblia nion xniknemiliaya chikauak niktekichiuilis toTajtsin.
Sakin, oniaj se ueyi tlanechikojli ne Cardiff (Gales). Yejon ueyi tlanechikojli melak onechpaleui. Nikilnamiki ika se tokniuj yejuin otechtlajtolti ipan itlamachtil: “¿Yotimosentemakak itech Jehová niman yotimoapolakti?”. Oniknemili: “Kema”. ¿Otikijli Jehová ika nochipa tiktekichiuilis ika nochi moyojlo, ika motlamachilis niman mochikaualis?”. Oksejpa oniknemili: “Kema”. ¿Xtimochiua precursor pampa tikualo noso pampa noneki tikinpaleuis mochanejkauan?”. “Ka”. “¿Onka itlaj tlen mitsteltia para maka xmochiua precursor?”. Onikijto: “Ka”. “Tla otikijto ika ka, kuakon, ¿tleka xtimochiua precursor?”.
Kuakon onikitak ika xtlaj nikchiujtoya ika nonemilis. Xnikchiujtoya tlen onikijli Jehová ijkuak itech oninotemaktili, pampa xniktekichiuilijtoya ika nochi noyojlo. Onikitak ika tla niknekiya ika Jehová makichiua tlen yonechijlika, nejua noijki nonekiya nikchiuas tlen yonikijlika. Yejua ika, ipan 1956 oninochiuj precursor auxiliar.
Ipan 1959, onechtitlankej Aberdeen ken precursor especial.
Se xiuitl sakin oninochiuj precursor regular niman onitlapaleuito ipan se tlanechikojli kampa san nemiyaj 19 tenojnotskej. Desde ijkuak onajsik, onikinpanolti tlamachtiltin nochi semanas. Tokniuan melak onechijyouijkej niman onechpaleuijkej para más kuajli manikinpanolti notlamachtiluan. Ipan 1959 oninochiuj precursor especial niman onechtitlankej Aberdeen ne Escocia. Seki metstin sakin, onechijlikej manitlapaleuiti Betel tlen onka Londres. Melak onikuelitak nitlapaleuis ipan imprenta nochi yejon 7 xiujtin tlen ompa oninen.
Maski melak nikuelitaya nitlapaleuis Betel, sakin oksejpa oniknek chikauak nitenojnotsas ijkon ken yeuejkaui nikchiuaya. Nitelpochtli katka, xnikualouaya niman niknekiya ika Jehová manechtitlani kampa yejua kinekiskia. Yejua ika, ipan 1965 oniktemilti se solicitud para nias iTlamachtil Galaad niman ninochiuas misionero.
Yejon xiuitl, nejua iuan nocompañero, akin iuan nichantiya, otiajkej Berlín (Alemania) niman ijkon titlakakiskej ipan se ueyi tlanechikojli, niman tikitaskej Muro de Berlín, tlen san kemach yonochijchiujka.
Ijkuak ompa tinemiyaj, otikiskej se tonajli para tontenojnotsaskej niman onechtlalijkej iuan Susanne Bandrock. Otonamiktijkej ipan 1966, niman ome xiuitl sakin otechnotskej matiuiyan ipan iTlamachtil Galaad número 47. Ijkuak otechuajnotskej, otikmachilijkej ika Jehová techteochiujtoya. Nion xotikmachilijkej yejon makuijli metstli tlen otechmachtijkej. Otechontitlankej Zaire, tlen aman noixmati ken República Democrática del Congo. Xkeman otiknemilijkej tla ompa techtitlaniskiaj. Tejuamej xmás itlaj tikmatiyaj de yejon país, san ika, maski tomojtiayaj, otiajkej, pampa tikmatstoyaj ika Jehová techpaleuiskia.
Ipan 1969, Susanne niman nejua otiajkaj ipan iTlamachtil Galaad.
Melak otiuejkaujkej ipan avión niman sakin otajsikej ipan se pitentsin pueblo tlen itoka Kolwezi. San ika, nion se tokniuj xompa texchiatoya. Sakin otikmatkej ika yejon correo tlen kimijliaya tokniuan ika ompa tajsiskiaj, oajsik ome tonajli sakin ika otajsikej. Ijkuak tinemiyaj aeropuerto, se policía otechnisiui niman otechijli itlaj ika francés. San ika, xotikasikamatkej pampa tejuamej xtitlajtouayaj yejon tlajtojli. Kuakon, se siuatl akin ompa nemiya, otechitak niman otechijli: “Kijtoua ika mechtsakuaskej”.
Yejon policía, okijli se tlakatl matechuika ipan icarro. Yejon carro san kuajkuiya ome asientos, san ika, ompa otechtepotskalakti tinauimej. Yejon carretera kampa otechuikak melak xkuajli onkatka niman carro hasta tsijtsikuiniya. Kampa tikimitkiyaj tomaletas notlapoujtiaya niman notsauktiaya, nesiya kentla carro kinkuajkuaya tomaletas. ¡Melak teuetskiti katka!
Maski tejuamej xtikmatiyaj kanon chantiyaj oksekimej misioneros, yejon policía kema kimatstoya. Ijkuak otajsikej, xakaj ompa nemiya, pampa misioneros oyajkaj uejueyimej tlanechikoltin ipan okseki países niman oksekimej oyajkej de vacaciones. Kuakon, tinemiyaj kiyauak, melak titonalmikiyaj niman xtikmatiyaj tlenon tikchiuaskej. San ika, melak kuajli otomachilijkej ijkuak oajsik se tokniuj akin xuejka chantiya. Yejon policía, san kinekiya techkixtilis tomin. San ika, tokniuj akin ompa oajsik kixmatstoya niman iuan otlajto. Kuakon, yejon policía xok otechpasolo niman oyaj. Aman kema ouel otikalakkej kampa tokauaskiaj.
Ipan 1971, tinemij ixpan kajli kampa tichantiyaj nochimej misioneros akin titlapaleuijtoyaj ne Zaire. Ijkuakon otechtlajpaloto tokniuj Nathan Knorr.
Xnonekiya totsinkixtiskej
Sakin otikitakej ika akin ompa chantiyaj melak tenotskej katkaj niman tetlasojtlayaj, maski yokixnamijkaj miyek tlen ouijtika. Melak teyolkoko ika ipan yejon país ikipiaya majtlaktli xiuitl ika nochiuaya tlen xkuajli pampa miyekej kimixnamikiyaj tekiuajkej. Sakin, ipan 1971, tekiuajkej okijtojkej ika akin iteixpantijkauan Jehová katkaj, xok kimixmatiskej ken religión. Xtikmatiyaj tlenon panoskia.
Miyekej tokniuan opeuj kinchiualtiaj para manokalaktikan ipan política, makitkikan se tarjeta de afiliación niman se contraseña, tla yakaj xkipiaya yejon contraseña, gobierno xkipaleuiskia. Niman soldados niman policías kintlaueltokayaj. Miyekej tokniuan okintsaujkej, oksekimej okipolojkej intekiyo niman miyekej toknitsitsinuan kokonej okinkixtijkej intech escuelas. Maski panotoya tlen ouijtika, xnonekiya totsinkixtiskej. Niman maski sekimej tokniuan okikaujkej Jehová, miyekej xokikajkaujkej ika tenojnotsaj.
Nonekiya tiyolchikaujkej yeskej
Ipan yejon xiujtin, Susanne niman nejua otikintlajpalojkej miyekej tlanechikoltin niman ouejkauj otinenkej ipan pueblitos. Ijkuak tokauayaj ipan pueblitos, san tlenon topan nochiuaya. Kaltin kampa tokauayaj, tlachijchiujtin katkaj ika sakatl niman melak pitentsitsintin katkaj. Melak miyekpa oninokuauitek ipan puertas. Tikonkixtiayaj atl ipan atentin para taltiskej, titlauilouayaj ika velas niman titlakualchiuayaj ika tekojli. San ika, yejon xotechtelti pampa melak tikuelitayaj tiktekichiuiliskej Jehová. Tikmatstoyaj ika para yejon otechuajtitlankaj.
Ijkuak tichantiyaj imiuan tokniuan, opeuj tikpatiojkaitaj tlen kachtopa xtikpatiojkaitayaj, ken atl, tlakuajli, tlakentli noso kampa tichantiyaj (1 Timoteo 6:8). Tla tikpiyaj nochi yejon, xitlaj más noneki. Niman hasta aman ijkon titlanemiliaj.
Maski xkeman otikixnamijkej tlen okixnamik apóstol Pablo, kemantika ononek tikteititiskej ika titlaneltokayaj itech Jehová ijkuak nonekiya kanaj tiaskej. Kemantika tiayaj ipan carreteras tlen melak yoijtlakaujkaj noso kemantika nion xonkatkaj. Ijkuak tiayaj ipan carreteras tlen melak tejteyo, tocarro melak tsijtsikuiniya. Kemantika saliuiya ipan xajli niman, ijkuak kiyauiya, saliuiya ipan sokitl niman melak ouijtika tikitayaj tijkixtiskej. Nikilnamiki ika sejpatipan tiayaj ipan tocarro niman san ouel otinejnenkej 70 kilómetros ipan se tonajli niman tocarro osokisaliuj 12 veces.
Miyekpa saliuiya tocarro ipan carreteras.
Maski kemantika otikixnamijkej tlen ouijtika, más nisiuj otomachilijkej itech Jehová. Otikitakej ika yejua uelis techpaleuis nochipa matiyolpakikan maski san tlenon matikixnamiktokan. Maski Susanne más kuelita nemis tochan, nochipa okinek yas kampa Jehová techontitlaniya. Ipan yejon tiempo melak miyek tlen otiuelkej, otiyolpajkej niman otikitakej kenon Jehová techteochiua.
Melak miyekpa onechtsajkej ijkuak tinemiyaj ne Zaire. Sejpatipan, onechtsajkej pampa okijtokej ika nikinnemakaya diamantes tlen okimichtekej. Ijkuak panouaya itlaj tlen ouijtika ken yejuin, melak techajmanaya. San ika, tikmatstoyaj ika tla Jehová kinekiya ompa matinemikan, yejua techpaleuiskiaj. Niman ijkon okichiuj.
Xtosiaujkauaj
Ipan 1981 otechijlikej matitlapaleuitij ipan sucursal de Kinsasa. Ipan 1980 Gobierno okijto ika oksejpa ikimixmatiyaj iTeixpantijkauan Jehová ken se religión. Yejua ika, tokniuan okitejtemojkej kanon kichijchiuaskej se sucursal más ueyi. San ika ipan 1986, presidente okijto ika iTeixpantijkauan Jehová xok ueliskia itlaj kichiuaskej. Yejon xkeman otiknemilijkej. Kuakon, yejon sucursal tlen kemach nochijchiujtoya onotelti, niman miyekej misioneros ononek kisaskej.
Seki xiujtin, otitlapaleuijkej ipan sucursal tlen onka Zaire.
San ika, tejuamej ouel achijtsin otokaujkej. Maski xtechkauiliayaj matitenojnotsakan, tokojtiliayaj para tikchiuaskej. Tejuamej totlajpiayaj ijkuak titenojnotsayaj, san ika, sejpatipan onechajsikej ijkuak nitemachtijtoya ika Biblia. Onechtsakuatoj kampa melak miyekej tsauktoyaj, ompa melak tona katka, tlamolonkan, tlayouatijkak katka niman nion xkalakiya ajakatl. Onkatka se tepantli kampa achijtsin koyonki katka. Ompa kalakiya achijtsin ajakatl niman achijtsin tlauijli. Sekimej akin ompa tsauktoyaj onechajsikej niman onechuikakej itech akin kinyekanaya. Yejua onechijli: “¡Xmokuikati himno nacional!”. Oniknankili: “Xnikixmati”. Kuakon oksekimej okijtokej: “¡Kuakon xmokuikati on himno nacional de mopaís!”. Niman onikimijli: “Noijki xnikixmati”. Yejon tlakatl akin tlayekanaya onexchiualti maninotelketsto 45 minutos ixpan tepantli. Sakin, tokniuan akin nisiuj chantiyaj okichiujkej nochi tlen noneki para nechkixtiskej.
Ipan 1987, ijkuak kemach otajsikej sucursal tlen onka Zambia.
Otechontitlankej Zambia pampa xnoyektlaliskia tlen panotoya. Ijkuak otiuajkiskej, otiyolseujkej, san ika, noijki otajmankej. Ompa otiuejkaujkej 18 xiujtin titekititoyaj imiuan misioneros niman tokniuan. Maski otikixnamijkej miyek tlen ouijtika, Jehová nochipa otechpaleui niman otechteochiuj. Yotiuelkaj titlajtouayaj suajili niman francés, niman Susanne hasta youelka tlajtouaya achijtsin lingala. Melak otikuelitakej ompa titenojnotsaskej niman otikinpaleuijkej manoapolaktikan 130 akin tikinmachtijtoyaj. Melak tiyolpakiyaj pampa otitlapaleuijkej para más miyekej makixmatikan Jehová. Ipan 1993 Tribunal Supremo okijto ika iTeixpantijkauan Jehová oksejpa ueliskia kichiuaskiaj intekiyo. Aman, ne República Democrática del Congo inemij ipantsin 240 mil tenojnotskej.
Desde ijkuak otejkokej Zambia otikitakej kenon okichijchiujkej yenkuik sucursal niman kenon yokiueyilijkej. Aman nemij más miyekej tenojnotskej xijkon ken akin nemiyaj ipan 1987, ijkuak otajsikej.
Ken nesi sucursal tlen onka Zambia desde ne ajko.
Kuakon ¿tlenon okichiuj yejon telpochtli akin kijtouayaj ika xuejkauiskia nion se metstli ken precursor? Tlaxtlaui Jehová niman nosiuatsin Susanne ikipiya 65 xiuitl ika chikauak niktekichiuilijtika toTajtsin. Nejua yonikitak ika Jehová “sanoyej kuajli iyojlo” kipiya (Salmo 34:8).
Xkijtosneki tla más tiuejueyixtokej. San yotokojtilijkej tikchiuaskej tlen otikijlikej Jehová. Kuajli tikmatstokej ika Jehová techpaleuis para maka matikchiuakan ijkon ken akin notsinkixtiaj, yej ken akin tlaneltokaj niman kiseliaj nemilistli (Hebreos 10:39, TNM).
Susanne niman nejua ok titlapaleuijtokej ipan sucursal tlen onka Zambia.
Xkita video Dayrell y Susanne Sharp: Prometimos servir a Jehová con todo el corazón.