-
“Rey del norte” ipan itlamiyan tonaltinAmatl Tekakistilijketl (tlen tomachtiaj) 2020 | mayo
-
-
TLAMACHTIJLI 19
“Rey del norte” ipan itlamiyan tonaltin
“Ijkuak ajsis tonajli para tlamis nochiuas on [...] tlatlachalistli, on rey de Egipto kisas niman konuijsokis on rey de Siria” (DAN. 11:40).
TLAKUIKAJLI 150 Xtejtemo toTajtsin akin mitsmakixtis
TLEN TIKITASKEJa
1. ¿Kenon techpaleuiyaj teotlajtoltin tlen onkatij ipan Biblia?
¿TLENON ipan nochiuas ikalpan Jehová ipan itlamiyan tonaltin? Teotlajtoltin tlen onkatij ipan Biblia techpaleuiyaj matikmatikan tlenon topan nochiuas ika tlayekapan. Onka se teotlajtojli tlen techititia tlenon kichiuaskej sekimej tekiuajkej akin melak uejueyixtokej. Yejuin teotlajtojli tiknextiaj ipan Daniel 11, ompa kijtoua ika omemej tekiuajkej noixnamikiskej. ¿Akinomej yejon tekiuajkej? “Rey del norte” niman “rey del sur”.b Pampa seki tlemach tlen kijtoua yejuin teotlajtojli yonochiuj, uelis kuajli tikmatstoskej ika nochiuas tlen poliui.
2. Ken nesi ipan Génesis 3:15 niman Apocalipsis 11:7 niman 12:17, ¿tlenon noneki tikilnamikiskej ijkuak tomachtiskej teotlajtojli tlen onka ipan Daniel?
2 Tla tiknekij tikasikamatiskej teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11, noneki tikilnamikiskej ika ompa san kinteneua tekiuajkej akin itlaj yokichiuilijkej ikalpan Jehová noso yokixnamijkej. Maski ipan tlaltikpaktli xmás miyekej itekipanojkauan toTajtsin, tekiuajkej miyekpa kintlaueltokaj. ¿Tleka? Pampa Satanás niman akin kipaleuiyaj kinekij kinpopoloskej nochimej akin kitekichiuiliaj Jehová niman Jesús (xpoua Génesis 3:15 niman Apocalipsis 11:7; 12:17). Yejuin teotlajtojli tlen onka ipan Daniel noneki notlajtolnamikis iuan okseki teotlajtoltin tlen onkatij ipan iTlajtol toTajtsin. Kema, noneki tomachtiskej okseki tlaxeloltin itech Biblia niman ijkon kuajli tikasikamatiskej tlenon kijtosneki teotlajtojli tlen onka ipan Daniel.
3. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli niman ipan okse?
3 Aman ika yotikitakej tlenon noneki tikilnamikiskej, titlajtoskej itech tlen kijtoua Daniel 11:25-39. Tikasikamatiskej akinomej katkaj “rey del norte” niman “rey del sur” itech xiuitl 1870 hasta 1991, niman tikitaskej ika seki tlen kijtoua yejuin teotlajtojli xok noneki tikasikamatiskej ijkon ken kachtopa tikasikamatiyaj. Ipan okse tlamachtijli, titlajtoskej itech Daniel 11:40-12:1, ompa tikasikamatiskej tlenon yokijtoka teotlajtojli ika nochiuaskia itech xiuitl 1991 hasta ijkuak peuas Armagedón. Ijkuak tomachtijtiaskej yejuin ome tlamachtiltin, melak techpaleuis tla tikitstiuej recuadro tlen itoka “Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin”. San ika, kachtopa matikasikamatikan akinon “rey del norte” niman akinon “rey del sur”.
KEN UELIS TIKMATISKEJ AKINON “REY DEL NORTE” NIMAN AKINON “REY DEL SUR”
4. ¿Tlenon techpaleuis matikmatikan akinon “rey del norte” niman akinon “rey del sur”?
4 Yeuejkaui, kixmatiyaj ken “rey del norte” akin tlayekanaya kampa norte itech Israel, niman kixmatiyaj ken “rey del sur” akin tlayekanaya kampa sur itech Israel. ¿Kenon tikmatstokej yejuin? Matikitakan tlenon okijto iluikaktekitketl akin otlajto iuan Daniel, yejua okijto: “Oniualaj onimitsijliko tlinon más sakin impan nochiuas mochanejkauan [ikalpan Jehová]” (Dan. 10:14). Ijkuak xiajsiya Pentecostés itech xiuitl 33, israelitas katkaj ikalpan Jehová. San ika, sakin, Jehová kuajli okiteititi ika aman ikalpan yeskia akin nochiuaskiaj inomachtijkauan Jesús. Yejua ika, seki tlemach itech teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11 xtlajtoua intech israelitas, yej tlajtoua itech inomachtijkauan Cristo (Hech. 2:1-4; Rom. 9:6-8; Gál. 6:15, 16). Niman, tekiuajkej akin yonoixmatkej ken “rey del norte” niman “rey del sur” youajnopatlatiajkej. Maski ijkon, onka yeyi tlemach tlen nochimej yokichiujkej. Kachtopa, yokintlaueltokakej itekipanojkauan Jehová. Ika ome, yokiteititijkej ika kitlauelitaj toTajtsin pampa yokitlajyouiltijkej ikalpan. Niman, ika yeyi, yejuin ome tekiuajkej melak yonoixnamijkej.
5. ¿Onen se “rey del norte” niman se “rey del sur” itech xiuitl 100 hasta 1870? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.
5 Ijkuak yopanoka xiuitl 100, xkuajkualtin tlakamej okalajkej ipan tlanechikojli niman opeuj temachtiaj tlen xuajlauj ipan Biblia. Desde ijkuakon hasta xiuitl 1870, xonkatka se grupo akin yemelak makitekichiuili toTajtsin. Ijkon ken xkuajli xiujtli, melak omiyekiyakej akin xmelauak kichiuayaj ken Cristo niman xok nesiyaj akinomej yemelak kitekichiuiliayaj Jehová (Mat. 13:36-43). ¿Tlenon kijtosneki yejuin? Ika xonen se “rey del norte” niman se “rey del sur” itech xiuitl 100 hasta xiuitl 1870. Ijkuakon xonkatka se grupo kampa manemikan akin yemelak kichiuayaj ken Cristo, ika yejon, tekiuajkej xueliskiaj kimixnamikiskej.c San ika, ijkuak yopanoka xiuitl 1870, oksejpa ones akinon katka “rey del norte” niman “rey del sur”. ¿Tleka ijkon tikijtouaj?
6. ¿Kemanon oksejpa ones akinomej yemelak kitekichiuiliayaj Jehová? Xkijto tleka ijkon titlanankilia.
6 Ipan xiuitl 1870, oksejpa ones ikalpan toTajtsin ijkuak Charles Russell niman oksekimej opeuj kichiuaj se grupo niman ijkon nomachtiskej Biblia. Ijkon ken yonoijtoka ipan se teotlajtojli, yejuin grupo katka yejon “tlatitlanketl tlen kitki tlajtojli” akin yaskia tlayekapan achto ika Jesús peuaskia tlanauatis ipan iTekiuajyo toTajtsin (Mal. 3:1, TNM). Kuajli ones ika yejuamej akin yemelak kitekichiuiliayaj Jehová. ¿Onen se tekiuaj akin okintlaueltokak ipan yejon tonaltin? Matikitakan.
¿AKINON “REY DEL SUR”?
7. ¿Akinon katka “rey del sur” ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?
7 Kanaj ipan xiuitl 1870, Gran Bretaña melak miyekan tlanauatiaya niman ikinpiaya miyekej soldados. Daniel okijto ika yejuin país katka ken se pitentsin kuakuautli tlen okintlan okseki yeyi kuakuautin, titlajtotokej itech Francia, España niman Países Bajos (Dan. 7:7, 8). Gran Bretaña katka “rey del sur” ijkuak panotoya Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Ipan yejon tonaltin, Estados Unidos de América noijki yonochiujka se país kampa onkatka miyek tomin niman melak opeuj nopaleuiya iuan Gran Bretaña.
8. ¿Akinon “rey del sur” ipan yejuin itlamiyan tonaltin?
8 Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Estados Unidos niman Gran Bretaña onopaleuijkej niman ijkon okimixnamijkej okseki países. Ijkon, Gran Bretaña niman Estados Unidos onochiujkej países tlen más uejueyixtokej. Ijkon ken okijtoka Daniel, yejuin tekiuaj okinsentlali “melak miyekej soldados akin kojtikej” (Dan. 11:25, TNM). Ipan yejuin itlamiyan tonaltin, Estados Unidos niman Gran Bretaña yejuamej “rey del sur”.d San ika ¿akinon “rey del norte”?
OKSEJPA UAJNESI “REY DEL NORTE”
9. ¿Kemanon oksejpa onesiko “rey del norte”, niman kenon onochiuj tlen kijtoua Daniel 11:25?
9 Ipan xiuitl 1871, se xiuitl sakin ika Russell niman oksekimej opeuj nomachtiaj Biblia, oksejpa onesiko “rey del norte”. ¿Akinon katka? Alemania. Ipan yejon xiuitl, seki uejueyimej kalpamej itech Europa opeuj nopaleuiyaj niman ijkon kiueyiliskej Alemania. Opanok seki xiujtin, Alemania opeuj kinyekana seki países tlen onka África niman ipan Océano Pacífico, niman opeuj kichiua tlen nonekiya niman ijkon más ueyixtos xijkon ken Gran Bretaña (xpoua Daniel 11:25, TNM).e Alemania okinmiyekili isoldados kanaj ijkon ken Gran Bretaña. Okikuik nochi tlen kipiaya niman ijkon kimixnamikis itlauelikniuan ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli.
10. ¿Kenon onochiuj tlen kijtoua Daniel 11:25b, 26?
10 Sakin, Daniel okijto tlenon ipan nochiuaskia Alemania niman nochi isoldados. Okijto ika kitlaniskej “rey del norte”. ¿Tleka ijkon panoskia? Pampa teotlajtojli kijtoua: “Ipan uajnokuepaskej. Niman akin kikuaj tlen yejua kikua kichiuaskej makitlanikan” (Dan. 11:25b, 26a, TNM). Ijkuak nemiya Daniel, sekimej akin kikuayaj tlen tekiuaj kikuaya katkaj akin iuan tekitiyaj (Dan. 1:5). ¿Akinomej kinteneujtoya yejuin teotlajtojli? Tlajtotoya itech akin uejueyixtoyaj ne Alemania, ken akin kinyekanayaj soldados niman oksekimej akin tlanauatiayaj. Yejuin tlakamej otlapaleuijkej makitlanikan Alemania.f Yejuin teotlajtojli xsan okijto ika kitlaniskiaj Alemania, noijki okijto tlenon panoskia ijkuak Alemania kixnamikiskia “rey del sur”. Biblia kijtoua: “Nochi isoldados kintlaniskej, niman miyekej mikiskej” (Dan. 11:26b, TNM). Ijkon ken yonoijtoka, okitlankej Alemania ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli niman miyekej omijkej. Xkeman panouaya se guerra kampa melak miyekej mamikikan.
11. Ijkon ken yonoijtoka ipan Daniel 11:27-30, ¿tlenon okichiujkej “rey del norte” niman “rey del sur”?
11 Ipan Daniel 11:27, 28 kijtoua tlenon kichiuaskiaj “rey del norte” niman “rey del sur” achto peuaskia Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Ompa kijtoua: “Notlaliskej niman noijliskej on tlen xmelauak”. Noijki kijtoua ika “rey del norte” kisentlaliskia “miyek riquezas”. Niman yemelak ijkon opanok. Alemania niman Gran Bretaña kijtouayaj ika kinekiyaj yolseuilistli, san ika, yejon xmelauak katka pampa ipan 1914 opeuj guerra. Kanaj ipan yejon xiuitl, Alemania katka ika ome país akin más kipiaya tomin. Kuakon, ijkon ken yonoijtoka ipan Daniel 11:29 niman ipeujyan 30, Alemania okixnamik “rey del sur”, san ika, okitlankej.
TEKIUAJKEJ KIXNAMIKIJ IKALPAN TOTAJTSIN
12. Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿tlenon okichiujkej “rey del norte” niman “rey del sur”?
12 Desde 1914, “rey del norte” niman “rey del sur” más opeuj noixnamikij niman noijki melak opeuj kixnamikij ikalpan toTajtsin. Ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Alemania niman Gran Bretaña okintlaueltokakej itekipanojkauan toTajtsin akin xokinejkej ontlaixnamikiskej ipan guerra. Niman Estados Unidos okintsauk tokniuan akin kiyekanayaj tenojnotsalistli. Ijkin onochiuj teotlajtojli tlen nesi ipan Apocalipsis 11:7-10.
13. Itech 1933 niman ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿tlenon okichiuj “rey del norte”?
13 Sakin, itech xiuitl 1933 niman ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, “rey del norte” más okixnamik ikalpan Jehová. Ijkuak nazis opeuj tlayekanaj, Hitler niman akin kipaleuiayaj xok okinkauilijkej tokniuan matenojnotsakan. Yejuin tlakamej okinmiktijkej miyekej itekipanojkauan Jehová niman melak miyekej okintitlankej kampa okintlajyouiltijkej. Daniel yokijtoka ika ijkon nochiuaskia. Okijto ika “rey del norte” kijtlakoskia “on ueyitiopan” niman xok kitekauiliskia matlauentlalikan mojmostla, kijtosneki ika xok kitekauiliskia manotenojnotsa (Dan. 11:30b, 31a). Hitler hasta okijtoka ika kinpopoloskia nochimej akin kitekichiuiliayaj Jehová ipan Alemania.
UAJNESI SE YENKUIK “REY DEL NORTE”
14. Sakin ika opanok ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ¿akinomej onochiujkej “rey del norte”, niman kenon tikmatij yejuin?
14 Ijkuak yopanoka ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Unión Soviética opeuj tlayekana ipan yejon uejueyimej kalpamej tlen okikuili Alemania. Ijkon ken okichiujkej nazis, Unión Soviética niman akin kipaleuiayaj noijki okimixnamijkej akin kiueyichiuayaj toTajtsin niman akin xkichiuayaj tlen yejuamej kinnauatiayaj. Ipampa nochi yejuin, Unión Soviética niman akin kipaleuiayaj onochiujkej “rey del norte”.
15. ¿Tlenon okichiuj “rey del norte” sakin ika otlan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli?
15 Ijkuak otlan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Unión Soviética niman akin kipaleuiayaj, akin yonochiujkaj “rey del norte”, okixnamijkej ikalpan toTajtsin. Apocalipsis 12:15-17 kijtoua ika tlen okixnamik ikalpan toTajtsin katka ken “sen ueyi río”. Ken kijtoua yejuin teotlajtojli, “rey del norte” xok okinkauili tokniuan matenojnotsakan niman melak miyekej okintotokak Siberia, kampa melak otlajyouijkej. Hasta ipan yejuin itlamiyan tonaltin, “rey del norte” ok kintlaueltoka itekipanojkauan toTajtsin, san ika, xkeman ueli kiteltia intenojnotsalis.g
16. ¿Kenon okichiuj Unión Soviética tlen kijtoua Daniel 11:37-39?
16 (Xpoua Daniel 11:37-39). Ken kijtoua yejuin teotlajtojli, “rey del norte” xokintlakaitak “on dioses de iachtotajuan”. ¿Kenon okichiuj? Unión Soviética kinekiya kinpopolos nochi religiones, ika yejon, okiyejyeko kichiuas ika tlaltikpakchanejkej maka sa intech matlaneltokakan. Yejua ika, ipan 1918 tekiuajkej okichijchiujkej se tlanauatijli tlen okichiuj ika ipan escuelas matemachtikan ika xnemi toTajtsin. ¿Niman kenon okiueyichiuj “on dios yejuan kinmanauiya on uejueyikalpanmej”? Okikuik miyek tomin niman ijkon kinmiyekilis isoldados niman okinchijchiuj miyek armas, ijkon onoueyili. Sakin, “rey del norte” niman “rey del sur” okinmiyekilijkej iminarmas tlen ika uelis kinmiktiskej melak miyekej tlaltikpakchanejkej.
OME TEKIUAJKEJ NOPALEUIYAJ
17. ¿Tlenon yejon “tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua”, tlen noteneua ipan Daniel 11:31?
17 “Rey del norte” niman “rey del sur” yonopaleuijkej niman ijkon kitlaliskej “on tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua” (Dan. 11:31, TNM). Organización de las Naciones Unidas yejua “on tlen ijtlakaujki”.
18. ¿Tleka noijtoua ika Naciones Unidas yejua “on tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua”?
18 Teotlajtojli kijtoua ika Organización de las Naciones Unidas yejua “on tlen ijtlakaujki” pampa kiteijlia ika kichiuas maonia yolseuilistli, itlaj tlen san iTekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Teotlajtojli noijki kijtoua ika “tlaixpoloua” pampa kinpopolos nochi religiones tlen xmelajkej (xkita recuadro “Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin”).
¿TLEKA MELAK NONEKI MATIKMATIKAN NOCHI YEJUIN?
19, 20. a) ¿Tleka melak noneki matikmatikan nochi yejuin? b) ¿Tlenon tiknankiliskej ipan okse tlamachtijli?
19 Noneki matikmatikan nochi yejuin pampa ijkon tikasikamatij ika seki itech teotlajtojli tlen okijto Daniel, kampa okiteneuj “rey del norte” niman “rey del sur”, yonochiuj itech xiuitl 1870 hasta 1991. Kuakon, uelis kuajli tikmatstoskej ika tlen poliui nochiuas itech yejuin teotlajtojli, yemelak panos.
20 San ika, Unión Soviética opopoliuj ipan 1991. Kuakon ¿akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin? Ipan okse tlamachtijli tiknankiliskej yejuin.
TLAKUIKAJLI 128 Matitlaxikojtokan hasta ijkuak tlapopoliuis
a Kuajli tikitaj ika ok nochiujtika teotlajtojli tlen Daniel okiteneuj kampa otlajto itech “rey del norte” niman itech “rey del sur”. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? ¿Niman tleka melak noneki matikasikamatikan yejuin teotlajtojli?
b Ipan yejuin tlamachtijli niman ipan on okse, tijkuiskej “rey del norte” niman ijkon tikteneuaskej “rey de Siria”, niman tijkuiskej “rey del sur” niman ijkon tikteneuaskej “rey de Egipto”. Ijkon tikchiuaskej pampa ijkon nesi ipan tlajkuiloltin tlen yeuejkaui onoijkuilojkej.
c Ipan capítulos 13 niman 14 itech libro Prestemos atención a las profecías de Daniel onoijkuilojka ika tekiuaj romano Aureliano (270-275) katka “rey del norte” niman ika reina Zenobia (267-272) katka “rey del sur”. San ika, ipampa nochi tlen yotikitakej, aman xok noneki ijkon tikasikamatiskej.
d Xkita recuadro “Tlen kijtouaj teotlajtoltin itech Gran Bretaña niman Estados Unidos”.
e Daniel 11:25: “Niman yejua kuajnemilis niman noyolchikauas konixnamikis rey del sur ika miyek soldados, niman rey del sur kinsentlalis melak miyekej soldados akin kojtikej niman ijkon tlaixnamikis. Niman yejua xtetlanis pampa ipan uajnokuepaskej”.
f Akin uejueyixtoyaj ne Alemania miyek tlemach okichiujkej niman ijkon makitlanikan Alemania. Yejuamej xok okipaleuijkej tekiuaj, okiteijlikej kechmej yokinmiktijkaj ipan guerra niman okichiualtijkej tekiuaj maka ok matlayekana.
g Ken kijtoua Daniel 11:34, “rey del norte” achijtsin okikajkauj ika kintlaueltoka tokniuan, yejuin opanok ijkuak opopoliuj Unión Soviética ipan 1991.
-
-
¿Akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin?Amatl Tekakistilijketl (tlen tomachtiaj) 2020 | mayo
-
-
TLAMACHTIJLI 20
¿Akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin?
“Yejua ompa mikis niman xakaj uelis kipaleuis” (DAN. 11:45).
TLAKUIKAJLI 95 Itlauilpantitikaj
TLEN TIKITASKEJa
1, 2. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli?
AMAN más kuajli tikitaj ika tinemij ipan sa ika tlami itlamiyan tonaltin. Sa achijtsin poliui, Jehová niman Jesucristo kinpopoloskej nochimej tekiuajkej akin kixnamikij iTekiuajyo toTajtsin. Achto nochiuas yejuin, “rey del norte” niman “rey del sur” ok noixnamiktoskej niman kitlajyouiltijtoskej ikalpan toTajtsin.
2 Ipan yejuin tlamachtijli, tikitaskej teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11:40-12:1. Tikitaskej akinon “rey del norte” ipan yejuin tonajli, niman noijki tikitaskej tleka uelis tikneltokaskej ika Jehová techmakixtis, maski san tlenon mapano.
UAJNESI SE YENKUIK “REY DEL NORTE”
3, 4. ¿Akinon yonochiuj “rey del norte”, niman tleka ijkon tikijtouaj?
3 Ijkuak opopoliuj Unión Soviética ipan 1991, itekipanojkauan toTajtsin akin ompa chantiyaj okinpaleuijkej “maski achijtsin”, pampa xok okintlaueltokakej (Dan. 11:34). Ika yejon, más kuajli opeuj tenojnotsaj. Yejon okichiuj ika ipan países kampa tlayekanaya Unión Soviética más mamiyekiyakan tokniuan. Ika yolik, Rusia niman akin kipaleuiyaj onochiujkej “rey del norte”. Ijkon ken yotomachtijkej ipan okse tlamachtijli, “rey del norte” niman “rey del sur” noixmatij pampa kichiuaj yejuin yeyi tlemach: kachtopa, kintlaueltokaj itekipanojkauan Jehová; ika ome, kiteititiaj ika kitlauelitaj toTajtsin pampa kitlajyouiltiaj ikalpan, niman, ika yeyi, yejuin omemej tekiuajkej melak noixnamikij.
4 Matikitakan tleka tikijtouaj ika ipan yejuin tonaltin Rusia niman akin kipaleuiyaj yejuamej “rey del norte”. Kachtopa, pampa yejuamej xkikauiliaj ikalpan toTajtsin matenojnotsa niman kintlaueltokaj melak miyekej tokniuan akin nemij kampa yejuamej tlanauatiaj. Ika ome, ipampa tlen kichiuaj, kiteititiaj ika kitlauelitaj Jehová niman ikalpan. Niman ika yeyi, pampa melak yokixnamijkej “rey del sur”, tlen kijtosneki Gran Bretaña niman Estados Unidos. Matikitakan kenon Rusia niman akin kipaleuiyaj yokiteititijkej ika yejuamej “rey del norte”.
“REY DEL NORTE” NIMAN “REY DEL SUR” OK NOIXNAMIKTOKEJ
5. ¿Kemanon nochiua tlen kijtoua Daniel 11:40-43, niman tlenon panoua?
5 (Xpoua Daniel 11:40-43). Yejuin teotlajtojli techititia tlenon panoskia ipan itlamiyan tonaltin. Yejuin tlaxeloltin kiteititiaj ika “rey del norte” niman “rey del sur” noixnamikiskiaj. Daniel okijto: “Ijkuak ajsis tonajli para tlamis nochiuas on ken ones ipan on tlatlachalistli, on rey de Egipto kisas niman konuijsokis on rey de Siria” (Dan. 11:40).
6. ¿Kenon tikmatij ika yejuin omemej tekiuajkej ok noixnamiktokej?
6 “Rey del norte” niman “rey del sur” ok noixnamiktokej pampa kinekij tlayekanaskej ipan nochi tlaltikpaktli. San matontlanemilikan itech tlen opanok sakin ika otlan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, ijkuak Unión Soviética niman akin kipaleuiyaj opeuj tlayekanaj ipan miyek países tlen onokej Europa. Yejuin okichiuj ika “rey del sur” makinsentlali seki países tlen uelis kipaleuiskej ijkuak tlaixnamikis, yejuin noixmati ken Organización del Tratado del Atlántico Norte. “Rey del norte” niman “rey del sur” yokikuikej miyek tomin niman ijkon kinpiyaskej melak miyek armas. Yejuin omemej tekiuajkej noijki yonoixnamijkej pampa yokinpaleuijkej tlatlamantikej grupos akin yonoixnamijkej ipan África, Asia niman América Latina. Xiuejkaui, Rusia niman akin kipaleuiyaj yokiteititijkej ika yejuamej uejueyixtokej. Aman, yejuin tekiuajkej noijki noixnamikij ika programas tlen kipiyaj computadoras, kinekij kijtlakoskej ken kitekitiltiaj intomin niman ken tlayekanaj. Niman ijkon ken okijto Daniel, “rey del norte” ok kixnamiktok ikalpan toTajtsin (Dan. 11:41).
“REY DEL NORTE” KALAKI IPAN “ON KUALTETSIN TLAJLI”
7. ¿Tlenon yejon “Kualtetsin Tlajli”?
7 Daniel 11:41 kijtoua ika “rey del norte” kalakiskia ipan “on Kualtetsin Tlajli”. ¿Tlenon yejon “Kualtetsin Tlajli”? Yeuejkaui, noijtouaya ika xonkatka nion se tlajli tlen más makualtsin ijkon ken Israel (Ezeq. 20:6). Melak kualtsin katka pampa ompa noueyichiuaya Jehová. San ika, desde Pentecostés itech xiuitl 33, Israel xok yejua yejuin “Kualtetsin Tlajli”. Niman ijkon tikijtouaj pampa itekipanojkauan Jehová nemij ipan nochi tlaltikpaktli. Aman, yejon “Kualtetsin Tlajli” kijtosneki nochi tlen tikchiuaj akin tinemij ipan ikalpan Jehová, ijkon ken totlanechikoluan niman totenojnotsalis.
8. ¿Kenon “rey del norte” yokalak ipan “on Kualtetsin Tlajli”?
8 Ipan itlamiyan tonaltin, “rey del norte” miyekpa yokalak ipan “on Kualtetsin Tlajli”. Matiknemilikan yejuin, Alemania nazi, akin katka “rey del norte”, okalak ipan “on Kualtetsin Tlajli” ijkuak okintlaueltokak niman okinmikti itekipanojkauan toTajtsin, niman más ijkon okichiuj ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Sakin ika otlan yejuin guerra, Unión Soviética, akin onochiuj “rey del norte”, okalak ipan yejuin “Kualtetsin Tlajli” ijkuak okintlaueltokak akin kiueyichiuayaj Jehová niman ijkuak okintitlan kampa melak okintlajyouiltijkej.
9. ¿Kenon Rusia niman akin kipaleuiyaj yokalajkej ipan “on Kualtetsin Tlajli”?
9 Xiuejkaui, Rusia niman akin kipaleuiyaj noijki yokalajkej ipan “on Kualtetsin Tlajli”. ¿Kenon? Ipan 2017, yejuin “rey del norte” xok okinkauili iteixpantijkauan Jehová matenojnotsakan niman okintsauk sekimej tokniuan. Noijki, xok okitekauili manotekitiltikan toamatlajkuiloluan, ken Traducción del Nuevo Mundo. Niman noijki onotlatkiti sucursal de Rusia, Kaltin kampa tosentlaliaj niman kampa tikinpiyaj toueyitlanechikoluan. Ipampa nochi yejuin, ipan 2018 Grupo akin Tlayekana ipan nochi tlanechikoltin okasikamat ika Rusia niman akin kipaleuiyaj yejuamej “rey del norte”. Tejuamej akin tiktekichiuiliaj Jehová xtikimixnamikij tekiuajkej nion xtikyejyekouaj tikinpatlaskej, maski kanaj sekimej techtlaueltokaj. Tejuamej tikchiuaj teoyotl “impampa nochimej on uejueyitekiuajkej”, niman más ijkuak kitlapejpeniaj itlaj tlen uelis kijtlakos ken tikueyichiuaj Jehová (1 Tim. 2:1, 2).
¿“REY DEL NORTE” KIPOPOLOS “REY DEL SUR”?
10. ¿Tlenon techpaleuis matikmatikan tla “rey del norte” kipopolos “rey del sur”?
10 Teotlajtojli tlen onka ipan Daniel 11:40-45 tlajtoua itech “rey del norte”. ¿Kijtosneki yejuin ika kipopolos “rey del sur”? Ka, “rey del sur” ok yoltos ijkuak Jehová niman Jesús kinpopoloskej nochimej tekiuajkej ipan Armagedón (Apoc. 19:20). ¿Kenon tikmatij? Matikimitakan teotlajtoltin tlen nesij ipan Daniel niman Apocalipsis.
Se tetl, tlen kijtosneki iTekiuajyo toTajtsin, kinpopolos tekiuajkej ipan Armagedón. Yejuin tekiuajkej yeskiaj ken se ueyi tlamachijchiuajli. (Xkita párrafo 11).
11. ¿Tlenon kiteititia teotlajtojli tlen uajlauj ipan Daniel 2:43-45? (Xkita tlaixkopinajli tlen onka ixpan yejuin revista).
11 (Xpoua Daniel 2:43-45). Teotlajtoketl Daniel tlajtoua itech se ueyi tlamachijchiuajli tlen tlachichiujtli ika miyek tepostin. Yejuin tepostin kixneskayotiaj tlatlamantikej tekiuajkej akin kixnamikiskiaj ikalpan toTajtsin. Ikxiuan tlen tlachijchiujtli ika tepostli niman sokitl kixneskayotia on sa ika tlami tekiuaj: Gran Bretaña niman Estados Unidos. Teotlajtojli kijtoua ika yejuin tekiuaj ok nemis ijkuak iTekiuajyo toTajtsin kinpopolos nochimej tekiuajkej ipan tlaltikpaktli.
12. ¿Tlenon kixneskayotia on ika chikome itsontekon xkuajli yolki, niman tleka melak noneki matikmatikan yejuin?
12 Apóstol Juan noijki kinteneua sekimej tekiuajkej akin yokixnamijkej ikalpan Jehová. Yejua otlajto itech se xkuajli yolki akin kipiya chikome itsontekon. On ika chikome itsontekon kixneskayotia Gran Bretaña niman Estados Unidos. Yejuin melak ueyi kijtosneki pampa kiteititia ika xnemis okse tekiuaj akin kitekipatlas. Ika chikome tsontekomatl ok tlanauatijtos ijkuak Cristo niman akin kipaleuiyaj kipopoloskej xkuajli yolki akin kipiya yejon tsontekomatl (Apoc. 13:1, 2; 17:13, 14).b
¿TLENON KICHIUAS “REY DEL NORTE”?
13, 14. ¿Akinon “Gog akin ualeua Magog”, niman tlenon kichiuas makixnamiki ikalpan toTajtsin?
13 Se teotlajtojli tlen uajlauj ipan amoxtli Ezequiel techpaleuiya matikasikamatikan tlenon uelis panos ijkuak ikinpopoloskej “rey del norte” niman “rey del sur”. Nesi ika teotlajtoltin tlen kinteneua Ezequiel 38:10-23; Daniel 2:43-45; 11:44-12:1 niman Apocalipsis 16:13-16, 21 ipan san no yejua xiujtin nochiujtiuej niman san no yejua tlemach kiteneuaj. Tla yejuin melauak, tiknemiliaj ika uelis panos yejuin.
14 Sakin ika yopeuj ueyi tlajyouilistli, “nochimej on reyes ipan on tlaltikpaktli” nosentlaliskej (Apoc. 16:13, 14; 19:19). Yejuin tekiuajkej akin nosentlaliskej kintokayotiaj “Gog akin ualeua Magog” (Ezeq. 38:2, TNM). Yejuin tekiuajkej kixnamikiskej ikalpan toTajtsin niman kinekiskej kipopoloskej. ¿Tleka ijkon kichiuaskej? Apóstol Juan okitak ipan se tlatlachalistli ika oxiniko “uejueyi tesiutli” ipan itlauelikniuan toTajtsin. Kanaj yejuin “uejueyi tesiutli” kixneskayotia tlen kiteijliskej itekipanojkauan Jehová: ika ipopoliuis tlen kiyekana Satanás. Kanaj yejuin kichiuas ika “Gog akin ualeua Magog” makineki kixnamikis ikalpan toTajtsin niman kinekis kipopolos (Apoc. 16:21).
15, 16. a) ¿Kanaj tlenon kijtosneki Daniel 11:44, 45? b) ¿Tlenon ipan nochiuas “rey del norte” niman tekiuajkej akin teuamej itech “Gog akin ualeua Magog”?
15 (Xpoua Daniel 11:44, 45). Nesi ika yejuin teotlajtojli noijki kiteneua kenon itekipanojkauan Jehová kiteijliskej tlen ipan nochiuas yejuin tlaltikpaktli niman ika tekiuajkej kixnamikiskej ikalpan toTajtsin. Ompa, Daniel kijtoua ika “rey del norte” nomojtis pampa kijliskej ika “itlaj ye nochijtika neka ikisayan tonaltsintli niman neka norte” niman yejua “kisas ikan tlauejli” niman “kimiktis miyek tlakatl”. Nesi ika ijkuak kijtoua “miyek tlakatl”, kinteneujtika itekipanojkauan Jehová.c Ipan yejuin teotlajtojli, Daniel kanaj kiteneujtoya kenon sa ika tlami kixnamikiskej ikalpan toTajtsin.
16 Ijkuak toTajtsin kitas kenon “rey del norte” niman oksekimej tekiuajkej kixnamikij ikalpan, melak kualanis niman kichiuas mapeua on guerra itoka Armagedón (Apoc. 16:14, 16). Ijkuakon, “rey del norte” “ompa mikis niman xakaj uelis kipaleuis” (Dan. 11:45). Noijki ijkon inpan nochiuas oksekimej tekiuajkej akin teuamej itech “Gog akin ualeua Magog”.
Ipan guerra tlen itoka Armagedón, Jesucristo niman akin iuan tlauijsokij kipopoloskej tlen kiyekana Satanás niman kimakixtiskej ikalpan toTajtsin. (Xkita párrafo 17).
17. ¿Akinon Miguel, “on ueyixtikaj ángel tepaleuijketl”, akin noteneua ipan Daniel 12:1, niman tlenon kichiua?
17 Sakin, teotlajtojli tlen onka ipan Daniel techijlia kenon kipopoloskej “rey del norte” niman akin kipaleuiyaj, niman noijki kijtoua kenon techmakixtiskej (xpoua Daniel 12:1). ¿Tlenon kijtosneki tlen kijtoua yejuin tlaxelojli? Cristo Jesús, akin toTekiuaj, noijki noixmati ken Miguel. Yejua kipaleuijtok ikalpan toTajtsin desde 1914, ijkuak opeuj tlayekana iTekiuajyo toTajtsin ne iluikak. Sa achijtsin poliui, Miguel kinpopolos itlauelikniuan ipan guerra tlen itoka Armagedón. Ika yejuin guerra, tlamis tlen Daniel kitokayotia ken “temojtij tlajyouilistli”. Niman teotlajtojli tlen uajlauj ipan Apocalipsis kijtoua ika ipan Armagedón tlamiskej yejon tonaltin tlen noixmatij ken “temojtij tlajyouilistli” (Apoc. 6:2; 7:14).
¿IJKUILIUJTIKA TOTOKAYO IPAN “ON AMAMOXTLI”?
18. ¿Tleka xnoneki techmojtis tlen panos ika tlayekapan?
18 Daniel niman Juan kuajli techijliaj ika akin kitekichiuiliaj Jehová niman Jesús makisaskej ipan “on temojtij tlajyouilistli”. Ika yejon, xnoneki techmojtis tlen panos ika tlayekapan. Daniel kijtoua ika intokayo akin makisaskej ijkuiliujtos ipan “on amamoxtli” (Dan. 12:1). ¿Tlenon noneki tikchiuaskej niman ijkon ompa maijkuiliujto totokayo? Noneki tikteititiskej ika titlaneltokaj itech Jesús, akin onotemakak topampa (Juan 1:29). Noneki tosentemakaskej itech toTajtsin niman toapolaktiskej (1 Ped. 3:21, TNM). Noijki, noneki tikpaleuiskej iTekiuajyo toTajtsin, kema, noneki tikinpaleuiskej oksekimej makixmatikan Jehová.
19. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej aman, niman tleka?
19 Aman noneki más titlaneltokaskej itech Jehová niman itech ikalpan, noijki noneki tikpaleuiskej iTekiuajyo toTajtsin. Tla ijkon tikchiuaj, timakisaskej ijkuak iTekiuajyo toTajtsin kipopolos “rey del norte” niman “rey del sur”.
TLAKUIKAJLI 149 Tlakuikajli itech akin tetlani
a ¿Akinon “rey del norte” ipan yejuin tonaltin, niman kenon kipopoloskej? Tla tikmatij yejuin, kichikauas totlaneltokil niman techpaleuis matitlaxikokan ipan ueyi tlajyouilistli.
b Ipan La Atalaya del 15 de junio de 2012, páginas 7 a 19, más kuajli notetomilia tlenon kijtosneki Daniel 2:36-45 niman Apocalipsis 13:1, 2.
c Ipan La Atalaya del 15 de mayo de 2015, páginas 29 niman 30, uelis tomachtiskej okseki itech yejuin teotlajtojli.
-
-
Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltinAmatl Tekakistilijketl (tlen tomachtiaj) 2020 | mayo
-
-
Tekiuajkej akin notlauelitaj ipan itlamiyan tonaltin
Seki teotlajtoltin tlen nikan noteneuaj, ipan san no yejua xiujtin nochiujtiuej. Nochi teotlajtoltin kiteititiaj ika tinemij ipan itlamiyan tonaltin (Dan. 12:4).
Textos: Apoc. 11:7; 12:13, 17; 13:1-8, 12.
Teotlajtojli: Melak youejkauj ika “on xkuajli yolki” yokinyekan tlaltikpakchanejkej. Ipan itlamiyan tonaltin, kikokouiliaj on ika chikome itsontekon. “Pero on itlakokol [...] opajtik” niman nochimej tlaltikpakchanejkej kitlakamatij on “xkuajli yolki”. Satanás kitekitiltia on “xkuajli yolki” niman ijkon kimixnamikis “on yejuan yolchipajkej itech Dios”.
Ken nochiua: Sakin ika opanok Apachiuilistli, peuaj tekiuajtij akin kixnamikij Jehová. Ijkuak yopanoka ipantsin 3,000 xiuitl, Gran Bretaña okipolo kojtilistli ipan Kachtopa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. San ika, oksejpa kojtia ijkuak nopaleuiya iuan Estados Unidos. Ipan itlamiyan tonaltin, Satanás kintekitiltia tekiuajkej niman ijkon kitlaueltoka ikalpan toTajtsin.
Textos: Dan. 11:25-45.
Teotlajtojli: Ipan itlamiyan tonaltin, “rey del norte” niman “rey del sur” noixnamikij pampa kinekij uejueyixtoskej.
Ken nochiua: Alemania kixnamiki Gran Bretaña niman Estados Unidos. Ipan 1945 Unión Soviética niman akin kipaleuiyaj nochiuaj “rey del norte”. Ipan 1991 popoliui Unión Soviética, niman sakin, Rusia niman akin kipaleuiyaj nochiuaj “rey del norte”.
Textos: Is. 61:1; Mal. 3:1; Luc. 4:18.
Teotlajtojli: Jehová kititlani “tlatitlanketl tlen kitki tlajtojli” akin yauj tlayekapan achto ika Jesús peuas tlanauatis ipan iTekiuajyo toTajtsin. Yejuin “tlatitlanketl” noso grupo peua kinnojnotsa akin yolyemankej.
Ken nochiua: Desde 1870, Charles Russell niman oksekimej peuaj nomachtiaj Biblia niman ijkon kimatiskej tlen melauak. Ipan 1881 yejuamej okitakej ika itekipanojkauan toTajtsin nonekiya tenojnotsaskej. Ipan torevistas kisaj tlamachtiltin “Se solicitan 1,000 predicadores” niman “Ungidos para predicar”.
Textos: Mat. 13:24-30, 36-43.
Teotlajtojli: Se tlakatl kitoka trigo. Sakin uajlauj itlauelikniuj niman ompa kitoka on xkuajli xiujtli. On xkuajli xiujtli melak noskaltia niman kitlapachoua on trigo. Ijkuak pixkalo, peua kixelouaj trigo itech xkuajli xiujtli.
Ken nochiua: Desde 1870, más kuajli opeuj nesi akinomej yemelak kichiuaj ken Cristo. Ipan itlamiyan tonaltin, kinnechikouaj akin yemelak kichiuaj ken Cristo niman kinxelouaj intech akin xmelauak kichiuaj ken Cristo.
Textos: Dan. 2:31-33, 41-43.
Teotlajtojli: Se ueyi tlamachijchiuajli tlen kipiya ikxiuan tlachijchiujtin ika tepostli niman sokitl.
Ken nochiua: On sokitl kixneskayotia tlaltikpakchanejkej akin kixnamikij tekiuajkej itech Gran Bretaña niman Estados Unidos. Kuakon, yejon tekiuajkej xuelij chikauak tlanauatiaj.
Textos: Mat. 13:30; 24:14, 45; 28:19, 20.
Teotlajtojli: Kipixkaj trigo niman kejyeuaj ipan kueskomatl, niman kitlaliaj “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise niman ijkon makintlajpiya tekitkej. Peua notenojnotsa ipan nochi tlaltikpaktli.
Ken nochiua: Ipan 1919 kitlaliaj “tekitketl” yolmelauak niman tlamachilise niman ijkon makiyekana ikalpan toTajtsin. Desde ijkuakon, Nomachtijkej itech Biblia más opeuj tenojnotsaj. Ipan yejuin tonaltin, iteixpantijkauan Jehová tenojnotsaj ipantsin 200 países, niman kinkixtiaj amatlajkuiloltin ipantsin 1,000 tlajtoltin.
Textos: Dan. 12:11; Apoc. 13:11, 14, 15.
Teotlajtojli: On xkuajli yolki akin kipiya ome ikuakuauan tlanauatia “ma kichijchiuakan sen iixkopinajlo de on achtoj xkuajli yolki” niman kiyolitia.
Ken nochiua: Gran Bretaña niman Estados Unidos nopaleuiyaj niman ijkon kitlaliaj Sociedad de Naciones. Okseki países noijki kipaleuiyaj. “Rey del norte” san okipaleui Sociedad de Naciones ipan 1926 hasta 1933. Miyekej kinemiliaj ika Sociedad de Naciones kichiuas matinemikan ika yolseuilistli, itlaj tlen san iTekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Miyekej noijki kinemiliaj ika Naciones Unidas (ONU) kuajkuis yolseuilistli.
Textos: Dan. 8:23, 24.
Teotlajtojli: Se tekiuaj akin melak noueyimati sajnoye tlaxoxotonia.
Ken nochiua: Gran Bretaña niman Estados Unidos melak tlaijtlakouaj. Ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli, Estados Unidos melak otlaijtlako ijkuak okontlajkal ome bombas atómicas kampa tlayekanayaj itlauelikniuan.
Textos: Dan. 11:31; Apoc. 17:3, 7-11.
Teotlajtojli: “On xkuajli yolki [...] chichiltik” akin kipiya majtlaktli ikuakuauan uajkisa “kampa melak uejkatlan”, niman yejua ika chikueyi tekiuaj. Amoxtli Daniel kijtoua ika yejuin tekiuaj yejua “on tlen ijtlakaujki niman tlen tlaixpoloua”.
Ken nochiua: Sociedad de Naciones xok ueli kichiua itekiyo ipan ika Okpa Guerra ipan nochi tlaltikpaktli. Sakin ika otlan guerra, tekiuajkej okitlalijkej ONU. Miyekej noijki okinemilijkej ika ONU kichiuaskia matinemikan ika yolseuilistli, itlaj tlen san iTekiuajyo toTajtsin uelis kichiuas. Tekiuajkej akin kipaleuiyaj ONU kimixnamikiskej religiones.
Textos: 1 Tes. 5:3; Apoc. 17:16.
Teotlajtojli: Tekiuajkej kijtouaj: “Onkaj yolseuilistli niman xakaj nion itlaj uelis techmiktis”. Sakin, on majtlaktli kuakuautin niman “xkuajli yolki” kixnamikij “on tlakapapatlaketl” niman kipopolouaj. Sakin, kinpopolouaj tekiuajkej.
Ken nochiua: Tekiuajkej kijtouaj ika yoajsik yejon tonajli ijkuak “onkaj yolseuilistli niman xakaj nion itlaj uelis techmiktis”. Sakin, akin kipaleuiyaj ONU kinpopolouaj religiones tlen xmelajkej. Ijkin peua ueyi tlajyouilistli. Niman yejuin tlamis ipan Armagedón, ijkuak popoliuis nochi tlen kiyekana Satanás.
Textos: Ezeq. 38:11, 14-17; Mat. 24:31.
Teotlajtojli: Gog kixnamiki ikalpan toTajtsin. Sakin, iluikaktekitkej kinsentlaliaj akin tlapejpeniltin.
Ken nochiua: “Rey del norte” niman oksekimej tekiuajkej nopaleuiyaj niman ijkon kixnamikiskej ikalpan toTajtsin. Ijkuak ijkon panotos, kinsentlaliskej ne iluikak tlapejpeniltin akin ok nikan nemiskej.
Textos: Ezeq. 38:18-23; Dan. 2:34, 35, 44, 45; Apoc. 6:2; 16:14, 16; 17:14; 19:20.
Teotlajtojli: Akin yauj ipan “caballo istak” tetlani ijkuak kipopoloua Gog niman akin iuan tlauijsokij. On xkuajli yolki kontlajkalij “tliko” niman kixaxamaniaj on ueyi tlamachijchiuajli.
Ken nochiua: Jesús, akin tlayekana ipan iTekiuajyo toTajtsin, kimakixtia ikalpan Jehová. Jesús, 144,000 niman iluikaktekitkej kinpopolouaj nochimej tekiuajkej akin kixnamikij ikalpan toTajtsin. Ijkon popoliui nochi tlen kiyekana Satanás.
-