IBULUNGELO-THUNGELELWANO LesiThala
LesiThala
IBULUNGELO-THUNGELELWANO
IsiNdebele
  • IBHAYIBHELI
  • IINCWADI
  • IMIHLANGANO
  • w16 Disemba kk. 29-31
  • Ubumnene Yindlela Yokuhlakanipha

Ncancabe asinayo ividiyo

Ncancabe, kube nomtjhapho nakufakwa ividiyo

  • Ubumnene Yindlela Yokuhlakanipha
  • IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2016
  • Iinhlokwana
  • Incwadi Efanako
  • UKUHLAKANIPHA OKUVEZWA KUKUBA MNENE
  • Ukuba Nommoya Ophasi—Kusizuzisa Ngani?
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (Esifundwa Ebandleni)—2020
  • Ukuqakatheka Kokuba Nomoya Ophasi
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (Esifundwa Ebandleni)—2023
IsiThala Esazisa NgoMbuso KaJehova—2016
w16 Disemba kk. 29-31
Umma owazi umsebenzakhe wokutlhogomela kuhle abantu abalupheleko, ukhuluma nomunye umma

Ubumnene Yindlela Yokuhlakanipha

UToñi usebenza ukutlhogomela abantu abalupheleko wakokoda emnyango wavulelwa ngumma othileko begodu uwazi kuhle umsebenzini lo. Umma lo wakhwela wazehlela kuToñi wamthuka watjhiya alikhohliweko ngebanga lokobana afike lada ukuzokutlhogomela unina. Nangesikhuluma iqiniso, uToñi bekangasilada kodwana wabawa ukulitjalelwa.

KWATHI langelinye nakabuyako godu kwaba ngisweso. Wenzani uToñi? Nakaziphendulelako uthi: “Bekubudisi kwamambala ukuphathwa ngendlela le, bekungabekezeleleki.” Nanyana kunjalo uToñi wabawa ukulitjalelwa godu bewatjela umma lo bonyana uyabuzwisisa ubuhlungu akibo.

Nangathana bewunguToñi begade uzokwenzani? Inga-kghani begade uzokulinga ukutjengisa ubumnene? Nanyana bekuzokuba budisi bonyana ulawule ilaka lakho? Iye khona akusibulula ukuzibamba nange uqalene nobujamo esikhulume ngabo. Nange silwisana nokugandeleleka komkhumbulo kubamraro khulu ukubamnene.

IBhayibheli likhuthaza amaKrestu bonyana abemnene. Eqinisweni iBhayibheli lihlanganisa isimilwesi nokuhlakanipha. UJakopo wabuza wathi: “Ngubani ohlakaniphileko nolemukako hlangana nani na? Ngepilo ehle akatjengise imisebenzakhe ngokuzithoba okunokuhlakanipha.” (Jak. 3:13) Kubayini sithi ubumnene kubufakazi bokuhlakanipha kwaphezulu? Begodu khuyini engasisiza bonyana sibe nomukghwa lo?

UKUHLAKANIPHA OKUVEZWA KUKUBA MNENE

Ubumnene bungalehlisa ilaka. “Ipendulo ethobekileko idambisa itukuthelo, kodwana ilizwi elihlabako livusa ilaka.”—IzA. 15:1.

Ukwenza izinto uthukuthele kungenza ubujamo bube bumbi ukuyaphambili, kungafana nokuthela ipharafini emlilweni. (IzA. 26:21) Kodwana ukuphendula ngobumnene kwenza ubujamo bube ncono. Begodu kungenza nomuntu okwate adlhabhaza bonyana ehlise ummoyakhe.

UToñi ukwazi kuhle lokho. Lokha nakezwa ipendulo kaToñi emnene, umma lo wakhihla isililo. Wathi begade alwisana nemirarwakhe neyomndenakhe. UToñi watjela umma lo ngoZimu bekwathonywa nesifundo seBhayibheli, koke lokhu miphumela yobumnene obatjengiswa nguToñi.

Ubumnene bungasenza sihlale sithabile. ‘Bayajabula abamnene ngombana bazakugoma ilifa lephasi.’—Mat. 5:5.

Kubayini abamnene bajabula? Ngebanga lokuba mnene abantu abanengi ebegade banenturhu sikhuluma nje bahlala bajabulile. Ukuphila kwabo kutjhugulukile, begodu bayazi bonyana bazokufumana umvuzo omkhulu esikhathini esizako. (Kol. 3:12) U-Adolfo ojikeleza eSpain ukhumbula ngesikhathi angakabi nguFakazi.

Yena uthi: “Ukuphila kwami bekungayi ndawo ilaka lami begade lingilawula kangangombana nabangani bami besele bangasafuni ukuba hlanukwami, bengibetha nokubetha kodwana langelinye izinto zangijikela, bangihlaba amahlandla asithandathu iingazi zami zaphuma ngobunengi, ngapheze ngafa.”

Angekhe wakholwa, sikhuluma nje u-Adolfo ufundisa abanye bonyana babe mnene okuyipilo esele ayiphila. Abanengi sele badoswa bubuntu bakhe obuhlobu. U-Adolfo uthi, uthabe kwamanikelela ngebanga lamatjhuguluko awenzileko begodu uthokoza uJehova ngokumsiza bonyana abemnene.

Ukubamnene kuyamthabisa uJehova. “Hlakanipha mntwanami, ulethele ihliziywami ukwenama, ngizakwazi ukuphendula woke umuntu onginyazako.”—IzA. 27:11.

UJehova unyazwa linaba lakhe uDeveli. UZimu unazo zoke iinzathu zokobana ambhubhise, kodwana iBhayibheli lithi uJehova “ubuthaka ekusilingekeni.” (Eks. 34:6) Nange silinga ngawo woke amandla bonyana silingise uZimu nathi sibe buthaka ekusilingekeni begodu sibemnene, uJehova uzokuthaba kwamambala.—Efe. 5:1.

Kubudisi kwamambala ukuphila ephasineli. Siphila nabantu “abazikhukhumezako, abazigqajako, abahlambalazako, . . . abahlebako, abangazigobiko, abakhohlakeleko.” (2 Thim. 3:2, 3) Nanyana kunjalo lokho akukafuzi kuvimbele umKrestu bonyana abemnene. IBhayibheli lisikhumbuza bonyana “ubuhlakani obuvela ezulwini  . . bunokuthula, bunobumnene.” (Jak. 3: 17) Nange sinokuthula begodu simnene, sitjengisa ubufakazi bokobanyana sinokuhlakanipha kwezulwini. Lokho kuzosenza ukuthi sikwazi ukuba mnene nange siphathwa kumbi, begodu kuzositjhideza eduze nomthombo ongatjhiko wokuhlakanipha, uJehova.

Khuyini Engasisiza Bonyana Sibe Mnene?

Nange abanye abantu bakuphatha ngelunya nanyana benza izinto ongazithandiko, khuyini engakusiza bonyana ungafuthumali khulu ukghone ukwenza ngendlela ezokuthabisa uJehova? Kubayini ungakhe uzindle ngeenkambisolawulo nanzi ezilandelako?

  1. 1 BALEKELA “UMMOYA WEPHASI.”—1 Kor. 2:12 Abantu abanengi bahlanganisa ukuba mnene nokuba buthakathaka. Nabatjhoko bathi umuntu wamambala kufanele azithembe begodu ahlasele nakutlhogekako. Umbono onjalo ungatjengisa ukuthi asinakho ukuhlakanipha kwakaZimu. Ekhabolakhona, iBhayibheli likubeka kuzwakale bonyana ubumnene bumamandla amakhulu. “Ngokubekezela umrholi uyancengeka nelimu elithambileko lingephula ithambo.”—IzA. 25:15.

    Imibuzo yokuzihlola:

    Inga-kghani ngiqala ukuba mnene njengetshwayo lokuba buthakathaka namkha lokuba namandla?

    Ngilinga ngawo woke amandla bonyana ngingatjengisi “imisebenzi yenyama” enjengetukuthelo nokucabana?—Gal. 5:19, 20.

  2. 2 THATHA ISIKHATHI SAKHO NAWUZINDLAKO. “Ihliziyo yolungileko ihlolisisa iimpendulo zayo, kodwana umlomo wabakhohlakeleko uphafuza ubumbi.” (IzA. 15:28) Nange singarhabela ukukhuluma sisafuthumele, singazifunyana sele sikhulume amagama esizozisola ngawo kamva. Kodwana nange sizipha isikhathi sokuzindla nokucabanga ngaphambi kobana sitjho okuthileko, sizokukhuluma izinto ezinehloko nezikhuthazako.

    Imibuzo yokuzihlola:

    Ukusilingeka msinyana kungangibangela miphi imiraro?

    Ukuze ngibulunge ukuthula, ngingahlala na ngingasinaki isikhubekiso?—IzA. 19:11.

  3. 3 THANDAZA QOBE. Thandazela ummoya ocwengileko, omamandla angekhe alinganiswa nalitho ephasini loke nezulwini. (Luk. 11:13) Khumbula ukuthi ezinye izenzo ezitjengisa bonyana sinommoya kaZimu kukuba mnene nokuzithiba. U-Adolfo uthi: “Ukuthandaza qobe kube lisizo elikhulu kimi khulukhulu lokha nangiqalene neenkhathi ezibudisi.” UJehova uzoyiphendula imithandazwethu yokubawa ummoya ocwengileko nange ‘sikhuthala emthandazweni.’—Rom. 12:12.

    Imibuzo yokuzihlola:

    Ngiyambawa na uJehova ngomthandazo bonyana ahlole ihliziywami neenhloso zami?

    Ngiyambawa na bonyana angiphe ummoyakhe ocwengileko nokuhlakanipha bonyana ngikwazi ukwenza izinto ezimthabisako?—Rhu. 139:23, 24; Jak. 1:5.

    Iincwadi ZesiNdebele (2008-2025)
    Phuma
    Ngena
    • IsiNdebele
    • Yabelana
    • Okunyulako
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imibandela
    • Iinkambiso Zokubulunga Ifihlo
    • Ukuhlelwa Kwemininigwanakho Eyifihlo
    • JW.ORG
    • Ngena
    Yabelana