Jehová techyekana ipan ojtli tlen teuika itech nemilistli
“Yejuin ojtli. Ipan yejuin xnejnemikan” (ISAÍAS 30:21).
TLAKUIKALTIN 65 NIMAN 48
1, 2. a) ¿Tlenon yokinmakixti innemilis miyekej? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon kichiua Jehová ika kimakixtia tonemilis?
IKIPIYA ipantsin 100 xiuitl, ipan seki países opeuj kintlaliaj letreros kampa ika panoua se tren ipan carretera. Yejuin letreros kijtouaj: “XMOTELTI, XKITA, XKAKI”. Onotlalijkej niman ijkon tren tlen panoua ipan carretera xkimantikisas carros. Yejuin letreros yotepaleuijkej maka yakaj mamiki.
2 Jehová kichiua itlaj melak kuajli xijkon ken yejon letreros tlen ika techmakixtis. Yejua techyekana niman techmaka tlanauatiltin tlen techpaleuiya maka itlaj matechijtlako niman nochipa matiakan ipan ojtli tlen teuika itech nemilistli. Jehová ken se tlajpixketl akin kinyekana iborreguitos ipan ojtli kampa xonka tlen teijtlakoua (xpoua Isaías 30:20, 21).a
JEHOVÁ NOCHIPA YOKINYEKAN ITEKIPANOJKAUAN
3. ¿Kenon opeuj tlaltikpakchanejkej yauej ipan se ojtli tlen teuika itech mikilistli?
3 Jehová opeuj kitemaka tlanauatijli ijkuak opeuj nemij tlaltikpakchanejkej. Se neskayotl, ipan xochitlalpan Edén okimijli tlenon kichiuaskej tlaltikpakchanejkej niman ijkon nemiskej ika pakilistli (Génesis 2:15-17). San ika, Adán iuan Eva xokiselijkej itlayekanalis. Eva okichiuj tlen okijli kouatl niman Adán okichiuj tlen okijli isiuauj. Ika yejon, xkuajli okisatoj, omemej otlajyouijkej niman omijkej. Pampa xotetlakamatkej nochimej tlaltikpakchanejkej okajsikej se ojtli tlen teuika itech mikilistli.
4. a) ¿Tleka nonekiya yenkuikej tlanauatiltin sakin ijkuak yopanoka apachiuilistli? b) ¿Tlenon techmachtia yejuin yenkuikej tlanauatiltin?
4 Miyek xiujtin sakin, Jehová okimakak Noé tlanauatiltin tlen ika omakiskej. Sakin ijkuak yopanok apachiuilistli, toTajtsin okimijli tlaltikpakchanejkej ika maka makikuakan yestli noso makonikan. ¿Tleka? Pampa aman kinkauiliskia makikuakan nakatl. Niman pampa yonopatlaka tiempo, nonekiya yenkuik tlanauatiltin. Ika yejon okimijli: “San nakatl iuan inemilis, iyesyo, maka nenkikuaskej” (Génesis 9:1-4). Itech yejuin Tlanauatijli tikitaj tlenon kinemilia toTajtsin itech nemilistli. Pampa toTajtsin yotechmakak nemilistli, kinamiki matechmaka tlanauatiltin itech nemilistli. Se tlanauatijli tlen okitlali ika maka matitemiktikan. ToTajtsin kita chipauak nemilistli niman yestli. Yejua kimakas tlen kinamiki akin xkitlakaita nemilistli niman yestli (Génesis 9:5, 6).
5. ¿Tlenon tikitaskej ipan yejuin tlamachtijli niman tleka?
5 Sakin itech itonaluan Noé, toTajtsin noijki okiyekan ikalpan. Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej kenon okichiuj. Noijki techpaleuis matiktlakamatikan itlanauatiluan toTajtsin niman matinejnemikan ipan ojtli tlen teuika ipan yenkuik tlaltikpaktli.
TOTAJTSIN KINMAKA YENKUIK IKALPAN YENKUIKEJ TLANAUATILTIN
6. a) ¿Tleka nonekiya israelitas makipiyakan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés? b) ¿Tlenon noneki kichiuaskiaj israelitas ika itlayekanalis toTajtsin?
6 Ipan itonaluan Moisés, Jehová okinmakak itekipanojkauan tlanauatiltin itech kenon kiyekanaskej inemilis niman kenon kiueyichiuaskej. ¿Tleka? Pampa oksejpa yonopatlaka tiempo. Israelitas tlakeualtin katkaj ipan Egipto ipantsin 200 xiuitl. Egipcios kichiuayaj miyek tlemach tlen xkuelitaya toTajtsin, yejuamej kinueyichiuayaj akin yomijkej niman kinpiayaj tajtsitsintin. Ijkuak israelitas okiskej itech Egipto, nonekiya yenkuikej tlanauatiltin. Aman yeskiaj se kalpan tlen san kitlakamatiskia Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. Sekimej ixtlamatkej kijtouaj ika tlajtojli hebreo “tlanauatijli” ualeua itech se tlajtojli tlen kijtosneki “tikyekanas”, “tikteititis” noso “tikteijlis tlen manochiua”. Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés okinpaleui israelitas itech auilnemilistli niman tlen kichiuayaj akin kipiayaj tlaneltokijli xmelauak ipan yejon tonaltin kampa chantiyaj. Tla israelitas kinekiyaj ika Jehová makinteochiua, kipiayaj ika nokauiliskiaj makinyekana. Tla xkitlakamatiskiaj, melak tlajyouiskiaj (xpoua Deuteronomio 28:1, 2, 15).b
7. a) Xkijto tleka nonekiya ika itekipanojkauan toTajtsin makipiyakan yenkuikej tlanauatiltin b) ¿Tleka kijtoua Biblia ika Tlanauatijli ken se tlajpixketl tlen okinyekan israelitas?
7 San ika, itekipanojkauan toTajtsin noijki nonekiya kiseliskej yenkuikej tlanauatiltin. Se neskayotl, Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés okinpaleui itech tlen melak ueyi kijtosneki itech tlen Jehová kineki kichiuas, ika ijkuak yejkoskia Mesías, Jesucristo. Tlanauatijli okimilnamikti ika tlajtlakolejkej katkaj. Niman okinpaleui makasikamatikan ika nonekiya se tlaxtlauijli noso inemilis Jesucristo tlen onotemakak ken uentli tlen kipopoloskia intlajtlakoluan (Gálatas 3:19; Hebreos 10:1-10). Noijki, yejon Tlanauatijli okitlajpix familia akin itech uajnemiskia Mesías. Ijkuak oyejkok Mesías, Tlanauatijli okinpaleui israelitas makixmatikan. Ika yejon, Biblia kijtoua ika Tlanauatijli ken se tlajpixketl tlen okinyekan hasta ijkuak oyejkok Cristo (Gálatas 3:23, 24).
8. ¿Tleka noneki toyekanaskej ika tlajtolyekanalistin tlen kisaj itech Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés?
8 Tejuamej uelis techpaleuis Tlanauatijli tlen Jehová okimakak Moisés. ¿Kenon? Ijkon ken otikitakej neskayotl ipan kachtopa párrafo, noneki toteltiskej niman tikitaskej tlajtolyekanalistin tlen kisaj itech yejon Tlanauatijli. Maski xnoneki matiktlakamatikan, uelis ika toyekanaskej itech miyek tlanauatiltin tlen onotlali ipan tonemilis niman ijkuak tikueyichiuaj Jehová. ToTajtsin okinek ika Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés manoijkuilo ipan Biblia niman ijkon ika toyekanaskej tlajtolyekanalistin tlen kisaj itech yejon Tlanauatijli. Noijki, uelis tiktlasojkamatiskej ika Jesús techmachtia melak kuajli xijkon ken Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. Se neskayotl, uelis tijkakiskej yejuin tlajtolpaleuilistli: “Nemejuamej onenkakej ika onijtoj: ‘Ma ka xsiuapajpatlakan nion xtlakapajpatlakan.’ Pero nejua nemechijlia ika san akinon yejuan kitas se siuatl ikan xkuajli eleuilistli, yejua ye siuapajpatla ipan iyojlo iuan on siuatl”. Tlanauatijli kijtouaya maka tikajkayauas moixnamik. San ika, Jesús noijki otemachti ika noneki matikmapeuakan xkuajli ileuilistli niman xkuajli tlanemilijli (Mateo 5:27, 28).
9. Sakin ijkuak Jesús onochiuj Mesías, ¿tleka nonekiya yenkuikej tlanauatiltin?
9 Sakin ijkuak Jesús onochiuj Mesías, Jehová okitemakak yenkuikej tlanauatiltin niman okijto seki tlemach tlen yenkuik itech tlen kineki kichiuas. ¿Tleka nonekiya yejuin? Pampa oksejpa yonopatlaka tiempo itech ikalpan toTajtsin. Ipan xiuitl 33, toTajtsin okimapeuj kalpan Israel niman okitlapejpeni okse yenkuik kalpan.
JEHOVÁ KINYEKANA ITEKIPANOJKAUAN IPAN KACHTOPA SIGLO
10. a) ¿Tleka okitemakak Jehová yenkuikej tlanauatiltin sakin ijkuak Jesús ouajla ipan tlajli? b) ¿Tleka yejuin yenkuikej tlanauatiltin tlamantik noso sejneka katka itech Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés?
10 Ken yotikitakej, Jehová okinmakak tlanauatiltin Moisés niman ijkon israelitas kimatiskiaj kenon nemiskej niman kenon kiueyichiuaskej. Sakin ijkuak Jesús ouajla ipan tlajli, Jehová okitemakak yenkuikej tlanauatiltin. ¿Tleka? Pampa itekipanojkauan xok ualeuaskia san itech se kalpan, ualeuaskiaj itech nochiuiyan kalpamej. Aman ikalpan noixmatiskia ken Israel tlen itlatki toTajtsin. Peuaskiaj ken tlanechikojli akin kichiuaj ken Cristo niman nemiskiaj itech yenkuik tlajtolkaualistli. Ijkon toTajtsin okiteititi yejuin: “Dios xkichikoita se tlakatl iuan okse, yej kiselia san katlejua tlakatl yejuan kitlakaita niman kuajli kichiua” (Hechos 10:34, 35). Yejuin yenkuik tlanechikojli kitlakamatiyaj “tlen Cristo technauatia [noso itlanauatil Cristo]”. Yejuin yenkuikej tlanauatiltin tlamantik noso sejneka itech Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. ¿Tleka? Pampa kisaya itech tlajtolyekanalistin tlen xsan ijkuiliujtoya ipan se tetl, ijkuiliujtoya ipan inyojlo. Yejuin tlanauatiltin kinyekanaskia niman kinpaleuiskia itekipanojkauan toTajtsin maski san kanon machantikan (Gálatas 6:2).
11. ¿Itech tlenon ome tlemach tlajtoua itlanauatil Cristo?
11 Itlanauatil Cristo melak okinpaleui Israel tlen itlatki toTajtsin. Ijkuak achijtsin poliuiya ika nochiuas tlajtolkaualistli, Jesús okitemakak ome uejueyimej tlanauatiltin tlen noneki kichiuas se akin kichiua ken Cristo. Se itech tlanojnotsalistli. Niman okse ken noneki touikaskej se iuan okse. Pampa yejuin tlanauatiltin onotlalijkej makinpaleui nochimej akin kichiuaj ken Cristo, tinochimej noneki tikintlakamatiskej, maski matikchiakan tinemiskej iluikak noso ipan tlaltikpaktli.
12. ¿Tleka uelis tikijtoskej ika tlanojnotsalistli yenkuik katka?
12 Yeuejkaui, tla se akin xisraelita katka kinekiya kitekichiuilis Jehová, nonekiya kontejtemos kalpan Israel (1 Reyes 8:41-43). San ika, Jesús okimijli inomachtijkauan ika aman yejuamej nonekiya yaskej niman kintejtemoskej tlaltikpakchanejkej (xpoua Mateo 28:19,c TNM, 20). Ipan Pentecostés xiuitl 33, Jehová okiteititi ika kinekiya itekipanojkauan matenojnotsakan ipan nochi tlaltikpaktli. Ipan yejon tonajli, kanaj 120 akin nemiyaj ipan yenkuik tlanechikojli okiselijkej espíritu santo. Opeujkej ika tlatlamantik noso sesejneka tlajtoltin kinnojnotsaj judíos niman akin xjudíos katkaj. (Hechos 2:4-11). Sakin opeujkej kinnojnotsaj samaritanos. Ipan xiuitl 36 noijki opeujkej kinnojnotsaj oksekimej akin xjudíos. Kuajli nesiya ika akin kichiuaj ken Cristo nonekiya tenojnotsaskej ipan nochi tlaltikpaktli.
13, 14. a) ¿Tlenon kijtosneki “yenkuik tlanauatijli” tlen okitemakak Jesús? b) ¿Tlenon techmachtia itech ineskayo Jesús?
13 Jesús noijki okitemakak “yenkuik tlanauatijli” itech kenon touikaskej (xpoua Juan 13:34, 35). Kema, noneki totlasojtlaskej ken tikniujtin nochi tonaltin. San ika, noijki noneki tiknekiskej tiktemakaskej tonemilis inpampa. Yejuin tlanauatijli xkijtouaya ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés (Mateo 22:39; 1 Juan 3:16).
14 Jesús melak kuajli okiteititi ken okintlasojtlak oksekimej niman xijkon ken yejua notlasojtlaya. Yejua melak kintlasojtlaya inomachtijkauan niman ika iyojlo okitemakak inemilis inpampa. Niman yejua kichia ika tejuamej noijki ijkon matiknekikan titlajyouiskej niman hasta timikiskej inpampa tokniuan (1 Tesalonicenses 2:8).
JEHOVÁ TECHYEKANA AMAN NIMAN TECHYEKANAS IKA TLAYEKAPAN
15, 16. a) ¿Kenon Jehová techyekana aman? b) ¿Kenon nopatlatika tiempo ipan yejuin tonajli?
15 Jesús yokitlali “tekitketl yolmelauak” niman ijkon “kimakas on tlen kikuaskej [noso tlamachtijli] ijkuak noneki” (Mateo 24:45-47). Yejon tlamachtijli kijtosneki tlanauatiltin tlen Jehová kinmaka itekipanojkauan ijkuak nopatla tiempo. ¿Kenon nopatlatika tiempo ipan yejuin tonajli?
16 Aman tinemij ipan san itlamiyan tonaltin. Niman xok uejkauis tikitaskej ijkuak peuas ueyi tlajyouilistli ken xkeman nochiuaya (2 Timoteo 3:1; Marcos 13:19). Noijki, Satanás iuan espíritus xkuakualtin okinuajkixtijkej itech iluikak niman aman kichiujtokej tlen xkuajli ipan tlaltikpaktli (Apocalipsis [Revelación] 12:9, 12). San ika, tejuamej itiktlakamatstokej itlanauatil Jesús ika titenojnotsaj ipan nochi tlaltikpaktli niman ika miyek tlajtoltin xijkon ken ijkuak otipeujkej.
17, 18. ¿Tlenon noneki tikchiuaskej ika tlanauatiltin tlen techmaka ikalpan toTajtsin?
17 Ikalpan toTajtsin techmaka miyek tlemach tlen ika techpaleuiya matitenojnotsakan. ¿Tiktekitiltijtokej yejon? Ipan tlanechikoltin techmakaj tlanauatiltin tlen uelis melak kuajli tikintekitiltiskej. Matikitakan ika yejon tlanauatiltin ualeuaj itech Jehová.
18 Tla tiknekij ika toTajtsin matechteochiua, noneki kuajli tijkakiskej tlen techijliaj niman technauatiaj ipan tlanechikojli. Tla aman titetlakamatij, xouijtika titetlakamatiskej ipan tonaltin ijkuak panos ueyi tlajyouilistli, ijkuak nochi tlen kiyekana Satanás popoliuis (Mateo 24:21). Sakin, oksejpa nonekis yenkuikej tlanauatiltin tlen techpaleuis matinemikan ipan yenkuik tlaltikpaktli, ijkuak xok itlaj onias tlen Satanás kiyekana.
Ipan yenkuik tlaltikpaktli, tikseliskej “tlajkuilolamamej” ika yenkuikej tlanauatiltin itech ken tinemiskej ipan xochitlalpan. (Xkita párrafos 19 niman 20)
19, 20. a) ¿Tlenon “tlajkuilolamamej” techmakas Jehová ipan yenkuik tlaltikpaktli? b) ¿Kenon techpaleuiskej yejon yenkuik tlanauatiltin?
19 Yeuejkaui Jehová okinmakak israelitas Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés. Sakin, ipan kachtopa siglo akin kichiuaj ken Cristo okiselijkej itlanauatil Cristo. Ipan yenkuik tlaltikpaktli Jehová techmakas “tlajkuilolamamej” tlen kipiyas yenkuikej tlanauatiltin (xpoua Apocalipsis 20:12). Kanaj yejuin “tlajkuilolamamej” kipiyas tlen Jehová kineki matiktlakamatikan ipan yejon tonajli. Ijkuak tomachtiskej tlen uajnestiuj ipan tlajkuilolamamej, tikmatiskej tlen toTajtsin kineki matikchiuakan. Akin yoliuiskej noijki kinpaleuis tlen ompa uajnestias. Tinochimej tikasikamatiskej melak kuajli ken tlanemilia toTajtsin. Kuajli tikasikamatiskej Biblia, touikaskej ika tlasojtlalistli niman tlakaitalistli (Isaías 26:9). ¿Tiknemilia tlenon tomachtiskej niman titemachtiskej ipan xochitlalpan ijkuak Jesucristo techyekanas?
20 Tla tiktlakamatij tlanauatiltin tlen ijkuiliujtok ipan “tlajkuilolamamej” niman tla xtijkauaj Jehová ijkuak techtlatlataskej, yejua kijkuilos totokayo ipan “tlajkuilolamatl” itech “nemilistli”. Tla tiknekij tikpiyaskej nemilistli tlen xkeman tlamis, aman noneki TOTELTISKEJ niman ijkon tikpouaskej tlen kijtoua Biblia, TIKITASKEJ kuajli niman ijkon tikasikamatiskej tlen kijtosneki niman TIJKAKISKEJ itlanauatiluan Jehová ijkuak tiktlakamatiskej. Tla tikchiuaj nochi yejon, uelis timakisaskej itech ueyi tlajyouilistli niman ika pakilistli tomachtijtiaskej itech toTajtsin akin techtlasojtla (Eclesiastés 3:11; Romanos 11:33).
a Isaías 30:20, 21: “Maski Jehová mechmakas ajmantli kentla pan niman atl kentla tlajyouilistli, moUeyi Tlamachtijkauj xok niyanas, niman tejua tikitas moUeyi Tlamachtijkauj ika mixtololojuan. Niman nemonakasuan kikakiskej se tlajtojli nemokuitlapan tlen kijtos: ‘Yejuin ojtli. Ipan yejuin xnejnemikan’, tla nenyaskiaj ipan nemoyekmakopa noso nenyaskiaj ipan nemoopochmakopa”.
b Deuteronomio 28:1, 2, 15: “Niman tla tejua kema tijkaki itlajtol moTajtsin Jehová ijkuak kuajli nochi tikchiua itlanauatiluan tlen nejua nimitsnauatijtika yejuin tonajli, moTajtsin Jehová yemelak mitstlalis tlakpak ipan okseki kalpamej itech tlaltikpaktli. Nochi yejuin tlateochiualistin uajlaskej motech niman mitsualajsiskej, pampa tejua nochipa tijkaki itlajtol moTajtsin [...,] ‘san ika, tla tejua xtijkaki itlajtol moTajtsin ijkuak xtikchiua nochi itlanauatiluan niman tlen yotlanauati tlen nimitsnauatijtika yejuin tonajli, kuakon nochi yejuin tlen xkuajli yonoijto panos uajlas motech niman mitsualajsis’”.
c Mateo 28:19: “Xuiyan niman xkinmachtikan tlaltikpakchanejkej ipan nochi kalpamej, xkinapolaktikan ipampa itoka toTajtsin niman ipampa Tekoneuj niman ipampa espíritu santo”.