IBULUNGELO-THUNGELELWANO LesiThala
LesiThala
IBULUNGELO-THUNGELELWANO
IsiNdebele
  • IBHAYIBHELI
  • IINCWADI
  • IMIHLANGANO
  • wp21 ino. 3 kk. 9-11
  • Kghani Nawulungileko Lokho Kutjho Ukuthi Uzokuba Nengomuso Elihle?

Ncancabe asinayo ividiyo

Ncancabe, kube nomtjhapho nakufakwa ividiyo

  • Kghani Nawulungileko Lokho Kutjho Ukuthi Uzokuba Nengomuso Elihle?
  • IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2021
  • Iinhlokwana
  • Incwadi Efanako
  • LOKHO ABANENGI ABAKWENZAKO
  • IBE YINI IMIPHUMELA YALOKHO?
  • Woke Umuntu Ufuna Ingomuso Elingcono
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2021
  • Indlela Yokuba Nengomuso Elingcono
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2021
  • Isethulo
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2021
  • “Abathobekileko Bazakuzuza Inarha”
    IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2018
Bona Okungeziweko
IsiThala Esazisa NgomBuso KaJehova (SomPhakathi)—2021
wp21 ino. 3 kk. 9-11
Umma unikela ugogo isihlalo ebekahleli kiso ebhesini.

Kghani Nawulungileko Lokho Kutjho Ukuthi Uzokuba Nengomuso Elihle?

Sekuminyaka eminengi abantu bakholelwa ukuthi nawumumuntu olungileko noziphethe kuhle lokhu kutjho ukuthi uzokuba nengomuso elihle. Ngokwesibonelo, abantu abanengi abahlala e-Asia bavumelana nalokho okwatjhiwo sisazi esidumileko u-Confucius (551-479 B.C.E.) owathi: “Lokho ongafuni abantu bakwenze kuwe ungakwenzi kwabanye.”a

LOKHO ABANENGI ABAKWENZAKO

Abantu abanengi bakholelwa ukuthi nawuziphatha kuhle uzokuba nengomuso elingcono. Balinga ukuba babantu abanehlonipho, abaziphatha kuhle nabadlala indimabo ngendlela efaneleko emphakathini. U-Linh ohlala e-Vietnam uthi: “Bengikholelwa ukuthi nangihlala ngikhuluma iqiniso ngizokuthabela ukuphila.”

Umma loya wabela abantu abatlhagako nabanganandawo yokuhlala ukudla.

Abanye benza izinto ezihle ngebanga lalokho abakufundiswa emasondweni. U-Hsu-Yun ohlala e-Taiwan uthi, “Ngafundiswa ukuthi lokha umuntu nakenza izinto ezihle uzokuthaba ngemva kokuthi ahlongakele kodwana nakenza izinto ezimbi uzokuya esirhogweni.”

IBE YINI IMIPHUMELA YALOKHO?

Ekupheleni kwelanga umma loya ugone umsanyanakhe, udiniwe begodu akakathabi.

Kuliqiniso ukuthi nasenzela abanye izinto ezihle siyathaba. Esikhathini esinengi abantu abenzela abanye izinto ezihle, balemuke ukuthi bona abaphathwa kuhle. U-Shiu Ping ohlala e-Hong Kong uthi, “Ngafunda kilokho okwangehlelako ukuthi awuthabi ngaso soke isikhathi nanyana wenzela abantu izinto ezihle. Ngalinga koke okusemandlenami ukuthi ngitlhogomele umndenami begodu ngenze izinto ezihle. Nanyana kunjalo umtjhadwami wamotjheka, ubabakwami wasitjhiya mina nendodanami.”

Abantu abanengi balemuke ukuthi akusiwo woke umuntu osondako olungileko. U-Etsuko ohlala e-Japan uthi, “Ngaba lilunga lesonto elithileko ngathoma ngaba mdosiphambili wabantu abatjha. Kwangirara khulu ukubona abantu baziphatha kumbi ngokomseme, balwela iinkhundla begodu bangayisebenzisi kuhle imali yesonto.”

“Ngalinga koke okusemandlenami ukuthi ngitlhogomele umndenami begodu ngenze izinto ezihle. Nanyana kunjalo umtjhadwami wamotjheka, ubabakwami wasitjhiya mina nendodanami.”—SHIU PING, HONG KONG

Abantu abazinikele esontweni abalinga ukwenza izinto ezihle, bagcina sele badanile ngombana abantu abababuki ngemisebenzabo emihle. U-Van ohlala e-Vietnam wazizwa ngendlela leyo. Uthi, “Qobe langa bengiza neenthelo, amablomu nokudla ngizibeke e-aldareni ngizinikele abezimu bami nginethemba lokobana ngizokufumana iimbusiso. Nanyana bengenza zoke izinto ezihle ngilandela namasiko wekolo iminyaka eminengi, ubabakwami wagula khulu. Kwathi ekukhambeni kwesikhathi indodakazami ebeyifunda kwenye inarha nayo yahlongakala.”

KUBAYINI UKUBA MUMUNTU OLUNGILEKO KWAPHELA KUNGAKANELI

Kuqakathekile ukuba mumuntu olungileko kodwana lokho akutjho ukuthi uzokuba nekusasa elingcono. Kubayini? Cabanga ngalokho okutjhiwo liBhayibheli.

AKUSIWO WOKE UMUNTU OKHETHA UKWENZA IZINTO EZIHLE

“Isiphosiso sinye sibhidla okunengi okuhle.”—UMTJHUMAYELI 9:18.

Nanyana ungalinga kangangani ukuba mumuntu olungileko ungalinyazwa zizinto ezimbi ezenziwa babanye abantu. Ngokwesibonelo, ngesikhathi sesindabelaphi ungalandela iinqophiso ezinikelwa ziimphathimandla ubalekele ukuba hlangana nabantu abanengi. Kuthiwani-ke nangabe abanye abafuni ukulalela iinqophiswezi? Lokho kungenza abantu abalalelako bagcine sele bagula.

NGEZINYE IINKHATHI KUNGABA BUDISI NGABANTU UKUTHI BAHLUKANISE OKUMBI NOKUHLE

“Kunendlela ebonakala ilungile emuntwini, kodwana isiphetho sayo sikukufa.”—IZAGA 14:12.

Abantu abanengi benze izinto ezinengi ebebacabanga ukuthi zilungile kodwana ekukhambeni kwesikhathi balemuka ukuthi azikakalungi. Nanyana bebenza izinto ngomnqopho omuhle lokho akhenge kubavikele ukuthi baqalane nemiphumela yeenqunto ezimbi abazithetheko.

NGEKHE WALAZI LAKUSASA

“Kukulapho ningazi ukuthi ukuphila kwenu kuzokuba njani kusasa.”—JAKOPO 4:14.

Nanyana umuntu angalunga kangangani, angahlongakala nanyana kukunini. Ngokwesibonelo, ngesindabelaphi i-COVID-19 abantu abanengi bahlongakala balinga ukusiza abanye. Cabanga ngalokho okwenzakalela umma ohlala e-China u-Liting, lokha nakahlongakalelwa ngubabakhe ngengozi yekoloyi. Uthi, “Bengingazwisisi kuhle ukuthi umuntu olunge kangaka angahlongakala njani. Ubabami bekasebenza budisi, athobekile begodu anehliziyo ehle. Ebantwini ebebasekoloyini nguye kwaphela owahlongakalako.”

Nangabe ukuba mumuntu olungileko akutjho ukuthi uzokuba nengomuso elingcono, khuyini ke ekuqinisekisako? Ukuthi siphendule umbuzo lo sitlhoga isinqophiso esingasithemba—umthombo welwazi ozosiphendulela imibuzo esinayo bewusitjengise indlela yokufumana ingomuso elingcono. Singasifumanaphi isinqophisweso?

a Ukufumana imininingwana engeziweko ngeemfundiso zaka-Confucian qala isahluko 7, iingaba 31-35 encwadini ethi, Ukufuna Kwesintu UNkulunkulu efumaneka ku-www.jw.org.

    Iincwadi ZesiNdebele (2008-2025)
    Phuma
    Ngena
    • IsiNdebele
    • Yabelana
    • Okunyulako
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Imibandela
    • Iinkambiso Zokubulunga Ifihlo
    • Ukuhlelwa Kwemininigwanakho Eyifihlo
    • JW.ORG
    • Ngena
    Yabelana