BIBLIOTECA IPAN INTERNET Watchtower
Watchtower
BIBLIOTECA IPAN INTERNET
náhuatl de guerrero
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLTIN
  • TLANECHIKOLTIN
  • sgd págs. 1-5
  • 1 Itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika hebreo

Xonka video tlen otiktlapejpeni.

Xtechtlapopolui, xueli tlapoui video.

  • 1 Itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika hebreo
  • Tlen tepaleuiya timomachtis iTlajtol toTajtsin
Tlen tepaleuiya timomachtis iTlajtol toTajtsin
sgd págs. 1-5

1

Itoka toTajtsin ipan Tlajkuiloltin ika hebreo

Tetragrámaton ken kachtopa noijkuilouaya hebreo

Itoka toTajtsin ika hebreo, ken tlajkuilouayaj ijkuak israelitas xkinuikayaj Babilonia

Tetragrámaton ken sakin noijkuiloua hebreo

Itoka toTajtsin ika hebreo, ken tlajkuilouayaj sakin ijkuak yomakiskaj israelitas itech Babilonia

Ipan Tlajkuiloltin ika hebreo (noijki noixmati Antiguo Testamento), itoka toTajtsin uajnestiuj kanaj siete mil ika yejuin tlajkuilojli יהוה. Yejuin naui letras ika hebreo noixmati ken Tetragrámaton. Ipan seki biblias yejuin naui letras notlajtolkuepa “Jehová”. Yejuin tokayotl melak miyekpa uajnestiuj ipan Biblia xijkon ken okseki. Ijkuak tlajtouayaj itech toTajtsin, akin okijkuilojkej Biblia okitekitiltijkej tlen ika kixmatij ken akin nochi ueli kichiua, akin ueyixtika niman toTeko. Niman okitekitiltijkej Tetragrámaton ijkuak kiteneuayaj itoka toTajtsin.

Jehová okichiuj ika akin okijkuilojkej Biblia makitekitiltikan itoka. Yejua okichiuj ika teotlajtoketl Joel makijkuilo: “Nochimej akin kinotsaskej Jehová ika itokayo makisaskej”, niman okichiuj se salmista makijto: “Niman ijkon tlaltikpakchanejkej makimatikan ika tejua akin motoka Jehová, san tejua tiUeyixtika ipan nochi tlaltikpaktli” (Joel 2:32; Salmo 83:18). Niman itoka uajnestiuj kanaj 700 ipan Salmos, se amoxtli tlen kipiya tlakuikaltin tlen nokuikatiayaj itekipanojkauan niman poemas tlen kijtouayaj. Kuakon, ¿tleka ipan miyek biblias xkipiyaj yejuin tokayotl? Niman ¿tleka ipan seki biblias kitlaliaj Jehová? ¿Tlenon kijtosneki yejon tokayotl?

Tetragrámaton miyekpa uajnestiuj ipan Salmos

Tlajkotsin Salmos ipan se itech tlajkuiloltin tlen ononextijkej nisiu mar Muerto, ipan itlajkotian kachtopa siglo. Onoijkuilo ika hebreo ika letras tlen notekitiltiayaj ijkuak israelitas yomakiskaj itech Babilonia. Tetragrámaton kuajli noixmati pampa miyekpa uajnestiuj ika letras hebreas tlen notekitiltiayaj ijkuak israelitas xikinuikayaj Babilonia

¿Tleka ipan miyek biblias xkipiyaj itoka toTajtsin? 1) Nemij akin kinemiliaj ika toTajtsin xnoneki makipiya itoka pampa nochi ueli kichiua. 2) Miyekej noijki ijkon tlaneltokaj ken judíos akin xkitekitiltiaj itoka toTajtsin pampa nomojtiaj kitsojkuilotiskej. 3) Niman oksekimej kinemiliaj ika pampa xkuajli tikmatij kenon yemelak noijtouaya, kuajli tla san tiktekitiltiaj tlen ika kixmatij, ken toTeko noso toTajtsin. San ika, aman matikitakan tleka noneki manotekitilti itoka.

  • Kachtopa, akin kijtouaj ika toTajtsin xnoneki makipiya se itoka kilkauaj ika yononextijkej amatlajkuiloltin tlen youejkauj onoijkuilojkej, seki ijkuak xiuajnemiya Cristo, kampa nestika itoka toTajtsin. Ken yotikijtokej, toTajtsin yejua akin okichiuj makijkuilokan itoka ipan iTlajtol, kanaj siete mil ompa okijkuilojkej. Kuajli nesi ika yejua kineki matikixmatikan itoka niman matiktekitiltikan.

  • Ika ome, ijkuak kipopolouaj itoka toTajtsin akin kitlajtolkuepaj Biblia san ipampa tlen kineltokaj judíos, kilkauaj itlaj. Maski sekimej Judíos akin kixkopinayaj tlajkuilojli xkinekiyaj kijtoskej itoka, kema kitlaliayaj ijkuak kixkopinayaj Biblia. Nisiu itech mar Muerto, ipan Qumrán, yokinnextijkej tlen melak youejkaujkej tlajkuiloltin tlen kipiya miyekan itoka toTajtsin. Sekimej akin tlajtolkuepaj okipopolojkej itoka niman yokitlalijkej TOTEKO ika mayúsculas niman ijkon kiteititiaj kanon uajnestiaya ijkuak onoijkuilo ika tlajtojli hebreo. San ika, tla kimatstokej ika itoka toTajtsin melak miyekpa uajnestiuj ipan Biblia, ¿tleka kipatlaj noso kipopolouaj? ¿Akinon kinemiliaj okinkauili makichiuakan tlen yejuamej kinekij?

  • Niman ika yeyi, akin kijtouaj ika maka makitekitiltikan itoka toTajtsin pampa xkuajli nomati kenon yemelak noijtouaya, kema kitekitiltiaj itoka Jesús. San ika, ipan yejuin tonajli melak miyekej xkijtouaj itoka Jesús ken kakistiya ipan kachtopa siglo. Akin tlajtouayaj hebreo kanaj kijtouayaj “Yeshúa”. Niman Cristo (noso Mesías) kijtouayaj “Maschíaj”. Akin tlajtouayaj griego kijtouayaj “Iēsóus Kjristós”, niman akin tlajtouayaj latín kijtouayaj “Iesus Christus”. Ika espíritu santo, akin okijkuilojkej Biblia okitekitiltijkej itoka ika griego. Xokiyejyekojkej kitlaliskej ken kakistiya ika hebreo, okitlalijkej yejon tokayotl ijkon ken tlaltikpakchanejkej tlajtouayaj. Noijki ijkon panoua ika itoka toTajtsin, iteixpantijkauan Jehová tikitaj kuajli tiktekitiltiskej Jehová, maski xnomati tla yemelak ijkon kakistiya ijkuak noijtouaya itoka toTajtsin ika Hebreo.

¿Tleka tejuamej tiktekitiltiaj Jehová? Yejuin naui letras itoka Tetragrámaton (יהוה) kijtosneki YHWH (noijki uelis yes YHVH noso JHVH). ¿Niman tleka xkipiya vocales? Pampa tlajtojli hebreo tlen yeuejkaui tlajtouayaj san noijkuilouaya ika consonantes. Kuakon, ¿kenon kimatiyaj tlaltikpakchanejkej katlejua vocales kitekitiltiskej ijkuak amapouayaj? Yejuamej kimatiyaj kenon amapouaskej pampa mojmostla ijkon tlajtouayaj.

Kanaj mil xiuitl sakin ijkuak yotlanka ika noijkuiloua Tlajkuiloltin ika hebreo, ixtlamatkej judíos okinejnemilijkej tlen tepaleuiskia mauelikan kenon kipouaskej tlajtoltin ika hebreo. San kintlaliliayaj puntos, noso signos, kampa kiteititiayaj katlejua vocal nonekiya itech se tlajtojli. San ika, ipan yejon tonaltin noneltokaya ika xkuajli tikteneuas itoka toTajtsin, niman miyekej judíos ijkon kichiuayaj niman kinotsayaj ika okseki tlajtoltin. Nesi ika ijkuak kixkopinayaj Tetragrámaton, kitlaliliayaj vocales tlen kipiayaj yejon okseki tlajtoltin tlen ika kinotsayaj. Kuakon tlajkuiloltin tlen kipiayaj yejon puntos xtepaleuiyaj matikmatikan kenon yemelak noijtouaya itoka toTajtsin ika hebreo. Nemij akin kijtouaj ika noijtouaya “Yahweh” (noso “Yahvé”), niman oksekimej kinemiliaj ika tlamantik noso sejneka noijtoua. Ipan tlajkuiloltin tlen ononextijkej itech mar Muerto kipiya tlajkotsin itech tlajkuilojli Levítico ika griego kampa nesi itoka toTajtsin ika letras tlen yejuamej kitekitiltiaj “Iao”. Oksekimej tlajkuilojkej griegos tlen yeuejkaui onenkej noijki kijtouaj ika uelis noijtos ken “Iaé”, “Iabé” noso “Iaoué”. Ken tikitaj, xtikmatij kenon yemelak noijtouaya itoka toTajtsin ika hebreo, niman ika yejon xuelis tikijtoskej ika san se tokayotl noneki notekitiltis (Génesis 13:4; Éxodo 3:15). Tlen kema tikmatij ika toTajtsin okitekitilti miyekpa ijkuak kinnotsaya itekipanojkauan niman yejuamej okitekitiltijkej ijkuak kichiuiliayaj teoyotl niman ijkuak tlajtouayaj imiuan oksekimej (Éxodo 6:2; 1 Reyes 8:23; Salmo 99:9).

Kuakon, ¿tleka tejuamej tiktekitiltiaj Jehová? Pampa melak youejkauj ijkon notekitiltia itoka toTajtsin ipan miyek tlajtoltin.

Itoka toTajtsin Jehová

Itoka toTajtsin ipan Génesis 15:2 itech Pentateuco tlen okitlajtolkuep William Tyndale ipan xiuitl 1530

Juan de Valdés okitlajtolkuep Salmos ika español itech xiuitl 1537, nikan yejua kachtopa okitlali itoka toTajtsin ika español Iehova. Ika yolik onopatlatiaj ken tlajtouaj niman onopatlatiaj noijki ken kijkuilouaj itoka toTajtsin. Se neskayotl, Salmos de Bernardino de Rebolledo, tlen onotlajtolkuep ipan xiuitl 1661, kitekitiltia Jehova. Biblia de Scío de San Miguel, de 1791, kitekitiltia Iehováh ipan notas. Niman Torres Amat de 1824 kitekitiltia Jehovah, niman Reina-Valera de 1862, kitekitiltia Jehová. Ipan okseki tlajtoltin melak youejkauj noijki ijkon yokitekitiltijkej itoka toTajtsin. Ken Pentateuco tlen okitlajtolkuep William Tyndale, de 1530, kitekitiltia Iehouah. Yejuin kachtopa Biblia ika inglés kampa okitlajtolkuepkej itoka toTajtsin.

Ipan amoxtli ika inglés Studies in the Psalms (Estudios de los Salmos), tlen okis ipan xiuitl 1911, se ixtlamatki itech Biblia, itoka Joseph Bryant Rotherham, okitekitilti ika inglés Jehovah niman xokitekitilti Yahweh pampa kitaya ika ijkon “kuajli kixmatstokej yejon tokayotl, niman kuajli kiseliaj, akin kipouaj Biblia”. Noijki, ipan xiuitl 1930 se akin kuajli kixmati tlajtojli hebreo itoka Alexander Kirkpatrick otetomili tleka notekitiltia ika inglés tokayotl Jehovah: “Miyekej akin nomachtiaj kenon notekitiltia se tlajtojli ipan yejuin tonaltin kijtouaj ika noneki nopouas ‘Yahveh’ noso ‘Yahaveh’; san ika, nesi ika JEHOVAH ijkon kuajli kixmatij akin tlajtouaj inglés, niman xnoneki matikmatstokan kenon yemelak kakisti, tlen melak noneki matikmatstokan ika yejuin se Tokayotl, niman xsan se tlajtojli tlen ika kixmatij ken toTeko”. Ika español, ipan Diccionario Manual Bíblico noijki tetomilia ika “Jehová melak ijkon notekitiltia” ipan seki Biblias tlen melak noixmatstokej.

Tetragrámaton

Tetragrámaton, YHWH: “Yejua Kichiua Manochiua”

Tlajtojli ika hebreo “nejua ninochiuas”

Tlajtojli HWH: “nejua ninochiuas”

¿Tlenon kijtosneki itoka Jehová? Ika hebreo, itoka Jehová ualeua itech se tlajtojli tlen kijtosneki “nejua ninochiuas”. Sekimej ixtlamatkej kinemiliaj ika nikan yejuin tlajtojli onotlali mateasikamachilti ken tlen kichiua manochiua. Yejuin kijtosneki ijkuak se kichiua ika itlaj noso yakaj makichiua. Ika yejon, iteixpantijkauan Jehová tikasikamatij ika itoka toTajtsin kijtosneki “Yejua Kichiua Manochiua”. Ixtlamatkej tlamantik noso sejneka ken tlanemiliaj, kuakon xuelis tikijtoskej ika san yejuin kijtosneki. San ika, ken tikasikamatij nesi ika Jehová okichijchiuj nochi tlemach niman kichiua nochi tlen kijtoua. ¿Tleka? Pampa yejua xsan okichijchiuj nochi tlen onka niman nochimej akin tlamachilisejkej, yejua nochipa kichiua tlen kineki niman maski san tlenon mapano, yemelak manochiua tlen yejua yokijto.

Kuakon, tlen kijtoua Éxodo 3:14 itech itoka Jehová xsan yejon kijtosneki, ompa kijtoua: “Nejua ninochiuas tlen niktlapejpenis ninochiuas” noso “Nejua ninochiuas tlen nejua niknekis”. Yejon tlajtoltin xnochi techtomilia tlen kijtosneki itoka toTajtsin. Techijlia san seki itech kenon yejua: ika Jehová yejua nochiua tlen poliui niman ijkon kichiua tlen yokijto. Kuakon maski itoka Jehová noijki uelis kijtosnekis yejuin, xsan ompa tlami itech tlen yejua kitlapejpenis kichiuas. Noijki kijtosneki ika yejua kichiua tlen yokichijchiuj manochiua itech tlen kineki niman ijkon manochiua tlen yokijto.

    Amatlajkuiloltin ika Náhuatl de Guerrero (2006-2025)
    Nikisas
    Nikalakis ika nocuenta
    • náhuatl de guerrero
    • Xtetitlanili
    • Ken tikneki manesi
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ken noneki notekitiltis
    • Ken notlajpiyaj modatos
    • Xpatla ken notekitiltiaj modatos
    • JW.ORG
    • Nikalakis ika nocuenta
    Xtetitlanili