“Amehlwakho angibona ngisese lihlwili.”—IRHUBO 139:16
Kghani UZimu Uyakuzwisisa?
LOKHO INDALO ESIFUNDISA KHONA
Akhucabange ngobuhlobo obuseduze khulu bamaphahla. Anobuhlobo obukhethekileko. UNancy Segal, omnqophisi womNyango waBantu abaFunda ngamaPhahla begodu naye ungilo, uthi, “bakghona ukuzwisisana ukuthi omunye uthini ngaphandle kokuhlathulula.” Omunye umma naye oliphahla, nakahlathulula ngobuhlobo anabo nephahla lakhe, uthi: “Sazi okunengi ngomunye nomunye.”
Khuyini eyenza bona bazwisisane? Irhubhululo litjengisa ukuthi nanyana imvelo nendlela abakhuliswa ngayo inomthelela, kodwana ngokukhethekileko ifuzo ngilo elidlala indima ekulu.
CABANGA NGANAKU: UMdalethu usazi ukudlula nanyana ngubani. Kwamambala umrhubi uDavida wathi: “Nguwe owadala iimbindi zami, wangeluka esibelethweni sakamma. Amathambami bekangakafihleki kuwe lokha nangibunjwa ekusithekeni. . . . Amehlwakho angibona ngisese lihlwili. Koke ukubunjwa kwami kwatlolwa encwadinakho, iye, azange kwatjhiywa nalinye ilanga lakhona.” (IRhubo 139:13, 15, 16) UZimu nguye yedwa okuzwisisa kuhle ukubumbeka kwethu nezakhi zefuzo begodu wazi nezinto ekhesaqalana nazo ezakha ubuntu bethu. Indlela uZimu asazi ngayo kunye nezakhi zefuzo kuyasiqinisekisa ukuthi mbala wazi koke ngathi.
LOKHO IBHAYIBHELI ELISIFUNDISA KHONA NGOKUHLAKANIPHA KWAKAZIMU
UDavida wathandaza wathi: “Somnini, ungiphenyile, uyangazi. Wena wazi ukuhlala nokuvuka kwami, ulemuka imizindlwami ukude. Ngitjho ilizwi lingakabi semlonyenami, wena Somnini, ulazi ngokupheleleko.” (IRhubo 139:1, 2, 4) Ngaphezu kwalokho, uJehova uwazi kuhle amazizwethu wangaphakathi begodu “wazi yoke ihloso yemicabango.” (1 IinKronike 28:9; 1 Samyela 16:6, 7) Amavesi la asitjelani ngoZimu?
Ngitjho nanyana singeze sayihlathulula kuhle imicabangwethu nendlela esizizwa ngayo lokha nasithandaza kuZimu, uMdalethu akaboni lokho esikwenzako kwaphela kodwana uyazwisisa nokuthi kubayini senza ngendlela leyo. Ngaphezu kwalokho, uyazwisisa ukuthi siyafuna ukwenza okuhle nanyana ukuba nesono kusivimbela bona senze ngokweemfiso zethu nangokusuka ehliziyweni. Ngombana uZimu nguye owenza bona sibe nethando eenhliziyweni zethu, uzimisele begodu uyakululukela ukusitjheja, azwisise iinhloso nemicabangwethu.—1 Jwanisi 4:7-10.
Akunanto uZimu angayiboniko. Ubona ngitjho nobuhlungu bethu kukulapho abanye bangabutjheji namkha babuzwisise
ImiTlolo iyasiqinisekisa
“Ngombana amehlo kaJehova akwabalungileko, neendlebe zakhe zilalela ukuncenga kwabo.”—1 PITROSI 3:12.
UZimu uthi: “Ngizakufundisa, ngikubonise indlela ozakukhamba ngayo; ngikweluleke, ngikuphose ilihlo.”—IRHUBO 32:8.
UZIMU UNESIRHAWU
Kghani ukwazi ukuthi uZimu uyabuzwisisa ubujamo bethu nendlela esizizwa ngayo kungasisiza sikghodlhelelele ubudisi? Akhesicoce ngalokho okwenzeka ku-Anna, weNigeria. Uthi, “Ngebanga lobujamo ebengiqalene nabo, ngazibuza ukuthi ngiphilelani. Bengimfelokazi obekatlhogomela indodakazayo, ebeyisesibhedlela inobulwelwe be-hydrocephalus (ukugcwala kwamanzi ebuqotjheni), ngesikhatheso ngafumana bona nginobulwelwe bekankere yamabele begodu kufuze ngiyokuhlinzwa, ngenze i-chemotherapy, ne-radiotherapy. Bekubudisi khulu ukuba sesibhedlela njengombana nendodakazami egulako nayo beyisesibhedlela.”
Khuyini eyasiza u-Anna? “Ngazindla ngemitlolo, khulukhulu ngencwadi yabeFilipi 4:6, 7, ethi, ‘ukuthula kwakaZimu okudlula koke ukuzwisisa kuzokuvikela iinhliziyo zenu nemicabangwenu.’ Qobe nangizindla ngomtlolo lo, bengizizwa ngitjhidelene khulu noJehova, bengazi ukuthi uyangizwisisa ukudlula indlela engizizwa ngayo. Abanakwethu nabodade bebandleni lobuKrestu nabo bangikhuthaza.
“Nanyana mina nendodakazami sisabogoboga kodwana sesingcono kunekuthomeni. Ukwazi ukuthi uJehova unendaba nathi, kusenze safunda ukukhuthazela nasiqalene neentjhijilo. UJakopo 5:11 usiqinisekisa nganaka amezwi: ‘Sithi bayathaba labo abakghodlheleleko. Nizwile ngokukghodlhelela kwakaJobho nabona nomphumela uJehova awunikelako, ukuthi uJehova unethando khulu begodu unesirhawu.’” UJehova wabuzwisisa ubujamo bakaJobho begodu nathi singaqiniseka bona uzwisisa nanyana ngibuphi ubudisi esiqalene nabo.