BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower
Watchtower
BIBLIOTECA IPAN INTERNET
náhuatl de guerrero
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLTIN
  • TLANECHIKOLTIN
  • Tlen tikchiaj ¿uelis techpaleuis ipan tonemilis?
    ¡Xtlachiakan! 2004 | abril 22
    • Tlen tikchiaj ¿uelis techpaleuis ipan tonemilis?

      DANIEL kemach kipiaya 10 xiuitl niman ikipiaya se xiuitl ika cáncer. Tlapajtikej niman ichanejkauan kinemiliayaj ika Daniel xok pajtiskia. San ika, Daniel xijkon tlanemiliaya. Yejua kinekiya noskaltis niman melak nomachtis para tlapaleuis makinextikan se pajtli tlen ika ueliskej kinpajtiskej akin kipiyaj cáncer. Daniel kichiaya se tlapajtijketl akin melak kimatiya itech cáncer tlen kipiaya. San ika, ijkuak oajsik on tonajli ijkuak tlapajtijketl konitaskia Daniel, yejon tlapajtijketl xouel oajsik. Daniel melak onoyolkoko niman opeuj melak najmana, xuejkaujtipan Daniel omik.

      Yejuin tlen ipan onochiuj Daniel okijto se ixtlamatki akin onomachti itech kenon uelis techpaleuis noso techijtlakos tlen tikmachiliaj. Kanaj tejua noijki yotijkajka ika ijkon panoua. San matikonteneuakan yejuin, miyekej akin youeuentsintiajkej, ijkuak imiktokej tlaxikouaj achijtsin pampa ok kichiaj mayejko yakaj akin kinekij kitaskej noso pampa kichiaj se tonajli tlen melak kinekij mayejko, niman sakin tla yonochiuj tlen kichiayaj, yejuamej mikij. ¿Tlenon kinpaleuijtoya mayoltokan? ¿Melauak ika on tlen tikchiaj manochiua techpaleuiya matitlaxikokan?

      Miyekej ixtlamatkej kijtouaj ika melak kuajli ijkuak se kinemilia ika nochi kuajli onkisas, ijkuak kineltoka ika yemelak nochiuas on tlen kichia niman ijkuak xsan kinemilijtika tlen xkuajli panoua pampa nochi yejuin kipaleuis más kuajli manomachili. San ika, xnochimej ixtlamatkej ijkon tlanemiliaj. Miyekej kijtouaj ika xakaj uelis kualos san pampa ken nomachilia, yejuamej kijtouaj ika se peua kualo pampa itlaj xkuajli onka ipan itlalnakayo noso kanaj pampa yonokokoj.

      Niman desde yeuejkaui miyekej kinemiliayaj ika xtlaj ika tepaleuij tikneltokas ika ajsis se tonajli ijkuak nochi melak kualtsin yes. Ikipiya kanaj 2,000 xiuitl ika se ixtlamatki akin itoka katka Aristóteles, okijto ika tlen tikchiaj yeskia kentla se temiktli, itlaj tlen xmelauak nochiuas. Niman noijki ijkon tlanemiliaya se político de Estados Unidos akin itoka katka Benjamin Franklin, yejua okijto: “Akin san kichiatika ika maajsi se tonajli ijkuak nochi kualtsin yes nochipa ompa kichatos pampa yejon xkeman nochiuas”.

      Kuakon, ¿uelis tikneltokaskej ika yemelak nochiuas on tlen tikchiaj manochiua? ¿Yejon san se temiktli tlen mitspaleuis kuajli xmomachili? ¿Onka itlaj tlen uelis techpaleuis matikneltokakan ika tla titlamachia techpaleuis más kuajli matomachilikan niman más matiyolpakikan?

  • ¿Tleka melak noneki matitlamachiakan?
    ¡Xtlachiakan! 2004 | abril 22
    • ¿Tleka melak noneki matitlamachiakan?

      TLA Daniel, akin otikteneujkej ipan on okse tlamachtijli, ok tlamachiaskia, ¿kanaj pajtiskia? ¿Xmikiskia? Nion ixtlamatkej akin kineltokaj ika ijkuak se tlamachia melak kipaleuiya kuajli manomachili, xkijtoskiaj ika kema. Melak noneki matikmatikan ika maski on tlen tikchiaj melak tepaleuij, xkichiua matipajtikan noso maka matikualokan.

      Ipan noticias itech canal CBS de radio niman televisión, tlapajtijketl Nathan Cherney okijto ika xkuajli yeskia tla yakaj akin kipiya se ueyi kokolistli kichia san ijkon mapajti. Yejua okijto: “Kemantika sekimej teueuentsitsinuan kintlajtlakoltiaj insiuauan pampa xpajtij, kimijliaj ika xkuajli kichiuaj pampa xkinemiliaj ika uelis pajtiskej. Yejuin xkuajli pampa xtepaleuiya. Kentla kimijlijtoskiaj insiuauan ika yejuamej kipiyaj tlajtlakojli pampa xueli pajtij”.

      Akin kipiyaj se kokolistli tlen xonka pajtli para yejon kokolistli, melak tlajyouijtokej, ika yejon, inchanejkauan xkinekiskiaj kimijliskej itlaj tlen makintlajtlakolti niman makinyolkoko. Kuakon, ¿yejuin kijtosneki ika xtlaj ika tepaleui ijkuak se kineltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemis?

      Xuelis tikijtoskej ika xtlaj ika tepaleuij tla se kineltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemis. Tlapajtijketl Cherney kinpaleuiya akin kualoj ika se tratamiento tlen san kichiua kuajli manomachilikan chika ok nemij. Miyekej tlapajtikej akin kitemaka yejuin tratamiento kuajli kineltokaj ika yejuin tratamiento uelis kinpaleuis maski akin kipiyaj se ueyi kokolistli. Miyekej kuajli yokitakej ika ijkuak se kineltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemis, más kuajli nomachilia.

      Melak techpaleuis tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej

      Tlapajtijketl niman periodista W. Gifford-Jones akin onomachti kenon melak tepaleuiya tla tikinyolchikauaj akin xok uejkauis nemiskej, okijto: “Melak tepaleuij tla akin kualoj kineltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli nemiskej”. Sekimej kijtouaj ika tla tejuamej tikinyolchikauaj akin kualoj, yejuamej kichiaskej mapano tlen kuajli niman noijki yolpakiskej. Ipan 1989 onoitak ika akin okinyolchikaujkej más ouejkaujkej onenkej, maski aman yonoitak ika xnochipa ijkon panoua. Maski ijkon, miyekej yokitakej ika tla tikinyolchikauaj akin kualoj, yejuamej xmás najmanaj ijkon ken oksekimej akin xkinyolchikauaj.

      Noijki yonoitak ika tlen tejuamej tiknemiliaj niman ken tomachiliaj uelis kipaleuis noso kijtlakos toyojlo. Sejpa katka, okintlajtoltijkej más de 1,300 tlakamej tla yolpakiyaj noso ka. Opanok 10 xiuitl niman oksejpa onoitak kenon nemiyaj yejon tlakamej. Okitakej ika más de doce por ciento de yejon tlakamej okualokej ipan inyojlo. Tlajkotipan itech akin okualokej, okualokej pampa xmás yolpakiyaj ipan innemilis. Laura Kubzansky, akin temachtia ipan Facultad de Salud Pública de Harvard techijlia: “Yeuejkaui san noijtouaya ika akin yolpaki maski kixnamiki tlen xkuajli xmás kualo ipan iyojlo. San ika, aman tlapajtijkej kuajli yokitakej ika yejuin yemelak, ika tla tiyolpaki maski tikixnamiki tlen xkuajli, mitspaleuis maka xkualo ipan moyojlo”.

      Ixtlamatkej yokitakej ika akin san kinemilijtokej ika kualoj xnimantsin pajti itech se operación, xijkon ken akin kinemiliaj ika kuajli nemij. Noijki yonoitak ika tla tejua tiyolpaki uelis más tiempo tinemis. Yonoitak ika akin ueuentsitsintin uelis kinpaleuis noso kichiuas manajmanakan ijkuak kimijliaj ika iuejueyimej. Ijkuak sekimej ueuentsitsintin okimijlikej ika yejuamej más tlamachilisejkej pampa iuejueyimej, melak okinpaleui kuajli manomachilikan niman hasta más totoka nejnemiyaj, kentla tla yokichiujkaj ejercicio ipan 12 semanas.

      ¿Tleka tikijtouaj ika tla tiyolpakij niman tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej, melak techpaleuis más kuajli matomachilikan? Maski ixtlamatkej xkuajli kasikamatij kenon tekiti totlamachilis niman totlalnakayo, miyekej yokitakej ika yejuin melak tepaleuiya. Yejon tlen okijto se tlakatl akin temachtia neurología, yejua okijto: “Melak kuajli tla tiyolpaki niman tla tikneltoka ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemis, pampa yejon kichiua kuajli xmomachili niman kipaleuiya motlalnakayo. Yejon itlaj tlen noijki uelis tikchiuaskej niman ijkon xtikualoskej”.

      Yejuin tlen yonoitak uelis kinmojkatlachialtis tlapajtijkej, psicólogos niman akin nomachtiaj ciencia, san ika, akin nomachtiaj Biblia xkinmojkatlachialtia. Yopanok kanaj 3,000 xiuitl ika tekiuaj Salomón okijkuilo ipan Biblia: “Akin iyojlo paki kuajli nomachilia, san ika, akin iyojlo melak najmana kitekuilia kojtilistli” (Proverbios 17:22, TNM). Yejuin tlen okijto melauak. Xkijtoua ika tla tiyolpaki tipajtis tla tikualo, yejua okijto ika “akin iyojlo paki kuajli nomachilia”.

      Kuakon, yotikitakej ika melak tepaleuiya titlamachias para kuajli timomachilis, ¿xtiknemilia ika nochimej tlapajtijkej nonekiskia kimijliskej akin kualoj ijkon makichiuakan? San ika, tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej xsan techpaleuis maka matikualokan.

      Tlen tikmachiliaj niman tiknemiliaj uelis techpaleuis noso techijtlakos

      Ixtlamatkej yokitakej ika tla kuajli titlanemiliaj niman tiyolpakij kuajli tonkisaskej, pampa techpaleuis kuajli matomachtikan, kuajli matitekitikan niman kuajli matikchiuakan se deporte. San matikonteneuakan yejuin, ipan se equipo de atletismo kampa nauiltiayaj siuamej, akin temachtiayaj okitakej tla kuajli notlalouayaj, tla kojtikej niman okseki tlemach. San ika, noijki okintlajtoltijkej kenon nomachiliayaj niman tlenon kinemiliayaj, pampa tla yejuamej kuajli tlanemiliayaj kinpaleuiskia más kuajli manauiltikan. Aman tej, ¿tleka melak noneki matikneltokakan ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej?

      Miyekej yonomachtijkej itech tlenon uelis topan nochiuas tla xtiyolpakij niman xkuajli titlanemiliaj. San matikonteneuakan yejuin, sejpatipan, sekimej tlaltikpakchanejkej okinkakiltijkej itlaj tlen melak tenakaskokouaya niman okinmachtijkej kenon ueliskiaj kiseuiskej. Nochimej ouel okiseuijkej.

      Sakin oksekimej opanokej, san ika, ijkuak yejuamej okitakej ika xueliyaj kiseuiayaj tlen xkuajli kakistiya, miyekej onosiaujkaujkej. Niman ijkuak okintlajtlanilijkej itlaj okse makichiuakan xok onokojtilijkej pampa kinemiliayaj ika xtlaj ika tepaleuiskia tlen kichiuaskiaj. San ika, oksekimej akin noijki ompa nemiyaj onokojtilijkej kitaskej tlenon ueliskiaj kichiuaskiaj, yejuamej xonosiaujkaujkej.

      Ixtlamatki Martin Seligman otlapaleui ika tlen ompa okichiujkej, yejua okinek más nomachtis itech kenon techpaleuiya noso techijtlakoua tlen tiknemiliaj. Kinekiya kimatis tlenon kinemiliaj akin nosiaujkauaj, niman okitak ika pampa xkuajli ken tlanemiliayaj xueliyaj kichiuayaj tlen kinekiyaj niman okseki tekitl. Seligman okitak ika melak techijtlakoua ijkuak tiknemiliaj tlen xkuajli, yejua okijto: “Yoninomachti yejuin 25 xiuitl niman yonikitak ika tla san nochipa totlajtlakoltijtokej ipampa tlen xkuajli topan nochiua, san tiknemilijtokej ika xkeman kuajli tinemiskej niman ika nochi tlen tikchiuaskej xkuajli onkisas, kuakon kanaj tikixnamikiskej tlen xkuajli, más titlajyouiskej xijkon ken akin xijkon tlanemilia”.

      Kanaj miyekej uelis kinmojkatlachialtis yejuin tlen yotikonteneujkej, san ika, akin nomachtiaj Biblia xkinmojkatlachialtia. Se proverbio kijtoua: “Tla timoyolkokoua ijkuak tikixnamiki ajmantli, mitspolos mokojtilis” (Proverbios 24:10, TNM). Biblia kuajli kijtoua ika tla tejuamej toyolkokouaj noso xkuajli titlanemiliaj xtikpiyaskej kojtilistli para itlaj tikchiuaskej. Kuakon, ¿tlenon uelis tikchiuaskej niman ijkon xtoyolkokoskej niman titlamachiaskej?

      [Tlaixkopinajli]

      Tla tikneltokaj ika ajsis se tonajli ijkuak más kuajli tinemiskej, melak techpaleuis

  • Tlen mitspaleuis maka xnemili ika nochi xkuajli onkisas
    ¡Xtlachiakan! 2004 | abril 22
    • Tlen mitspaleuis maka xnemili ika nochi xkuajli onkisas

      ¿KENON timomachilia ijkuak tikixnamiki itlaj tlen xkuajli? Miyekej ixtlamatkej kijtouaj ika ken timomachilia uelis nesis tla tiknemilia ika nochi kuajli kisas noso ka. Tinochimej tikixnamikij itlaj tlen ouijtika, san ika, ¿tleka sekimej tlaxikouaj maski kixnamikij tlen xkuajli, niman tleka oksekimej nimantsin nosiaujkauaj?

      San xnemili ika tiktejtemojtika se tekitl niman xueli tiknextia. ¿Kenon timomachiliskia? Kanaj timotlajtlakoltiskia niman tiknemiliskia: “Xkeman yakaj nechtlakeuas, xkeman niknextis se tekitl”. Noso hasta uelis tiknemilis: “Xtlaj ika nitepaleui, xtlaj ueli nikchiua”. Tla ijkon tikchiuaskia, tikteititiskia ika nochipa tiknemilia ika nochi xkuajli onkisas.

      Tlen uelis tikchiuas

      ¿Tlenon uelis mitspaleuis xnemili tlen kuajli? Kachtopa, noneki tikasikamatis ika kemantika melak mitstekiyomaka tiknemilis ika nochi kuajli onkisas. Sakin, xtejtemo itlaj tlen mamitspaleui maka ijkon xtlanemili. Xnemili yejuin: ¿Yemelak xomitstlakeujkej pampa xtlaj ueli tikchiua, noso kanaj xomitsmakakej yejon tekitl pampa kitejtemojtoyaj yakaj akin kichiua okse tekitl?

      Tla tikita tlen yemelak opanok, uelis tikitas ika kemantika xmelauak tlen tiknemilia. Tla xomitsmakakej se tekitl, xkijtosneki ika xtlaj ika titepaleui. Onka miyek tlen kuajli tikchiua. San xkonnemili tlenon kuajli tikchiua ijkuak tinemi iuan mochanejkauan, moamigos, noso ijkuak tikchiua tlen toTajtsin kineki. Niman, maka san nochipa xnemilijto ika xtlaj ueli kuajli tikchiua noso ika xkeman tiknextis se tekitl. Matikitakan okseki tlen uelis mitspaleuis xnemili tlen kuajli.

      Xnemili ika tlen tikneki tikchiuas kuajli onkisas

      Ixtlamatkej kijtouaj ika titlamachias kijtosneki tikneltokas ika uelis tikchiuas tlen yotikijto. Ipan okse tlamachtijli tikitaskej tlenon más kijtosneki titlamachias, san ika, yejuin tlen yokijtokej ixtlamatkej melak techpaleuiya. Yejuin uelis techpaleuis para tikneltokaskej ika uelis tikchiuaskej tlen tiknekij noso tlen yotikijtokej tikchiuaskej.

      Tla nochipa totlaliliaj metas niman tokojtiliaj tikinchiuaskej, techpaleuis matikchiuakan tlen yotikijtokej tikchiuaskej ika tlayekapan. San ika tla xijkon tikchiujtokej, kanaj nonekis kuajli tiknemiliskej tlenon melauak tiknekij tikchiuaskej. San matikonnemilikan yejuin, ¿mojmostla san noijki tikchiuaj niman xtiknemiliaj tlenon más ueyi kijtosneki? Yejuin uelis techtekiyomakas, san ika, Biblia techijlia itlaj tlen melak techpaleuiya, ompa techijlia ika noneki tiktlapejpeniskej “on tlen más kuajli” (Filipenses 1:10).

      Tla itikmatstokej tlenon melak ueyi kijtosneki, techpaleuis matikitakan tlenon tikchiuaskej iuan tochanejkauan, ipan totekiyo niman kenon tiktekichiuiliskej toTajtsin. San ika, maka melak miyek matiknemilijtiuetsikan tlen tiknekij tikchiuaskej, pampa tla xtikchiuaj, uelis tajmanaskej. Ika yejon, san matikchiuakan tlen kema tiueliskej, niman tla onka tlen ouijtika, ika yolik matikchiujtiakan hasta ijkuak titlamiskej.

      Kanaj yotiktekakilijka ika sekimej kijtouaj ika “tla tikneki, uelis tikchiuas”. Niman yejon melauak, pampa tla se kineki kichiuas itlaj, más nokojtilia niman xtlaj kiteltia hasta ijkuak nochi tlami. Tla tikitaj kenon melak ueyi kijtosneki tlen yotikijtokej tikchiuaskej niman titlanemiliaj itech kenon melak kuajli tomachiliskej ijkuak yotikchiujkej, más tiknekiskej tikchiuaskej tlen yotikijtokej niman xtlaj techtsakuilis.

      Noijki uelis tikchiuaskej tlen yotikijtokej tla tiknemiliaj kenijki tikchiuaskej yejon tekitl. C. R. Snyder, akin yonomachti itech kenon techpaleuiya tla tiknemiliaj ika nochi kuajli kisas, kijtoua ika melak noneki kuajli tikitaskej kenon uelis tikchiuaskej tlen yotikijtokej. Niman ijkon, tla tikitaj ika itlaj xtechpaleuijtika, uelis tikyejyekoskej tikchiuaskej okseki. Tla ijkon tikchiuaj, uelis tiktlamiltiskej se tekitl.

      Snyder noijki techijlia ika noneki tikitaskej kemanon tikpatlaskej tlen yotikijtokej tikchiuaskej, tla ijkon tikchiuaj, xtajmanaskej tla xouel otikchiujkej tlen yotikijtokaj. Kema, ijkuak tikijtouaj itlaj tlen kema uelis tikchiuaskej, uelis kuajli tikmatstoskej ika titlamiskej.

      Ipan Biblia tiknextiaj itlaj tlen melak techpaleuiya. Tekiuaj David melak kinekiya kichijchiuilis iteopan toTajtsin Jehová. San ika, toTajtsin okijli ika iteopan kichijchiuaskia ikoneuj, Salomón. David xokualan pampa xueliskia kichiuaskia tlen kinekiya, yej okitak tlenon kema ueliskia kichiuas. David okisentlali tlen nonekiya niman ijkon ikoneuj ueliskia kichijchiuas iteopan toTajtsin (1 Reyes 8:17-19; 1 Crónicas 29:3-7).

      Aman tej, maski tla kanaj yotokojtilijkej tiknemiliskej tlen kuajli niman tiknemiliaj ika kuajli onkisas tlen tiknekij tikchiuaskej, kanaj ok xkuajli tomachiliaj. ¿Tleka ijkon panoua? Pampa tikixnamikij miyek tlen techtlajyouiltia. Kuakon, ijkuak tikitaj ika miyekej kualoj, kinchiuiliaj tlen xkuajli, xkipiyaj tlen kikuaskej, mikij noso tlajyouiyaj ipan guerras, ¿tlenon uelis techpaleuis matitlamachiakan?

      [Tlaixkopinajli]

      Tla xmitsmakaj se tekitl tlen tikneki, ¿tiknemilia ika xkeman tiknextis se tekitl?

      [Tlaixkopinajli]

      Tekiuaj David okipatlak tlen kinekiya kichiuas

  • ¿Akinon uelis techyolseuis?
    ¡Xtlachiakan! 2004 | abril 22
    • ¿Akinon uelis techyolseuis?

      SAN xkonnemili ika moreloj noteltia niman nesi ika yoijtlakauj. Ijkuak tiktejtemoua akinon mitsyektlalilis, miyekej tikinnextia, san ika, xnochimej intech titlaneltoka. Sakin tikmati ika se movecino kuajli kimatstika kenon tlachijchiujtli on reloj pampa yejua okichijchiuj on kachtopa reloj tlen okis. Niman kanaj yejua mitsijlia ika uelis mitspaleuis niman xtlaj tiktlaxtlauilis. ¿Xmelak ika aman itikmatstika kanon tikyektlalis moreloj?

      Xkonnemili ika on reloj yeskia kentla on tlen tikchiaj panos ika tlayekapan. Tla xok más tikneltoka ika ajsis se tonajli ijkuak melak kuajli tinemiskej, ¿akinon tikijliskia mamitspaleui? Miyekej kijtouaj ika uelis mitspaleuiskej, san ika, tlen yejuamej kijtouaj, xmás nasikamati. Kuakon, ¿tleka xtikijlia mamitspaleui akin otexchijchiuj? Biblia kijtoua ika yejua xuejka nemi itech “cada se de tejuamej” niman ika kinektika techpaleuis (Hechos 17:27; 1  Pedro 5:7).

      Tlen tikchiaj melak ueyi kijtosneki

      Tlen kijtoua Biblia itech tlen tikchiaj, uelis kuajli tikasikamatiskej, xijkon ken tlen kijtouaj tlapajtikej, científicos niman psicólogos. Ipan Biblia, tlajtoltin “tlen tikchiaj” noso “titlamachias” kijtosnekij ika melak tiknekij itlaj manochiua noso manochiua tlen kuajli. Yakaj akin tlamachia melak kineki mapano itlaj tlen kuajli niman kuajli kimatstika ika ijkon nochiuas. Yejuin tlamachialistli onka ipan Biblia niman tejuamej uelis tikneltokaskej pampa tlen ompa noijtoua melauak.

      Noijki ijkon panoua ika tlen tikneltokaj. Tejuamej titlaneltokaj pampa kuajli tomachtiaj, xsan pampa miyekej ijkon techijliaj (Hebreos 11:1). San ika, Biblia kijtoua ika titlaneltokas xsan noijki ken titlamachias (1 Corintios 13:13).

      Matiknemilikan yejuin: Ijkuak tiktlajtlaniliaj se toamigo akin melak kuajli iuan touikaj matechpaleui, tejuamej kuajli tikmatstokej ika ijkon kichiuas. Tikmatstokej yejon pampa tejuamej kuajli tikixmatstokej niman pampa yotechpaleuijka. Noijki ijkon, tlen tikneltokaj niman tlen tikchiaj melak nopaleuiyaj maski tlatlamantikej noso sejsenekamej. ¿Kenon uelis titlaneltokaskej itech tlen toTajtsin yokijto kichiuas?

      ¿Tleka tikneltokaj ika kuajli tinemiskej ika tlayekapan?

      ToTajtsin Jehová yejua akin kijtoua ika kuajli tinemiskej ika tlayekapan. Ika yejon, yeuejkaui kitokayotiayaj “itlamachialis Israel” (Jeremías 14:8). Israelitas kuajli kineltokayaj tlen kichiayaj pampa ualeuaya itech toTajtsin, ika yejon, itech tlamachiayaj. Yejuamej xsan kichiayaj itlaj mapano, ka yejuamej kuajli kimatstoyaj ika ijkon nochiuaskia pampa toTajtsin okichiuj kuajli matlaneltokakan itech tlen kichiatoyaj. Nochi tlen toTajtsin kuajchiujtiaya kuajli okiteititi ika yejua nochipa kichiua tlen kijtoua. Ika yejon, Josué, akin kiyekanaya Israel, okijto: “Kuajli xkitakan [...] ika nochi yonochiuj on tlen kuajli toTEKO omechprometerouilij. Nochi tlen okiprometeroj okichiu, nion se xokikau, yej nochi okichiu” (Josué 23:14).

      Maski yopanok miyek xiuitl, ok uelis titlaneltokaskej itech Jehová. Ipan Biblia tiknextiaj miyek tlen toTajtsin kijtoua kichiuas niman kenon seki tlen okijto yonochiuj. Kema, kuajli tikmatstokej ika nochi tlen kijtoua toTajtsin nochipa nochiua, ika yejon, Biblia kinteneua miyek teotlajtoltin noso profecías kentla tla yonochiujkej maski xinochiuaj.

      Ika yejon, Biblia melak techyolseuiya. Ijkuak tejuamej tomachtiaj itech tlen toTajtsin yokichiuj topampa niman inpampa oksekimej, más kuajli tikneltokaj ika nochiuas tlen yejua yokijto. Apóstol Pablo okijto: “Nochi tlen ye uejkaui onijkuiloj ipan on Yektlajkuilojli, onijkuiloj para techmachtia. Onijkuiloj para on ijyouilistli niman teyoltlalilistli ma techmaka tlamachalistli itechkopa on Yektlajkuilojli” (Romanos15:4).

      ¿Tlenon yokijto toTajtsin techmakas ika tlayekapan?

      ¿Kemanon melak tiknekij matechyolseuikan? ¿Xmelak ika ijkuak miki yakaj akin tiktlasojtlaj noso ijkuak tikixnamikij tlen xkuajli? San ika, miyekej ijkuak ijkon inpan nochiua xok itlaj ueli kinyolseuiya niman xok tlamachiaj. Kema, yejon melak teyolkoko, pampa kuajli tikmatstokej ika se tonajli tinochimej uelis timikiskej. Ika yejon, Biblia kijtoua ika yejon mikilistli “nochi tlakatl itlauelikniu” (1 Corintios 15:26).

      Kuakon, ¿tlenon uelis techyolseuis ijkuak yakaj miki? Ipan texto kampa kijtoua ika mikilistli totlauelikniuj noijki kijtoua ika uelis kitlaniskej. ToTajtsin Jehová yokiteititi ika más kojtik xijkon ken mikilistli niman ika uelis kipopolos. ¿Kenon kichiuas? Ijkuak kinyolitis akin yomijkej. Biblia kijtoua ika yeuejkaui toTajtsin okinyoliti 9 akin yomijkaj.

      Sejpa katka, Jehová okichiuj ika Jesús makiyoliti Lázaro, akin kuikaya naui tonajli ika yomijka. Jesús okiyoliti iamigo kampa tojlan, kuakon, miyekej okitakej (Juan 11:38-48, 53; 12:9, 10).

      Kanaj uelis tiknemilis, ¿tleka toTajtsin okinyoliti tla sakin oueuentsintiakej niman oksejpa omijkej? Yejon melauak, san ika, pampa onoijkuilo ipan Biblia tlen opanok, tejuamej noijki tiknekij ika tochanejkauan akin yomijkej oksejpa mayoliuikan, niman xsan yejon, noijki techpaleuiya kuajli matikneltokakan ika kema uelis oksejpa yoliuiskej. Kema, tlen tikchiaj yemelak nochiuas.

      Jesús okijto: “Nejua nikinyolitia on yejuan yomikkej niman nikinmaka nemilistli oksejpa” (Juan 11:25). Jehová kimakas Jesús kojtilistli niman ijkon makinyoliti nochimej akin yomijkej. Jesús noijki okijto: “Maka ma mechtlatlachalti yejua in, pampa yejkos on tonajli ijkuak nochimej on mikatsitsimej kakiskej notlajtol niman kisaskej ipan intlalkon” (Juan 5:28, 29). Kema ijkon, nochimej akin nemij ipan intlalkon oksejpa yoliuiskej niman nemiskej ipan se kualtsin xochitlalpan.

      Teotlajtoketl Isaías okijto kenon yoliuiskej akin yomijkej, yejua okijto: “Yejuan mikij motech toTEKO, kemaj oksejpa nemiskej; maski yomikaj, oksejpa yoliskej. On yejuan kochij ipan on tlalkuechtli tlachaskej, niman chikauak pakatsajtsiskej, pampa tejua tikuajtitlanis motlauil ken itlaj ajuichtli niman on tlajli oksejpa kintlakatilis on mikatsitsimej” (Isaías 26:19).

      ¿Xmelak ika techyolseuiya tlen kijtoua Biblia? Akin yomijkej melak kuajli yejyeujtokej ijkon ken se konetsintli yejyeujtika ijtik inan. Kuakon, akin noseuijtokej ipan intlalkon, melak kuajli kinmejyeujtika toTajtsin niman yejua xkimilkaua (Lucas 20:37, 38). Sa achijtsin poliui ijkuak toTajtsin kinyolitis akin yomijkej ipan se kualtsin xochitlalpan, ompa melak yolpakiskej niman nochimej kuajli tikinseliskej, ijkon ken se familia kuajli kiselia se konetsintli akin kemach uajnemi. Kuakon, maski tla timikij, toTajtsin uelis techyolitis.

      Ken uelis techpaleuis totlamachialis

      Pablo okijto ika totlamachialis melak techpaleuis. Yejua okijto ika yeskia kentla se casco tlen toTajtsin yotechmakak (1 Tesalonicenses 5:8). ¿Tlenon okijtosnek? Biblia kijtoua ika ijkuak se soldado ontlauisokiya, nokuatlapachouaya ika se cuero niman sakin kinotlaliliaya se casco tlen tlachijchiujtli ika tepostli. Pampa kinotlaliliaya yejon casco, maski kiuisokiyaj, xmás kikokouayaj. Kuakon, ijkon ken se casco kitlajpiya totsontekon, totlamachialis kitlajpiya totlamachilis. Tla kuajli tikneltokaj tlen toTajtsin kichiuas ika tlayekapan, techpaleuis maka matimojkamikikan nion matomojtikan ijkuak tikixnamikiskej tlen ouijtika. ¿Xmelak ika tinochimej tiknekiskiaj tiyolseujtoskej?

      Pablo okijto itlaj tlen techpaleuiya matikasikamatikan kenon totlamachialis melak tepaleuij. Yejua okijkuilo: “Yejua on totlamachalis kimelajkapiya toalma ijkon ken on teposcadena kimelajkapiya on barco ijkuak ika yokisalojkej” (Hebreos 6:19). Pablo omakiska ijkuak oapolak on barco kampa yaya, ika yejon, kuajli kimatstoya ika teposcadena noso ancla melak tepaleui. Ijkuak chikauak ajakakiyauiya kitekitiltiayaj yejon teposcadena noso ancla, kontlajkaliyaj ijtik atl para makimelajkapiya yejon barco niman makitelti para maka mauiya kampa onkatkaj uejueyi temej.

      Noijki ijkon, tla tlen tikchiaj ika tlayekapan “kojtik niman melajkaonkaj” itech tlen toTajtsin yokijto kichiuas, techpaleuis matikxikokan nochi tlen aman tikixnamiktokej. Jehová kijtoua ika sa achijtsin poliui ijkuak xok titlajyouiskej ipampa guerras, ipampa tlen xkuajli nochiujtok nion ipampa mikilistli (xkita recuadro “¿Tleka tikmatstokej ika ajsis tonajli ijkuak kuajli tinemiskej?”). Tla yemelak titlaneltokaj itech tlen tikchiaj ika tlayekapan, techpaleuis matiktlakamatikan Jehová niman maka matikchiuakan tlen xkuajli kichiuaj oksekimej.

      Tejua noijki uelis tikselis tlen toTajtsin yokijto techmakas ika tlayekapan. ToTajtsin desde yeuejkaui kinekiya ika kuajli matinemikan. Yejua kineki ika “nochi tlakatl ma makisa”. San ika ¿kenon uelis timakisas? Kachtopa noneki tikmatis “on tlen melauak” (1 Timoteo 2:4). Melak tikuelitaskiaj ika tejua noijki xmati tlen Biblia kijtoua. Kuajli xmatsto ika tlen toTajtsin yokijto techmakas ika tlayekapan xakaj okse uelis mitsmakas.

      Kuakon, tla titlamachiaj, techpaleuis maka matosiaujkauakan, niman toTajtsin techmakas kojtilistli niman ijkon tikchiuaskej tlen yejua kuelita (2 Corintios 4:7; Filipenses 4:13). ¿Xyejon tlen tinochimej tiknekij? Tla tejua tikneki tiknextis tlen mamitsyolseui, maka xmosiaujkaua xtejtemo pampa uelis tiknextis.

      [Recuadro]

      ¿Tleka tikmatstokej ika ajsis tonajli ijkuak kuajli tinemiskej?

      Textos tlen tikimitaskej techpaleuiskej más matitlaneltokakan:

      ◼ToTajtsin kichiuas más matiyolpakikan.

      ITlajtol toTajtsin kijtoua ika yejuin tlaltikpaktli melak kualtsintias, ompa san sekan tinemiskej niman tiyolpakiskej (Salmo 37:11, 29; Isaías 25:8; Apocalipsis 21:3,4).

      ◼ToTajtsin xueli tekajkayaua.

      Jehová kitlauelita tlakajkayaualistli. Yejua melak chipauak, ika yejon, xkeman tekajkayaua (Proverbios 6:16-19; Isaías 6:2, 3; Tito 1:2; Hebreos 6:18).

      ◼ToTajtsin melak kojtik.

      San Jehová melak kojtik. Xakaj nion itlaj uelis kiteltis makichiua tlen yejua yokijto (Éxodo 15:11; Isaías 40:25, 26).

      ◼ToTajtsin kineki nochipa matinemikan.

      (Juan 3:16; 1 Timoteo 2:3, 4).

      ◼ToTajtsin totech tlaneltoka.

      ToTajtsin xsan kitstika ijkuak tejuamej topopolouaj. Yejua kita nochi tlen kuajli tikchiuaj (Salmo 103:12-14; 130:3; Hebreos 6:10). Yejua kimatstika ika tejuamej uelis tikchiuaskej tlen kuajli niman yolpaki ijkuak ijkon tikchiuaj (Proverbios 27:11).

      ◼ToTajtsin techijlia ika techpaleuis matikchiuakan tlen kuajli.

      Akin tiktekichiuiliaj Jehová xnoneki tiknemiliskej ika xakaj techpaleuiya, pampa toTajtsin yejua akin techpaleuiya matikojtitokan ika iespíritu santo (Filipenses 4:13).

      ◼San toTajtsin kimelaua itech matitlaneltokakan.

      ToTajtsin xkeman tekajkayaua, ika yejon, uelis tikneltokaskej nochi tlen yejua kijtoua (Salmo 25:3).

      [Tlaixkopinajli]

      Ijkon ken se casco kitlajpiya totsontekon, tlen tikchiaj ika tlayekapan noijki kitlajpiya totlamachilis

      Ijkon ken se ancla, tla kuajli tikneltokaj tlen tikchiaj, uelis techmelajkapiyas

      [Reconocimiento]

      Courtesy René Seindal/Su concessione del Museo

      Archeologico Regionale A. Salinas di Palermo

Amatlajkuiloltin ika Náhuatl de Guerrero (2006-2025)
Nikisas
Nikalakis ika nocuenta
  • náhuatl de guerrero
  • Xtetitlanili
  • Ken tikneki manesi
  • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
  • Ken noneki notekitiltis
  • Ken notlajpiyaj modatos
  • Xpatla ken notekitiltiaj modatos
  • JW.ORG
  • Nikalakis ika nocuenta
Xtetitlanili